Kirjoittaja
|
Kikkoja valestereoon?
|
Fakap
Trancevastaava 4849 viestiä Luottokäyttäjä
|
#1 kirjoitettu
27.05.2004 15:49
Teen nykyään melkein joka biisissä jollekin monoraidalle pseudo-stereoefektin. Yleisin tapa mulla on laittaa toiselle kanavalle hieman viivettä. Mutta tämä on aika raaka tapa kun liian pieni delay saa äänen kuulostamaan siltä kuin se tulisi enemmän toiselta kanavalta, ja liian suuri delay taas puurouttaa äänen. Kaikki stereolevitykseni kuulostaa lähestulkoon samalta. En toistaiseksi osaa tehdä ammattimaisen kuuloisia leveitä soundeja. Esimerkiksi monia valmiita rumpuluuppeja kuunnellessa huomaa miten mukavan tuntusta on kun yksikään rumpu ei kuulosta monolta vaan jo yksittäiset iskut täyttävät koko äänialan.
Kertokaapa siis hyviä kikkoja miten saatte äänestä leveämmän kuuloisen! Olisi todella mukavaa jos saisitte jotain ääninäytteitä esille.
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
Putte
6684 viestiä
|
#2 kirjoitettu
27.05.2004 15:57
Adobe Auditionissa on ainakin valmiita presettejäkin tuohon hommaan.. Mutta asiasta enemmän tietävät: jatkakaa..
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
Juha Kiili
154 viestiä
|
#3 kirjoitettu
27.05.2004 16:39
Mut käskettiin tähän kirjoittamaan jotain. Varmaankin mikserin audioinsinöörigurut tietävät algoritmeista enemmän, mutta pistetään nyt muutama ajatus.
Kaikenlaiset mono->stereo efektithän perustuvat maalaisjärjellä yhteen ja samaan perusperiaatteeseen. Kun L ja R signaalit ovat erilaiset, niin syntyy stereovaikutelma ja usein myös tilavaikutelma muuttuu (ehkä jopa paranee).
Lähtökohtanahan on se, että käytössä on monosignaali, joka siis levitetään samanlaisena L ja R - "raidoille". Nämä raidat siis pitäisi muokata erilaisiksi, jotta saadaan se "muna pystyyn".
Yksi tapa jota elävissä äänilähteissä on tapana käyttää on se, että nauhotetaankin sama rämpytys kahteen kertaan, jolloin se inhimillisen virheen saattelemana tulee juuri sopivasti erilaiseksi ja syntyy jännä vuoropuhelu L ja R signaalin välille. En ole hirveästi konemiehiä, mutta ainakin jollain tosi analogisella härvelillä, joka soittaa saman asian joka kerralla hieman erikuuloisena, voisi saada samanlaista aikaan, mutta tästä ei ole kyllä kokemuksia.
Syntikkasoundithan tulevat siis joka toistokerralla täysin samanlaisina. Softasyntikoissa 100% samanlaisina ja luulisin, että VA-synissa niin lähellä toisiaan, ettei sitä voi hyödyntää (?). Tällöin täytyy turvautua itse muokkailemaan L ja R kanava erilaisiksi. Tässä voikin sitten käyttää erittäin paljon mielikuvitusta.
Flanger ja phaser efektit ainakin osittain perustuvat siihen, että toista kanavaa viivytetään suhteessa toiseen ja lisäksi tämän viiveen pituutta moduloidaan esimerkiksi LFO:lla. Yleensä näissäkin efekteissä tulee tilavaikutelma, ellei kyseessä sitten ole monohärveli.
Molempia kanavia kannattaa siis koittaa efektoida erikseen. Käsittääkseni monet stereokuvan levittimet toimivat niin, että molempia kanavia EQ:taan hieman sellaisella käyrällä, jossa on paljon tasaisia nousuja ja laskuja. Pointtina on se, että käyrät ovat vasttakkaiset L ja R kanavalle, jolloin teoriassa taajuusvaste ei muutu, mutta käytäntö onkin sitten hieman toinen. Voi olla että nuo levittimet tekevät hommansa jollain muullakkin periaatteella, mutta tälläinen kuva minulle on muodostunut. Jokainen voipi koittaa laittaa kaksi EQ:a L ja R:ään ja muodostaa vastakkainen käppyrä. Kyllähän se jotain tekee. Levityksen voimakkuus sitten tulee käyrän kumpujen amplitudista.
Eipä siinä mitään. Perusperiaatehhan oli tehdä molemmille kanaville erikseen muutoksia, joten erilaisten tilaefektien tekoon sopii mikä tahansa efekti tai plugari omasta paletista.
Ainiin, ja onnea mun fretille.
