Mikseri.net

#2 kirjoitettu 24.10.2026 10:24

Olen osallistunut/joutunut osallistumaan usein henkilöön kohdistuneeseen testaukseen. Saatoin allekirjoittaa n. 90% testien tuloksista, myös niistä joissa työkaverit ja esimiehet arvioivat minua. Koulutus ja työrooli ovat varmasti vaikuttaneet asiaan.

Joten muutakin tietoa on ollut kuin sitä omaa, pakostakin subjektiivista mutua omasta itsestäni. Harmi, etten säästänyt tuloksia; olisi oikeastaan mukava tietää vieläkö olisin samaa mieltä niiden osuvuudesta.

Tulkoon nyt sanottua sekin, että en oikein usko "10 minuutin syväluotaaviin" pikatesteihin joita silloin tällöin näkee.

#3 kirjoitettu 24.10.2026 10:58

AnttiJ kirjoitti:


Olen osallistunut/joutunut osallistumaan usein henkilöön kohdistuneeseen testaukseen. Saatoin allekirjoittaa n. 90% testien tuloksista, myös niistä joissa työkaverit ja esimiehet arvioivat minua. Koulutus ja työrooli ovat varmasti vaikuttaneet asiaan.

Joten muutakin tietoa on ollut kuin sitä omaa, pakostakin subjektiivista mutua omasta itsestäni. Harmi, etten säästänyt tuloksia; olisi oikeastaan mukava tietää vieläkö olisin samaa mieltä niiden osuvuudesta.

Tulkoon nyt sanottua sekin, että en oikein usko "10 minuutin syväluotaaviin" pikatesteihin joita silloin tällöin näkee.


Toki. Tää on hyvä näkökulma, ja sulla on varmaan tietoa ja kokemusta asiasta yllin kyllin.

Missä määrin nää työpaikan soveltuvuustestit perkaa tuota henkilön persoonallisuutta itsessään, ja kuinka paljon ne sitten painottaa tuota henkilön soveltuvuutta itse työtehtävään?

Veikkaan että ne testit on jonkinlainen sekoitus kumpaakin. Itse siis en ole tuollaisissa syväluotaavissa soveltuvuustesteissä koskaan ollut. Tiedän kyllä tuttuja joita on testattu paljonkin.

#4 kirjoitettu 24.10.2026 16:22

IT2 kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:


Olen osallistunut/joutunut osallistumaan usein henkilöön kohdistuneeseen testaukseen. Saatoin allekirjoittaa n. 90% testien tuloksista, myös niistä joissa työkaverit ja esimiehet arvioivat minua. Koulutus ja työrooli ovat varmasti vaikuttaneet asiaan.

Joten muutakin tietoa on ollut kuin sitä omaa, pakostakin subjektiivista mutua omasta itsestäni. Harmi, etten säästänyt tuloksia; olisi oikeastaan mukava tietää vieläkö olisin samaa mieltä niiden osuvuudesta.

Tulkoon nyt sanottua sekin, että en oikein usko "10 minuutin syväluotaaviin" pikatesteihin joita silloin tällöin näkee.


Toki. Tää on hyvä näkökulma, ja sulla on varmaan tietoa ja kokemusta asiasta yllin kyllin.

Missä määrin nää työpaikan soveltuvuustestit perkaa tuota henkilön persoonallisuutta itsessään, ja kuinka paljon ne sitten painottaa tuota henkilön soveltuvuutta itse työtehtävään?

Veikkaan että ne testit on jonkinlainen sekoitus kumpaakin. Itse siis en ole tuollaisissa syväluotaavissa soveltuvuustesteissä koskaan ollut. Tiedän kyllä tuttuja joita on testattu paljonkin.


Ne johtoryhmätestit joissa olen ollut mukana olivat tosiaan sekoitus persoonallisuuden arviointia ja työtehtävien hoitoon liittyneitä asioita.

#5 kirjoitettu 27.10.2026 13:42

AnttiJ kirjoitti:
IT2 kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:


Olen osallistunut/joutunut osallistumaan usein henkilöön kohdistuneeseen testaukseen. Saatoin allekirjoittaa n. 90% testien tuloksista, myös niistä joissa työkaverit ja esimiehet arvioivat minua. Koulutus ja työrooli ovat varmasti vaikuttaneet asiaan.

Joten muutakin tietoa on ollut kuin sitä omaa, pakostakin subjektiivista mutua omasta itsestäni. Harmi, etten säästänyt tuloksia; olisi oikeastaan mukava tietää vieläkö olisin samaa mieltä niiden osuvuudesta.

Tulkoon nyt sanottua sekin, että en oikein usko "10 minuutin syväluotaaviin" pikatesteihin joita silloin tällöin näkee.


Toki. Tää on hyvä näkökulma, ja sulla on varmaan tietoa ja kokemusta asiasta yllin kyllin.

Missä määrin nää työpaikan soveltuvuustestit perkaa tuota henkilön persoonallisuutta itsessään, ja kuinka paljon ne sitten painottaa tuota henkilön soveltuvuutta itse työtehtävään?

Veikkaan että ne testit on jonkinlainen sekoitus kumpaakin. Itse siis en ole tuollaisissa syväluotaavissa soveltuvuustesteissä koskaan ollut. Tiedän kyllä tuttuja joita on testattu paljonkin.


Ne johtoryhmätestit joissa olen ollut mukana olivat tosiaan sekoitus persoonallisuuden arviointia ja työtehtävien hoitoon liittyneitä asioita.


Joo, tuo tuntuu järkeen käyvältä. Varmaan sekä persoonallisuus että työtehtävään soveltuvuus ja sen hoito kulkevat pitkälti myös käsi kädessä toistensa kanssa.

#6 kirjoitettu 27.10.2026 14:23

IT2 kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
IT2 kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:


Olen osallistunut/joutunut osallistumaan usein henkilöön kohdistuneeseen testaukseen. Saatoin allekirjoittaa n. 90% testien tuloksista, myös niistä joissa työkaverit ja esimiehet arvioivat minua. Koulutus ja työrooli ovat varmasti vaikuttaneet asiaan.

Joten muutakin tietoa on ollut kuin sitä omaa, pakostakin subjektiivista mutua omasta itsestäni. Harmi, etten säästänyt tuloksia; olisi oikeastaan mukava tietää vieläkö olisin samaa mieltä niiden osuvuudesta.

Tulkoon nyt sanottua sekin, että en oikein usko "10 minuutin syväluotaaviin" pikatesteihin joita silloin tällöin näkee.


Toki. Tää on hyvä näkökulma, ja sulla on varmaan tietoa ja kokemusta asiasta yllin kyllin.

Missä määrin nää työpaikan soveltuvuustestit perkaa tuota henkilön persoonallisuutta itsessään, ja kuinka paljon ne sitten painottaa tuota henkilön soveltuvuutta itse työtehtävään?

Veikkaan että ne testit on jonkinlainen sekoitus kumpaakin. Itse siis en ole tuollaisissa syväluotaavissa soveltuvuustesteissä koskaan ollut. Tiedän kyllä tuttuja joita on testattu paljonkin.


Ne johtoryhmätestit joissa olen ollut mukana olivat tosiaan sekoitus persoonallisuuden arviointia ja työtehtävien hoitoon liittyneitä asioita.


