Mikseri on musiikkiyhteisö,
jossa voit kuunnella, ladata ja arvostella suomalaista musiikkia,
lisätä rajattomasti biisejä, luoda oman artistisivun, kerätä arvosteluja ja faneja
Lähetä pikaviesti
Lisää kaveriksi
LadataanLähetetyt biisikommentit
Yhteensä 43 kommenttia.
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kuulostaa sinänsä ihan asialliselta. Oon huonoilla kuulokkeilla just nyt mutta tuotantopuoli ei ainakaan näillä tolkuttomasti häiritse, mitä nyt haitsut jotenkin hukkuu, josko liian kompuran alle vaiko vain ovat muuten tummia? Muutenkin muutamassa kohdassa noiden lautasten kanssa tuli fiilis että ehkä vähän turhan limitteriä vasten on vedetty ja muuten pakotettu liikaa isoja soundeja; pitää antaa musiikin hengittää, mutta mutta.. en nyt rupea syväluotaamaan mitään kun nämä napit on niin kuraa. Mut lisää kriittistä kuuntelua niin hyvä tulee, eikä tätäkään harmita kuunnella. Toi 1:25 kohalla oleva jänskä trikki on hiton hauska, ku odotin jotain perus breikkiä ja yllätyin ihan oikeasti vielä toisellakin kuuntelukerralla. Mut mut, sit sävellyksenä vähän tuli noista melodioista ja muutenkin sellainen "hälläväliä" olo. Sinänsä "toimivia" ja "loogisia" melodioita mutta ehkä juuri siksi ei erityisemmin innostunut, kun ei melodioissa eikä harmonioissa juurikaan mitään erityisiä jännitteitä ollut. Rohkeasti kokeilemaan kunnianhimoisempia kokonaisuuksia. Aina ei ole pakko purkaa sointua siihen luonnollisempaan, eikä melodioita ole pakko tuoda takaisin perussäveleen joka tahdissa; käyttää vaikka pieniä variaatioita samasta perusteemasta niin pysyy silti kokonaisuutena kasassa ja silloin tällöin purkaa johonkin niin ei mene psykeksi. Mut mut, ku kuuntelen tässä samalla takaperin edellisiä biisejä niin selkeää edistystä koko ajan. Lisää treeniä ja kunnianhimoa vaan. :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Soundillisesti aika onnistunutta. Tulee samanlainen kivasti kelluva vaikutelma kun Sphonglesta. Ehdottomasti onnistunutta tuotantoa kaikin puolin. Ainut mistä pitää vähän valittaa on osa noista särötyksistä ja muista lo-fi soundeista, joista osa on vähän turhan teräviä muuten pehmeään soundimaailmaan. Erityisesti nuo digitaalisemman hetkittäin vähän häiritsi, vaikkakaan ei voi sanoa etteivätkö sinänsä istuisi ihan ok miksausmielessä. Valitettavasti en ole aivan yhtä vakuuttunut musiikillisista ansioista. Kokonaisuudesta puuttuu jonkun verran johdonmukaisuutta. Hetkittäin homma toimii hyvin ja kulkee jokseenkin loogisesti, hetkittäin kokonaisuus tuntuu seisovan paikallaan (loopataan tätä nyt tällai ja tonne joku random soundi tollai vähä täytteksi). Varsinkin alkupuolella olisi myös kaivannut bassolinjaan jotain pientä vaihtelua, sinne tänne jokunen nuotti pois perussävelestä tai jotain tuomaan pientä vaihtelua. Ei varmastikaan häiritsisi ollenkaan niin paljon jos kontrasti tuotantoon ja parhaisiin hetkiin ei olisi niin suuri, mutta nyt tulee vähän sellainen "chillout live-mix" fiilis ikäänkuin kokonaisuutta rajoittaisi mitä yksi ihminen ehtii kerralla tekemään. Jokunen efektisoundiratkaisu pisti myös korviin vähän hukattuna mahdollisuutena, kun suoraviivaisten sweeppien sijaan olisi voinut pyörittää sen jonkun semi-harmonisen ratkaisun kautta seuraavaan teemaan tai jotain. Ylipäätänsä tässä eniten jäi hämäämään nimenomaan se että jotenkin puuttuu punainen lanka joka sitoisi muuten erinoimaisen materiaalin yhdeksi kokonaisuudeksi. Ihan OK tavaraa tämä on. Niin ja nuo vokaalit.. kivasta efektoinnista huolimatta tuo lausunta kuulostaa jokseenkin hirveältä. Itse olisin mielummin vaihtanut kieltä johonkin joka sujuu mukavammin tai sitten lausututtanut ihan puhtaasti väärin (mutta luonnollisesti, nyt kun eivät oikein sitä ole), kun ei tällaisessa tavarassa kuitenkaan ole oleellista ymmärtääkö sanoista mitään. Menee silti "fanituslistalle" kun on sen verran mukavaa että pitää tulevaakin tuotantoa seurata. :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Uskallan olla noista kaiuista vähän eri mieltä. Ainakin kuulokkeet päässä ovat vähän turhan tummia varsinkin tuossa alussa ja enemmän avaruutta sopisi kappaleeseen enemmän niin tämä lähtisi paremmin ilmaan. Vähän jotenkin livesoundi. Ehkä se on kivakin, mutta olisi kiva saada se studioversio. Mut joo, ihailtavaa huolellisuutta ja monipuolisuutta. Tätä on selvästi väännetty intohimolla. Kokonaisuudesta ei oikein muuten ilmennyt mitään ärsyttävää. Mukavia jippoja kyllä, ja yleistä tilasoundia lukuunottamatta tykkäsin maalatuista maisemista. Jälkikäteen tuli ehkä vähän hätäinen olo, tämäntyyppistä pitäisi kuunnella