Mikseri.net

#2 kirjoitettu 08.02.2024 14:44

Laitan tähän pari linkkiä liittyen nimenomaan peleihin ja niiden digitaalisuuteen tai fyysisyyteen.

Tässä uutinen, jonka mukaan Microsoft olisi vähentämässä fyysisten pelien julkaisemista:

Tässä toinen, pitkähkö, juttu asiaan kivijalkaliikkeen näkökulmasta:

Viimeksimainittu kuvaa tilannetta Pelimies -nimisen firman näkökulmasta.

#3 kirjoitettu 08.02.2024 14:49

Katoaako fyysinen media ja siirrymmekö kuluttamaan ainoastaan digitaalista sisältöä pelien, musiikin ja elokuvien osalta?

Kyllä. Se tapahtuu heti kun fyysistä tuotetta haluavien määrä putoaa jo lähivuosina alle kriittisen massan koska valtaosa noiden yleisöstä on tottunut suoratoistoihin ja muihin latauspalveluihin.

Muilta osin tuo ottaa vähän enemmän aikaa. Arvaan, että ainakin osaa suoramainonnasta, sanoma- ja paikallislehdistä sekä kirjoista painetaan vielä ainakin 10 vuotta. Sitä ennen tapahtunee tuotteiden yhdistämisiä millä kriittistä massaa yritetään ylläpitää.

#4 kirjoitettu 08.02.2024 18:05

IT kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:

Muilta osin tuo ottaa vähän enemmän aikaa. Arvaan, että ainakin osaa suoramainonnasta, sanoma- ja paikallislehdistä sekä kirjoista painetaan vielä ainakin 10 vuotta. Sitä ennen tapahtunee tuotteiden yhdistämisiä millä kriittistä massaa yritetään ylläpitää.


Itse ajattelisin, että paperinen painettu kirja säilyttää asemansa vielä pitkään... Muutoin paikallislehtien ja paperisen mainonnan tulevaisuus saattaa johtua siitäkin millaisella alueella ollaan... Eli näkisin että eroja syntyy maaseudun ja kaupunkien välillä, koska sitä kriittistä massaa on helpompi ylläpitää esim. pääkaupunkiseudulla...



Posti saattaa jakaa suoramainontaa läpi koko Suomen päiväkannossa, mutta yksityiset firmat ovat jakaneet sitä vuosikymmeniä vain taajamissa, joissa "ei mainoksia, kiitos" laput lisääntyvät jatkuvasti postilaatikoissa ja -luukuissa. Syynä on tietysti harvaanasuttujen alueiden jakelun korkea yksikkökustannus. Näissä ero taajamien ja maaseudun välillä on jo olemassa.

Sanomalehtien uskollisimmat tilaajat ovat maaseudulla jossa Postin päiväjakelu on yleensä ollut selvästi halvempaa kuin taajamien varhaisjakelu. Painosmäärä syntyy taajamien ja maaseudun yhdistelmänä jatkossakin. Se, mitä tulee tapahtumaan on lehtien yhdistäminen (esim. Kymen Sanomat + Kouvolan Sanomat --> "Kymenlaakson Sanomat") koska tuolla tavalla pystytään painamaan vain yhtä painosta kahden erillisen painoksen sijaan; tällä tavalla kriittistä massaa saadaan ylläpidettyä ja kuluja painettua alas kunnes yhdistetynkin paperilehden tilaajamäärä menee niin pieneksi ettei lehteä enää kannata painaa.

Painettu kirja saattaa pitää pintansa koska kirjoja voidaan nykyisin painaa myös "on-demand"-pohjaisesti (toisin kuin sanomalehtiä) jolloin niitä ei jää enää suuria määriä kirjakauppojen ja kustannustalojen varastoihin.

#5 kirjoitettu 08.02.2024 20:13 Muok:08.02.2024 20:22

Tuo kuvaamasi systeemi on on-demandia parhaimmillaan. Fiksu ja tehokas tapa joka minimoi hukkatuotannon.