Joo, tuo tuntuu järkeen käyvältä. Varmaan sekä persoonallisuus että työtehtävään soveltuvuus ja sen hoito kulkevat pitkälti myös käsi kädessä toistensa kanssa.


Noin se minustakin on. Lisäksi vähän luulen, että tietyn tyyppiset ihmiset osaavat hakeutua tietyn tyyppisiin tehtäviin jos on valinnan mahdollisuus. Aina ei valitettavasti ole.

#7 kirjoitettu 27.10.2026 15:06

AnttiJ kirjoitti:
IT2 kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
IT2 kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:


Olen osallistunut/joutunut osallistumaan usein henkilöön kohdistuneeseen testaukseen. Saatoin allekirjoittaa n. 90% testien tuloksista, myös niistä joissa työkaverit ja esimiehet arvioivat minua. Koulutus ja työrooli ovat varmasti vaikuttaneet asiaan.

Joten muutakin tietoa on ollut kuin sitä omaa, pakostakin subjektiivista mutua omasta itsestäni. Harmi, etten säästänyt tuloksia; olisi oikeastaan mukava tietää vieläkö olisin samaa mieltä niiden osuvuudesta.

Tulkoon nyt sanottua sekin, että en oikein usko "10 minuutin syväluotaaviin" pikatesteihin joita silloin tällöin näkee.


Toki. Tää on hyvä näkökulma, ja sulla on varmaan tietoa ja kokemusta asiasta yllin kyllin.

Missä määrin nää työpaikan soveltuvuustestit perkaa tuota henkilön persoonallisuutta itsessään, ja kuinka paljon ne sitten painottaa tuota henkilön soveltuvuutta itse työtehtävään?

Veikkaan että ne testit on jonkinlainen sekoitus kumpaakin. Itse siis en ole tuollaisissa syväluotaavissa soveltuvuustesteissä koskaan ollut. Tiedän kyllä tuttuja joita on testattu paljonkin.


Ne johtoryhmätestit joissa olen ollut mukana olivat tosiaan sekoitus persoonallisuuden arviointia ja työtehtävien hoitoon liittyneitä asioita.


Joo, tuo tuntuu järkeen käyvältä. Varmaan sekä persoonallisuus että työtehtävään soveltuvuus ja sen hoito kulkevat pitkälti myös käsi kädessä toistensa kanssa.


Noin se minustakin on. Lisäksi vähän luulen, että tietyn tyyppiset ihmiset osaavat hakeutua tietyn tyyppisiin tehtäviin jos on valinnan mahdollisuus. Aina ei valitettavasti ole.


Joo, näin mäkin näkisin, että kaikista ei ole kaikkiin työtehtäviin. Mutta useimmiten ihmisiä varmaankin jotensakin kiinnostaa sellaiset ammatit ja työtehtävät, joihin heillä myös on hyvä soveltuvuus.

Ja sitten erilaiset testit ja haastattelut, ja ihan se työura itsessään, niin raakkaavat osan porukasta pois, ja ne soveltuvimmat toivottavasti jatkavat urakehitystään.

Toisaalta aina ei ole ihan selvää se, että millä kriteerillä sitä soveltuvuutta mitataan. Jos ajatellaan vaikkapa NYSEn osake traidereita, niin yksi hyve on aggressio ja kylmät hermot. Onko se sitten se mitä haetaan ja millä pärjää tuossa maailmassa?

#8 kirjoitettu 28.10.2026 07:26

Kuka Sinä Olet?!

Olen poliittisesti riippumaton setämies Koillis-Helsingistä, sosiaalinen introvertti, tyhjän länkyttäjä, joka häipyy kuvioista juuri, kun voisi ystävystyä uusien ihmisten kanssa.

Joskus on tullut mieleen kysyä mikseriläisiltä juuri tätä ekstrovertti - introvertti-asiaa ja miten se vaikuttaa musiikin tekoon ja mitä hyvää/huonoa siinä on.


Kuka Sinä Luulet Olevasi?!

Idi Aminin ja saimaannorpan rakkauslapsi

#9 kirjoitettu 28.10.2026 08:21

IT2 kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
IT2 kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
IT2 kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:


Olen osallistunut/joutunut osallistumaan usein henkilöön kohdistuneeseen testaukseen. Saatoin allekirjoittaa n. 90% testien tuloksista, myös niistä joissa työkaverit ja esimiehet arvioivat minua. Koulutus ja työrooli ovat varmasti vaikuttaneet asiaan.

Joten muutakin tietoa on ollut kuin sitä omaa, pakostakin subjektiivista mutua omasta itsestäni. Harmi, etten säästänyt tuloksia; olisi oikeastaan mukava tietää vieläkö olisin samaa mieltä niiden osuvuudesta.

Tulkoon nyt sanottua sekin, että en oikein usko "10 minuutin syväluotaaviin" pikatesteihin joita silloin tällöin näkee.


Toki. Tää on hyvä näkökulma, ja sulla on varmaan tietoa ja kokemusta asiasta yllin kyllin.

Missä määrin nää työpaikan soveltuvuustestit perkaa tuota henkilön persoonallisuutta itsessään, ja kuinka paljon ne sitten painottaa tuota henkilön soveltuvuutta itse työtehtävään?

Veikkaan että ne testit on jonkinlainen sekoitus kumpaakin. Itse siis en ole tuollaisissa syväluotaavissa soveltuvuustesteissä koskaan ollut. Tiedän kyllä tuttuja joita on testattu paljonkin.


Ne johtoryhmätestit joissa olen ollut mukana olivat tosiaan sekoitus persoonallisuuden arviointia ja työtehtävien hoitoon liittyneitä asioita.


Joo, tuo tuntuu järkeen käyvältä. Varmaan sekä persoonallisuus että työtehtävään soveltuvuus ja sen hoito kulkevat pitkälti myös käsi kädessä toistensa kanssa.


Noin se minustakin on. Lisäksi vähän luulen, että tietyn tyyppiset ihmiset osaavat hakeutua tietyn tyyppisiin tehtäviin jos on valinnan mahdollisuus. Aina ei valitettavasti ole.


Joo, näin mäkin näkisin, että kaikista ei ole kaikkiin työtehtäviin. Mutta useimmiten ihmisiä varmaankin jotensakin kiinnostaa sellaiset ammatit ja työtehtävät, joihin heillä myös on hyvä soveltuvuus.

Ja sitten erilaiset testit ja haastattelut, ja ihan se työura itsessään, niin raakkaavat osan porukasta pois, ja ne soveltuvimmat toivottavasti jatkavat urakehitystään.

Toisaalta aina ei ole ihan selvää se, että millä kriteerillä sitä soveltuvuutta mitataan. Jos ajatellaan vaikkapa NYSEn osake traidereita, niin yksi hyve on aggressio ja kylmät hermot. Onko se sitten se mitä haetaan ja millä pärjää tuossa maailmassa?

Ihmiset ovat niin kovin erilaisia. Olen todistanut muutaman kerran esimisvalintaa jossa lähes ainoa peruste oli se, että henkilö on hyvä nykyisessä työssään ja olisi siis ilman muuta erinomainen esimies muille. Noin rekrytoinneista vastanneet asiaa silloin perustelivat.