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
Juha Kiili
154 viestiä
|
#4 kirjoitettu
27.05.2004 16:44
Tämän olisi voinut liittää tuohon vanhaankin postaukseen, mutta pistetään nyt uusi. Sen verran tuli vielä mieleen, että jos mietitään ihan sitä miten ihmisen korvatkin aistivat tilan, niin kysehän on samasta periaatteessa kuin tuossa yllä selitin.
Vasen korva kuulee erilaista matskua kuin oikea. Tämä tilanne on aina, koska ihminen ei toimi monona. Mikäli ääni tulee vasemmalta, niin se saavuttaa vasemman korvan ensin ja jonkun x millisekunnin päästä oikean korvan. Lisäksi ääni on hieman "EQ:ttunut", koska pää on tiellä. Näin vasemman korvan äänellä ja oikean korvan äänellä on hieman eri vaihe. Aivot ovat monimutkainen DSP-väline ja ne osaavat muuttaa tämän vaihe-eron tiedoksi tilasta ja suunnasta. Tätäkin voipi mietiskellä jos haluaa luoda tilavaikutelmaa.
Ei ole muuten mitenkään sattumanvaraista, että rumpalisti pään ylle sijoitettava mikkipari on yleensä tasan yhtä kaukana toisistaan, kuin ihmisen korvat.
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
Mechelaar
|
#5 kirjoitettu
29.05.2004 00:46
Helpoin tapa tehdä monoäänestä pseudostereoa on hankkia Waves PS22 Stereo Maker. Toimii hyvällä maulla käytetynä ihan OK. Tämä toimii juuri kampafiltteröimällä monosignaalin ja shuflaamalla sen.
"Ammattimaisen" leveän Top40 stereomiksauksen luomisessa taas auttavat Waves S1 ja QSoundin 3D boxi. Näillä saat levitettyä kertosäkeet ainakin 10m kaiuttimien ulkopuolelle.
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
Elektrojänis
3503 viestiä
|
#6 kirjoitettu
29.05.2004 01:16
Yksi lisäkikka tuohon delayta toiseen kanavaan on moduloida sitä delayta jollain LFO:lla. Tämä lienee helpoin toteuttaa jollain flanger/chorus plugarilla josta saa pelkän viivästetyn signaalin ulos.
Eli käytännössä kuiva signaali toiselle puolelle ja efektin läpi toiselle. Sitten Siitä flanger/chorus plugarista <B>wet</B> puoli täpölle ja <B>dry</B> kokonaan pois eli nollaan (nuo voi olla samassakin parametrissa, wet/dry -mix tms.) ja sitten regen/feedback nollaan. Sitten vaan sitä delayn ja modulaation määrää ruuvaamaan korvia miellyttäväksi.
Jotain tämän tyylistä on ilmeisesti 70-luvulla kutsuttu nimellä ADT eli artificial double tracking (tosin siihen saattaa olla ollut ihan omat vermeensä ja softaplugareita ei tietysti ollut ).
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
Haava
Jumalan nyrkki 43152 viestiä Ylläpitäjä
|
#7 kirjoitettu
29.05.2004 14:08
Elektrojänis kirjoitti:
Yksi lisäkikka tuohon delayta toiseen kanavaan on moduloida sitä delayta jollain LFO:lla.
Jotain tämän tyylistä on ilmeisesti 70-luvulla kutsuttu nimellä ADT eli artificial double tracking
Yksi tapa tehdä tuo ADT, oli mm. se että vaiskotaan se toinen raita LFO:n modulaation sijasta erinauhalle. Kun nauhan soitot ja nauhoituksen sitten aina woblaavat, niin tulee ihan itsestään to efekti.
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
Elektrojänis
3503 viestiä
|
#8 kirjoitettu
30.05.2004 12:48
Haava kirjoitti:
Yksi tapa tehdä tuo ADT, oli mm. se että vaiskotaan se toinen raita LFO:n modulaation sijasta erinauhalle. Kun nauhan soitot ja nauhoituksen sitten aina woblaavat, niin tulee ihan itsestään to efekti.
Jeh... Jos ei woblaa tarpeeks niin sitten voi vähän sormin jarrutella/vauhdittaa toista...
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
Lateksi
150 viestiä
|
#9 kirjoitettu
30.05.2004 13:03
Elektrojänis kirjoitti:
Jeh... Jos ei woblaa tarpeeks niin sitten voi vähän sormin jarrutella/vauhdittaa toista...
Ja sitten aletaankin mennä jo alkeellisen flangerin puolelle...
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
Elektrojänis
3503 viestiä
|
#10 kirjoitettu
30.05.2004 13:36
Lateksi kirjoitti:
Ja sitten aletaankin mennä jo alkeellisen flangerin puolelle...
