Mikseri.net

#2 kirjoitettu 10.06.2004 23:17

Molli on silleen :( ja duuri on silleen

#3 kirjoitettu 10.06.2004 23:32

Tarkoitatko asteikkoa vai sointuja?

#4 kirjoitettu 10.06.2004 23:54

Sellainen ero niillä on, että toisesta
pidän kovasti, toisesta taas en.

#5 kirjoitettu 11.06.2004 03:38

tammina kirjoitti:
Sellainen ero niillä on, että toisesta
pidän kovasti, toisesta taas en.


Näin on näppylät. molli on se sointu/asteikko joka kuulostaa paremmalta

#6 kirjoitettu 11.06.2004 03:42

Mollin ja duurin nerokas yhdistäminen (älkää minua katsoko en minä sitä osaa). Se se vasta saa aikaan kosketaavaa musiikkia.

#7 kirjoitettu 11.06.2004 13:31

Molli kuullostaa surulliselta ja duuri iloiselta.

#8 kirjoitettu 11.06.2004 15:21

Hehehehehe, loistava viestiketju!

Mutta mikä mahtaa olla mollin ja duurin substantiaalinen ero? Molli on universumissa, duuri maailmassa? Laalaalaa. Paskaakos täs.

#9 kirjoitettu 11.06.2004 17:01

Sointua löytyy kahta sorttia: hilipiää ja haikiaa. Ruuri piristää niinku hömpsyt ja molli herkistää porajamahan.

- Einon urkukoulu

#10 kirjoitettu 11.06.2004 17:25

mut se on mun mielest hassua et mollin sisarsävellaji on aina duuri ja toisinpäin. eli duuri sävellaji alkaa vaik F nuotista f molli sävellajis mut jos sen alottaa alennetust aasta eli Ab(?) niin se onki as duuri sävellaji ja noihinhan sävellajeihin kuuluu samat nuotit. Oonko ymmärtäny oikein tähä mennes?

Musiikinteoria on mielenkiintoista.. harmi etten oo viel löytäny keinoa jolla sitä oppisi helposti. Itsenäiseen opiskeluun kirjaston teoria kirjat on iha hepreaa koska niissä ei oo mitään johdantoa: kirjan tekijät odottavat lukijalta perusteiden perusteellista tuntemusta:

#11 kirjoitettu 12.06.2004 20:34

Herra Eevert kirjoitti:
Musiikinteoria on mielenkiintoista.. harmi etten oo viel löytäny keinoa jolla sitä oppisi helposti. Itsenäiseen opiskeluun kirjaston teoria kirjat on iha hepreaa koska niissä ei oo mitään johdantoa: kirjan tekijät odottavat lukijalta perusteiden perusteellista tuntemusta:


Kannattaa hommata (vaikka kirjastosta) musiikin teorian ja säveltapailun 1/3 oppikirja. Se on aika nopeasti omaksuttu, jos vain ylpeys kestää ne sivuilla seikkailevat söpöt pupuset ja nallekarhut. Siitä sitten samantien 2/3:n ja sitten 3/3:n kimppuun niin pitäisi perusteet olla kohtuullisen hyvin hallussa musiikin teorian syvällisempään tutustumiseen.

#12 kirjoitettu 12.06.2004 20:38

jarnohi kirjoitti:
Hehehehehe, loistava viestiketju!

Mutta mikä mahtaa olla mollin ja duurin substantiaalinen ero? Molli on universumissa, duuri maailmassa? Laalaalaa. Paskaakos täs.


Ei, vaan duuri suuntautuu taivoisiin ja molli kohti mustanpuhuvaa maansisusta.

(Asiaton sivuhuomautus: universumi=maailma?!)

-eikä sitten oteta turhan vakavissaan..-

#13 kirjoitettu 12.06.2004 20:45

Noheva Äpärä kirjoitti:
(Asiaton sivuhuomautus: universumi=maailma?!)


"Nyt yritän päteä" -Offtopic:
universumi=maailmankaikkeus
maailma = yleisnimitys maailmankaikkeudesta (universe) tai jos on olemassa useita päällekkäisiä maailmoja (realm), niin se on yksi niistä.

Turhaa asiaakin:
Duuri on iloisen kuuloista, molli on surullisen kuuloista. Niiden ero on noissa edellä mainituissa postauksissa sanottu kyllä todella hyvin.