Metsäänhän nuo menivät koska henkilöiden esimiesominaisuudet jäivät selvittämättä.

#10 kirjoitettu 28.10.2026 08:56

SampoM kirjoitti:

Kuka Sinä Olet?!

Olen poliittisesti riippumaton setämies Koillis-Helsingistä, sosiaalinen introvertti, tyhjän länkyttäjä, joka häipyy kuvioista juuri, kun voisi ystävystyä uusien ihmisten kanssa.

Joskus on tullut mieleen kysyä mikseriläisiltä juuri tätä ekstrovertti - introvertti-asiaa ja miten se vaikuttaa musiikin tekoon ja mitä hyvää/huonoa siinä on.


Kyllä sulla on sekä pensseli että sana hallussa. Itse en koe olevani erityisesti introvertti jos en ekstroverttikään, joten ehkäpä sitten vain pelkkä vertti?!

Ja en koe että tämä aspekti on juurikaan vaikuttanut mun musiikin tekemiseen, ehkäpä lähinnä siihen millä tavalla olen tuonut musiikkiani esiin esim. täällä Mikserissäkin aiempina vuosina.


Ja tuohon kysymykseen Kuka Sinä Olet? niin vastaan että:

Minäkin olen poliittisesti sitoutumaton mies Helsingistä, ikuinen elämän opiskelija, ja sen oman elämänfilosofian etsijä.

J. Karjalaisen biisiä lainatakseni:

Taas mennään
En tiedä mihin
Mutta mä meen


Liike itsessään on tärkeä. "Ei saa jäädä tuleen makaamaan!" Itse matkanteko on tärkeämpi kuin päämäärä.

Sillä kun tarpeeksi matkaa tekee, niin kaikki tiet vievät lopulta samaan pisteeseen. Parempi siis nauttia itse matkasta kuin murehtia sitä mitä on sen tien päässä.

#11 kirjoitettu 28.10.2026 09:10

AnttiJ kirjoitti:
IT2 kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
IT2 kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
IT2 kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:


Olen osallistunut/joutunut osallistumaan usein henkilöön kohdistuneeseen testaukseen. Saatoin allekirjoittaa n. 90% testien tuloksista, myös niistä joissa työkaverit ja esimiehet arvioivat minua. Koulutus ja työrooli ovat varmasti vaikuttaneet asiaan.

Joten muutakin tietoa on ollut kuin sitä omaa, pakostakin subjektiivista mutua omasta itsestäni. Harmi, etten säästänyt tuloksia; olisi oikeastaan mukava tietää vieläkö olisin samaa mieltä niiden osuvuudesta.

Tulkoon nyt sanottua sekin, että en oikein usko "10 minuutin syväluotaaviin" pikatesteihin joita silloin tällöin näkee.


Toki. Tää on hyvä näkökulma, ja sulla on varmaan tietoa ja kokemusta asiasta yllin kyllin.

Missä määrin nää työpaikan soveltuvuustestit perkaa tuota henkilön persoonallisuutta itsessään, ja kuinka paljon ne sitten painottaa tuota henkilön soveltuvuutta itse työtehtävään?

Veikkaan että ne testit on jonkinlainen sekoitus kumpaakin. Itse siis en ole tuollaisissa syväluotaavissa soveltuvuustesteissä koskaan ollut. Tiedän kyllä tuttuja joita on testattu paljonkin.


Ne johtoryhmätestit joissa olen ollut mukana olivat tosiaan sekoitus persoonallisuuden arviointia ja työtehtävien hoitoon liittyneitä asioita.


Joo, tuo tuntuu järkeen käyvältä. Varmaan sekä persoonallisuus että työtehtävään soveltuvuus ja sen hoito kulkevat pitkälti myös käsi kädessä toistensa kanssa.


Noin se minustakin on. Lisäksi vähän luulen, että tietyn tyyppiset ihmiset osaavat hakeutua tietyn tyyppisiin tehtäviin jos on valinnan mahdollisuus. Aina ei valitettavasti ole.


Joo, näin mäkin näkisin, että kaikista ei ole kaikkiin työtehtäviin. Mutta useimmiten ihmisiä varmaankin jotensakin kiinnostaa sellaiset ammatit ja työtehtävät, joihin heillä myös on hyvä soveltuvuus.

Ja sitten erilaiset testit ja haastattelut, ja ihan se työura itsessään, niin raakkaavat osan porukasta pois, ja ne soveltuvimmat toivottavasti jatkavat urakehitystään.

Toisaalta aina ei ole ihan selvää se, että millä kriteerillä sitä soveltuvuutta mitataan. Jos ajatellaan vaikkapa NYSEn osake traidereita, niin yksi hyve on aggressio ja kylmät hermot. Onko se sitten se mitä haetaan ja millä pärjää tuossa maailmassa?


Ihmiset ovat niin kovin erilaisia. Olen todistanut muutaman kerran esimisvalintaa jossa lähes ainoa peruste oli se, että henkilö on hyvä nykyisessä työssään ja olisi siis ilman muuta erinomainen esimies muille. Noin rekrytoinneista vastanneet asiaa silloin perustelivat.

Metsäänhän nuo menivät koska henkilöiden esimiesominaisuudet jäivät selvittämättä.


Tuo esimiespuoli ja tarvittavat ominaisuudet on kanssa aikamoinen asia pohdittavaksi.

Kun kuitenkin on niin, että on olemassa erilaisia tyylejä hoitaa niitä esimies tehtäviä, mutta varmasti on myös niin että on olemassa joitakin yleisluontoisia ominaisuuksia joita henkilöllä on tyylistä riippumatta oltava, jotta pärjää esimiehenä.

Jos ei näitä yleisluontoisia ominaisuuksia ole, niin silloin ei sillä tyylilläkään taida niin olla väliä, ja homma ei vaan suju parhaalla mahdollisella tavalla.

#12 kirjoitettu 28.10.2026 09:36

IT2 kirjoitti:
SampoM kirjoitti:

Kuka Sinä Olet?!

Olen poliittisesti riippumaton setämies Koillis-Helsingistä, sosiaalinen introvertti, tyhjän länkyttäjä, joka häipyy kuvioista juuri, kun voisi ystävystyä uusien ihmisten kanssa.

Joskus on tullut mieleen kysyä mikseriläisiltä juuri tätä ekstrovertti - introvertti-asiaa ja miten se vaikuttaa musiikin tekoon ja mitä hyvää/huonoa siinä on.


Kyllä sulla on sekä pensseli että sana hallussa. Itse en koe olevani erityisesti introvertti jos en ekstroverttikään, joten ehkäpä sitten vain pelkkä vertti?!

Ja en koe että tämä aspekti on juurikaan vaikuttanut mun musiikin tekemiseen, ehkäpä lähinnä siihen millä tavalla olen tuonut musiikkiani esiin esim. täällä Mikserissäkin aiempina vuosina.


Ja tuohon kysymykseen Kuka Sinä Olet? niin vastaan että:

Minäkin olen poliittisesti sitoutumaton mies Helsingistä, ikuinen elämän opiskelija, ja sen oman elämänfilosofian etsijä.

