Mikseri on musiikkiyhteisö,
jossa voit kuunnella, ladata ja arvostella suomalaista musiikkia,
lisätä rajattomasti biisejä, luoda oman artistisivun, kerätä arvosteluja ja faneja
Lähetä pikaviesti
Lisää kaveriksi
LadataanLähetetyt biisikommentit
Yhteensä 104 kommenttia.
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Aiheesta tuli mieleen sanonta: elämä on seikkailu, ei pakettimatka. Kun biisin tekoon on selvästi käytetty niin paljon aikaa kuin tässä, tulee mieleen, miten pisteyttäisin tämän biisin jos se olisi vain kiireellä hutaistu? Tässä tapauksessa tekee mieli antaa kympin eestä pisteitä ja kunniaa jo työnteon määrästä. Ja siitä että koska aikaa on käytetty taitavasti, lopputuloskin on viihdyttävä ja omaperäinen. Mulle tulee mieleen semmoinen sana kuin "kuuntelijaystävällinen". Mikä on tietynlaisen musiikillisen itsetietoisen röyhkeyden ja kuulijan kokemuksesta piittaamattomuuden vastakohta. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hyvä ettei kisa jäänyt väliin tälläkään kertaa. Kappale vie minut kuin baariin jossa olen aikaisemmin aikaa viettänyt. Menevä kappale tuohon ympäristöön olisi tämä. Hyvin varmaa soittamista ja melodisesti sitä samaa. Yleensä tällainen perusrock on minun korville liian perus, mutta tässä sinänsä tutut elementit ei haitanneet eikä ärsyttäneet. Nostan peukkua tälle, en kuitenkaan kippistä koska lopetin baareissa käynnin jo ajat sitten. Tietääkseni? | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Sanoituspuoli on se millä biisi ratsastaa kohti voittoa tai tuhoa, ja siellä olikin kivoja juttuja. Yleisesti tasaista la(a)tua alusta loppuun. Odotusarvot oli kuitenkin jo tällä kertaa korkeammalla kuin mihin lopulta yllettiin. Tunnelma oli vähän samanlainen kuin jos ottaisi kirjan ja lukisi siitä jostain keskeltä yhden satunnaisen luvun. Tämmöisenään vähän irrallinen (jostain kuvitellusta kokonaisuudesta), se voi olla toki tehokeinokin. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tää herätti ensin kivoja tunteita oikeasti. Sitten toisella kerralla aloin kuuntelemaan ja lukemaan sanoja ja minäkin tajusin että tässähän onkin jännällä tavalla yhdistetty elämä ja kuolema ja musiikin voima. Musiikin joka antaa jotakin toivoa toteutuksellaan, vaikka sanat on, en tosiaan sano synkät, mutta jotka aiheensa puolesta mielletään vakavahkoiksi. Tunnelma biisissä on kuitenkin siis yllättävän rauhallinen ja voimaannuttavakin. Virta tuo, virta vie. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kuulostaa varsin rennosti tehdyltä, sanoitusten osalta ja yleinenkin huomio. Mikä ei tee huonoa tälle biisille koska hyvä biisintekijä paskantaakin kultaa tai platinaa. Tästä ei kuitenkaan ole kyse. Huomio kiinnittyi rumpuihin, jotka oli vähän eri tapaan toteutetut kuin aikaisemmissa kappaleissa mitä olen kuullut. Mutta toimi hyvin. Tässä oli jälleen kerran sitä lähes mystistä vetovoimaa joka tuntuu olevan se syy miksi näitä biisejä kannattaa tehdä. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Erinomaiset soundit kitaroissa. Tukee myös nekin hyvin laulua, joka tekee tästä nautittavan tyylillään. Tää ei huku massaan, koska ei massaa tunnusta, kappale osin omassa sarjassaan. Voisin kyllä kuunnella lisääkin artistin tuotantoa tähän omaan tapaan vedettynä, herätti siis mielenkiinnon, ja kunnioituksen. Sanon että komea matkabiisi ilman ilmeisiä esikuvia. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kauniisti kerrottu esitelmä matkateemasta. Melodisesti jotenkin varman päälle ja silti riittävän kiinnostava ettei kerkeä kyllästymään. Pavemaijasmainen osakin oli suht taitavasti liitetty mukaan ettei tulos ollut painajaismainen. Tää kestää kuuntelua aika hyvin, sanoituksetkin on sellaiset ettei ne hypi korville millään osin, ja soitto ok laatua. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tuli osin mark knopfler mieleen. Varmaan osuvampiakin vertailukohtia olisi, mutta musiikkitietämykseni ei nyt ole se kaikkein laajin. Rehellisen kuuloinen kuitenkin, aika pelkistetty ja tiivistetty. Kitarat oli parasta. Junamatkalla olemiseen on matkustajalla monta näkökulmaa, tämä tavoitti niistä olennaiset, millaista on olla samalla läsnä kun matkata jonnekin. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Tätä kuunteli sillä mielenkiinnolla, että mitähän seuraavaksi taas tulee. Vaikken metallia normipäivänä kulutakaan, ei tämä hyppinyt korville, enemmän kuin riittävän melodista oli niille. Yllätyin miten nopeasti 5 minuuttia meni ja oli oikeastaan "jees" koko ajan kuunnellessa. Näinhän sen pitäisikin olla, genrestä riippumatta. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Omaperäinen näkökulma sodankäyntiin, mutta toki tosi tarina ja siksikin kertomisen arvoinen. Mielestäni ylitit jopa itsesikin tällä kertaa sanoituksissa. Niissä sekä musiikissa on vitutus nyt jalostunut joksikin jota on aidosti ilo kuunnella, aika harvinainen saavutus sekin. Suosittelen. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
