Mikseri.net

#2 kirjoitettu 04.09.2024 14:07

Itsellä oli aika hakusessa aikanaan se, että mihin työpaikkoihin vastavalmistuneen osaaminen riittää. Se valkeni siinä töitä hakiessa. Eräs rekrytoinnista vastaava vinkkasi hakemaan paikkoihin, joihin ei tarvinnut niin paljon osaamista ja jotka olivat ns. "Entry Level" -paikkoja. Suositeltiin tekemään työnäytteitä eli omia pelejä ja nettisivuja ja muuta ohjelmistoa.

Päädyin tekemään asiakaspalvelua työkokeilussa. Vasta myöhemmin pääsin IT-alan, alan jota opiskelin, pariin työskentelemään. Eli lopulta työllistyin omalle alalle jossa työskentelen edelleen.

Työharjoittelulla on iso painoarvo, mutta paikkoja ei riitä läheskään kaikille.

Mietin, että ei olisi pahitteeksi järjestää korkeakouluilla esim. 3 op kurssi oman alan töiden hakemisesta. Ja totuudenmukaisuutta siihen, että minkälaisiin töihin se tutkinto oikeasti antaa valmiudet. Joskus tuntuu, että oppilaitokset nykyään vaan sylkee valmistuneita ulos mahdollisimman kovaa tahtia.

Korkeakoulutettuja valmistuu työttömäksi paljon. Suosittelen pohtimaan todella, kannattaako opiskelu...Suosittelen opettelemaan mahdollisimman paljon itse ja tarkkailemaan laaja-alaisesti millaisia paikkoja on auki, mitä oikeasti alallasi työskentelevät tekevät työkseen ja mitkä ovat heidän työtehtäviään.

#3 kirjoitettu 04.09.2024 14:38

Toisaalta, jos katsotaan vastavalmistuneiden tilannetta 5 vuoden päästä valmistumisesta, niin lähes kaikki ovat työelämässä.

Tuntuu olevan jonkinlainen tapa, että vastavalmistunut hakee pitkään ensimmäistä työpaikkaa.

Omasta kokemuksesta voin sanoa, että hieman yli vuoden työkokemusta keränneenä paikka omalta alalta, oman alan työkokemuksella, irtosi selvästi helpommin.

#4 kirjoitettu 04.09.2024 15:00

Taitaa edelleen olla niin, että osa valmistuu työttömiksi siksi että ko. opintosuunta on vielä olemassa vaikka työmarkkinoilla ei ole tarvetta.

Jos on epäonnekseen jäänyt ilman oman alan työpaikkaa, niin yleensä kannattaa ottaa vastaan sellainenkin työ joka ei tarkalleen vastaa koulutusta, sillä työnantajat vähän vieroksuvat sellaisia joilla ei ole mitään työkokemusta paikkaa hakiessa. Työssäolo missä tahansa todistaa ainakin sen, ettei ko. henkilö ole työtävieroksuvaa sorttia.

Tuosta muuten juolahti mieleen että hitaat ovat herrojen kiireet. Näyttää kestävän n. 50 vuotta ennenkuin lääkäripulaan aletaan reagoida oikein eli aloituspaikkoja lisäämällä. Lääkäreiden lukumäärää koskevasta ongelmasta on puhuttu ainakin 70-luvulta lähtien. Nytkin paikkojen lisäys vaikuttaa kovin vaatimattomalta. Asia on nimittäin niin, että Suomen terveydenhuolto romahtaisi ainakin näillä nurkilla ilman Venäjältä, Virosta, jne. saapuneita lääkäreitä, mikä ei voi olla kestävä ratkaisu pitkässä juoksussa. Selitykseksi ei enää kelpaa se, että osaavia opettajia ei ole; niitä olisi ollut 50 vuotta aikaa hankkia.

Varmaan pitäisi miettiä vakavammin sitäkin onko Suomen kokoisella maalla varaa kouluttaa ihmisiä kortistoon tai koulutusta vastaamattomiin hommiin.

#5 kirjoitettu 04.09.2024 19:14

AnttiJ kirjoitti:
Jos on epäonnekseen jäänyt ilman oman alan työpaikkaa, niin yleensä kannattaa ottaa vastaan sellainenkin työ joka ei tarkalleen vastaa koulutusta, sillä työnantajat vähän vieroksuvat sellaisia joilla ei ole mitään työkokemusta paikkaa hakiessa. Työssäolo missä tahansa todistaa ainakin sen, ettei ko. henkilö ole työtävieroksuvaa sorttia.


