The fiery Torino sped into the street and we spilled into action.





[Joku hullu saattaa olla kiinnostunut siitä millä perusteella jakelen numeroita.]

Täällä Kuopiossa ollaan jo pitkään ihmetelty, pitäiskö biisejä arvostella ihan puhtaasti sen mukaan miten kyseinen biisi vaikuttaa juuri minuun vai sen mukaan, miten hyvä se on omassa lajissaan. Mutta mitenkäs sen teet, jos biisin genre on uppo-outo? Eihän sitä itse tiedä, onko joku revitys kympin arvoista suomihoppia vaikka omien suosikkityylien muokkaama mittari kallistuisi kutosen puolelle. Meikäreikä siis arvostelee tällä asteikolla:



10 - en saa tarpeekseni. Ainakaan tällä hetkellä.

9 - erinomainen, kuuntelisin usein.

8 - hyvä, kuuntelisin silloin tällöin.

7 - ei hullumpaa mutta tuskin kuuntelisin tämän (lue: kommenttiringin) jälkeen.

6 - monia ärsyttäviä ominaisuuksia, välttelisin.

5, 4 - täytyy olla jo todella rasittava jos käytän näitä...



Yritän kuitenkin olla jättämättä arvosanaa ilman kommenttia. Eivätköhän kommenttien vastaanottajat itse yhytä, olenko "pätevä" heidän genreään arvioimaan -- sen ei luulisi olevan vaikeaa. (Aiheuttamani keskiarvon putoaminen onkin sitten toinen juttu )