albumeittain eikä yksittäisinä biiseinä. Biisinä ehtii päästä mukaan ja kaikki on jo ohi. Mut juu, ei voi kuin ihailla silti. :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Lisää yksi Kuoppamäki ja tästä tulee uusi Kingston Wall. Tai ainakin tästä se tuli ensimmäisenä mieleen, yleisen tunnelman takia. Hitusen jäin kaipaamaan jotain kevyttä organista rumputaustaa, tosin parempi ilman kuin väkisin. Tässä kuuluu paljon sitä samaa mistä PGJ:ssä pidin, mutta toisaalta vähän sitä samaa yksinäisyyttä joka usein vaivaa sooloprojekteja. En tiedä, minusta kaipaisi bändiä viemään tämän loppuun asti. Yksittäisenä biisinä tämä tosin toimii näinkin, mutta jatkoon kaipaisi jotain enemmän. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Sinänsä ihan hauskoja soundeja, vaan kun eivät oikein tunnu tukevan toisiaan mihinkään suuntaan. Hetkittäin tämä jopa rullaa ihan kivasti, tosin enemmän tästä tulee mieleen Sphongle kuin psytrance, sen verran laiska on biisin rytminen puoli. Lähinnä tuosta loppupuolesta tykkäsin, alkupuoli meni aika pakkopullana kun ehdin päättää kommentoida. Terävyyttä ja rytmisyyttä kaipaisi ennenkaikkea lisää, ja noita eri melodioita ja muita voisi rakentaa tukemaan toisiaan, ehkä luomaan jotain harmonioitakin, sen sijaan että nyt ne kulkevat päällekäin eikä ainakaan meikäläisen pää oikein yhdistä niitä toisiinsa. Tuo viimeinen osa (minuutti?) toimii itseasiassa yllättävän hyvin kokonaisuutena. Sääli että suurin osa biisistä jäi jotenkin satunnaisen sekoilun oloiseksi. Hyvin olisi voinut heittää tuon alun menemään ja kehittää loppuosasta jotain menevää, eikä jättää sitä pelkäksi teeman esittelyksi. Noin kokonaisuutena tämä ei iske, vaikka sinänsä ihan hauskoja ideoita. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Oi oi oi. Tästä biisistä kuulee selvästi että tekijät taitavat tietää mitä se Goa on, ja se on jo aika paljon nykypäivänä. Ja no, tästä kuulee myös että Infectedit on selkeesti kuunneltu. Hyvää narinaa, ja vaikka olen töissä niin melkein alkaa tehdä mieli tanssia. Minun makuuni ainut mikä tässä voisi olla kiva olisi jotain hassuja (korkeita?) padejä ehkä jotain todella hidasta "melodiaa" vetämään tai jotain. Ei voi tietää. Toisaalta ehkä tämä on parempi näin, jää mukavan odottavaksi.. mut joo tykkään. :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
En jaksa ottaa hirveesti kantaa sanoihin, kun ei ole havaintoa mitä muualla on sanottu ja missä skene menee, kun en yleensä mitään hopin suuntaista juuri jaksa. Ehkä vähän söpöihkua aihetta mutta toisaalta siitä paistaa jotenkin munaa että jaksaa puhua liidostakin vakavasti. Mutta tämä rokkaa, alusta loppuun. Ei liian poppia, mukavasti jazzia, mukavan vaihteleva kokonaisuus, puhunta toimii siinä missä laulukin tuoden kivasti tasapainoa. Njoo. Meitsi diggaa. Lähtee liikkeelle jotenkin laiskanpulskeasti ja hetken ehtii jo ajatella että tämä jää tavanomaisuuteen mutta kun biisi kunnolla lähtee eteenpäin niin kuulee kuinka kokonaisuus vähitellen herää. Tämä on taas selvä osoitus siitä että räppäri on parhaimmillaan muusikko yhtyeessä. Aivan toista tasoa kuin sampleloopin päälle lausunta. Dynaaminen tausta tuo enemmän syvyyttä kun monessa muussa kuullussa oli mediana mikseri, radio tai ravinteli. Tosin dynamiikkaa ja pidemmän linjan tulkintaa tässä on vokaaleissakin. Lämpöä, intoa ja intohimoa josta kannattaa pitää kiinni. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tätä kun alkoi kuuntelemaan niin ensimmäinen väkisin syntynyt mielikuva oli että vähän hakee linjojaan ja sekavan oloinen kokonaisuus. Nojoo, linkkiä seuraavalla selvisi että kyse onkin soundtrackistä mikä lienee selittää. :) Ihan kivaa perusorkestraatiota. Vähän ehkä kuluneita tehokeinoja hetkittäin, tiedä sitten häiritseekö huomion kiinnittyessä kuvaan. Jokunen fanfaari kuulosti vähän turhalta välissä, ainakin noin musiikin kannalta, ja ei tätä nyt oikein eheäksi kokonaisuudeksi voi haukkua. Voisit kehitellä melodioita ristiin eri instrumenttien kesken ja harmonisesti tämä on kyllä minun makuuni lähinnä tylsää. Mutta periaateessa ihan toimivaa. Osa soundeista istui vähän huonosti, ainakin nuo jotkut pellit kuulosti kovin monoilta, mikä on aika turhaa jos mitään muuta ei varsinaisesti tapahdu. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Voisi nipottaa coverisäännöistä kun kyseinen melodia lienee edelleen tekijänoikeuksien alainen, mutta täytyy sanoa että tuo menee kyllä sen verran ohi sekä melodiassa että soinnuissa että... :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Mua ärsyttää tässä vähän sama kun Ozric Tentaclesissa.. sinänsä ihan kivan kuulosta tavaraa, joka ei sinänsä junnaa paikallaan, muttei silti oikein tunnu pääsevän mihinkään. Nojoo, otetaan sen verran takaisin että rumpupuoli varsinkin kyllä hitusen seisoo. :P Ihan pätevähköä tämä on jumitteluun.. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tämä on siis sitä sellaista musiikkia jonka tahdissa jänis ampuu, hyppii ja erityisesti juoksee kuin tuli tupsun alla. Kuusnepasta on selvästi aikuistuttu 90-luvun PC peleihin. ;) Laatu on sitä samaa varmaan tuttua ja turvallista, rytmi tykittää, ja vaikka soundit on osittain jokseenkin modernimpia kun mihin Adlib pystyi aikanaan, on niissä jotenkin samaa henkeä, ja meno on vähintään yhtä kovaa. Niinpä tässä ei varsinaisesti voi valittaa kun yhdestä: tämä on tuskallisen lyhyt. Erityisesti pidin tuosta 1:30 tai jotain alkavasta laulavasta leadistä kaiken arpeggion keskellä. Mutta muta, tuli hyvä iloinen fiilis taas vähän nihkeästi alkaneen maanantaipäivä piristykseksi. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Selvästi infektiosienet kyllä kuunneltu, eikä voi muuta sanoa kuin että laadussakaan ei jäädä jälkeen. Erityiskiitosta vielä siitä että nuo kaikki kikkailut oikeasti tukevat biisiä eivätkä kuulosta päälleliimatuilta. :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Loistava äänitys, erityisesti loistava tilantuntu. Jollain tapaa ehkä kypsemmän kuuloistakin kun edelliset PGJ:n tuotokset. Tykkäsin kovastin. Jään kaipaamaan. :( | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tämä on ihan kuningas. Näistä kolmesta (tämä, EtEnslaver ja ToEreshkigal) ehdottomasti paras lyhyydestään huolimatta. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Täytyy kyllä yhtyä tuohon kommentiin ylempänä että örinän miksaus on vähän hassu. Se jotenkin minusta kelluu liikaa koko muun soundin päällä. Varsinkin kun koko muun kokonaisuus soi kivasti yhteen. Kommentin kirjoittamisen triggasi oikeastaan nuo erittäin hauskat epävireet 1:40 tienoilla. Loistosti juuri sopivasti vireen vieressä dissonoimassa mutteivat pilaa harmoniakokonaisuutta. Rumpupuoli, varsinkin pellit, peittyvät vähän kitaroiden alle, ja muutenkin rummut soivat vähän tuhnuisesti muuhun biisiin nähden. Ei nyt varsinaisesti häiritse, mutta jotenkin terävämpi rumpupuoli saisi hiukset irtoamaan paremmin. Minä harvemmin jaksan kuunnella perus deathmetallia, mutta tämä oli mukavasti vähemmän puuduttavaa kuin suurin osa, ja tätä jaksaisi kyllä enemmänkin. :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Oi oi, vähään aikaan jotain musiikkia josta en tajua kyllä yhtään mitään. Tää menee nyt kyllä valitettavasti täysin ohi. Ismo Alanko tästä väkisin tulee mieleen, paitsi että Alanko kuulostaa aika absolutistilta jos tähän vertaa. ;) Noista säröistä pitää valitettaa, en tykkää niistä yhtään, ja noi jotkut feedback-soundit taustalla vois olla vähän vähemmän... harjattuja. Sillai, meinaan, kun niinku tyypillinen analogifeedback on sillai kiiltävä, ja sit digitaalifeedback efektit jotenkin harjattuja, ... sillai, niinku harjattu alumiini. Jotenkin kovin koherentti tämä ei ole, mutta se ei varmaankaan ole ollut tavoitteenakaan. Harmonisesti ja rytmisesti toimii jännittävästi. Vähän tuolle rytmiryhmälle olisi voinut näyttää lowpassia, nytkun se minusta vähän liikaa vie unenomaisuutta pois. Mut no, outoa musiikkia. :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Introssa pelkäsin jo että tämä on taas yksi biisi joka menee pilalle siinä vaiheessa kun laulaja avaa suunsa. Mutta turhaan selvästikin pelkäsin. Mitä tulee tamperelaiseen ääntämykseen, niin kyllä tuo enemmän ylämaalaiselta kuulostaa kun keskivertosuomalainen lontoolta, mutta muutama äänne vähän rasahti korviin (osa liian kuivina, osa liian isona omenana). Äänen sointi enemmän hetkittäin häiritsi, vähän turhan.. siisti... kaunisteltu hetkittäin. Ei huono silti, ei huono. Mutta sitten onkin jo pakko sanoa että nuo kitarat ovat ihanat. Napakka, siisti sointi. Tänä särökitaroiden luvattuna aikana liian harvoin kuulee siistiä mutta silti kliiniseksi siistimätöntä kitaraa kaikessa kauneudessan. Kokonaisuutena parissa kohtaa biisiä kuulostaa hitusen siltä että materiaali olisi vaikeaa, varsinkin kun laulu menee alemmas, tai henki loppuu, tai kaikki eivät ihan pysy tahdissa, tai kitaristi takertuu sormiinsa, mutta tuskimpa nuo häiritsisivät (tai tiedä huomaisiko edes) jos ei kriittisesti yrittäisi kuunnella, sen verran ammattimaisesti kokonaisuus pysyy kasassa. Eniten pidän tässä rehellisyydestä, omalaatuisuudesta, ja siitä että tässä selvästi ollaan tosissaan, silti tunnetta ja tunnelmaa unohtamatta. Pienien epätäydellisyyksien ansiosta tästä kuulee selkeästi kuinka hyviä muusikoita on liikkeellä. Tämä on taas niitä joista tulee vähän kateelliseksi. ;) Tuolla ylempänä jotkut valittelivat että pitäisi saada jousia ja puhaltimia, ja täytyypä sanoa että säkkipilli tai jonkun sortin viulun tapainen (täytyy häpeäkseni tunnustaa että minulla ei ole harmainta aavistusta Irlannin kansanmusiikin jousisoitinperinteistä) eivät välttämättä haittaisi, mutta modernit orkesterisoittimet (klassisen tapaan soitettuna) kyllä pilaisivat tästä osan herkkyydestä. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Aloitetaan alusta. Alun fade-in on kamala. Onneksi se unohtuu nopeasti. Tästä tulee kyllä väkisin mieleen semmonen rekkamiesbaarisoitanta. Ei sinänsä välttämättä pahalla. Soitantapuolella ei oikein pahaa sanottavaa. Soittoahan voi tunnetusti aina treenata, ja vaikka tässä nyt rytmipuoli heittää hitusen niinkun yleensäkin livesointannassa niin ei voi sanoa että häiritsevästi. Mielummin tosin näin kun elottomaksi kvantisointuna. Enemmän häiritsee että hetkittäin tämä tuntuu kiirehtivän hitusen, mikä luo vähän sellaisen tunteen kun soittajat haluaisi jo päästä pois lavalta ja liittyä baarin asiakaskuntaan. :) En ole autotallinauhoitusten suuri ystävä. Tämä on kyllä ihan ok nauhoitettu, mutta itse kyllä en voi sanoa ettäkö en pitäisi siitä että miksaus tuodaan vähän lähemmäs kuulijaa. Vähintäänkin noita akustisempien kitaroiden dynamiikkaa voisi käsitellä hitusen, kun nyt vähän jotkut heikommin soitetut nuotit jäävät vähän turhan paljon hiljaisemmiksi.... tai sitten säröä aavistuksen lisää, pakkaahan sekin, vaikkakin pidän kovasti akustisesta soundista tässä. Tuota lievää dynamiikan ontumista, lievää "pelokkuuden" tunnetta soitossa lukuunottamatta nuo kitarat ovat aika pitkälti kohdallaan. Rummuista täytyy sanoa että jäävät jotenkin taustakohinaksi. Liekö musiikkityylin ominaisuuksia, vaiko äänitysteknisiä ilmiöitä. Nekin ovat vähän sellaiset "eivät häiritse mutta ei eivät sano oikein mitään". Ei tästä nyt voi oikein sanoa että tämä mitään suuria tunteita aiheuttaisi. Jossakussa muussa tämä voisi ehkä nostaa sellaista nuoruuden haikeutta, mutta minä en kasva enää edes isommaksi, saati aikuiseksi, niin en sellaisista tunteista tiedä mitään. Kokonaisuutena kuitenkin ns. "ihan kiva". | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Lähdetään nyt alkuun vaikka siitä että tämä on varmaan sitä musiikkia joka vetoaa massaan joka pitää toistosta. Minä en erityisesti pidä toistosta. Itseasiassa pidän toistosta suorastaan poikkeuksellisen vähän. Biisi rakenteeltaan oli mielestäni suorastaan kuolettavan tylsä. Luultavasti en kuulu kohdeyleisöön. Lopun vitsi tosin oli hauska. Rakenteellisesta toistosta huolimatta bändi periaateessa tuntuu synkkaavan yhteen ihan hauskasti, ja soitosta kuulee ettei tässä ole haettu mitään kliinistä täydellisyyttä. Hetkittäin tuli suorastaan ahdistava tunne kun soitto tuntui niin kamalan pidättäytyvältä. Kai se varmaan liittyy tyyliin jotenkin. Kun biisissä kerta on Hammond soolo, niin kommentoidaan nyt vähän sitäkin. Kovin ponnettomaksi nääs jäi Hammond mielestäni. Ehkä asetukset ovat liian siistit minun makuuni. Ehkä minun korvani vain vaatisivat hulluja dissonoivia Jazz sointuja, sitä että puolet koko urusta palaa. Ehkä se ei sopisi tähän. Mutta jotenkin Hammond silti jäi vähän laiskaksi. Kitarasoundit on toisaalta mukavia, toisaalta vähän moderneja hetkittäin. Laulu ja Hammond ovat sen verran 70-luvun kuuloisia että kitara puskee vähän turhan eteen turhan äänenlaadun takia. Liian hyvä mikitys varmaan. Rummuilla ehkä sama vika hitusen, muttei se niissä häirinnyt. Laulusta en sano muuta kuin että laulajan ääni soi falsetilla epävireessä mikä on outoa kun normaalisti se on ihan hyvin kohdallaan. Liekö treenikysymys. Ääntämisessä on hetkittäin jotain suomenruotsalaista (?). Mutta mutta, tämä varmaan iskisi paremmin johonkin hiukan vanhempaan väkeen. Jos en olisi arvostelumielellä liikkeellä ja/tai infossa ei olisi ollut Hammond-soolomainosta, olisin suosiolla sulkenut radion ensimmäisen kolmen tahdin jälkeen. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Musta tää kyllä muistuttaa ennemmän psy-trancea kuin dancea. Tosin ei tuo kyllä ole psy-tranceakaan nähnytkään. Joka tapauksessa tämä on aika mielenkiintoista monella tapaa. Tekniseltä laadultaan vähän epätasapainoista, mutta jos saman omaperäisen yllätyksellisyyden yhdistäisi ammattimaiseen toteutukseen niin lopputulos voisi olla aika henkeäsalpaava. Eihän tuossa materiaalissa todellakaan mitään todella "uutta" sinänsä kuulla, mutta kokonaisuus on jännittävä. Ja sitten sitä teknistä epätasapainoisuutta: jotenkin eri synat ovat aivan eri maailmoista. Osa soundeista on kirkkaita, kun osa jää kovin tuhnuisiksi. Lievää ilmavuutta akustiikkaan voisi myös lisätä, eli jotain lievästi stereoepäsymmetristä delaykaikua tai semmoista tuomaan tilaa. Osa noista soundeista on varsin loistavia, kun taas varsinkin rummut kuulostavat kovin irrallisilta. Siinä missä varsinainen sävellyspuoli toimii hyvin, ja eri osat sinänsä sopivat peräkkäin, aiheuttaa toteutus hetkittäin melkein korvinkuultavaa naksuntaa kun yksi asia loppuu ja toinen alkaa. Tulevaisuudessa etsimään sitä tekniikkaa jolla taiteelle annetaan se arvo jonka se ansaitsee. Hauska biisi silti. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Otetaanko positiivinen vai negatiivinen ensin? No otetaan vaikka negatiivinen niin lopuks tulee hyvä mieli. Elikkäs kaksi eniten korviin pistävää juttu on että ensinnäkin tää kuulostaa vähän radioaseman automaattisen äänentasosäädön kompressoimalta. Joko mun korvat on ihan loppu tänään ja sahat maskaa, tai sit jonkun kompressori reagoi vähän turhan agressiivisesti. Ja sit se toinen juttu on että vähän tää vois mun mielestä vaihdella enemmän. Nuo kaikki väliefektoinnit on kivoja, mut peruslooppi on vähän puuduttava, ja jotain melodista/harmonista vaihtelua ois voinu kaipaa hiukkasen. Varsinkin siis tuo yksi looppi (tai no onko looppi sinänsä mutta..) 3:40 alkaen pyörii aika pitkään melko monotonisesti ja ehti alkaa ärsyttää, vaikka välissä jotain pientä tapahtuikin. Väliosa jossa on tuo edestakas liukuva leadi on paljon kivempi. Vähän eri biisin osien liimailu toisiinsa kuulostaa enemmän DJ:n livemiksaukselta kuin kokonaiselta biisiltä. Ei se nyt tanssiessa sillätavoin häiritse, mutta mainitaan silti. Se mistä tässä tykkään on ettei tässä pistä nykyajalle ominainen kliinisyys korviin, vaikkakin resonanssit on ehkä vähän kesyjä. Toiseksi nuo jotkut soundit on mukavan pirteitä kaikessa sinänsä kuluneessa sahausuudessan, ja kokonaisuus pyörii suurimmaksi osaksi niin että tekee mieli nousta tuohon tanssimaan, eikä istua tylsästi tässä koneella. Esitin juuri foorumilla mielipiteen että eri instrumentteja/ääniä on hyvä lomitella rytmisesti ja tässä biisissä on monta esimerkkiä joita voisi sormella osoittaa esimerkiksi. Oikeestaan ainut mikä jäi vaivaamaan on että perus klubikauraa, mutten varmaankaan muistaisi biisiä kerran tanssittuani. Katsantokannasta riippuen sitä voi pitää sekä negatiivisena että positiivisena asiana. Ja vähän peruspuheluksi jäänee tämä kommenttikin, ei kai sille mitään voi. Tuo liukuva leadi on joka tapauksessa ihana. :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Yritin sitten kirjoittaa pitkän kommentin, kunnes rävelsin, ja menetin koko kommentin. No kuitenkin, yritetäänpä muistaa mitä noin suurinpiirtein olin sanomassa. Yleisvaikutelma on ihan positiivinen mutta vähän kylmä. Laulu on jotenkin vähän ohut, ja hiukan kaukana, ja hiukan kapea. Lisäisin siis chorusta, vetäisin sille kokonaan oman kaiun (juu tiedän ettei niin saa tehdä mutta tekisin silti) ja sit equttaisin siitä 1-3kHz muovitaajuuksia pois, ja ehkä yläpäätä muutenkin. Laulajalle ohjeistaisin myös että yrittäisi lisää jatkuvuutta lauluun, nyt kun se on vähän turhan rytminen muutekin niin kovin rytmisessä biisissä. Ei tuo laulu ihan tarkasti nuotissa pysy, mistä joku jo mainitsi (vähän alla lähinnä) muttei se minusta ole sinällään häiritsevää, eikä edes niin suurta ettei tuon verran voisi heittää tahallaankin. Sit mä en pidä tosta synstringistä tai mikä toi on joka alkaa laulun kanssa yhtä aikaa, en sitten yhtään. Siihen pitäis ehdottomasti saada lämpöä ja vaihtelevuutta. Lisäisin taajuuteen ja amplitudiin molempiin varmaan vähän (pinkkiä?) noisea ihan analogisoundin aikaansaamiseksi, ja sit vähän jotain LFO:ta ehkä pannaukseen, ehkä taajuuteen, ehkä volumeen (tai kaikkiin) pienen huojunnan aikaansaamiseksi. Vaikea sanoa mikä kuulostaisi hyvältä, mut nyt se on tylsä ja erottuu korviin biisin selvästi staattisimpana elementtinä. Sit kyseisellä synalla on viel se ongelma, että sen envelopen attack kuulosta hetkittäin liian nopealta, mut silti soitin hetkittäin tuntuu laahaavan. Ratkaisuna ehdottaisin että pitkä attack ja release, ja sit soittamalla ennakkoa nuoteille niin että ne kuulostaa vaihtuvan oikeisiin aikoihin. Muillekin synille vois osalle lisää jotain chorusta tai delay-efektejä tai muuta, mut sit voi olla että menee jo vähän makuasioihin.. Osa