Hakua kannattaa laajentaa mahdollisiin ja kiinnostaviin muihinkin työpaikkoihin, jos ei meinaa työtä löytyä. Siinä vaan saa olla aikamoinen tietäjä, että hahmottaa kaikki itselle sopivat avoimet työpaikat. Saa uskoa että siinä on paljon tekemistä ja hahmottamista, varsinkin jos ei ole töitä ennen hakenut. No joo. Avoimia työpaikkoja selaamalla saa jonkin kuvan ja käsityksen.

Minulta kysyttiin muutamaan otteeseen että miksi olen ollut niin pitkään työttömänä. Sitten jatkokysymys oli kerran: "Minkälaisiin paikkoihin olet hakenut?". Usein työhaastattelut olivat todella antoisia ja niistä sai arvokkaita neuvoja. Näiden neuvojenkaan avulla en kuitenkaan töitä löytänyt.

Tuo mahdollisten työpaikkojen kartoittaminen on haastavaa. Siihen olisi hyvä saada tukea jollain tavalla. Ainakin itselle se oli yksi vaikeimmista asioista työnhaussa.

Mulla rutinoitui aika lailla työhakemuksen ja ansioluettelon tekeminen eli koostaminen ja lähettäminen. Olen lähettänyt yhteensä työtä hakiessa satoja hakemuksia.

Tietenkin se on yksi asia että maailma muuttuu koko ajan ja koulutus ei pysy täysin mukana. Tiedot vanhentuvat ja työtehtävien vaatimukset muuttuvat. Oma-aloitteisuus ja se että ottaa selville oman alan tekniikoita ja teknologioita joita olisi hyvä osata voi olla ratkaisevaa työllistymisen kannalta.

Nyt hohkataan paljon tekoälystä esimerkiksi...

#6 kirjoitettu 04.09.2024 20:15

IT kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:

Taitaa edelleen olla niin, että osa valmistuu työttömiksi siksi että ko. opintosuunta on vielä olemassa vaikka työmarkkinoilla ei ole tarvetta.

Jos on epäonnekseen jäänyt ilman oman alan työpaikkaa, niin yleensä kannattaa ottaa vastaan sellainenkin työ joka ei tarkalleen vastaa koulutusta, sillä työnantajat vähän vieroksuvat sellaisia joilla ei ole mitään työkokemusta paikkaa hakiessa. Työssäolo missä tahansa todistaa ainakin sen, ettei ko. henkilö ole työtävieroksuvaa sorttia.

Tuosta muuten juolahti mieleen että hitaat ovat herrojen kiireet. Näyttää kestävän n. 50 vuotta ennenkuin lääkäripulaan aletaan reagoida oikein eli aloituspaikkoja lisäämällä. Lääkäreiden lukumäärää koskevasta ongelmasta on puhuttu ainakin 70-luvulta lähtien. Nytkin paikkojen lisäys vaikuttaa kovin vaatimattomalta. Asia on nimittäin niin, että Suomen terveydenhuolto romahtaisi ainakin näillä nurkilla ilman Venäjältä, Virosta, jne. saapuneita lääkäreitä, mikä ei voi olla kestävä ratkaisu pitkässä juoksussa. Selitykseksi ei enää kelpaa se, että osaavia opettajia ei ole; niitä olisi ollut 50 vuotta aikaa hankkia.

Varmaan pitäisi miettiä vakavammin sitäkin onko Suomen kokoisella maalla varaa kouluttaa ihmisiä kortistoon tai koulutusta vastaamattomiin hommiin.


Ja toisaalta, kuinka käy jos tältä erikoisosaamiselta katoaakin kysyntä hyvinkin nopealla aikataululla esim. vientiin liittyvien muutosten ja vaikeuksien vuoksi... Tai siksi että teknologia muuttuu, ja tuo ammatti katoaa sen takia tyystin...

Tarvitaan ammatillista uudelleen koulutusta, mutta eikös nykyhallitus ole juurikin ajamassa sitä säästösyistä alas?


Tuo hallituksen päätös on melkein yhtä huono kuin kotitalousvähennyksen pienentäminen, missä unohtui se että sitä käyttävät hyvin paljon mm. ne vanhukset jotka ovat erilaisten palveluiden varassa.

#7 kirjoitettu 04.09.2024 20:29 Muok:04.09.2024 20:32

AnttiJ kirjoitti:
IT kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:

Taitaa edelleen olla niin, että osa valmistuu työttömiksi siksi että ko. opintosuunta on vielä olemassa vaikka työmarkkinoilla ei ole tarvetta.

