Viime päivät ollu pohjal. Mun tavotteet ja tosimaailma ei vaan kohtaa. Se mitä tarvitsen se vetää mua pohjaan ja se mist mä haaveilen se kadotukseen johtaa, okei ei mitää leikkii ku tyylejä en kopsaa. Ei mitää heittii, ehdi vihaa enkä kostaa. Joskus pelkään etten tavota vaan koskaan sitä mikä vois nostaa.. kun mun sieluu ei voi ostaa. Sen loppuun minkä tänne toin, ei aina hymyilytä minkä mäki sille voin.