No jos ne sitten miksaakin monoksi, niin juuri nimenomaan. Chorus, flange ja ADT on teknisesti oikeastaan variaatioita samasta asiasta. Phaser on myös lähellä, mutta termi määrittää jo teknisen toteutuksen hieman tarkemmin ainakin periaatteessa. Toisaalta tekniseltä toteutukseltaan esim. Univibe on phaser, mutta silti laittteen päällä lukee chorus/vibraatto.
Liukuu ohi aiheen, mutta minkäs teet.
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
Terok
|
#11 kirjoitettu
30.05.2004 13:47
Monet kaiku laitteet/softat osaavat lisätä mono raitaan stereolevitystä varmaan juuri käsittelemällä raidan erikseen kahtena, itse kun nauhoitan rummut yhdellä overilla + bd ja virveli mikki niin se toimii piristävänä kikkana. Tällä hetkellä on käytössä SIR konvoluutio plugari ja jonku tekemä huone impulssi jossa on erikseen laidoille ja keskelle impulsit.
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
Trilobiitti
|
#12 kirjoitettu
02.06.2004 04:48
pari juttua.
Nauhoitettaessa mikeillä jotain äänilähdettä hienoa tilantuntua saadaan sijoittamalla toinen mikki paljon kauemmas (riippuen äänilähteen voimakkuudesta) .. nyt vaikka molemmat saundit on monona tilamikkiä (se kauempana oleva) siirretään erilleen stereokuvassa. Saman ilmiön saa tietysti tehtyä send efektikanavalla joka on mono. sille eq:a ja tilakaikua.. ja melkeen märkänä ulos
Kannattaa myös ottaa tilavaikutelmassa huomioon ilman käyttäytyminen syvyyssuunnassa.. Elikkä, kun äänilähde on likellä kuuliaa, korviin tulee basso ja diskanttikorosteista kaijutonta ääntä.. kun taas sama identtinen äänilähde on fyysisesti kauempana on ääni bassoiltaan ja diskanteiltaan laimeampaa ja tilan mukaan äänen haijastumat seinistä tms. kuuluvat sitten selvemmin.. Tämä johtuu ilman käyttäytymisestä kuljettaessaan ääniaaltoja.. korkeat ja matalat taajuuden vaimentuvat matkanvarrella.. joten myös tilavaikutelmaa syvyyssuunnassa kannattaa harjoitella rakentamaan näillä keinoin. Ääni likellä, basso ja diskantti korostuu ja ei kaikua.. Ääni kaukana, bassoja ja diskanttia leikataan ja lisätään hienoinen kaiku. äänen volyymillahan ei tässätapauksessa tilantunnetta rakenneta koska hiljainen ääni voi tulla likellä ja kova ääni taustalla.
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
Tempo
673 viestiä
|
#13 kirjoitettu
20.07.2004 19:43
Tällaisen suomalaisen mono --> stereo jutun bongasin, ihan mielenkiintoista kikkailua. Löytyy sivuilta myös muutakin mukavaa..
http://project.llaky.f...
Ja sitten ihan mielenkiinnosta kysyisin tietäviltä, että millä periaatteella toimii ModPlugTrackerin Surround efekti. Sillä kun soittaa wanhat Amigamodit siten, että laittaa kaikki 4-kanavaa keskelle, niin tilantuntu on upea. Stereokuva leviää seinistäkin läpi. Olen koettanut levitellä kokonaisen Amigamodin (mono) stereokuvaa erilaisilla levityskikoilla ja preseteillä, mutta ei se vain kuulosta yhtä hyvältä..
Tempo muokkasi viestiä 19:48 20.07.2004
..ja täältä löytyy vinkit, miten sekoittaa päänsä lopullisesti
http://project.llaky.f...
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
Elektrojänis
3503 viestiä
|
#14 kirjoitettu
20.07.2004 20:55
Trilobiitti kirjoitti:
Elikkä, kun äänilähde on likellä kuuliaa, korviin tulee basso ja diskanttikorosteista kaijutonta ääntä..
Hmmm... Eikös tuo lähinnä tuo diskanttipää vaimene kun äänilähde on kaukana. Bassot ei tietääkseni vaimene samalla tavalla. Itseasiassa tietääkseni tuo on suhteellisen "lineaarinen" (huono sana tähän mutta en keksinyt parempaa just nyt) prosessi eli mitä korkeampi taajuus, sitä enemmän vaimenee.
Tietysti jos suuntaavan mikrofonin laittaa ihan äänilähteen viereen niin bassot korostuu (proksimiteetti efekti), mutta ihmiskorva ei tietääkseni toimi noin ainakaan ihan niin voimakkaasti.
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|