Vähän isommassa mittakaavassa on-demand-kirjat painetaan digipainoissa joiden painokoneiden nopeus on varsin vaatimaton verrattuna perinteisiin rotaatiopainokoneisiin mutta kirjoissahan ei olekaan samanlaista dead-line-painetta kuin vaikkapa sanomalehdissä. Hitaamminkin ehtii valmiiksi ajoissa etenkin kun painosmäärä on vaikkapa tuhat kappaletta kun vastaavasti suurempaa maakuntalehteä pitää painaa esim. 40.000 kpl lähes joka yö.

Tämä on sapluuna jolla painetun kirjan elämää on helppo jatkaa. Nämä uudet systeemit tuppaavat valitettavasti lyömään aika hitaasti läpi vaikka niihin sisältyykin jonkintasoinen elämänlanka alalle.

Jos pitäisi ennustaa, niin arvaisin että iltapäivälehdet ovat niitä joiden painaminen loppuu isommista lehdistä kaikkein nopeimmin.

#6 kirjoitettu 09.02.2024 04:15

Elokuvien osalta varmaankin katoaa, koska leffat nyt yleensä on tapana katsella vain kerran, joten fyysisessä mediassa on olemassa lähinnä (olematonta) keräilyarvoa
eikä käyttöarvoa. Peleihin taas pitää joka tapauksessa latailla päivityksiä säännöllisesti verkosta, joten on varmaan ihan luonnollista että myös itse
pelit ladataan sieltä?

Vinyylilevyjen lisäksi myös cd-levyjen myynti kääntyi yleismaailmallisesti kasvuun vuonna 2022 ensimmäisen kerran sitten vuoden 2004, ja kasvu jatkui vuoden 2023 aikana. Kai sielläkin on tämä sama nostalgia-aalto tuloillaan mikä vinyyleissä, ja miksei olisi kun äänenlaatu cd:issä kuitenkin on huomattavasti parempi kuin striimauksissa ja vielä huomattavammin parempi kuin vinyylilevyissä (näin ihan objektiivisesti ja datan ja faktojen valossa arvioiden).

Oleellista olisi tietää mikä on fyysistä mediaa ostavien ikäjakauma. Seuraan muutamia USA:laisten ja brittiläisten levykauppiaiden pyörittämiä YouTube-kanavia, ja ainakin heidän kertomansa mukaan nuorison osuus asiakaskunnassa on moninkertaistunut viime vuosina. Tuskin tässä nousujohteisuudessa on kyse vain siitä että keski-ikäiset ja vanhukset ovat havahtuneet fyysistä mediaa taas uudelleen ostelemaan.

Suomessakin Levykauppa ÄX tekee kasvusuuntaisesti noin kymmenen miljoonan liikevaihdolla puolen miljoonan euron tulosta vaikka heillä on kahdeksan kivijalkaliikettä ylläpidettävänä, ja yksittäisen uuden levyn myynnistä saatava voitto jää keskimäärin parin hassun euron tasolle ennen kuluja.

#7 kirjoitettu 09.02.2024 07:44

IT kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:


Tuo kuvaamasi systeemi on on-demandia parhaimmillaan. Fiksu ja tehokas tapa joka minimoi hukkatuotannon.

Vähän isommassa mittakaavassa on-demand-kirjat painetaan digipainoissa joiden painokoneiden nopeus on varsin vaatimaton verrattuna perinteisiin rotaatiopainokoneisiin mutta kirjoissahan ei olekaan samanlaista dead-line-painetta kuin vaikkapa sanomalehdissä. Hitaamminkin ehtii valmiiksi ajoissa etenkin kun painosmäärä on vaikkapa tuhat kappaletta kun vastaavasti suurempaa maakuntalehteä pitää painaa esim. 40.000 kpl lähes joka yö.