J. Karjalaisen biisiä lainatakseni:

Taas mennään
En tiedä mihin
Mutta mä meen


Liike itsessään on tärkeä. "Ei saa jäädä tuleen makaamaan!" Itse matkanteko on tärkeämpi kuin päämäärä.

Sillä kun tarpeeksi matkaa tekee, niin kaikki tiet vievät lopulta samaan pisteeseen. Parempi siis nauttia itse matkasta kuin murehtia sitä mitä on sen tien päässä.


Se on juuri näin, ei tästä ikinä valmista tule. Veikkaanpa, että täällä valtaosa on introverttejä ja että musa-ekstrovertit ovat niitä ympäriämpäri renkuttavia pelimanneja, bändiläisiä, esiintyjäpersoonia.

#13 kirjoitettu 28.10.2026 10:00

Jos en aivan epäsosiaalinen, niin ainakin asosiaalinen introvertti koen olevani. Ei ole koskaan ollut mitään kaveripiiriä tai vastaavaa ryhmää, joka olisi ehkä pyrkinyt vaikuttamaan siihen mihin kaikkeen olisin elämässä suuntautunut. Myös musiikin suhteen, hyvässä ja pahassa, olen kulkenut omia polkujani, ja sieltä jostain - ei siis täältä elävästä elämästä - on löytynyt se harvalukuinen viiteryhmä - siis musiikkipainotteinen, mutta samalla elämänkatsomuksellinen - johon olen voinut samaistua.

Wtf?

#14 kirjoitettu 28.10.2026 10:56

IT2 kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
IT2 kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
IT2 kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
IT2 kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:


Olen osallistunut/joutunut osallistumaan usein henkilöön kohdistuneeseen testaukseen. Saatoin allekirjoittaa n. 90% testien tuloksista, myös niistä joissa työkaverit ja esimiehet arvioivat minua. Koulutus ja työrooli ovat varmasti vaikuttaneet asiaan.

Joten muutakin tietoa on ollut kuin sitä omaa, pakostakin subjektiivista mutua omasta itsestäni. Harmi, etten säästänyt tuloksia; olisi oikeastaan mukava tietää vieläkö olisin samaa mieltä niiden osuvuudesta.

Tulkoon nyt sanottua sekin, että en oikein usko "10 minuutin syväluotaaviin" pikatesteihin joita silloin tällöin näkee.


Toki. Tää on hyvä näkökulma, ja sulla on varmaan tietoa ja kokemusta asiasta yllin kyllin.

Missä määrin nää työpaikan soveltuvuustestit perkaa tuota henkilön persoonallisuutta itsessään, ja kuinka paljon ne sitten painottaa tuota henkilön soveltuvuutta itse työtehtävään?

Veikkaan että ne testit on jonkinlainen sekoitus kumpaakin. Itse siis en ole tuollaisissa syväluotaavissa soveltuvuustesteissä koskaan ollut. Tiedän kyllä tuttuja joita on testattu paljonkin.


Ne johtoryhmätestit joissa olen ollut mukana olivat tosiaan sekoitus persoonallisuuden arviointia ja työtehtävien hoitoon liittyneitä asioita.


Joo, tuo tuntuu järkeen käyvältä. Varmaan sekä persoonallisuus että työtehtävään soveltuvuus ja sen hoito kulkevat pitkälti myös käsi kädessä toistensa kanssa.


Noin se minustakin on. Lisäksi vähän luulen, että tietyn tyyppiset ihmiset osaavat hakeutua tietyn tyyppisiin tehtäviin jos on valinnan mahdollisuus. Aina ei valitettavasti ole.


Joo, näin mäkin näkisin, että kaikista ei ole kaikkiin työtehtäviin. Mutta useimmiten ihmisiä varmaankin jotensakin kiinnostaa sellaiset ammatit ja työtehtävät, joihin heillä myös on hyvä soveltuvuus.

Ja sitten erilaiset testit ja haastattelut, ja ihan se työura itsessään, niin raakkaavat osan porukasta pois, ja ne soveltuvimmat toivottavasti jatkavat urakehitystään.

Toisaalta aina ei ole ihan selvää se, että millä kriteerillä sitä soveltuvuutta mitataan. Jos ajatellaan vaikkapa NYSEn osake traidereita, niin yksi hyve on aggressio ja kylmät hermot. Onko se sitten se mitä haetaan ja millä pärjää tuossa maailmassa?


Ihmiset ovat niin kovin erilaisia. Olen todistanut muutaman kerran esimisvalintaa jossa lähes ainoa peruste oli se, että henkilö on hyvä nykyisessä työssään ja olisi siis ilman muuta erinomainen esimies muille. Noin rekrytoinneista vastanneet asiaa silloin perustelivat.

Metsäänhän nuo menivät koska henkilöiden esimiesominaisuudet jäivät selvittämättä.

Jos ei näitä yleisluontoisia ominaisuuksia ole, niin silloin ei sillä tyylilläkään taida niin olla väliä, ja homma ei vaan suju parhaalla mahdollisella tavalla.


Näin se on. Jos esim. henkilö pelkää tehdä ikäviä ratkaisuja tai ei uskalla puuttua olemassa oleviin epäkohtiin (vaikkapa ryhmänsä kärjistyneisiin ihmissuhteisiin) niin menestymismahdollisuudet ovat aika ohuet. Toisille taas kannustuksen, kiitoksen tai tunnustuksen antaminen tuntuvat olevan liian vaikeita. Tällaistähän tämä on. Onneksi ei enää tarvitse huolehtia moisista murheista.

#15 kirjoitettu 28.10.2026 11:14

SampoM kirjoitti:
IT2 kirjoitti:
SampoM kirjoitti:

Kuka Sinä Olet?!

Olen poliittisesti riippumaton setämies Koillis-Helsingistä, sosiaalinen introvertti, tyhjän länkyttäjä, joka häipyy kuvioista juuri, kun voisi ystävystyä uusien ihmisten kanssa.

Joskus on tullut mieleen kysyä mikseriläisiltä juuri tätä ekstrovertti - introvertti-asiaa ja miten se vaikuttaa musiikin tekoon ja mitä hyvää/huonoa siinä on.


Kyllä sulla on sekä pensseli että sana hallussa. Itse en koe olevani erityisesti introvertti jos en ekstroverttikään, joten ehkäpä sitten vain pelkkä vertti?!

Ja en koe että tämä aspekti on juurikaan vaikuttanut mun musiikin tekemiseen, ehkäpä lähinnä siihen millä tavalla olen tuonut musiikkiani esiin esim. täällä Mikserissäkin aiempina vuosina.


Ja tuohon kysymykseen Kuka Sinä Olet? niin vastaan että:

Minäkin olen poliittisesti sitoutumaton mies Helsingistä, ikuinen elämän opiskelija, ja sen oman elämänfilosofian etsijä.

J. Karjalaisen biisiä lainatakseni:

Taas mennään
En tiedä mihin
Mutta mä meen


Liike itsessään on tärkeä. "Ei saa jäädä tuleen makaamaan!" Itse matkanteko on tärkeämpi kuin päämäärä.

Sillä kun tarpeeksi matkaa tekee, niin kaikki tiet vievät lopulta samaan pisteeseen. Parempi siis nauttia itse matkasta kuin murehtia sitä mitä on sen tien päässä.