Jos on epäonnekseen jäänyt ilman oman alan työpaikkaa, niin yleensä kannattaa ottaa vastaan sellainenkin työ joka ei tarkalleen vastaa koulutusta, sillä työnantajat vähän vieroksuvat sellaisia joilla ei ole mitään työkokemusta paikkaa hakiessa. Työssäolo missä tahansa todistaa ainakin sen, ettei ko. henkilö ole työtävieroksuvaa sorttia.

Tuosta muuten juolahti mieleen että hitaat ovat herrojen kiireet. Näyttää kestävän n. 50 vuotta ennenkuin lääkäripulaan aletaan reagoida oikein eli aloituspaikkoja lisäämällä. Lääkäreiden lukumäärää koskevasta ongelmasta on puhuttu ainakin 70-luvulta lähtien. Nytkin paikkojen lisäys vaikuttaa kovin vaatimattomalta. Asia on nimittäin niin, että Suomen terveydenhuolto romahtaisi ainakin näillä nurkilla ilman Venäjältä, Virosta, jne. saapuneita lääkäreitä, mikä ei voi olla kestävä ratkaisu pitkässä juoksussa. Selitykseksi ei enää kelpaa se, että osaavia opettajia ei ole; niitä olisi ollut 50 vuotta aikaa hankkia.

Varmaan pitäisi miettiä vakavammin sitäkin onko Suomen kokoisella maalla varaa kouluttaa ihmisiä kortistoon tai koulutusta vastaamattomiin hommiin.


Ja toisaalta, kuinka käy jos tältä erikoisosaamiselta katoaakin kysyntä hyvinkin nopealla aikataululla esim. vientiin liittyvien muutosten ja vaikeuksien vuoksi... Tai siksi että teknologia muuttuu, ja tuo ammatti katoaa sen takia tyystin...

Tarvitaan ammatillista uudelleen koulutusta, mutta eikös nykyhallitus ole juurikin ajamassa sitä säästösyistä alas?


Tuo hallituksen päätös on melkein yhtä huono kuin kotitalousvähennyksen pienentäminen, missä unohtui se että sitä käyttävät hyvin paljon mm. ne vanhukset jotka ovat erilaisten palveluiden varassa.

Juuri sain hommattua yhdelle huonokuntoiselle eläkeläiselle säännöllisen siivouksen siivouspalveluyritykseltä ja kotitalousvähennys on tärkeä hänenkin kohdallaan. Nyt se romahtaa totaalisesti. Aika omituinen päätös, kun vanhusten mahdollisimman pitkään kotona pärjäämistä on luvattu nimenomaan tukea.

#8 kirjoitettu 09.11.2024 13:56

Mc Donalds on aika monelle nuorelle ensimmäinen työpaikka.

Tällainen on haluttu työpaikka, josta moni aloittaa työuran – suomen kieli opitaan usein vasta tiskillä

#9 kirjoitettu 12.11.2024 14:34

Oma käsitys on että vaikka osaajista on (joillain aloilla) pulaa työelämässä niin näistä vastavalmistuneista ei niinkään ole (toki varmasti alakohtainen juttu myös).

Varmaan koululla olisi mahdollisuus vähentää tarjontaa (mutta toisaalta sehän ei vähentäisi työttömien määrää, osalla niistä ei vain sitten olisi koulutusta) ja toisaalta hallituskaan ei pysty suoraan pakottamaan työnantajia palkkaamaan ihmisiä ketkä eivät työnantajan silmissä olisi kannattavia rekrytointeja.

Itsellä työttömyysajoista on nyt jo melko pitkä aika mutta muistan että silloinkin se työnhaku pelkästään koulun papereilla vaikutti aika mahdottomalta. En mm. päässyt edes mcdonaldsiin töihin. Useimpiin hakemiini työpaikkoihiin valittiin joku kenellä oli vähemmän koulutusta kuin minulla. Sitten taas toisaalta ne paikat mitä sain oli lähinnä suhteilla saatuja.

Sittemmin opiskelin nykyiselle alalle ja opiskelu sisälti jo niin paljon työharjoittelua että suhteita työpaikkoihin tuli vähän väkisinkin luotua ja sieltä niitä työkeikkojakin aika helposti sitten löytyi.