Tämä on sapluuna jolla painetun kirjan elämää on helppo jatkaa. Nämä uudet systeemit tuppaavat valitettavasti lyömään aika hitaasti läpi vaikka niihin sisältyykin jonkintasoinen elämänlanka alalle.

Jos pitäisi ennustaa, niin arvaisin että iltapäivälehdet ovat niitä joiden painaminen loppuu isommista lehdistä kaikkein nopeimmin.

Mitä tulee tuohon ennusteeseesi iltapäivälehdistä, niin onko niiden painosmäärät olleet viime vuosina laskussa, vai mistä noin päättelet? En siis ole eri mieltä kanssasi, vaan lähinnä kiinnostaa tuo, että mitäpä jos nuo iltapäivälehdet ihan oikeasti katoaisivat kauppojen valikoimista? Vaikka sillä ei ole mulle suurta merkitystä, kun niin harvoin niitä tulee osteltua...


Iltapäivälehtien painosmäärät laskivat tasaisesti ainakin koko 2000-luvun alkuosan; tämänhetkisestä tilanteesta en ole kuullut mitään. Jo silloin arveltiin, että ne ovat niitä jotka poistuvat paperilehtien markkinoilta ensin. Valtakunnallisesti kiinnostavien lehtien verkkoversioiden klikkiotsikot toivat paljon kontakteja mikä antoi pohjaa verkkomainonnan myynnille.

Paperilehtien lasku johtui pääosin samasta asiasta eli siitä, että ne olivat olleet digimainonnan myynnin tarvitsemien kontaktien takia lähes kokonaan ilmaiseksi luettavissa. Ja kun lehden pystyy lukemaan ilmaiseksi netissä, niin aika harva sitä enää paperisena sen jälkeen halusi tai haluaa ostaa (en minä ainakaan).

Iltapäivälehtien saitit olivat niitä mediasaitteja joilla kävi (ja käy edelleen) eniten katsojia joten ne myös keräsivät digimainontaakin varsin hyvin, jolloin paperilehtien tuottojen suhteellinen painoarvo painui koko ajan alemmas.

Paperilehden tekeminen on kallista verrattuna digilehteen jota ei tarvitse painaa eikä jakaa kuluttajille tai edes myyntipisteisiin; siinä yksi hyvä syy lopettaa paperisen lehden tekeminen jos digiversio kerää tarpeeksi rahaa.

Markkinoilta poistumisjärjestykseen vaikuttaa toista kautta se, että suuri osa maakuntalehdistä tulee tuskin koskaan saamaan hirveän isoa osaa tuotoistaan netissä koska saittien kävijämäärät ovat jo lähtökohtaisesti hyvin paljon pienemmät maantieteellisen toiminta-alueen suppeuden takia ja mm. siksi että niillä on maksumuuri. Arvelen, että digituottojen osuus on hyvinkin monella vain n. 20%.

#8 kirjoitettu 09.02.2024 08:36

Mun vanhemmat ja vaimon vanhemmat on lopettaneet Hesarin tilauksen. Mä en oo itse tilannut koskaan Hesaria. Pelaaja-lehden olen tilannut ja siitä julkaistaan vuodessa 2 vain digitaalista ja 10 perinteistä, fyysistä/painettua, lehteä.

"Ei mainoksia, kiitos" -lappu löytyy postiluukun vierestä ja näin on myös lähes kaikilla naapureillani. Postihan on jo vähentänyt jakelupäiviä. Posti jaetaan 2-3 arkipäivänä viikossa (täällä päin).

Sähköisiä kirjoja varten voisi olla hyvä hankkia lukemiseen lukulaite. En osaa sanoa, voiko näihin laitteisiin ladata minkä tahansa PDF-tiedoston vai miten homma toimii? Silloin tällöin luen myös tällaisia PDF-tiedostoja lähinnä pöytäkoneelta tai läppäriltä.