noista synista menee vähän päällekäin niin että ne puuroutuu hiukkasen. Alapäästä tykkään periaateessa, yläpäästä voisin ottaa vähän pois loivasti jostain 10kHz ylöspäin. Kaiusta olen eri mieltä, ja käyttäisin ehkä jotain agressiivisempaa, lyhyempää stereoröppöä ainakin osalle kamasta, nykyinen kun on vähän "kirkko" ja puurouttaa jotenkin turhaan. Ehkä myös vähentäisin sitä vähän. Kaiun feedbackistä myös yläpäätä pois jos vain mahdollista, nyt nuo jotkut nostatukset puurouttaa diskantin ihan kohinaksi. Ja muutakin kun laulua saa mun puolesta leikata sieltä muovisektorilta hiukkasen. Mainitaan vielä että tuon nostatusrumpuefektin (tai mikä lienee) pannauksen tekisin uudelleen kun se on hassu kun se alkaa keskeltä, tuntuu menevän vasemmalle, ja palaa keskelle. Toimisi ehkä paremmin jos se kävisi myös oikealla jossain välissä. Nyt se on jotenkin toispuoleisen tuntuinen. Mut ihan mukava biisi, ei siinä mitään. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tässä vaiheessa päivää ei pysty enää kirjottaa kovin pitkiä kommenteja, mutta tykkäsin soundien avoimuudesta. Ei ne varsinaisesti vakuuta kaikki mutta kokonaisuus soi silti ainakin tässä vaiheessa päivää ihan hyvin. Rummut ei kyl oo parhaat mahdolliset, ja jossain kohtaa olin kuulevinani vähän jotain ikävää aliasointia. Sovitus tuntuu toimivan hyvin, joten olisi jännä tietää kuinka paljon miksatessa on jouduttu EQ:lla soundeja pilaamaan, mutta tässä vaiheessa päivää ei myöskään jaksa ruveta leikkimään taajuusanalysaattorin kanssa, jotta jääköön. Jotain aidon etsivää tässä on jota kuulee turhan harvoin. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
ymmärsiköhän edellinen kommentoija nyt mihin kilpailuun tämä oli tehty... tämä ei ilmeisesti edes menesty :( | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Täytyy sanoa että Aailma toimi musta paremmin. Ihan periaateessa hyvin tääkin toimii, mutta jotenkin osa tuosta kikkailusta mitä tässä kuulee ei jotenkin oikein uppoa yksiin laulun kanssa. Jotenkin ovat aavistuksen turhan rajuja osittain. Eniten häiritsi tuon yhden rytmisoittimen kaikusäröefektointi (vaikken kyllä osaa sanoa mitä sille tarkasti on tehty), ja tuossa alkupuolella kun tuota laulua ja jotain on pätkitty, niin about sinimuotoinen amplitudimodulaatio samaan tahtiin (joka ei ihan nollaan mene) voisi ehkä saada aikaan saman efektin pehmeämmin. Lähinnä kai yleisesti minua hiukan häiritsi tietty kovuus noissa efekteissä. Mut ihmeessä jatkakaa samaan malliin, mukavan raikasta tämä on. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tää keinuu jotenkin hillittömän kivasti. Oikeestaan ainoat asiat joista voisin sanoa jotain on kriittistä että aavistuksen lämpöä joihinkin soundeihin voisi lisätä (hiukan ovat digitaalisen ja/tai samplatun oloisia) ja kuulokkeilla kuunnellessa välillä vaihe-erot kuulostavat hiukan hassuilta (jos tämä ei ollut tarkoitus?). Lopun tilulilu on myös vähän turhan satunnaisen oloinen. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hetkittäin rytmisesti hiukan epämääräistä, ja jotenkin tää sano mulle melkein yhtä paljon kun Juicen ja Dingon risteytys (en pidä kummastakaan btw). Muuten tää on varmaan ihan kiva. Miksaus on periaateessa ihan tasapainoinen, joskin alapää kaipais vähän puhtia tai jotain, sikäli kun jotenkin tuntuu että signal-to-noise on jotenkin huono. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tuo basso oli kyllä ihana. Jotenkin se vain on ihana. Itse melodia toimii hyvin, vaikka soundi kaipaisi kyllä vähän (tai vähän enemmän) ilmaa. Nyt se on jotenkin kornin kliininen. Tuo huilu lopussa on hyvä, tosin se olisi voinut toimia hyvin yhtäaikaakin jos meldiat kiemurtelisivat jotenkin hasusti lomittain. Tiedä sitten. Kiva tämä on. Mukavaa kuulla välillä jotain muutakin tahtilajia kuin nykyään niin suosittua 4/4. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Biisi on ihan kiva. masteroinnin on tehnyt joko idiootti, levy-yhtiön orja, tai diskanttikuulonsa menettänyt, sen verran kuumaksi homma on vedetty; en turmele korviani toisella kuuntelulla. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tämä on mun mieleen vähän turhan katkonainen. En tarkoita että rytmiä olisi liikaa, mutta jotenkin nuo jotkut soittimet saisivat soida pehmeämmin. En myöskään oikein saanut kiinni biisin sanomasta, vaan jotenkin tämä jäi hissimusan tasolle. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Vähän leventäisin stereokuvaa, ja lisäisin enemmän puhtia bassorekisteriin, vaikken välttämättä bassotaajuksia sinänsä kamalasti. Ja sit tätä vaivaa tietty dynamiikan puute. Esimerkiksi nyt tuo hihatti vois kuulostaa ihan kivaltakin jos siihen pistäis hitaastimuuttuvan lowpassin eteen, tai jotain. Noita syniakin vois morphata enemmän. Ja joku epäsymmetrinen (as in left/right) delay (hitaahko) joka sais varsinkin nuo tilulilut (ja ehkä osan rummuista) hyppimään stereossa puolelta toiselle varsinkin alkupuolella vois olla kiva (kai niissä jotain onkin mutta jotenkin se kuulostaa enemmän reverbiltä, liekö liian nopea vai mitä), kun taas noita padejä saattaisin vetää hiukka kapeemmiksikin. Biisin rakenne on periaateessa ihan ok, vaikka hetkittäin seisoo vähän paikallaan, tosin ei missään nimessä mitenkään pahoin. Kyllä tätä ihan mielellään kuuntelee. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kohtuu toimiva stereokuva kyl, vähän ehkä raaka kuulokkeille, ja kivat noi chipit tuol. Vähän tuntuu että tää ois kallellaan oikealle puolelle, mut se voi olla vaan mun oikee korva (se on ollu vähän hassu viimeaikoina). Jotenkin kivan lämpimät soundit PC:llä tehdyiksi. Sävellys toimii myös erittäin hyvin. Tästä tuli välittömästi mieleen jostain syystä Epic Megagamesin Jazz Jackrabbit (ja muutaman muunkin klassikkopelin), en tiedä miksi, mutta rokkaa jotenkin samalla lailla, kuulostaa vaan paremmalta. Kuuntelen parhaillaan kuudetta kertaa putkeen, mikä varmaan kertoo jotain. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Vähän puuroutunut, kun soittimet ovat vissiin vähän liian samalla korkeudella varsinkin tuossa alussa. Ihan oktaavia osalle vaihtamalla, tai sitten sitä kaiken transemusiikin omegaa (resonanssi highpass-filtteri, alfa lienee lowpass) käyttämällä olisi tästä varmaan saanut paljon paremmin soivan. Biisi sinällään on muuten kiva, vaikkakin ehkä hetkittäin vähän laiska. Mun makuun israelitransesta (mikä lienee genren tarkka nimi ja määritys tätänykyä) olisi voinut ottaa enemmän vaikutteita. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ihania FM soundeja. Tavallaan tää on melkein hauskempi lievässä painostavuudessaan kun toi toinen. Tekisit näitä lisää. :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ehdottomasti chilijoukon paras biisi, ainakin toistaiseksi. Tässä on jotain syvää, jotain tulista, jotain arvokasta, kuin autiomaa lautasella palatsissa viidakossa. Harvemmin pidän siitä että biisi kuin seisoo paikallaan, mutta tässä haluaisi vettä, vaikka norsun vesisammionkaan tyhjentäminen ei vähentäisi tätä halua. Samalla kokemus on kuitenkin kovin nautinnollinen. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Jos jätetään äänen generointi huomiotta, niin onko itse sävellys "sävelletty" vai onko sekin generoitu matemaattisesti? Vaikkakin jo pelkkä generointikin on kunnioitettava suoritus sikäli kun parametrejä ei pääse reaaliaikaisesti ruuvailemaan (kokemusta on, vaikka pidänkin c-kääntäjästä expr-evalia enemmän). Ihan hauska tämä on. Pitää joskus paneutua tuohon lausekkeeseen tarkemmin kun on aikaa. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tässä biisissä tuntuu että melkein kaikki soundit olis mahdollisimman korneja ja kliinisiä. Kuin kahdensankymmentäluvun diskopopin syvin olemus ilman meininkiä ja paremmalla tekniikalla toteuttuna. Mutta jotenkin homma toimii. Tiedät ilmeisesti selkeästi mitä tässä olet tekemässä. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Njoo.. alun jouset hiukka lujalla, ja mä oisin ehkä mielummin käyttäny oikeita jousia (tai parempaa sampleri-imitaatiota). Ja kyllä tästä tulee demo-soundtrackit vähän mieleen, sikäli kun on vähän moni-osainen, tosin eipä se varsinaisemmin haittaa. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tausta toimii hyvin, laulu on ihan ok, mutta jotenkin ne ei vaan tunnu kuuluvan samaan biisiin. Kuulostaa siltä kuin laulaja olis paljon lähempänä kuin muu ääni. Liekö sitten laulussa liikaa ylätaajuuksia ja liian vähän kaikua tai jotain. Mut kuten sanottu, muuten kiva biisi, erityisesti nuo rytmiset kikat ja sointirakenne oli piristäviä. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tässä on kyllä jotain sellaista herkkyyttä jota harvemmin nykypäivänä tapaa. Ensimmäisillä kuuntelukerroilla soundi kuulosti melkein aidon vanhalta, tosin nyt muutamaan kertaan kuunneltuani tuntuu hetkittäin ikäänkuin kokonaisuudessa olisi lopulta kuitenkin jotakin nykyaikaista. Ja niinhän toki onkin; tämä pitäisi ehdottomasti kuunnella viisikymmentäluvun äänentoistolla (mitä minä edes tiedän viisikymmentäluvun äänentoistosta?), kun nyt tuntuu hetkittäin että yksi kerros vääristymiä puuttuu. Tiedä sitten. Osa noista efekteistä (paperi? ja tuo kiertosoundi sen jälkeen) toistuivat aavistuksen turhan puhtaasti, tai sitten minä jo ehdin tottua, ja aivoni päättelevät liiaksi. Ja voihan olla että MP3-koodekki on hyvää hyvyyttään korjannut pois osan virheistä (ainakin LAME:lla on käsittääkseni tapana yrittää). Mutta ihana tunnelma tässä on, niin herkkä, pysähtynyt, muttei juurikaan rauhallinen. Tätä on turha edes yrittää laittaa taustamusiikin asemaan. Täällä nyt on näköjään ollut ihmisillä eri näköisiä mielipiteitä särön määrästä jotta kaipa minäkin sitten avaudun siitä varmuuden vuoksi. Henkilökohtaisesti hetkittäin tuntui että aavistuksen pienemmällä gainillä ajamalla ois tuon pianon alapään voinut saada vielä herkemmäksi, ja näin ehkä lisätä säröytymisen subjektiivista tuntua. Tietyn pisteen jälkeen kun aivot yrittävät sulkea signaalin pois "kohinana" (no pun intended ja niin edelleen). | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tämän biisin olen kuullut ennenkin. Tämä biisihän löytyy pärinän, ruhinan ja porinan keskeltä tuolta kokoelma albumilta joka hyllyyni on eksynyt. Tämä on monella tapaa erittäin onnistunut biisi. Tapa jolla eri elementit on tiputeltu kuulijan ympärille on mielenkiintoinen. Jollain tapaa eri elementit pitävät huomion jännittävästi leijailemassa jossain kokonaisuuden keskellä, ilman että se keskittyy mihinkään oikein selvästi. Tämä luo melko tehokkaasti tuntee siitä että todellakin olisi vierailemassa jossakin tylsistyneessä tehtaassa. Oikeastaan vain esittelijän optimistinen paskanjauhanta puuttuu. Ehkä nuo vokaalinauhoitukset edustavat sitä, sen verran irrallisia ja iloisia ne ovat. Ääniteknisesti taustakohinassa tuntui kuuluvan jotain katkeamia, se jotenkin välillä tuntuu hyppäävän yhdestä kohinasta toiseen äkillisesti, tai ehkä samaan kohinaan mutta eri kohtaan, tai jotain. Tämä tuo tarkasti kuunnellessa taustalle hiukan samplatun olemuksen, lähinnä tuolla loppupuolella kun se korviin sattui. Ei tuo suuremmin kokonaisuutta häiritse, mutta jostakin pitää aina yrittää valittaa. Tämä on ehdottomasti kyllä samaa tasoa tuon parjatun pianon kanssa, loistavaa tunnelmointia maailmassa jossa tehokkuuden tarve on tekniikan tuntemusta tärkeämpää. Jotenkin tuli tunne että herra isoherra haluaisi kutsua demoneita käyttöönsä vaikka ne söisivätkin jokusen työläisen sielun iltapalaksi. Ajan peilausta osaltaan, väittäisin. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Mulle tulee tästä mieleen "steampunk hautaholvi." Kuolutta kyllä, kivestä en ole ihan varman, vaikkakin holvi on kyllä varmasti kiveä, sikäli kun ei ole savua. Tuo pahimmin säröytetty rutina on vähän peittävää tuossa alkupuolella. Loppupuolella se on sopivampaa, mutta alkupuolella se hetkittäin on sen verran lujaa miksattu, ja jotenkin kuulostaa hiukan päälleliimatulta, että ei voi olla ajattelematta että "tämä on tällainen koska tämä tällainen kuuluu genreen." Toisinsanoen, se on hiukan suhteettoman lujaääninen verrattuna muuhun tasoon, jolloin se muodostaa ikäänkuin "vallin" joka estää kuulemasta muita ääniä suoraan, ja sitten se vielä resonoi hetkittäin sen verran korkealla taajuudella että se erottuu jotenkin liian "kirkkaana" jos nyt kirkkaasta voi puhua. Muuten tämä on toimiva, ja silloin kun tuo rutina pysyy rutinan todella tunnelmaa luova. Jotkut yksittäiset äänet, kuten nyt vaikka tuo yksi naksuna kuulostavat hiukan irrallisilta, muuten niin "tuulisien" laulujen(?) ja jousien(?) seassa. Periaateessa tämä toimii hyvin mutta miksauksessa ehkä jotain hienosäätöä olisi voinut yrittää tehdä jolla lisää herkkyyttä, nyt kun hetkittäin rujoutuu liiaksi niin että tuntuu kuin kuulisi että osa äänistä syntyy miksauspöydässä. Suurin osa äänimateriaalista on kyllä todella kaunista, ja todella hyvin yhteensopivaa, ja biisin rakennekin periaateessa toimii hyvin, vaikka loppuukin jotenkin hiukan oudosti, ikäänkuin fade-out olisi liian hifi. :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Rullaa erinoimaisesti. Loistava soundimaailma, jossa erityisesti pitää kiittää kaikkea mikä on säröllä sortumatta perinteiseen "masteri kanttiaalloksi" meininkiin. Paljon hyvää makua tässä on. Ainut mikä hiukka jakaa mielipidettä on että harmoniapuoli tuntuu välillä kulkevan hiukka mikrotonaalia polkuja. Liekö tämä on tarkoitus, en osaa sanoa. Tuo loppujen lopuksi ehkä oman hauskan vivahteensa. Mietin tuossa että miksei mikserissä ole mitään "psystep" tai vastaavaa crossoveria genrelistassa kun väkisin sellaistakin täytyy olla. Jep jep, ja sit osuu tämmöstä varsin psykedeelistä heti ekana ku ottaa vähän geneerisemmän genren. Meitsi diggaa. | ||
