Mikseri.net

#2 kirjoitettu 23.10.2026 23:47

Vittu aamulla...tai siis iltapäivästä..en muista tästä mitää. Ja se on just se The Moment Plan.

Ootte kaikki silti täällä vähän ihanasti vinksuja. En silti panis ketään teistä.

#3 kirjoitettu 24.10.2026 08:17

Erno´s kirjoitti:
Miksi kaikki tämä? Tämä kaikki...miks?

Elämä?

Ihminen?

Ajatukset?

Kehitys?

En aina ihan ymmärrä.

Ymmärrätkö sinä?

Rakkaus?

Miksi?

Kuka oli ekana täällä maailmankaikkeudessa?

Mul on niin BIGBÄNG pomppufiilis.

Pitääkö mun mennä jo nukkumaan?


Luulenpa, että IT:llä on tähän kattava selviytymispaketti.

#4 kirjoitettu 24.10.2026 09:47

SampoM kirjoitti:
Erno´s kirjoitti:
Miksi kaikki tämä? Tämä kaikki...miks?

Elämä?

Ihminen?

Ajatukset?

Kehitys?

En aina ihan ymmärrä.

Ymmärrätkö sinä?

Rakkaus?

Miksi?

Kuka oli ekana täällä maailmankaikkeudessa?

Mul on niin BIGBÄNG pomppufiilis.

Pitääkö mun mennä jo nukkumaan?


Luulenpa, että IT:llä on tähän kattava selviytymispaketti.


Kaikki johtuu hiilestä! Elämä siis! Siinä on sen salaisuus!

#5 kirjoitettu 24.10.2026 10:28

Oikeassa elämässä pitää olla myös huolia ja mulheita!

#6 kirjoitettu 24.10.2026 12:20

Nyt on muusikkotason settiä.

#7 kirjoitettu 24.10.2026 15:27

Erno´s kirjoitti:


Miksi kaikki tämä? Tämä kaikki...miks?

Elämä?

Ihminen?

Ajatukset?

Kehitys?

En aina ihan ymmärrä.

Ymmärrätkö sinä?

Rakkaus?

Miksi?

Kuka oli ekana täällä maailmankaikkeudessa?

Mul on niin BIGBÄNG pomppufiilis.


Ehkäpä maailmankaikkeudessa ja elämässä on lopulta kyse kokemisessa?

Eli mieli ja aistit tarjoavat meille mahdollisuuden kokea tämä maailma sekä esteettisesti että emotionaalisesti. Toki myös rationaalisesti ja normatiivisesti, ihmisiä kun olemme.


Mutta ajatellaan tuota estetiikkaa. Luonto sinällään on väritön, hajuton ja mauton. Ääniaaltoja siellä on, mutta kuulija tarvitaan tulkitsemaan nuo ilmanpaineen vaihtelut, joita ääneksi kutsutaan.

Eli värit esimerkiksi syntyvät ihmisen aivojen prosessoidessa sitä valoa, joka osuu silmien verkkokalvolle. Se punainen ruusu siinä maljakossa pöydällä ei ole itsessään punainen, vaan sen punaisuus asustaa sinun mielessäsi.


Ehkäpä yksi elämän tarkoituksista on se, että pystymme kokemaan maailman kauneuden ja sen estetiikan joka sillä on?


Mitä tulee emotionaaliseen puoleen, niin buddhalaisuudessahan on tarkoitus välttää kärsimystä ja vetäytyä valaistuneena tästä maailmasta pois lopullisesti. Mutta mitäpä jos pakoon pääsyä ei ole. Ja se että me voimme kokea suuria positiivisia tunteita, kuten rakkautta, myös merkitsee että elämän loppuessa meitä kohtaa myös suru.


Mä näkisin siis että kun me ollaan ihmisinä tässä todellisuudessa tällä levelillä jolla me olemme, niin parasta mitä voimme tehdä niin on yrittää elää tässä maailmassa parhaalla mahdollisella tavalla.

Se mitä sen jälkeen paljastuu, jos yhtään mitään, on meille kuolevaisille uskon asia meidän eläessämme. Turha siis vaivat päätä sellaisella mistä emme voi saada varmaa tietoa, ja keskittyä tähän todellisuuteen jossa me olemme.


Kungfutse sanoi jollekin oppilaallensa aikoinaan jotenkin näin kun hän kysyi kuolemasta, että "et ymmärrä vielä edes elämää, kuinka voit kuvitella ymmärtäväsi sitten kuolemaa?"


Mutta tässä mun laajempi vastaus tähän topikkiin siis!

#8 kirjoitettu 30.10.2026 08:09

Mutta kuka oli ekana maailmankaikkeudessa?

#9 kirjoitettu 30.10.2026 11:40

Erno´s kirjoitti:

Mutta kuka oli ekana maailmankaikkeudessa?


Oikeampi kysymys olisi, että mitä tai kuka oli ennen maailmankaikkeutta?


Jos ajatellaan maailmankaikkeutta, ja sen syntyhetkeä Alkuräjähdystä, niin mitäänhän materiaalista ei ollut olemassa silloin. Aika ja avaruus (tila) syntyivät vasta tämän jälkeen ja avaruus lähti laajenemaan.