#9 kirjoitettu 09.02.2024 09:48

IT kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
IT kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:


Tuo kuvaamasi systeemi on on-demandia parhaimmillaan. Fiksu ja tehokas tapa joka minimoi hukkatuotannon.

Vähän isommassa mittakaavassa on-demand-kirjat painetaan digipainoissa joiden painokoneiden nopeus on varsin vaatimaton verrattuna perinteisiin rotaatiopainokoneisiin mutta kirjoissahan ei olekaan samanlaista dead-line-painetta kuin vaikkapa sanomalehdissä. Hitaamminkin ehtii valmiiksi ajoissa etenkin kun painosmäärä on vaikkapa tuhat kappaletta kun vastaavasti suurempaa maakuntalehteä pitää painaa esim. 40.000 kpl lähes joka yö.

Tämä on sapluuna jolla painetun kirjan elämää on helppo jatkaa. Nämä uudet systeemit tuppaavat valitettavasti lyömään aika hitaasti läpi vaikka niihin sisältyykin jonkintasoinen elämänlanka alalle.

Jos pitäisi ennustaa, niin arvaisin että iltapäivälehdet ovat niitä joiden painaminen loppuu isommista lehdistä kaikkein nopeimmin.

Mitä tulee tuohon ennusteeseesi iltapäivälehdistä, niin onko niiden painosmäärät olleet viime vuosina laskussa, vai mistä noin päättelet? En siis ole eri mieltä kanssasi, vaan lähinnä kiinnostaa tuo, että mitäpä jos nuo iltapäivälehdet ihan oikeasti katoaisivat kauppojen valikoimista? Vaikka sillä ei ole mulle suurta merkitystä, kun niin harvoin niitä tulee osteltua...


Iltapäivälehtien painosmäärät laskivat tasaisesti ainakin koko 2000-luvun alkuosan; tämänhetkisestä tilanteesta en ole kuullut mitään. Jo silloin arveltiin, että ne ovat niitä jotka poistuvat paperilehtien markkinoilta ensin. Valtakunnallisesti kiinnostavien lehtien verkkoversioiden klikkiotsikot toivat paljon kontakteja mikä antoi pohjaa verkkomainonnan myynnille.

Paperilehtien lasku johtui pääosin samasta asiasta eli siitä, että ne olivat olleet digimainonnan myynnin tarvitsemien kontaktien takia lähes kokonaan ilmaiseksi luettavissa. Ja kun lehden pystyy lukemaan ilmaiseksi netissä, niin aika harva sitä enää paperisena sen jälkeen halusi tai haluaa ostaa (en minä ainakaan).

Iltapäivälehtien saitit olivat niitä mediasaitteja joilla kävi (ja käy edelleen) eniten katsojia joten ne myös keräsivät digimainontaakin varsin hyvin, jolloin paperilehtien tuottojen suhteellinen painoarvo painui koko ajan alemmas.

Paperilehden tekeminen on kallista verrattuna digilehteen jota ei tarvitse painaa eikä jakaa kuluttajille tai edes myyntipisteisiin; siinä yksi hyvä syy lopettaa paperisen lehden tekeminen jos digiversio kerää tarpeeksi rahaa.

Markkinoilta poistumisjärjestykseen vaikuttaa toista kautta se, että suuri osa maakuntalehdistä tulee tuskin koskaan saamaan hirveän isoa osaa tuotoistaan netissä koska saittien kävijämäärät ovat jo lähtökohtaisesti hyvin paljon pienemmät maantieteellisen toiminta-alueen suppeuden takia ja mm. siksi että niillä on maksumuuri. Arvelen, että digituottojen osuus on hyvinkin monella vain n. 20%.


Joo, kiitos selventävästä vastauksesta... Tuli tässä mieleen noista maakuntalehtien digiversioista, joista mainitsit, että onko niiden osalta käynyt samalla tavalla kuin painettujen lehtien osalta, eli että eri versioita olisi fuusioitu yhteen?