Se on juuri näin, ei tästä ikinä valmista tule. Veikkaanpa, että täällä valtaosa on introverttejä ja että musa-ekstrovertit ovat niitä ympäriämpäri renkuttavia pelimanneja, bändiläisiä, esiintyjäpersoonia.


Joo, mitenkäs kun sä olet rumpali, niin koetko olevasi jonkin sortin introvertti (luonnehdintasi itsestäsi tossa edellä) siellä taustalla ja kannujen takana, vaikka live hommia teettekin?


Tosta valmiiksi tulemisesta, niin elämähän on loputon työsarka. Kungfutse eli noin 2500 vuota sitten elänyt kuuluisa kiinalainen filosofi ja ajattelija itsekin totesi että pystyi elämään filosofiansa mukaisesti vasta vanhemmilla päivillään eli päälle 5-kymppisenä ilmeisesti.

Kukaanhan meistä ei tunne itseään tänne tullessaan, ja kasvaessa aikuiseksi ne oman itsensä kiemurat paljastuu itsellekin. Toiset sitten tulevat itsensä ja muiden kanssa paremmin toimeen kuin toiset.

Mä näkisin kuitenkin, että tämä matkan teko tässä elämässä on tärkeä. Eli niin kauan kuin ollaan täällä, niin pitäisi ainakin yrittää elää sopusoinnussa itsensä ja muiden kanssa. Se mitä tän matkan päässä häämöttää, niin on kaikille lopulta suuri arvoitus.

Ja tälle matkan teolle mä yritän etsiä sellaisia yleisiä parametreja, jotka toimisi sellaisina sisäisinä suuntaviivoina, joita jokainen voisi pyrkiä noudattamaan.

Eli ekaksi tulee "teoria" eli perustelut sille miksi jotakin periaatetta pitäisi noudattaa. Sitten tulee se "periaate" taikka prinsiippi, kuten että henkilön tulisi noudattaa ei-itsekästä toimintaa mahdollisuuksien mukaan suhteessa muihin, eli ei hankita niitä omia hyviä juttuja muiden kustannuksella. Ja kolmantena vasta tulee sen ajatuksen "soveltaminen" eli mitä ei-itsekäs toiminta tarkoittaa käytännössä. Se voi olla esim. että "älä varasta".

Mä kuitenkin näkisin, että tärkeintä on sen periaatteen sisäistäminen. Fiksu ihminen osaa sitten sen kyllä laittaa täytäntöön käytännössä sääntöjen, normien ja yleisten odotusten mukaisesti.


Mutta palatakseni tuohon sun kommenttiin, niin ei me koskaan olla 100% valmiita. Kyllä, olet oikeassa. Oman itsensä kanssa löytyy aina työstettävää. Myös vanhemmiten.

#16 kirjoitettu 28.10.2026 11:15

Poliittinen sitoutumattomuus osuu myös minulle kuten näköjään muutamalle muullekin. Äänestän kulloinkin parhaalta tuntuvaa oman paikkakunnan ehdokasta enkä koskaan puoluetta.

Olen perusluonteeltani introvertti eli allaoleva tekoälymääritelmä osuu oikein hyvin kohdilleen:

•saa energiaa yksin olemisesta ja rauhallisista hetkistä. Sosiaaliset tilanteet voivat kuluttaa hänen voimavarojaan.
•hän on usein harkitseva, tarkkaileva ja keskittyy yhteen asiaan syvällisesti kerrallaan.
•hän viihtyy parhaiten pienissä porukoissa tai kahden kesken.

Musiikissa tuo varmaan näkyy niin, että leivon itse omat pullani omalla tyylilläni enkä anna trendien häiritä itseäni. Tosin vanhojen soittokavereiden hyviä tekniikkaan liittyneitä vinkkejä olen kyllä ottanut huomioon kuin myös täältä saatua asiallista palautetta.

Multitaskaus ei kyllä ole minun juttuni vaikka rouva luulee vieläkin, että kuuntelen futispelin aikana muutakin kuin peliselostusta.

#17 kirjoitettu 28.10.2026 11:17

AnttiJ kirjoitti:
IT2 kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
IT2 kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
IT2 kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
IT2 kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:


Olen osallistunut/joutunut osallistumaan usein henkilöön kohdistuneeseen testaukseen. Saatoin allekirjoittaa n. 90% testien tuloksista, myös niistä joissa työkaverit ja esimiehet arvioivat minua. Koulutus ja työrooli ovat varmasti vaikuttaneet asiaan.

Joten muutakin tietoa on ollut kuin sitä omaa, pakostakin subjektiivista mutua omasta itsestäni. Harmi, etten säästänyt tuloksia; olisi oikeastaan mukava tietää vieläkö olisin samaa mieltä niiden osuvuudesta.

Tulkoon nyt sanottua sekin, että en oikein usko "10 minuutin syväluotaaviin" pikatesteihin joita silloin tällöin näkee.


Toki. Tää on hyvä näkökulma, ja sulla on varmaan tietoa ja kokemusta asiasta yllin kyllin.

Missä määrin nää työpaikan soveltuvuustestit perkaa tuota henkilön persoonallisuutta itsessään, ja kuinka paljon ne sitten painottaa tuota henkilön soveltuvuutta itse työtehtävään?

Veikkaan että ne testit on jonkinlainen sekoitus kumpaakin. Itse siis en ole tuollaisissa syväluotaavissa soveltuvuustesteissä koskaan ollut. Tiedän kyllä tuttuja joita on testattu paljonkin.


Ne johtoryhmätestit joissa olen ollut mukana olivat tosiaan sekoitus persoonallisuuden arviointia ja työtehtävien hoitoon liittyneitä asioita.


Joo, tuo tuntuu järkeen käyvältä. Varmaan sekä persoonallisuus että työtehtävään soveltuvuus ja sen hoito kulkevat pitkälti myös käsi kädessä toistensa kanssa.


Noin se minustakin on. Lisäksi vähän luulen, että tietyn tyyppiset ihmiset osaavat hakeutua tietyn tyyppisiin tehtäviin jos on valinnan mahdollisuus. Aina ei valitettavasti ole.


Joo, näin mäkin näkisin, että kaikista ei ole kaikkiin työtehtäviin. Mutta useimmiten ihmisiä varmaankin jotensakin kiinnostaa sellaiset ammatit ja työtehtävät, joihin heillä myös on hyvä soveltuvuus.

Ja sitten erilaiset testit ja haastattelut, ja ihan se työura itsessään, niin raakkaavat osan porukasta pois, ja ne soveltuvimmat toivottavasti jatkavat urakehitystään.

Toisaalta aina ei ole ihan selvää se, että millä kriteerillä sitä soveltuvuutta mitataan. Jos ajatellaan vaikkapa NYSEn osake traidereita, niin yksi hyve on aggressio ja kylmät hermot. Onko se sitten se mitä haetaan ja millä pärjää tuossa maailmassa?


Ihmiset ovat niin kovin erilaisia. Olen todistanut muutaman kerran esimisvalintaa jossa lähes ainoa peruste oli se, että henkilö on hyvä nykyisessä työssään ja olisi siis ilman muuta erinomainen esimies muille. Noin rekrytoinneista vastanneet asiaa silloin perustelivat.