Noista työnhakukoulutuksista en usko olevan mitään merkittävää hyötyä muille kuin niiden järjestäjille. Olen itse käynyt aikoinaan niitä paljonkin työvoimatoimiston ohjeistamana ja ei ne auttaneet työnhakua mitenkään. Lisäksi olen päässyt/joutunut seuraamaan muiden kurssien/työnhakuvalmennusten tuloksia enkä ole vielä nähnyt niiden tuottavan mitään tulosta. Tässä on myös sellainen perustavanlaatuinen ongelma että jos ne auttaisivat työpaikan saamisessa niin sehän ei tarkoittaisi että yhtään sen useampi ihminen saisi työpaikan, vain että se hakemiseen opetettu ihminen saisi sen todennäköisemmin (ja sitten taas joku muu jäisi ilman). Kilpailuasetelma ja kilpailu pysyisi, ainoastaan hakemusten keskimääräinen taso nousisi.

Muutenkin minusta on vähän ikävä ajatus että työnhakuun pitäisi tarvita jotenkin erityistaitoja työhakemusten teossa. En näe että se olisi kenenkään kannalta tarkoituksenmukaista, jos työpaikkoja olisi tarpeeksi niin normaali hakemus riittäisi eikä ihmisten tarvitsisi käyttää aikaa asian erikseen opetteluun. Työn hakeminen ei kuitenkaan ole sellainen taito mitä olisi tarkoitus tarvita päivittäisessä elämässä. Ja kuten sanottu, paremmat hakemukset eivät luo lisää työpaikkoja. Ennemminkin tämä vaan vie työnhakua entistä enemmän kikkailun suuntaan.

#10 kirjoitettu 12.11.2024 15:44

Aika paljon oon jo avannut tätä omaa näkökulmaa tähän, mutta halusin vielä tuoda esiin seuraavaa...

Jos nyt miettii vaikkapa IT-alaa vuonna 2016 jolloin valmistuin niin siellä oli muitakin, veikkaan ainakin satoja, ellei tuhansia juuri valmistuneita samalla alalla. Kaikille ei vaan riittänyt paikkaa.

Kyseessähän on hyvin pitkälti se, että valmis osaaja on arvossaan. Miksei niitä valmiita osaajia ole enemmän? Miksei osaaminen ole yleisesti parempaa? Työelämän vaatimukset on kovat ja nopeasti perehdytys käydään ja pitäisi osata lyhyellä perehdytyksellä työ.

Rahasta on myös kiinni. Työkokeilu tai palkkatuki auttaa työnantajaa taloudellisesti. Oppilaitoksen osalta opettajien palkoista on leikattu ja tuntien kestoja lyhennetty. Korkeakoulu ei opeta, vaan puskee valmiita ulos mahdollisimman kovaan tahtiin. Ei ole aikaa opettaa eikä opetella.

Pitäisikö ekoja työpaikkoja järjestämällä järjestää esim. valtion toimesta? Oppilaitosten järjestämiä harjoittelupaikkoja on jo ollutkin ja opintojen kautta pääsi joihinkin lyhyisiin projekteihin plus lopputyö saattaa tarjota kunnolla tehtynä antoisaa osaamisen opettelua.

Myös työelämässä vaadittavat taidot, esim. työajan noudattaminen tai vapaa-ajalla palautuminen tai jotain muuta saattaa nuorella henkilöllä hukassa. Ja sitten se asenne kääntyy tyyliin: "ei me oteta, kun tää on taas näitä, kun on nähty näitä jo aika paljon".

Opiskelijoiden joukkoon mahtuu kyllä niitäkin, joilla on vaadittua työkokemusta tai esim. harrastuneisuuden kautta hankittua osaamista ja pärjäävät hyvin. Paljon on kuitenkin sellaisia, jotka meinaa tippua kyydistä, AMK:ssakin, opintojen edetessä. Voidaan puhua kuukausista ja että joku tippuu kelkasta jo tässä vaiheessa täysin. Tämä on todella yleistä nähdäkseni.

Pitää muistaa kuitenkin, että 5 vuoden jälkeen valmistumisesta aika suuri osa on jo työelämässä, vaikka ei ihan tutkintoa vastaavassa työssä, mutta kuitenkin töissä.

#11 kirjoitettu 24.11.2024 14:47

Eilen uutisoitiin, että paikallinen ammattioppilaitos supistaa kurssitarjontaansa rahoituksen pienentyessä. Kurssien karsinta kohdistetaan sellaisille aloille, joilla on ollut vaikeaa työllistyä.

Ja tämän päivänselvän päätöksen tekeminen vaati sitä että rahoitusta supistetaan? Ei hyvää päivää! Kuinkahan kauan kyseisiä kortistoon johtavia koulutuksia on jo ehditty antaa ...