Voisi kuvitella, että digilehdenkin tuotannosta saisi helpommin kannattavaa, jos olisi maakuntatason lehti, jossa olisi yleisiä maakuntatason uutisia höystettynä sitten paikallisilla kuntatason uutisilla?

Toisaalta mitä tulee iltapäivälehtiin, niin nehän ovat aina olleet mun mielestä ainakin puoliksi "hömppälehtiä", eli pääasiassa juorulehtiä, joiden sivuilla toki on ollut merkittävästi ihan oikeitakin uutisia...

Onko sulla muuten Antti tietoa kuinka esim. viikkolehdet ja harvemmin julkaistavat lehdet Suomessa nykyään pärjäävät? Eli lehdet tyyliin Suomen kuvalehti, Tekniikan maailma, Seura jne...?

Näähän on ollut perinteisesti niitä suosituimpia lehtiä Suomessa? Ja kuinka esim. on näiden lehtien levikkiin vaikuttanut julkiset hankinnat? Olen huomannut, että julkisen terveydenhuollon asiakkaiden odotustiloissa ei välttämättä ole näitä lehtiä tarjolla samaan malliin kuin vaikkapa 20-30 vuotta sitten?


Iso osa maakuntalehdistä kuuluu johonkin "ketjuun". Esimerkiksi Keskisuomalainen Oyj:llä on erittäin monta maakuntalehteä omistuksessaan ja niiden kesken tehdään sisältöyhteistyötä niin paperi- kuin digiversioissakin. Sama pätee muissakin lehtiketjuissa. Ongelma tuossa on tietysti se, että mitä enemmän esim. Kotkaan tarjoillaan haastatteluja Kuopiosta, sitä vähemmin paikallinen lukija pitää lehteä tarpeellisena; ei ketään kiinnosta kuopiolainen puolijulkkis tai satunnaisesti haastatteluun valittu tavan tallaaja.

"Maakunta" on tietynlainen hallinnollinen alue jonka sisällä saattaa asua täysin heterogeeninen lukijajoukko. Niillä alueilla joissa on vahva maakunnan pääkaupunki (esim. Jyväskylä) on helpompi toimia koska sama lehti kelpaa kaikille kunhan siinä on edes joskus syrjäkylienkin uutisia. Mutta Kymenlaaksossa tilanne on hankalampi koska täällä on kaksi keskenään kilpailevaa kaupunkia eli Kotka ja Kouvola; tästä syystä esimerkkinä aiemmin heittämääni koko maakunnan kattavaa "Kymenlaakson Sanomat"-lehteä ei ole tehty ainakaan vielä vaikka se sormiharjoituksena vaikuttaisikin selviöltä jos asiaa tarkastelee alueen ulkopuolelta tuntematta paikallisia olosuhteita. Sekä Kymen Sanomia että Kouvolan Sanomia kutsutaan "maakuntalehdiksi" vaikka kummankin kattavuus on n. 1/2 koko maakunnasta.

Ainoastaan paikallisista asioista uutisoivien "paikallislehtien" asema on vähän toinen. Ne ilmestyvät yleisimmin vain kerran viikossa joten niihin uhrattava rahamäärä on vain murto-osa maakuntalehtien hinnasta (luokkaa 1/5). Maakuntalehdet maksavat nykyisin n. 500€/v. joten siinä alkaa olla jo kynnystä tilauksen tekemiseen; paikallislehtiin menevä n. 100€/v. on varmasti helpompi kestää. Paikallislehdet ilmestyvät pääosin pienissä asutuskeskuksissa ja kaupungeissa. Täälläpäin paikallislehti ilmestyy mm. Virolahdella, Anjalankoskella (=osa Kouvolaa) ja Luumäellä.