Tempo muokkasi viestiä 20:46 12.06.2004

#14 kirjoitettu 14.06.2004 09:57

molli on venäjä, duuri on norja
molli on takatuuppari skoda, duuri on uusi mini
molli on tyyni valtameri, duuri on gardajärvi
molli on kaurismäki, duuri on harlin
molli on ajamaton pihanurmikko, duuri on pääsiäisruoho
molli on pelicans, duuri on tps
molli on 10000 m, duuri on 110 aidat
molli on marraskuun 17, duuri on heinäkuun 7
molli on pellonpää, duuri on kahilainen
molli on ruskea, duuri on keltainen
molli on +2 astetta, duuri on +/-20 astetta

#15 kirjoitettu 14.06.2004 10:02

Hehhh, emme vakavoidu. Sellainenhan olisi puistattavaa! Mutta niin. Erilaisia oppisuuntauksia löytyy tuosta universumi-jutusta. Yhdet tyypit kertoilee, että universumi on naturalistin tutkimuskohde. Eli siellä sijaitsee fyysiset/materiaaliset asiat. Maailma on sitten laajempi, sinne mahtuu abstraktit asiat (josko moisia on), kuten ajatukset, numerot, värit ynnä muuta. Laalatilaa taasen vain

Ja niin. Suomalaiset on molleja

#16 kirjoitettu 14.06.2004 10:17

Tourette kirjoitti:
Oletteko koskaan miettinyt mistä johtuu, että duuri kuulostaa iloiselta ja molli surulliselta? Soinnuissa muuttuu kuitenkin vain yhden sävelen paikka.


Hyvä kysymys -- en tiedä. Periaatteessa noin on mutta ei aina.
-Gloria Gaynor: I'll survive: mollibiisi mutta ei surullinen.
-Clapton: Tears in heaven: duuribiisi mutta surullinen.

Toisaalta, ymmärtääkseni intialaisessa musiikissa on kymmeniä ragoja, ja raga vastaa ikäänkuin mollia ja duuria. Eli länsimaisessa musiikissa ragoja on 2. Onkohan tuo duuri/molli jako siis mitenkään geneetiikaan upotettu vaan ainoastaan sattuman kautta valta-aseman saanut tapa jakaa kahteen? Muistetaan myös että vanhat suomalaiset ja mm. kiinalaiset pelaa pentatoonisella asteikolle johon duuri / mollijako ei oikein istu.

Mutta Touretten kysymys on aika mielenkiintonen kuitenkin. Veikkaan että oppimisella on osuutta asiaan.

#17 kirjoitettu 14.06.2004 11:13

Mahtavaa, Tourette. Täydellinen selitys, joka avarsi omia näkemyksiäni oikein urakalla. Asiahan on päivänselvä, kun tuota hieman miettii. Helkkari, kerrankin foorumin lukeminen sivistää.

#18 kirjoitettu 14.06.2004 12:59

Antti Kaukomaa kirjoitti:

Hyvä kysymys -- en tiedä. Periaatteessa noin on mutta ei aina.
-Gloria Gaynor: I'll survive: mollibiisi mutta ei surullinen.
-Clapton: Tears in heaven: duuribiisi mutta surullinen.



Gloria Gaynorin biisi on tosin vähintäänkin melankolisen haikea tai ainakin niin minä sen tunnen pienen pääni sisällä.

Claptonin biisi kyllä lähtee duurista, mutta mollibiisinä minä sitä pidän kuitenkin (en osaa nyt perustella musiikin teorian termeillä miksi se ON mollibiisi).

#19 kirjoitettu 15.06.2004 11:43

Kyllä, mollin tunnistaa vähennetystä terssistä. Duurisointu voi mennä esim. C-E-G, ja mollisointu C-Es-G, elikkä duuri pu1-s3-pu5, kun taas molli pu1-p3-pu5. Merkitsin nyt noilla puhtailla, suurilla ja pienillä, sen voi merkitä myös 1-3-5 ja 1-3b-5 jos oikein muistan.