Metsäänhän nuo menivät koska henkilöiden esimiesominaisuudet jäivät selvittämättä.

Jos ei näitä yleisluontoisia ominaisuuksia ole, niin silloin ei sillä tyylilläkään taida niin olla väliä, ja homma ei vaan suju parhaalla mahdollisella tavalla.


Näin se on. Jos esim. henkilö pelkää tehdä ikäviä ratkaisuja tai ei uskalla puuttua olemassa oleviin epäkohtiin (vaikkapa ryhmänsä kärjistyneisiin ihmissuhteisiin) niin menestymismahdollisuudet ovat aika ohuet. Toisille taas kannustuksen, kiitoksen tai tunnustuksen antaminen tuntuvat olevan liian vaikeita. Tällaistähän tämä on. Onneksi ei enää tarvitse huolehtia moisista murheista.


Jos tuon sun kommentin ja ajatuksen kiteyttäisi kahteen sanaan, niin ne olisivat "vastuu" ja "reiluus".

Esimiehellä on vastuu siitä työyhteisöstä ja sen toimivuudesta, ja reiluus ja kannustaminen on myös osa tätä. Toki myös kipeät ratkaisut.

Mitenkäs muuten sun kokemuksen mukaan on tän asian laita? Että tuleeko entisistä työtovereista hyviä esimiehiä, kun on oltu kavereita, vai pitääkö uusi esimies hakea työyhteisön ulkopuolelta, jotta niitä vaikeita päätöksiä on helpompi tehdä?

#18 kirjoitettu 28.10.2026 11:20

cedarbear kirjoitti:

Jos en aivan epäsosiaalinen, niin ainakin asosiaalinen introvertti koen olevani. Ei ole koskaan ollut mitään kaveripiiriä tai vastaavaa ryhmää, joka olisi ehkä pyrkinyt vaikuttamaan siihen mihin kaikkeen olisin elämässä suuntautunut. Myös musiikin suhteen, hyvässä ja pahassa, olen kulkenut omia polkujani, ja sieltä jostain - ei siis täältä elävästä elämästä - on löytynyt se harvalukuinen viiteryhmä - siis musiikkipainotteinen, mutta samalla elämänkatsomuksellinen - johon olen voinut samaistua.

Wtf?


No mutta tuo sinulle sallittakoon. Omien polkujen kulkeminenkin on ihan OK hommeli. Eikös Camel Bootseja aikoinaan mainostettu "miehille jotka kulkevat omia polkujaan"? Veikkaan kyllä että et ole moisia kenkiä koskaan omistanut.

Mutta pääasia siis se että se oma polku tässä elämässä on sellainen että sitä on mukava itse kulkea. Se ei kuitenkaan tarkoita erakkomaista yhteiskunnasta vetäytymistä, vaan ennemminkin painottaisin itsenäistä elämän asennetta sittenkin?

#19 kirjoitettu 28.10.2026 11:28

AnttiJ kirjoitti:

Poliittinen sitoutumattomuus osuu myös minulle kuten näköjään muutamalle muullekin. Äänestän kulloinkin parhaalta tuntuvaa oman paikkakunnan ehdokasta enkä koskaan puoluetta.

Olen perusluonteeltani introvertti eli allaoleva tekoälymääritelmä osuu oikein hyvin kohdilleen:

•saa energiaa yksin olemisesta ja rauhallisista hetkistä. Sosiaaliset tilanteet voivat kuluttaa hänen voimavarojaan.
•hän on usein harkitseva, tarkkaileva ja keskittyy yhteen asiaan syvällisesti kerrallaan.
•hän viihtyy parhaiten pienissä porukoissa tai kahden kesken.

Musiikissa tuo varmaan näkyy niin, että leivon itse omat pullani omalla tyylilläni enkä anna trendien häiritä itseäni. Tosin vanhojen soittokavereiden hyviä tekniikkaan liittyneitä vinkkejä olen kyllä ottanut huomioon kuin myös täältä saatua asiallista palautetta.

Multitaskaus ei kyllä ole minun juttuni vaikka rouva luulee vieläkin, että kuuntelen futispelin aikana muutakin kuin peliselostusta.


Heh. Joo, kyllä.

Näin kun luonnehdit itseäsi ja tuota introverttiä puolta itsessäsi, niin huomaan että minussakin on noita piirteitä. Viihdyn kyllä ihmisten seurassa, mutta kaipaan sitä omaa aikaanikin ja paljon. Ja olen kaltaisesi "putkiaivo" jolle multitaskaaminen on hyvinkin hankala ja epämiellyttävä yritelmä.

Tosta puolesta että mikä tekee ihmisestä onnellisen, niin siihen voisi soveltaa osin omaa ajatteluani ja osin vanhaa kiinalaista ajattelua.

Toki ulkoisten tekijöiden (ulkoinen reaalimaailma, kuten talous ja ihmissuhteet) on oltava jokseenkin kunnossa, mutta lopulta sen sun onnellisuuden määrittelee se sun sisäinen puoli. Eli tämä hedoninen aspekti, että mikä tekee sinut tyytyväiseksi?

Itse taidan olla siinä pisteessä, että niin kauan kuin ulkoinen maailma ei totaalisesti romahda päälleni, niin niin kauan sillä ei juurikaan ole väliä onnellisuuteni kannalta. Oma sisäinen tasapaino ja itsensä kanssa toimeen tuleminen riittää. Anakin tiettyyn pisteeseen astikka siis. Muut saa ajatella mitä ajattelee.

#20 kirjoitettu 28.10.2026 11:33

IT2 kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
IT2 kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
IT2 kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
IT2 kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
IT2 kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:


Olen osallistunut/joutunut osallistumaan usein henkilöön kohdistuneeseen testaukseen. Saatoin allekirjoittaa n. 90% testien tuloksista, myös niistä joissa työkaverit ja esimiehet arvioivat minua. Koulutus ja työrooli ovat varmasti vaikuttaneet asiaan.

Joten muutakin tietoa on ollut kuin sitä omaa, pakostakin subjektiivista mutua omasta itsestäni. Harmi, etten säästänyt tuloksia; olisi oikeastaan mukava tietää vieläkö olisin samaa mieltä niiden osuvuudesta.

Tulkoon nyt sanottua sekin, että en oikein usko "10 minuutin syväluotaaviin" pikatesteihin joita silloin tällöin näkee.


Toki. Tää on hyvä näkökulma, ja sulla on varmaan tietoa ja kokemusta asiasta yllin kyllin.

Missä määrin nää työpaikan soveltuvuustestit perkaa tuota henkilön persoonallisuutta itsessään, ja kuinka paljon ne sitten painottaa tuota henkilön soveltuvuutta itse työtehtävään?

Veikkaan että ne testit on jonkinlainen sekoitus kumpaakin. Itse siis en ole tuollaisissa syväluotaavissa soveltuvuustesteissä koskaan ollut. Tiedän kyllä tuttuja joita on testattu paljonkin.


Ne johtoryhmätestit joissa olen ollut mukana olivat tosiaan sekoitus persoonallisuuden arviointia ja työtehtävien hoitoon liittyneitä asioita.