No nyt oli vähän yllättävä syna alku, en osannut ihan odottaa tätä vaikka varoitettiin. Enkä osannut ihan täysin odottaa jatkoakaan, tosin. Oma tyyli on hallussa ja tallessa, silti on osaamista ja halua myös uusiutua. Biisi loppui painokkaalla tavalla, mikä jäi tästä hyväksi jälkimauksi. Nautittava kappale taas kerran. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Aivan mainiot sanat, osasin jo odottaa tätä. Jonkin verran beatlesmaisuutta havaittavissa siellä täällä jolla pääsee jo pitkälle. Perusvireeltähän tää oli positiivinen biisi, vai oliko? Kai se oli. Kaiken sodan mielettömyys tuli humoristisellakin tavalla täten alleviivatuksi, tehden siitä pilkkaa sopivalla tyylillä. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hienon kuuloinen painan tykkään. Ei ollenkaan raskas veto muuten kuin merkitykseltään. Toteutus oli raikas tutkielma aiheesta diktaattorit. Sanoitukset oli varsin osuvia ja mieltä kiinnostavia, ja biisi vältti liiallisen jankkauksen hyvin. Maailmassa tarvitaan tällaisia biisejä, kun tilanne on mikä on päällä. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Sodat aiheuttavat köyhyyttä, ja köyhyys poikii lisää sotia. Rahan merkitys sodissa on huomattava. Tätä biisiä ei oltu hiottu kovin pitkälle, en tiedä olisiko pitänyt, meneehän tää näinkin. Eihän se oo kivaa kun kukkaro menee tyhjäksi. Ei silloin välttämättä pienet taiteelliset nyanssitkaan paljoa paina taskussa kolikoita enempää. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Metalli ei lähtökohtaisesti ole se musiikin laji josta korvani eniten tykkää. Sanoista ei mitään hajua, en osaisi niitä kuunnella muutenkaan vaikka olisi hajua. Mutta kyllähän tämän voi sotaan istuttaa jo tyyliltäänkin. Metal loves metal. Loppu tuli sittenkin vähän yllättäen vaikka biisillä on kohtalaisesti mittaa. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kyllä tästä tulee heti mieleen sotaisat mustavalkofilmit toisen maailmansodan ajoilta. Energiaa, energiaa, kuria, kuria, ja sotilaat marssivat eteenpäin. Apokalyptinen tunnelma on se joka tästä välittyy. Suuntamme on musta ja selkeä? Ehkä niin, tällä kertaa. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Taidokas tempaisu. Vaikea kuvitella että joku voisi laulaa tämän paremmin, kuin tässä oleva artisti. Sanat on (kuin) tehty tälle esiintyjälle. No niin tietysti. Lohdutusbiisinä tää on parhaimmasta päästä, uskottava ja kauniisti rullaava. Helppo eläytyä noihin sodan tuomiin tuntemuksiin joista tässä kerrotaan. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Olen edellisen kommentoijan kanssa sama mieltä, että jotain perin neuvostoliittolaista tässä on. Mikä on tavallaan kiehtovaa, oltiin sitten tshernobylissä tai jossain asetehtaalla. Mittareiden lukemat vaan pyörii silmissä. Tämähän on äänimaisema, ja taideteoksena sellaisenaan otettava. Tää on kuin kraftwerk ilman popelementtiä, ansaitsee kehut. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Raaka laulusoundi toimii hienosti tässä, ja soitto tukee sitä kuten voisi toivoakin. Karu kuuntelukokemus, mutta vain ja ainoastaan hyvällä tavalla. Kaikkea tarjoillaan riittävästi mutta ei liikaa jottei tärkein eli lohduton sanoma unohtuisi. Se on taito sekin, joka ei kaikilta onnistu. Tää oli siisti veto lajissaan. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Normaalisti tämä voisi olla liian raskasta musaa mulle, mutta ei tällä kertaa sillä nyt tyyli sopii aiheeseen. Aika hienon kuuloista ja kaikki toimii. Ei oikeastaan ole muuta vaihtoehtoa kuin pitää tästä. Basso- ja kitarasoundit olivat tässä kohdillaan, nautittavan kuuntelukokemuksen kannalta tarkasteltuna. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Varsin vaikuttavaa. Vähän epätavallisista aineksista kasattu biisi, hyvällä maulla. Tykkäsin siis rakenteesta, välien kitarasoolotkin toi nostatusta ja uskoa muuten raskaaseen aiheeseen. Jos maailma on hullu, se ei ole tämän biisin vika, sillä tässä oli sentään vielä toivoa maailmalle annettavissa. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hieno sekoitus hitusta omaperäisyyttä ja normaalia. Kaikkea on just tarpeeksi kesähittiin, ja onnistuneesti jätetty pois se mikä ei ole olennaista tämän tyypin musiikkiin. Kuuntelin ensin hiljaa kaiuttimista, enkä ollut täysin vakuuttunut jutusta, mutta kuulokkeisiin siirryttyäni aloin ehkä tajuta mistä tässä on kyse. Ilmeisesti kyse on kesän ilosanomasta kaikilla keijumausteilla. Tanssittaa niin pirusti. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Rehellistä villin sään tilitystä. Koskettaa kaikkia, joten siitä voi aina tehdä myös uuden biisin. Toteutushan oli yksinkertaisen hieno, eikä varmaan enemmällä hiomisella olisi timantisoitunut enemmän, mainitsithan tavallaan kuin vahingossa suhanneesi tämän biisin. Blues on aina varma valinta, jos hakee varmuutta, ja tässä oli sen tuomaa varmaa otetta, siitä varmaan tämä vaivattomuus kuunnellessa. Kyllä tätä kuuntelee huonolla säällä varsinkin vaikka toivoisi ettei tarvitsisi, mutta sellaista sää on. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Jonkinlainen yllättävä yhdistelmä tanssilavoja, ruotsinlaivoja, twin peaksia ja uuno turhapuroa. Minulla ei siis ole mitään järkevää sanottavaa, mikä toisaalta helpottaa kuuntelua ja biisin omaksumista sellaisenaan kuten se on. Rokkiosa keskellä vie tunnelman hetkeksi hyvällä tavalla, että mitäs tässä oltiinkaan tekemässä, herätys? Sitten jatketaan taas syviä unia kohti loppua kun häiriö on käsitelty; no meneehän se kesä näinkin melodioin mukavasti. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tällä ja Brahenkadulla on aika paljon samaa, voisi hetken luulla biisintekijää samaksi. Eipä siinä mitään, molemmat toimivat oivallisesti tänä kesänä omalla alueellaan. Sanat oli vähän että joo, kunhan nyt jotain sinnepäin, niissä olisi voinut ehkä käyttää vähän enemmän aikaa jos tässä hittibiisiä oltaisiin metsästämässä. Mikä jo kertookin miten hyvällä tasolla kaiken kaikkiaan liikutaan. Helposti liikuteltavaa musaa mieleltään kangistuneelle kesäjuomakansalle. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tämä jäi kertalaakista soimaan päähän. Juuri sopivan mittainen biisi tähän tarinaan kissoineen koirineen, pitempi versio ois voinut tehdä siitä puuduttavan, mutta siltä siis nyt vältyttiin. Tarina oli suomalaisittain tuttu, soitto hyvää, ja siinä oli jotain mistä nyt jäi kesäinen mielentila kuuntelijalle lahjaksi. Olihan tässä nostalgisia aineksia ihan riittämiin yhteen biisiin. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tyyli on tunnistettava, ja siihen kuuluu useammankin soittimen taitava käyttö. Senkin takia pitkähkö biisi säilyttää mielenkiintonsa loppuun saakka. Ja mielikuvitushan soi ja kuuluu sanoissa sekä musiikissa kuten on Ric Baylta totuttu ennenkin kuulemaan. Lopulta sekin on sattuman sanelemaa vaikka olisi osin laskelmoituakin? Tämä on tällaista sirkus/karavaani/karnevaalimusaa. Laatutyötä kaikin puolin, josta kuulija kiittää. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Jotain hyvin erityisen suomalaistahan tässä on, vaikea kuvitella että missään muussa maassa tämä olisi täysin mahdollista. Kitarointi kuljettaa mainiosti läpi biisin. Sanat oli ok ja mukautuivat melodiaan kuten toivoisikin. Tässä oli semmoinen "eipä hättäillä"- olo. Biisi ois ehkä voinut olla pitempikin, jotta siitä olosta ois päässyt nautiskelemaan oikein pitemmän ajan kanssa? | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Nyt vedetään omalla tyylillä mistään välittämättä. Olihan tää freshiä, ja kokeellisuutta oli kivasti mukana. Sekä seikkoja jotka puhutteli vanhaa trance-fania. Yllätystä toisensa perään. Olisin ehkä kaivannut vähän koukuttavaa melodisuutta lisää, mutta olihan sitä melodiaa kuitenkin jo tässäkin. Siinä lievää videopelimäisyyttä, ei kai se pahitteeksi ole. Tähän biisiin ei helpolla kyllästy, sen verran erikoislaatuinen se oli. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tästä biisistä tulee mieleen J Karjalaisen tapa kertoa asioita. Tykkään laulajan rehellisestä äänestä ja tyylistä. Jotenkin vaan tuo "bai-bai-baijeri, täältä tullaan" kuulostaa aina korvaan ristiriitaiselta. Siis ollaanko sitä lähdössä vai tulossa? Pikkujuttu, mutta huomioni näyttää toistuvasti kiinnittyvän siihen. Biisissä oli kaikki tarvittava, ilman rönsyilyjä. Keskitytään perusjuttuihin ja vedetään ne tyylikkäästi, se on aina hyvä konsepti, jolla voi joku päivä napsahtaa voitto. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hyvä! Kuulostaa siltä että nyt on menty kaikilla biisinteon osa-alueilla eteenpäin, ihan huomattavastikin. Reipasta tahtia, kyllä tällä kesän saa avattua. Biisi yllätti monessakin kohtaa, eikä mitään mikä olisi särähtänyt korvaan. Aikaisimpien biisien ehkä pienestä epävarmuudesta tai hapuilusta ei ole enää jälkeäkään kuultavissa. Tämä kulminoitui synan rohkeaan käyttöön. Rummuista tuli lähinnä mieleen Natsi-Saksan sotaponnistelut, mikä tavallaan kuuluu ja oli ihan kiva näin kesään. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Palanen nostalgiaa, rauhoittava unenomainen legendaarinen musiikkimatka. Ei silti suuria yllätyksiä matkalla tarvita, vaan varmaa tekemistä hallitulla otteella, vaan ehkä se on nostalgian juoni. Jos tästä ei tykkää, vika ei ole biisissä joka peilaa viattomuutta taitavasti. Ehkä vaikeahko olisi tätä muuttaa ilman että samalla rikkoisi sen mitä ei käy rikkoa. Tasapainoinen suoritus ilman suorittamisen tunnetta sydämessä. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kiva äänimaailma, tätä vois kuunnella vaikka autiomaassa kun vesi on jo loppunut ja toivo lähes mennyt mutta ei vielä pulssi. Välillä tuleekin olo että vaihtuiko tässä biisi kokonaan jossain vaiheessa vai alanko vain hallusinoida. Eli kyllä tässä eteenpäin mennään, aina kohti seuraavaa keidasta tai harhanäkyä. Jos tämäntyyppisestä musiikista tykkää, niin tämä on kyllä aina oiva valinta, mikään tässä ei häirinnyt ja pikemminkin rauhoitti. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Parasta tyylilajissaan, kaikki tässä on jokseenkin huippua. Jokainen sekunti iskee kovaa, jokainen kohta biisissä on viimeistelty ja tuo aika käytetty hyvin. Melodisestikin korvalle miellyttävää, ja tiivis tunnelma siellä missä pitääkin, eli aina menossa eteenpäin hulvattomastikin tanssien. Enempää ei vois pyytää biisiltä, eikä sitä enää voisi oikein kuvitellakaan, mitä se olisi. Toimii 100% tällaisenaan. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Sitä saa mitä esittelyssä luvattiinkin. Music for the masses todellakin. Iloinen kappale jota kuunnellessa ei ole niin väliä onko yö vai aamu. Tällaista jouduin kuuntelemaan jatkuvasti herätessäni kun asuin 90-luvulla urheiluhierojiksi opiskelevien yläkerrassa, että vois luulla että on huonot katkerat muistot, mutta ei. Nostalgiaa ylläpitävät elintoiminnot ja soundit toimivat edelleen, joten tätä vois jatkaa helposti vähintäänkin ikuisuuksiin. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Joku tässä kappaleessa pisti kuuntelemaan sanojakin mitä en yleensä tee. Aika amerikkalaista menoa, ja mullahan on se samainen vaihe menossa kuuntelussa. Tykkäsin siitä miten kaikki soitto erottui selvästi riitelemätä kokonaisuudessa eikä turhaa ollut, vain se mikä on tarjoiltuna kuten se nyt on. Jos tähän jotain olisin lisännyt, niin ehkä soolon vaikka huuliharpulla soitettuna, ois tuonut vähän lisää pituuttakin. Mutta hyvä näinkin. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tiukkaa soittoa mitä odotinkin! Sanoisin että tähänastinen suosikkini tältä tekijältä, joten omia vahvuuksia käytetty jälleen niin että ei jää epäselvyyttä osaamisen tasosta niiltä osin. Ja onhan tää hyvin linjassa aikaisemman tuotannon kanssa, elämisen keveyttä taas siis mukana mutta tällä kertaa discon syke vie päähuomion huumorilta, mikä minusta on vaihteeksi miellyttävä ratkaisu. Hyvälle tuulelle tästä soitosta tulee kun kerran kulkee. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Helposti kuunneltavaa kuten suomirokin pitääkin. Tulee useampikin yhtye ja esiintyjä mieleen, joita en käy tässä mainitsemaan, koska tämä ei toisaalta ei ole vanhan kertausta pelkästään. Ja ne vanhat on jo kehunsa saaneet muualla enemmän kuin riittämiin. Joten totean vain että kivasti kulkee, ja tällä kamalla on yhä kuuntelijansa. Myös minut, kun mielentila on kesäisen oikea. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Näin normaalisti ei-metallin-kuuntelijalle tämä ei ollut mitenkään mahdoton kuunteluelämys. Oli lukuisasti pieniä juttuja, jotka pitivät mielenkiintoa yllä. Jostain syystä kuvittelen että kappale voisi kertoa ufoista, mutta tästä ei ole täyttä varmuutta. En tarkoita kuulostaa vähättelevältä, kun ajattelen että tämän biisin olisi voinut kuvitella osallistuvan myös kilpailuun ”tee hieno biisi ja käännä se sitten metalliksi”. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Taas kerran tässä biisissä on kaikki se mistä Brahenkadussa tykkään. On kiva kun saa sitä mitä tilaa, vaikkei oikeasti odottaisikaan mitään. Kappale menee kivasti koko ajan eteenpäin, eikä nojaa liikaa toistoon tosiaankaan. Itsevarmuus on hieno juttu tämän artistin kohdalla, sen kuulee kun oma tyyli on jotain mihin voi luottaa vain antamalla mennä. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Vakuuttavan kuuloinen puhe vaikken tiedä mistä tai keneltä. En yleensäkään kuuntele kappaleissa sanoja ollenkaan, jos niihin pitää erityisesti keskittyä saadakseen selvää. En alkanut siihen tämänkään kohdalla. Mutta jytäkkä tausta tässä kyllä, ja peruspositiivinen vire, jos otetaan vaan musiikki musiikkina. Melodisesti aika hillitty ja sellaiseksi selvästi tarkoitettu. Toimiihan se kontrastina. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Vangitseva alku. Muistaakseni olen ennenkin tykännyt ennenkin tämän artistin biiseissä varsinkin kertseistä, ja tämäkin toimii juuri niin kuin pitää. Tunnelma biisissä on omaperäinen, kun ei oikein saa sitä kiinni mutta tuntuu hyvältä vaan leijua pari askelta perässä mihin se sitten johtaakin. Biisin loputtua jää vain hyvä mieli siitä että tällaista tehdään. Hienoa. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kuulostaa siltä että on astetta rankemmat bileet menossa jossain ritarilinnassa aikoja sitten. Ajasta puheenollen, tuntuu että biisiin on sitä käytetty runsaasti, mikä on tietysti aina mukavaa kuuntelijan kannalta. Sävellys luo itselleen tilaa levittäytyä joka askeleella eteenpäin, melodista ja harmonista ajanjaksoa kunnioittaen. Tai mistäs minä mitään renessansista tiedän, mutta ilmeisesti tuohon aikaan tehtiin muutakin kun kalisuteltiin miekkoja. Hillitysti ja hienosti kuitenkin toteutettu. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Alkaa kuin ikiaikaisella intiaanirituaalilla ja siirtyy sitten lähemmäs kohti Spede-elokuvia. Olen ennenkin ajatellut että nautit varmasti suuresti näiden sanoitusten tekemisestä, niissä on jatkuvasti hauskoja kielellisiä oivalluksia, ja kaikki on tarkoin mietittyä ilman että se kuulostaisi hetkeäkään keinotekoiselta, väkisin (tuli)tikusta väännetyltä. Toisin kuin edellinen lause. Jännä juttu miten tuo sinänsä pikku juttu, eli ajoittainen tulen rätinä, miten paljon se vaikuttaa biisin tunnelmaan osaltaan. Itse tehtyjä soittimia oli taas käytetty ja kun kuulee vain lopputuloksen, ei osaa kuvitella biisiä enää ilman niitä. Mystinen ja vaihteleva kokonaisuus osien osalta ja samalla hyvän tuulen musaa paremmasta päästä. Kyllä tätä kuuntelee useammankin kerran nautintona, ja tämä on sinänsä hyvin jatkumossa biisien kanssa mitä olen kuullut sinulta aikaisemmin. Hyvä! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Niin synkkää että se alkaa olla jo hauskaa. Lumituiskuefekti oli mukava lisä. Kappaleen jälkeen tulee sellainen olo, että mitäs nyt. Että mitäköhän just kuulin? Ehkä se että kappale etenee ja loppuu noin, viitoittaa sitä mistä lauletaan. Sinänsä hyvin kiinnostava draamankaari, jota ei joulubiisissä heti odottaisi. Loppu kuin loppuhan tulee aina sittenkin yllättäen, ja joulukin on pian ohi vaikkei ennen juhannusta uskoisi. Loppu on aina lähellä ja tulevaisuus epävarma. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tämähän toimi hyvin kuin mikä. Ristiriitaiset tunnelmat silti, toisaalta älyttömän hyvä biisi, toisaalta en kuuntelisi tätä monta kertaa peräkkäin tai liian usein. Ehkä se on sama juttu kuin, lahjapaketin voi avata vain kerran. Mutta tässä oli paljon tavallaan uutta mikä yllätti positiivisesti joulugenressä, ja kuuntelin tätä ihan ilolla, että mitähän seuraavaksi tulee? Ja hyväähän sieltä tuli koko matkan. Kaikin puolin laadukas paketti. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Aika kivaa joulutunnelmaa tontuin kerrottuna. Auttaa ainakin minua rauhoittumaan, kun sanoma on että joulunaika voi olla aika hektistä viime metreillä, mutta se ei ole kaikki mitä siinä on. Pitää olla myös aikaa rauhoittua kaiken tohinan keskellä, niin että juhlan mielekkyys ja oma ehkä heikkokin mielenterveys säilyy. Ihan tyylikäs veto lauluksi sieltä joulumusiikillisesti perinteisemmästä päästä, perinteet kunniaan ja hyvä just niin tällä kertaa. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hyväntuulen musiikkia jossa amerikan perinteet saa kuulua, ja hyvin pukkikin jaksaa läpi biisin. Jos voisin muuttaa jotakin kappaleessa, jättäisin sen tekemättä. Siis muutoksen, en kappaletta, joka on ilahduttavaa kuunneltavaa noin kuin se on. Ja muuten 200 kertaa jouluisampi kuin omat tekeleeni, mutta kukin tyylillään. Tässä tyyli on kyllä hallussa ja siihen ehkä kuuluu osana tietty kliseisyys, en tiedä onko sitä oikeasti olemassa, mutta ainakaan se ei tässä haittaa eikä kirvele. Radioon. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Heti alusta tulee ei suoraan metalli- vaan depeche mode-fiilikset. Nämä ovat sellaisia melodiakulkuja, jotka uppoavat minulle hyvin helposti. Vaikka aihe on synkeä, käsittelytapa on taitava. Samalla jotenkin täysin toivotonta ja kuitenkin jostain toivoa antavaa samaan aikaan; tämä on joulumusiikkia jossa on sanomaa niillekin jotka ei välttämättä joulumusiikista ja kulkusista vois vähempää kiinnostua. Erittäin hyvä toteutus tähänkin nähden. Satu josta tuli liian totta. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Beatles olisi ylpeä tästä: "Teimme sen taas!" Hyväntuulisuus tarttuu taas kerran, turvallisen kuuloista musaa jota voisi suositella ihan kenelle tahansa. Joulua tässä on just sopivasti, ettei mene liian makeaksi glögiksi tai sopaksi, vaan säilyy tasapaino josta jotkut joulunakaan ei ymmärrä edes haaveilla. Joku "ilkeämpi" tonttu vois ehkä sanoa, että aika varman päälle pelaamista koko kappale, mutta se on kuuntelijatontusta kiinni kuka pelaa ja missä. Ja kyllä tää kuuntelua kestää kuin klassikko ainakin. Hyvä paketti! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Ei mitään rymistelyä eikä ritiratirallaa, vaan kuulostaa lähinnä kuin musikaalioikeudenkäynniltä pukkia vastaan tai sitten puolesta, mistä en ota selvää. Tunnelma vie mukaansa, sopivasti soittimia ja asiaa, ei kumpaakaan liikaa ettei mikään kallisarvoinen hetki menisi ohi ja rikki, pois. Ehkä siinä on se unisten laulujen (joulu)taika. Nyt alkoikin jo aidosti väsyttää kun kuuntelin biisin useamman kerran. Kiva että joululaulukilpailuun saadaan kappaleita eri näkökulmista jouluun ainakin tällä kertaa! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kappaleen jouluisuudesta ei jää epäselvyyttä. Tähän sopii kevyt lumisade. Perinteissä marinoitu veto ja sellaisena olisi suuremmankin yleisön mieleen. Laulu oli komeata, mutta sanoista en osaa sanoa kun en koskaan kuuntele englanninkielisiä sanoituksia jos ne ei varsinaisesti ihan hyökkää esiin. Melodia menee ennen sanoja, vaikka pystyisin kuitenkin lukemaan niitä samalla kun kuuntelen. Mutta olihan tää hieno, mikään ei ärsyttänyt tai pompannut kokonaisuudesta esiin tyyliin "tosta en tykkää". Mikä on erityisen mukavaa ja asiallista joulun aikaan! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ai että kommentoisin metallibiisiä? Siitä ei varmaan tule mitään. Silloinkin kun muut lapset kuunteli kiltisti twisted sisteriä ja waspia, minä kuuntelin alphavilleä ja duran durania. Mutta kyllähän tää laadukkaalta kuulostaa, eikä tää ylipitkä ollut ollenkaan. Et sinänsä jaksoin kuunnella ilman että olisin tuntenut tarvetta puolustautua jotain kuviteltua apokalyptistä hyökkäystä vastaan. Ja jos joulun sanomasta tehdään metallibiisi, minulle sopii kyllä että se on just tällainen. Eli onnistunut veto, onneksi olkoon. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kaunis ja koskettava. Balladiksikin aika hillitty, mikä ei ole moite. Kivat melodiat. Kyllähän tämä sopii jouluun vaikka ihan hiljentymismusiikkina. Kuin biisi joka tietää omat vahvuutensa, eikä yritä olla jotain muuta väkisin. Tämän biisin myötä omana aitona ittenään olo saa myös siten sävelellisen merkityksen. Ehkä se on se joulun perimmäinen anteeksiantava sanoma. Tänä vuonna. Ja kenties seuraavanakin. Sillä koska kukaan ei taaskaan kuuntele, se pitää sanoa aina uudelleen? Heh. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Unohdin sanoa, että sanat on aivan mainiot. Vähän aikaa vaan mietin että mikä se aateros oikein on kun en muista. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Joulun ja sodan rinnastaminen taisikin olla Lennonin idea aikoinaan. Juoksuhaudoissa on toki sävelletty, sanoitettu ja sovitettu kaikenlaista joulunkin aikaan, mutta muuten ei näitä niin hirveesti tule mieleen. Biisi todellakin kertoo jo sävelin ja raaoin soundein sodasta. Sota on mitä on, eikä se pyytele anteeksi olemustaan. Ja loppuun sitten konekiväärimäistä tykitystä rummuilla (konekiväärihän oli se juttu ekan maailmansodan aikaan, kuten Rubikin kuutio oli 80-luvulla). Hieno ja sinänsä siis riittävän särmikäskin kappale. Jos olisi pakko antaa arvosana (esim. aseella uhatessa), en kerro mikä se olisi (kukaan ei uhkaa minua nyt), mutta jo äänenä tutuksi tulleen laulajan uniikkiustason takia nostaisin kokonaisarvosanaa +1. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hitaasti hyvää ja kypsää tulee. Mukavan maailmaansa imaiseva soundi. Melodisesti toimii kuin tarzan viidakossa ja kutittelee apinoiden aisteja just sopivasti. Kokonaisuutena oikea hillitty kokonaisuus jonka lisäksi ei kaipaa mitään tai menisi överiksi ollakseen hillitty. Oikein hyvä tapa käyttää 6 minuuttia! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tähän pitäis melkein olla video, että sais sanoistakin kaiken irti. Muutenkin jotenkin elokuvamainen. Mietin millainen mielentila vaaditaan ihmisellä joka tekee tätä. Tai mielellään kuuntelee. Tulin vain siihen tulokseen että tämän täytyy toimia kuin lääke. Tämän jälkeen mikätahansapoppi tuntuu liioitellun kevyeltä, kuin korvat olis just puhdistettu hapolla ja porakoneella. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Aika perusteknoa varmaan. Ei mitään vikaa, mutta tätä on jo kuultu. Melodiapuolta vois nostaa enemmän esiin alusta lähtien, mielellään jotain selkeetä melodiaa joka veis kuuntelijan mielenkiintoa eteenpäin. Jos se nyt sitten enää olis oikeeta teknoa, en tiedä kun en sitä juuri kuuntele. Mutta mulle se vaatis sen. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
En tiedä tottuisinko tuohon lauluääneen koskaan. Voisin vaihtaa sen jossain vaiheessa elämää jo vaikka M.A. Nummiseen. Biisi oli sinänsä ansiokas ja kannatti kuunnella. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Varmaa tekemistä. Muistuttaa vähän Joel Hallikaisen tietyn aikakauden tuotantoa. Joku hyvin positiivinen aika on tässä käsittelyssä, ja se välittyy hyvin sanoissa ja musiikissa. Ei sen silloin tartte olla tämän monimutkaisempaa. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kaunista ja levollista. Tällaista vois kuunnella loppuelämän eikä kyllästyisi vaikka olisi joutunut asettumaan autiolle saarelle. Tulee sellainen tunne että nyt kuulijaa arvostetaan eikä laiteta aina vaan samaa rapua kookospähkinöillä pöytään. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Okei... Sävellyksenä kuulostaa vähän siltä mitä tein aikoinaan Amigan Sonixilla. En toki tällaiseen kompleksisuuteen ihan päässyt. Helppoa kuunneltavaa. Biisi elää vahvasti ja on sopivan melodinen että korvatkin tykkää. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tästä on vaikea sanoa mitään mikä lohduttaisi ketään kuten esim. minua. Klassinen musiikki on se mitä en ole koskaan oppinut arvostamaan. Ja tää kuulostaa jo aika vakavan klassiselle. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kyllähän tästä tosiaan Clapton tulee mieleen. No ei esikuvissa mitään pahaa ole, jos siitä on kysymys. Aikamoisen kokonainen ja valmis biisi tällaisenaan. Vain hyvää sanottavaa, tunnelmat oli kohdallaan. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Erittäin hyvän kuuloinen. Juuri tämmöinen on sitä musaa jota haluan kuunnella kun en itse saa päättää mitä musiikkia kuuntelen. Eli vaikka pizzeriassa. Kantrissa on sitä jotain mitä ei muualta löydy. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Joo joo. Tuntuu että olen ollut tässä paikassa joskus. Lajityyppinsä hyvää tasoa. Tämä on niin uskottava, että uskoisin että minulle olisi tullut 5:ttä päivää kännissä huono olo jo siitä että olisin ollut mukana tekemässä tätä biisiä, pelkkä vesilasi miksauspöydällä. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tyylikkäästi rakennettu biisi. Kaikki tässä nousee keskitason yläpuolelle. Niinpä en osaa sanoa mistä erityisesti tykkäsin, sillä tykkäsin kaikesta. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Erittäin hyvän kuulosta ja jos ei tää oo valmis mikserin "valmiiden biisien kisaan", niin mikä sitten on. Ei tähän viitti ees hirveesti lisätä sillä musiikista kyllä kuulee sen mitä voisin vain kömpelösti yrittää toistaa, vetää sanattomaksi. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hyvät sanat ja kiinnostavat soittimet. Kitarat taas oikein mallikkaat. Sulla on tuota osaamista monista jutuista, niin kyllähän näillä päästään jo pitkälle sinne missä kaikki kuulostaa jo hyvälle. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Tässähän yhdistyy eletty elämä ja pikku kakkonen. Hillitysti ja tyylikkäästi toimitettu alusta loppuun. Tuskin kenelläkään on pahaa sanottavaa tästä biisistä, jos ei mennä joihinkin teknisiin juttuihin joihin en itse halua mennä. Sovitaan että tämä on unelmaa. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ei ihan perinteistä saatanamusaa tyyliltään. Tarkoitan lähinnä sitä, että epätavallisen rento ote kitaroinnissa ja laulussa aiheeseen nähden. Suht valmis kappale valmiiden joukossa, joten ei juuri huomautettavaa sen suhteen mikserin "valmiiden biisien kisassa". Vähän ehkä tasapaksua, mutta sen hyvä puoli on, että tuskin tämä ketään pahemmin ärsyttääkään. Jos sitä nyt sitten kannattaa musiikissa hakea, en tiedä. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kuulostaa alkuun poliisisarjamusiikilta, ehkä jotain pientä kauppaa psykedeeleillä jossain päin Amerikkaa. Vivahteikkuutta löytyy ja biisi muuttaa koko ajan muotoaan. Se vaatii kuuntelijaltaan tiettyä valppautta, mikä on periaatteessa hyvä juttu, mutta minkä voisi kokea myös mahdollisesti rasittavana; biisi ei anna hetkenkään lepoa, mutta lopulta se onkin sitten jo ohi kun siihen alkaa tottua. Tähän ei siis kyllästymään kerkiä koska ei oo mitään mahdollisuuksia. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Mukavan pörröinen biisi. Ei minua teknisesti tuossa häirinnyt. Laulusta tuli mieleen hiiri jota toissayönä jahtasin harjan kanssa sisällä talossa, kun emme kumpikaan olleet vielä edes kännissä. Tai minä en ainakaan ollut. Sekään ei paljon piitannut mitä minä siltä halusin. Teki vaan omaa juttuaan eli vipelsi sinne tänne ja törmäili välillä seiniin. Päiväkännit voiskin aloittaa kuuntelemalla tämän, ja tuntuisi siltä että kaikki tulee menevän hyvin tänään. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tykkäsin sanoista kovasti, ne veivät jonnekin missä en muista olleeni vähään aikaan. Alussa tuntuu etteivät ne välitä kuuntelijastaan, ehkä laskevat tästä leikkiä ja härnäävät kiusallaan, mutta lopulta välittävät sitten kuitenkin. En ehkä kuuntelisi tällaista normaalisti itsekseni, mutta voisin kuvitella että ala-asteen musiikintunnilla olisi laulatettu tätä sinisen ja valkoisen sijaan. Tasapainoinen kokonaisuus, tämä suht laadulla metelöity tuttavuus. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
En muistanutkaan että tätä tyylisuuntaa voi edustaa myös näin perinteisen kauniilla melodisella tavalla. Toisaalta ei kai siihen sääntöjä ole, ja se on vain hyvä. En itse kuuntelisi tällaista musiikkia muuten kuin kommentoidakseni jotain mitä en kuuntele. No, ei tästä toisaalta varsinaisesti vihaiseksikaan tule, joten varmaan tämä on tyylisuuntansa jonkinlaista eliittiä, jos minun korviltani kysytään. Rummut tosin toimivat kuin kofeiinin yliannostus, mutta sekin tietysti kuuluu asiaan. Parempi tämä oli mitä musiikilta oletuksena odotan. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Aika omanlaisensa kuulosta. Laulu kuulosti kuin tekoälyn tuotokselta, mutta en todella tiedä, kun ei ole tietoa? Jos se ei sitä ole, ja haluan uskoa niin, pitää onnitella hienosta suorituksesta. Muuten vaan onnittelut hienosta klikkauksesta. Joku mielleyhtymä Raappanan biisiin "Kauas pois" tuli esiin. Tuotannon puolesta perusasioissa pysyvä ja siksi kai kuuluu moderneihin kappaleisiin. Ja ehkä siihen kuuluu sekin, että melodisesti aika varman päälle pelaamista. Lopetus oli pysäyttävä ja hieno. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Perinteitä kunnioittava veto ja oikein hyvä siinä. Tutun kuuloiset melodiat, mutta ei liian. Kuin Leeviä, mutta ei sittenkään. Sanoista sai kiitettävän hyvin selvää ja miksaus oli muutenkin onnistunut. Tää on kuin varta vasten tehty karaokea varten, ja kestää siis hyvin useamman kerran kuuntelua ilman että alkaisi lopullisesti kyllästyttää. Kiva syysbiisi kesämuisteluineen on aina paikallaan juuri ennen täyspimeää talvea jolloin siirrymme masentavampiin aiheisiin. Jos siirrymme. Mutta tämä kantaa sinne saakka. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Jos joku tekee speed metal biisin aloe verasta, se ei voi olla kukaan muu kuin Ric Bay. Vaihteeksi voisi olla kiva kuulla mitä saisit kasaan jostain ns. vakavasta aiheesta, mutta kyllähän tätäkin kuuntelee kun on niin hyvin tehty. Näissä biiseissä mitä olen kuullut, olen eniten tykännyt kitaroista, eikä tämä ole poikkeus. Soolot joista en yleensä biiseissä välitä, kuulostavat näissä just kivalta. Eikä valittamista minkään muunkaan suhteen biisissä, kun on aikaa käytetty jonkin verran, se kuuluu. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tää on niitä biisejä, joista ei useamman kerran kuunneltuakaan tiedä onko tää oikeesti hyvä vai huono! Ehkä tää on hyvää keskitasoa, Begemot-asteikolla. Sanoitukset ovat kuin universumin itsensä purkamaa turhautumista kaiken mielettömyyteen. Laulu on varmaa ja haastaa kuuntelemaan. Rummut, basso, kitara ja huilu(?) on samasta hyvästä tuulenpieksämästä puusta veistetty. Kaikki nää soi yhteen muodostaen kappaleen, josta ehkä kuitenkin puuttuu vielä jotain joka nostaisi sen hyvästä erinomaisen tasolle, joku juttu joka yllättäisi täysin. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kaikinpuolin jytäkkää ja valmista meininkiä. Tykkään aina kuunnella trancea, mutta en kuuntele sitä jos ei ole varsinaista syytä. Vähän outoa. Mutta tää oli erittäin hyvä, biisi juoksi komeasti vaikka oli aika pitkä. En lähtisi muuttamaan tässä mitään. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Genrestä tiedän sen verran, että olen ruotsalaisen Tomas Dankon alkuperäisten sidien suuri ihailija. Tälläkin vois voittaa euroviisut, jos laulajan paiskais kehään. Jokseenkin ajattoman kauniin kuuloista. Toimisi parhaiten varmaan jonkun pelin yhteydessä, mutta kivahan tätä on kuunnella näinkin. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Nyt on vauhtia. Tulee mieleen se lievästi innostunut ja hermostunut olo, kun tietää että kohta mennään kaljalle. Varsinkin rumpukomppi tavoittaa tämän tunteen hyvin. Laulu on miellyttävän kuuloista, ja koko biisissähän on positiivinen pohjavire. Kertsi on kiitettävän pelkistetty, ja kun sitä tarpeeksi toistaa, täähän alkaa kuulostaa hyvältä idealta. Se kalja. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ois ollut kiva saada sanat kirjoitettuna, koska ne tuntuvat hukkuvan tuonne jonnekin, ja pitää vähän korvalla kauhoa ne sieltä että saa selvää. Jos keskitytään melodiaan, niin kyllä miellyttävän kuuloista. Kun laulu alkaa, mieleen palaa neljä ruusua. Mukavaa ja letkeetä, mutta ei varsinaisesti haasta kuulijaansa. En tiedä mitä se tarkoittaisi tässä tapauksessa, mutta anyway. Hyvä+. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Vaikuttavaa tekemistä. Olen sanonut tämän ennenkin jonkin toisen biisin kohdalla, mutta alusta taas tulee lonely planet mieleen, joten kai se pitää sanoa taas kerran kun se on niin ilmeistä. Ja jostain syystä miami vice ja sonny crockett ja valkoiset ferrarit mutta se on oma ongelmani. Basso on lähestulkoon taivaallinen, mistä bassonystävän myöntämä kunniamaininta. Näen ja kuulen myös perhosten omassa mielessäni liitelevän siellä täällä, mistä kesäinen kiva fiilis. Ei mitään mistä valittaa. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Begemot oli oikeassa kitarasoundin suhteen. Korjasin asian. Kiitos. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Parasta Brahenkadun biiseissä on uniikki laulu joka ei kyllästytä, eikä se pettänyt tälläkään kertaa. Vivahteikkaana yhdistettynä muuten suht yksinkertaiseen toteutukseen on hyvä konsepti ja toimii. Synabassosta tulee snadisti mieleen New Orderin alkuaikojen tuotanto, mikä on edelleen erittäin ok. Lopussa taustalaulu haeskelee Lennonin ja Yoko Onon joulubiisiä, mikä vie ajatukset vähän muualle, ja häiritsee pikkaisen kun biisin pitäisi olla kesäinen. Mutta erittäin hyvä kaiken kaikkiaan, tätä kuuntelisin mielelläni livenäkin! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kuulee että rutiini on taas löytymässä. Melodisesti varsin onnistunut tekele, ja kevyttä leijuntaa. Rumpukompissa sais olla vaihteluakin eikä vain copypastea, onnistuessaan se nostaisi biisin jo lähelle seuraavaa tasoa. Muutenhan tässä oli vaihtelua kivasti, ja kaikkiaan iloinen tunnelma, ei mitään synkistelyä. Ilmeistä matkamusaa lensipä sitten dronella tai autolla. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Oot kuulemma elänyt 80-luvulla :) Tuli jostain Axel F mieleen, ja vastaavat leffamusat tuolta ajalta. Tämäkin sopisi johonkin toimintaelokuvaan mainiosti. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Juu minäkin teen loppuun aina kaiken minkä aloitankin, tuli mitä tuli. Siinä on se psykologinen juttu, että tulee tehtyä kunnollista tavaraa heti alusta lähtien, koska tietää että sen alun kanssa on sitten vain elettävä. |
7
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Joskus se vaan on taistelua. Itse olen huomannut että "hyvät", tai itseä miellyttävät, biisit syntyvät lopulta helpommin kuin ne vähän heikommat, joita yrittää sitten "korjata" viikkotolkulla, että ne saisi johonkin miellyttävään kuosiin. Joskus siitäkin paahtamisesta seuraa lopulta palkkio. Ja totta, jos biisintekoon on muodostunut rutiinia ahkeruuden ansiosta, kaikki käy silloin automaattisemmin. |
7
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Täytyy arvostaa kun on paljon energiaa takana, vaikka tyylilaji on itselleni täysin vieras! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Positiivista. Tää vois olla jopa klassikko mun mielestä pienellä viilauksella. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tää hivelee jotain tarkemmin määrittelemätöntä. Tästä tulee sellainen olo, että kiva että joku tekee tällaista. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kyllähän tätä hyvin kuuntelee, vaikka tuleekin vähän haikea olo ku kesä on käytännössä mennyt, ja talvi tulee hemmetti. Mutta ehkä tää on siksi se syysbiisi. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Ilman kirjoitettua johdantoa biisin voisikin ymmärtää ehkä toisin. Ei siinä mitään, perinteistä hyvin toteutettua menoa. Kiva. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Olen joskus ollut kirkossa kuuntelemassa Joel Hallikaista, ja tämä kuulostaa siltä. Kaikilta osin. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tämä kuulostaa lähinnä siltä miltä kaikki musiikki kuulostaa valomerkin jälkeen. En tosin edes muista soitetaanko baarissa musiikkia vielä valomerkin jälkeen. Mutta kuitenkin. Tämäkin on rauhoittava. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Biisi paranee vaan joka kuuntelukerralla. Tästä voisi tulla jopa riippuvaiseksi. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hieno soundi tuossa alun kompissa. Biisi muistuttaa jonkin verran oluen juontia. Eli tuntuu luistavan. | ||
Sivu: 1 2