#20 kirjoitettu 15.06.2004 13:01

Tourette kirjoitti:

Teoriassa yläsäveliä on loputtomasti, mutta käytännössä eri soittimista riippuen niitä ei pysty kuulemaan eikä mittaamaan edes tietokoneilla


Itseasiassa koska ne hiljenevät tasaisesi, niin niitä ei ole teoriassa loputtomasti johtuen ihan normaaleista fysikaalisista rajotteista. Käytännössä tulee sitten vielä ihan soittimiin liittyviä fysikaalisia rajoitteita, jotka estävät akustisissa soittimissa yläsävelien synnyn... että okeastaan se on se todellinen syy miksi niitä ei tietokoneella pystytä mittaamaan, on se että niitä ei käytännössä enää ole.

#21 kirjoitettu 16.06.2004 22:59

Tourette kirjoitti:
teorialla tarkoitinkin matemaattista yläsävelten teoriaa, en fysikaalista


Sitten sanoit aika harhaanjohtavasti, kun aloit puhua kuulemisesta ja tietokonemittauksista... Mutta jooh... Selvisi.

#22 kirjoitettu 17.06.2004 00:35

Aika hauska threadi.... Yksi kysyy duurin ja mollin eroa, ja muut sekottavat sen pään totaalisesti väittelemällä tietokonemittauksista...

#23 kirjoitettu 17.06.2004 00:36

Kathys Song kirjoitti:
Aika hauska threadi.... Yksi kysyy duurin ja mollin eroa, ja muut sekottavat sen pään totaalisesti väittelemällä tietokonemittauksista...


Tervetuloa mikseriin...

#24 kirjoitettu 17.06.2004 00:39

Mä rakastan teitä kaikkia

#25 kirjoitettu 17.06.2004 00:45

Kathys Song kirjoitti:
Aika hauska threadi.... Yksi kysyy duurin ja mollin eroa, ja muut sekottavat sen pään totaalisesti väittelemällä tietokonemittauksista...


Sellaista se on täällä...

#26 kirjoitettu 17.06.2004 10:55

Duurilla on suuri lerssi ja mollilla on pieni lerssi.
Siksi duuri on iloinen ja molli surullinen kun niitä vertailee keskenään.

...

Väsyttää Hehehe.

#27 kirjoitettu 18.06.2004 00:34

Tourette kirjoitti:
Sen verran voin selittää että mistä tulee duurisointu.
(....)
Esimerkiksi klarinetissa on joka toinen yläsävel korostuneempi. Länsimaisen musiikin historiassa olemme aina tykästyneet soittimiin jotka värähtelevät matemaattisen tasaisesti yläsäveliltään. Tästä tulee matemaattisen ilmiön lopputulos: duurisointu.



Eli vastaus kysymykseesi on, että duuri(kolmisointu) kuulostaa iloiselta, koska meistä on kivaa, että yläsävelet värähtelevät matemaattisen tasaisesti!

No joo, mutta miksi puhdas kvintti ei kuulosta iloiselta vaikka yläsävelet kehräävät yhteen kuin.. no joo.

Tourette kirjoitti edelleen:
Itämaiset soittimet eivät värähtele yläsäveliltään tasaisesti vaan ovat niinsanotusti rikkonaisia spektriltään, siitä johtuvat erilaisten asteikkojen olemassaolo. Rikkonainen spektri (mm. gamelan ja koto) tuottaa runsaasti enemmän vaihtoehtoja asteikoille ja soinnuille, siksi mm. intialaisessa musiikissa on satoja ragoja.


Ihan pakko puuttua tähänkin.. gamelan on nimitys mainiolle balilaiselle lyömämelodiasoittimiin perustuvalle musiikkityylille ja koto on suurehko japanilainen soitin, joka muodostuu puualustasta, pitkistä kielistä ja niiden liikkuvista talloista. Siis hyvin yksinkertainen kielisoitin. Jäi kiinnostamaan, että mikä siinä rikkoo sen spektrin?

Länsimainen asteikko ja raga ovat yhteismitattomia käsitteitä. Toisin sanoen tarkoittavat kovasti eri asioita. Asteikot ilmaisevat vain säveljoukon keskinäiset suhteet, vai pitäisikö sanoa suhteen pohjasäveleen. Ragoissa puututaan myös melodiallisiin ja fraseerauksellisiin seikkoihin, siksi niitä on niin paljon. Varmaan kymmenittäin pelkästään sellaisia, jotka muodostuvat länsimaisen duuriasteikon sävelistä (siis luonnollisena, ei tasavireisenä).

BTW, epäilen kyllä vahvasti, että tämä thread oli tarkoitettu sarkastikseksi provokaatioksi, mutta mitäpä me siitä.