Joo, tuo tuntuu järkeen käyvältä. Varmaan sekä persoonallisuus että työtehtävään soveltuvuus ja sen hoito kulkevat pitkälti myös käsi kädessä toistensa kanssa.


Noin se minustakin on. Lisäksi vähän luulen, että tietyn tyyppiset ihmiset osaavat hakeutua tietyn tyyppisiin tehtäviin jos on valinnan mahdollisuus. Aina ei valitettavasti ole.


Joo, näin mäkin näkisin, että kaikista ei ole kaikkiin työtehtäviin. Mutta useimmiten ihmisiä varmaankin jotensakin kiinnostaa sellaiset ammatit ja työtehtävät, joihin heillä myös on hyvä soveltuvuus.

Ja sitten erilaiset testit ja haastattelut, ja ihan se työura itsessään, niin raakkaavat osan porukasta pois, ja ne soveltuvimmat toivottavasti jatkavat urakehitystään.

Toisaalta aina ei ole ihan selvää se, että millä kriteerillä sitä soveltuvuutta mitataan. Jos ajatellaan vaikkapa NYSEn osake traidereita, niin yksi hyve on aggressio ja kylmät hermot. Onko se sitten se mitä haetaan ja millä pärjää tuossa maailmassa?


Ihmiset ovat niin kovin erilaisia. Olen todistanut muutaman kerran esimisvalintaa jossa lähes ainoa peruste oli se, että henkilö on hyvä nykyisessä työssään ja olisi siis ilman muuta erinomainen esimies muille. Noin rekrytoinneista vastanneet asiaa silloin perustelivat.

Metsäänhän nuo menivät koska henkilöiden esimiesominaisuudet jäivät selvittämättä.

Jos ei näitä yleisluontoisia ominaisuuksia ole, niin silloin ei sillä tyylilläkään taida niin olla väliä, ja homma ei vaan suju parhaalla mahdollisella tavalla.


Näin se on. Jos esim. henkilö pelkää tehdä ikäviä ratkaisuja tai ei uskalla puuttua olemassa oleviin epäkohtiin (vaikkapa ryhmänsä kärjistyneisiin ihmissuhteisiin) niin menestymismahdollisuudet ovat aika ohuet. Toisille taas kannustuksen, kiitoksen tai tunnustuksen antaminen tuntuvat olevan liian vaikeita. Tällaistähän tämä on. Onneksi ei enää tarvitse huolehtia moisista murheista.

Mitenkäs muuten sun kokemuksen mukaan on tän asian laita? Että tuleeko entisistä työtovereista hyviä esimiehiä, kun on oltu kavereita, vai pitääkö uusi esimies hakea työyhteisön ulkopuolelta, jotta niitä vaikeita päätöksiä on helpompi tehdä?

Tuo on hyvä kysymys. Joukon keskeltä esimieheksi nouseminen voi olla henkisesti aika haastavaa etenkin jos ryhmässä on paljon uutta esimiestä vanhempia ja kokeneempia henkilöitä. Silloin kun objektiivisesti katsottuna uusi esimies on selvästi muita ansioituneempi niin puheet "pärstäkertoimesta" jäävät yleensä aika vähäisiksi.

Tilanne vaikeutuu merkittävästi jos ryhmässä on oikeasti useampia tasavahvoja henkilöitä jotka olisivat olleet kiinnostuneita esimiestehtävästä mutta eivät tulleet valituiksi. Se saattaa johtaa jopa siihen, että muutama vetää asiasta omat johtopäätöksensä ja hakeutuvat muualle jolloin sisäinen rekrytointi saattaakin kääntyä miinusmerkkiseksi.

Sisäinen hakija tietysti tuntee talon tavat, henkilökunnan, busineksen, asiakkaat jne. mutta ulkoa haettu esimies tuo yleensä mukanaan uusia toimintatapoja ja ajatuksia eikä hänellä ole painolastinaan liian hyviä kaverisuhteita ryhmään kuten sisäisellä esimiehellä saattaa olla.

Hyvin paljon riippuu tilanteestakin mistä apua haetaan. Jos on kyse esim. tiukasta saneerauksesta, niin silloin käännytään helposti ulkoa tulevan ammattilaisen puoleen.

Sitten on vielä näitä poikkeustapauksia (esim. tuoreet YT-neuvottelut+irtisanomiset) joiden seurauksena uuden henkilön palkkaaminen ulkoa täytyy pystyä perustelemaan enemmän kuin hyvin takaisinottovelvoitteen takia (kai sellainen vielä on voimassa?).

#21 kirjoitettu 28.10.2026 11:39

IT2 kirjoitti:
cedarbear kirjoitti:

Jos en aivan epäsosiaalinen, niin ainakin asosiaalinen introvertti koen olevani. Ei ole koskaan ollut mitään kaveripiiriä tai vastaavaa ryhmää, joka olisi ehkä pyrkinyt vaikuttamaan siihen mihin kaikkeen olisin elämässä suuntautunut. Myös musiikin suhteen, hyvässä ja pahassa, olen kulkenut omia polkujani, ja sieltä jostain - ei siis täältä elävästä elämästä - on löytynyt se harvalukuinen viiteryhmä - siis musiikkipainotteinen, mutta samalla elämänkatsomuksellinen - johon olen voinut samaistua.

Wtf?


No mutta tuo sinulle sallittakoon. Omien polkujen kulkeminenkin on ihan OK hommeli. Eikös Camel Bootseja aikoinaan mainostettu "miehille jotka kulkevat omia polkujaan"? Veikkaan kyllä että et ole moisia kenkiä koskaan omistanut.

Mutta pääasia siis se että se oma polku tässä elämässä on sellainen että sitä on mukava itse kulkea. Se ei kuitenkaan tarkoita erakkomaista yhteiskunnasta vetäytymistä, vaan ennemminkin painottaisin itsenäistä elämän asennetta sittenkin?


"Hondamies kulkee omia teitään". Meillä on muuten vieläkin tuo introvertille sopiva ikivanha CRV käytössä (tosin vain lyhyillä matkoilla).

#22 kirjoitettu 28.10.2026 13:29

AnttiJ kirjoitti:
IT2 kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
IT2 kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
IT2 kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
IT2 kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
IT2 kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:


Olen osallistunut/joutunut osallistumaan usein henkilöön kohdistuneeseen testaukseen. Saatoin allekirjoittaa n. 90% testien tuloksista, myös niistä joissa työkaverit ja esimiehet arvioivat minua. Koulutus ja työrooli ovat varmasti vaikuttaneet asiaan.

Joten muutakin tietoa on ollut kuin sitä omaa, pakostakin subjektiivista mutua omasta itsestäni. Harmi, etten säästänyt tuloksia; olisi oikeastaan mukava tietää vieläkö olisin samaa mieltä niiden osuvuudesta.

Tulkoon nyt sanottua sekin, että en oikein usko "10 minuutin syväluotaaviin" pikatesteihin joita silloin tällöin näkee.


Toki. Tää on hyvä näkökulma, ja sulla on varmaan tietoa ja kokemusta asiasta yllin kyllin.

Missä määrin nää työpaikan soveltuvuustestit perkaa tuota henkilön persoonallisuutta itsessään, ja kuinka paljon ne sitten painottaa tuota henkilön soveltuvuutta itse työtehtävään?