#12 kirjoitettu 25.11.2024 14:02

On tässä sekin näkökulma, että mun sukupolven ihmisten pitäisi "haistaa" näitä mahdollisuuksia työllistyä. Mitä kannattaisi opiskella, mitä tekniikoita, tarkemmin, omaksua...Turhan moni nuori tai nuori aikuinen syrjäytyy ja joutuu työkyvyttömäksi pitkäksikin aikaa.

Vikaa on varmaan koulutuksessa sekä kulttuurissamme että myös asenteessa ja nuorten omassa avuttomuudessa tänä päivänä. Niissä kaikissa.

#13 kirjoitettu 02.12.2024 22:38

Korkeakoulutetuista ei ole kokemusta, mutta näin ex-amisopen näkökulmasta se, että miten oppilas hoitaa työssäoppimisjaksonsa on kaiken a ja o siinä työllistymisessä, tietysti sen hankitun osaamisen ohella. Myöskin varmaan sama ammattikorkeassa, jos on työelämäjaksoja, niin se, että minkälaisen kuvan annat työnantajalle itsestäsi, toimii käyntikorttinasi. Joustavuus, oppimishalu ja täsmällisyys ovat varmaan niitä tärkeimpiä ominaisuuksia, jotka hanskaamalla saa hyviten kenkää oven väliin.

Tottakai kaikille valmistuneille ei välttämättä riitä töitä paikkakunnalla, mutta se ei myöskään tarkoita sitä, että harjoitteluaikana opiskelijan tarvitsisi olla pää hartioita myöten työnantajan perseessä, kun on kiire mielistellä mahdollista tulevaa työnantajaa. On täsmällinen, haluaa oppia ja tarvittaessa joskus työnantajan pyynnöstä vaikka tekee vähän ylitöitä, sovittua korvausta vastaan (vaikka vapaata), niin kyllä työnantaja sellaisen huomaa.

Niin ja jumprahuittinen sentään. Älä mumise ja käyttäydy sellailla, kun et ansaitsisi edes olla olemassa. Etenkään jos ammatti vaatii tippaakaan asiakaspalvelua.

#14 kirjoitettu 02.12.2024 22:40

geeli kirjoitti:
Vikaa on varmaan koulutuksessa sekä kulttuurissamme että myös asenteessa ja nuorten omassa avuttomuudessa tänä päivänä. Niissä kaikissa.

Mie oon ollu tilanteessa, jossa oon pyytäny nuoren allekirjoitusta viralliseen paperiin ja miulta on kysytty et mikä vittu se sellanen allekirjoitus on.

Niin tuota. Niin.

#15 kirjoitettu 03.12.2024 08:37

BVR kirjoitti:
Korkeakoulutetuista ei ole kokemusta, mutta näin ex-amisopen näkökulmasta se, että miten oppilas hoitaa työssäoppimisjaksonsa on kaiken a ja o siinä työllistymisessä, tietysti sen hankitun osaamisen ohella. Myöskin varmaan sama ammattikorkeassa, jos on työelämäjaksoja, niin se, että minkälaisen kuvan annat työnantajalle itsestäsi, toimii käyntikorttinasi. Joustavuus, oppimishalu ja täsmällisyys ovat varmaan niitä tärkeimpiä ominaisuuksia, jotka hanskaamalla saa hyviten kenkää oven väliin.

Tottakai kaikille valmistuneille ei välttämättä riitä töitä paikkakunnalla, mutta se ei myöskään tarkoita sitä, että harjoitteluaikana opiskelijan tarvitsisi olla pää hartioita myöten työnantajan perseessä, kun on kiire mielistellä mahdollista tulevaa työnantajaa. On täsmällinen, haluaa oppia ja tarvittaessa joskus työnantajan pyynnöstä vaikka tekee vähän ylitöitä, sovittua korvausta vastaan (vaikka vapaata), niin kyllä työnantaja sellaisen huomaa.

Niin ja jumprahuittinen sentään. Älä mumise ja käyttäydy sellailla, kun et ansaitsisi edes olla olemassa. Etenkään jos ammatti vaatii tippaakaan asiakaspalvelua.


Punnittua puhetta. Olen aika monta ihmistä palkanneena noista ihan samaa mieltä. Täsmällisyys sisältää myös sen, että työpaikalla ollaan valmiina ja vesiselvänä silloin kun työaika alkaa; työhaastattelusta ei myöskään kannata myöhästyä. Kumma kyllä nuokaan eivät ole olleet ihan kaikilla tiedossa.