Eli oikeampi kysymys olisi pohtia sitä, että mitä tai kuka oli olemassa ennen alkuräjähdystä, eli silloin kuin aikaa ja avaruutta eli maailmankaikkeutta ei vielä ollut olemassa?


Itse olen tullut siihen lopputulokseen, että maailmankaikkeudessa täytyy olla jokin "älykäs prinsiippi" joka on kaiken takana. Joillekin tämä prinsiippi on jumala, toisille jokin informaatiokenttä, ja kolmansille taas jotain ihan muuta.

Mutta tuo älykäs prinsiippi siis ei tunne aikaa eikä avaruutta vaan on siitä riippumaton, olkoonkin että se on kaikkialla läsnä.


Näin.

#10 kirjoitettu 30.10.2026 13:27

Onko maailmankaikkeudella reunaa vai onko se ääretön?


Tätä on monet pohtineet, ja varsinaista reunaa sillä ei ole muuta kuin sen idean kautta, että kuinka suureksi maailmankaikkeus on kerinnyt laajenemaan Alkuräjähdyksen jälkeen.

Kosmologien mukaan Maailmankaikkeudella on ikää noin 14 miljardia vuotta, ja sen fysikaalinen säde on noin 46 miljardia valovuotta.

Maailmankaikkeuden keskimääräinen laajenemisnopeus (R/t) sekä pakonopeuden yhtälö (Vesc) antavat saman tuloksen, joka on noin 3 kertaa valon nopeuden suuruinen.

Ja mikään millä on massa (kuten sinä ja minä) ei voi saavuttaa valon nopeutta. Tämä perustuu ihan Einsteinin suhteellisuusteorioihin.

Jos siis jollakin ilveellä onnistuisit lähestymään tuota "maailmankaikkeuden reunaa" ja heittäisit keihään sitä kohti, niin se reuna loittonisi valoa nopeammin pois sinusta, ja se keihäs ei koskaan saavuttaisi sitä reunaa.

Eli, loppupeleissä tuo "reunan" olemassaolo on sellainen ettei sillä ole merkitystä sinulle ja minulle.

Pointti kuitenkin siinä, että itse uskon ajan ja avaruuden olevan rajallisia, ja ne ovat saaneet alkunsa Alkuräjähdyksessä.

Kosmologit tosiaan uskovat että maailmankaikkeudella on ikää se noin 14 miljardia vuotta ja sen fysikaalinen säde on noin 46 miljardia valovuotta.


Kysymys mahdollisen "älykkään prinsiipin" olemassaolosta jakautuu teistisiin ja deistisiin näkökohtiin.

Teistit katsovat, että maailmankaikkeuden pani alulle jumala joka myös ohjaa sen kehitystä tarkasti. Deistit taas katsovat että tuo alkuunpanija laittoi vain kaiken alulle, ja on sen jälkeen antanut kaiken kehittyä itsessään.

#11 kirjoitettu 30.10.2026 13:44

Mulla on tuohon otsikon kysymykseen äidinkielenopettajani vastaus: kas siksipä niin, sanoi Gogol.

#12 kirjoitettu 30.10.2026 14:51

IT2 kirjoitti:
Onko maailmankaikkeudella reunaa vai onko se ääretön?


Tätä on monet pohtineet, ja varsinaista reunaa sillä ei ole muuta kuin sen idean kautta, että kuinka suureksi maailmankaikkeus on kerinnyt laajenemaan Alkuräjähdyksen jälkeen.

Kosmologien mukaan Maailmankaikkeudella on ikää noin 14 miljardia vuotta, ja sen fysikaalinen säde on noin 46 miljardia valovuotta.

Maailmankaikkeuden keskimääräinen laajenemisnopeus (R/t) sekä pakonopeuden yhtälö (Vesc) antavat saman tuloksen, joka on noin 3 kertaa valon nopeuden suuruinen.

Ja mikään millä on massa (kuten sinä ja minä) ei voi saavuttaa valon nopeutta. Tämä perustuu ihan Einsteinin suhteellisuusteorioihin.

Jos siis jollakin ilveellä onnistuisit lähestymään tuota "maailmankaikkeuden reunaa" ja heittäisit keihään sitä kohti, niin se reuna loittonisi valoa nopeammin pois sinusta, ja se keihäs ei koskaan saavuttaisi sitä reunaa.

Eli, loppupeleissä tuo "reunan" olemassaolo on sellainen ettei sillä ole merkitystä sinulle ja minulle.

Pointti kuitenkin siinä, että itse uskon ajan ja avaruuden olevan rajallisia, ja ne ovat saaneet alkunsa Alkuräjähdyksessä.

Kosmologit tosiaan uskovat että maailmankaikkeudella on ikää se noin 14 miljardia vuotta ja sen fysikaalinen säde on noin 46 miljardia valovuotta.


Kysymys mahdollisen "älykkään prinsiipin" olemassaolosta jakautuu teistisiin ja deistisiin näkökohtiin.

Teistit katsovat, että maailmankaikkeuden pani alulle jumala joka myös ohjaa sen kehitystä tarkasti. Deistit taas katsovat että tuo alkuunpanija laittoi vain kaiken alulle, ja on sen jälkeen antanut kaiken kehittyä itsessään.

Mitä jospa me vain kutistutaan, siksi tuntuu että kaikki muu laajenee ympärillä?