Veikkaan että ne testit on jonkinlainen sekoitus kumpaakin. Itse siis en ole tuollaisissa syväluotaavissa soveltuvuustesteissä koskaan ollut. Tiedän kyllä tuttuja joita on testattu paljonkin.


Ne johtoryhmätestit joissa olen ollut mukana olivat tosiaan sekoitus persoonallisuuden arviointia ja työtehtävien hoitoon liittyneitä asioita.


Joo, tuo tuntuu järkeen käyvältä. Varmaan sekä persoonallisuus että työtehtävään soveltuvuus ja sen hoito kulkevat pitkälti myös käsi kädessä toistensa kanssa.


Noin se minustakin on. Lisäksi vähän luulen, että tietyn tyyppiset ihmiset osaavat hakeutua tietyn tyyppisiin tehtäviin jos on valinnan mahdollisuus. Aina ei valitettavasti ole.


Joo, näin mäkin näkisin, että kaikista ei ole kaikkiin työtehtäviin. Mutta useimmiten ihmisiä varmaankin jotensakin kiinnostaa sellaiset ammatit ja työtehtävät, joihin heillä myös on hyvä soveltuvuus.

Ja sitten erilaiset testit ja haastattelut, ja ihan se työura itsessään, niin raakkaavat osan porukasta pois, ja ne soveltuvimmat toivottavasti jatkavat urakehitystään.

Toisaalta aina ei ole ihan selvää se, että millä kriteerillä sitä soveltuvuutta mitataan. Jos ajatellaan vaikkapa NYSEn osake traidereita, niin yksi hyve on aggressio ja kylmät hermot. Onko se sitten se mitä haetaan ja millä pärjää tuossa maailmassa?


Ihmiset ovat niin kovin erilaisia. Olen todistanut muutaman kerran esimisvalintaa jossa lähes ainoa peruste oli se, että henkilö on hyvä nykyisessä työssään ja olisi siis ilman muuta erinomainen esimies muille. Noin rekrytoinneista vastanneet asiaa silloin perustelivat.

Metsäänhän nuo menivät koska henkilöiden esimiesominaisuudet jäivät selvittämättä.

Jos ei näitä yleisluontoisia ominaisuuksia ole, niin silloin ei sillä tyylilläkään taida niin olla väliä, ja homma ei vaan suju parhaalla mahdollisella tavalla.


Näin se on. Jos esim. henkilö pelkää tehdä ikäviä ratkaisuja tai ei uskalla puuttua olemassa oleviin epäkohtiin (vaikkapa ryhmänsä kärjistyneisiin ihmissuhteisiin) niin menestymismahdollisuudet ovat aika ohuet. Toisille taas kannustuksen, kiitoksen tai tunnustuksen antaminen tuntuvat olevan liian vaikeita. Tällaistähän tämä on. Onneksi ei enää tarvitse huolehtia moisista murheista.

Mitenkäs muuten sun kokemuksen mukaan on tän asian laita? Että tuleeko entisistä työtovereista hyviä esimiehiä, kun on oltu kavereita, vai pitääkö uusi esimies hakea työyhteisön ulkopuolelta, jotta niitä vaikeita päätöksiä on helpompi tehdä?

Tuo on hyvä kysymys. Joukon keskeltä esimieheksi nouseminen voi olla henkisesti aika haastavaa etenkin jos ryhmässä on paljon uutta esimiestä vanhempia ja kokeneempia henkilöitä. Silloin kun objektiivisesti katsottuna uusi esimies on selvästi muita ansioituneempi niin puheet "pärstäkertoimesta" jäävät yleensä aika vähäisiksi.

Tilanne vaikeutuu merkittävästi jos ryhmässä on oikeasti useampia tasavahvoja henkilöitä jotka olisivat olleet kiinnostuneita esimiestehtävästä mutta eivät tulleet valituiksi. Se saattaa johtaa jopa siihen, että muutama vetää asiasta omat johtopäätöksensä ja hakeutuvat muualle jolloin sisäinen rekrytointi saattaakin kääntyä miinusmerkkiseksi.

Sisäinen hakija tietysti tuntee talon tavat, henkilökunnan, busineksen, asiakkaat jne. mutta ulkoa haettu esimies tuo yleensä mukanaan uusia toimintatapoja ja ajatuksia eikä hänellä ole painolastinaan liian hyviä kaverisuhteita ryhmään kuten sisäisellä esimiehellä saattaa olla.

Hyvin paljon riippuu tilanteestakin mistä apua haetaan. Jos on kyse esim. tiukasta saneerauksesta, niin silloin käännytään helposti ulkoa tulevan ammattilaisen puoleen.

Sitten on vielä näitä poikkeustapauksia (esim. tuoreet YT-neuvottelut+irtisanomiset) joiden seurauksena uuden henkilön palkkaaminen ulkoa täytyy pystyä perustelemaan enemmän kuin hyvin takaisinottovelvoitteen takia (kai sellainen vielä on voimassa?).


Joo, näissäkin jutuissa on varmaankin monta näkökulmaa tähän asiaan liittyen.

Itsekin olen nähnyt yhden tilanteen aikoinaan, jossa yhdelle tuotantopuolen osaajalle, joka oli kalliisti koulutettu käyttämään ja huoltamaan niitä laitteita, niin ei tarjottu esimiesasemaa kun sellainen tarvittiin, ja seurauksena oli kahden keskeisen ihmisen lähtö organisaatiosta.

Eli siinä tuli heti kertaheitolla uutta rekrytoitavaa ja koulutettavaa, kun kuitenkin sellaisista erityisistä laitteista oli kysymys.

En sitten osaa sanoa, mikä oli lopulta firman kannalta se paras ratkaisu? Ehkäpä sillä johtajalla joka nää päätti, niin oli kuitenkin omat painavat syynsä tehdä näin. Joskus se paras ratkaisu ei ole se helpoin ratkaisu.

Mutta tässä nähdään muuten aikas hyvin tuo "lopputuloksen" (outcome) ja "seurausten" (consequences) ero.

Yleensä toimijoilla on valtaa tuohon ensimmäiseen liittyen, mutta seuraukset ei sitten ole hallittavissa.

Tuokin johtaja tuossa mun esimerkissä pystyi sanelemaan sen alustavan lopputuloksen, eli päättämään kenestä tulee sen tuotantopuolen esimies. Mutta tämän päätöksen seurauksia ja kerrannaisvaikutuksia sille organisaatiolle hän ei pystynyt kontrolloimaan, koska tämä puoli riippui myös muista henkilöistä ja heidän ratkaisuistaan.

Näinhän se on sotienkin laita. Aika monessa sotatilanteessa se aggression alulle panija pystyy saamaan aikaan jonkinlaisen haluamansa lopputuloksen, mutta sitten ne sen lopputuloksen seuraukset ei olekaan hallittavissa. Näin on monien 2000-luvun sotienkin laita.


Eli mitä tästä opimme. Fiksu johtaja ei ennakoi pelkästään mahdollisia lopputuloksia, vaan myös niitä seurauksia mitä mahdollisten lopputulosten materialisoitumisesta seuraa.