Iltapäivälehtien toimintamalli on toinen sen takia että ne joutuvat "hankkimaan asiakkaansa aina uudelleen päivittäin" koska lehdet myydään vain irtonumeroina. Tästä syystä ne ovat valinneet linjan joissa mainoslööppeihin on valittu otsikoita ja aiheita jotka käyvät kaupaksi. Lööppiosaaminen ratkaiseekin hyvin pitkälle sen meneekö päivän lehti kaupaksi vai ei. Huippupainokset tehtiin usein silloin kun Matti Nykänen törmäili mutta myös silloin kun Estonia upposi. Iltapäivälehtien sisältö on jakautunut kahtia samalla tavalla kuin mm. Maikkarissa tai YLEssä: niissä on sekä viihde- että uutisosio.

Aikakauslehdistä minulla ei ole kovin hyvää kuvaa mutta käsitykseni mukaan paperilehtien levikit ovat olleet laskussa niilläkin vähän joka puolella pitemmän aikaa.

Julkisten hankintojen osuus on suhteellisen pieni tai oikeastaan lähes olematon. Muistan joskus laskeneeni, että kaupungin ilmoittelun osuus Kotkassa oli n. 1% ilmoitustuotoista (n. 0,5% lehden kokonaistuotoista). Nykyisin iso osa julkisen sektorin ilmoittelusta on ilmaisjakeluissa joiden kattavuus on päivälehtiä suurempi ja ilmoitushinta matalampi.

#10 kirjoitettu 09.02.2024 09:52

IT kirjoitti:
art074 kirjoitti:

Elokuvien osalta varmaankin katoaa, koska leffat nyt yleensä on tapana katsella vain kerran, joten fyysisessä mediassa on olemassa lähinnä (olematonta) keräilyarvoa
eikä käyttöarvoa.


Onko sulla jotakin dataa taikka tilastoa tän johtopäätöksen tueksi?

Sanoisin että tosi leffafani katsoo leffansa useampaan kertaan ihan samaan tapaan kuin sinullakin on tapana kuunnella musiikkilevyjäsi useampaan kertaan...



Muuta dataa ei ole kuin ylipäätään ihan oikeiden ihmisten ja leffaharrastajien kanssa viime vuosina käydyt keskustelut. Lähes jokaisella toki on ne leffasuosikkinsa, jotka kestävät useampia katseluita. Elokuvatallenteiden myynti kuitenkin on jatkanut sukellustaan, vaikka fyysisten musiikkimedioiden myynti on kääntynyt kasvuun.

Tuo on vähän huono vertailukohta jos on 90-luvulla elänyt pikkuruisen dvd-kokoelman kanssa. Nykyään leffa- ja sarjatarjonta on ihan eri tasolla suoratoistopalvelujen ansiosta, joten tosi leffaintoilijoilla ei ole yksinkertaisesti mitään tarvetta tuijotella samoja leffoja DVD tai VHS-kaseteilta kerta toisensa jälkeen. Jos katsoo joka vuosi vaikkapa sata uutta elokuvaa, niin kovin montaa niistä tuskin tulee tarvetta katsoa koskaan uudestaan.

#11 kirjoitettu 09.02.2024 09:55 Muok:09.02.2024 09:56

geeli kirjoitti:
Sähköisiä kirjoja varten voisi olla hyvä hankkia lukemiseen lukulaite. En osaa sanoa, voiko näihin laitteisiin ladata minkä tahansa PDF-tiedoston vai miten homma toimii? Silloin tällöin luen myös tällaisia PDF-tiedostoja lähinnä pöytäkoneelta tai läppäriltä.


Ainakin aikaisemmin ongelmana on kai ollut vähän se, ettei yhtä yhteistä formaattia ole ollut. Itsellänikin pöytäkoneessa on Calibre "e-book"-lukija/tiedostojen hallintaväline jolla voi lukea muita tiedostoja kuin PDFä. Kindlestä en tiedä kuin nimen.

#12 kirjoitettu 09.02.2024 10:47

Digitalisoituminen on johtanut tilanteeseen, jossa tarjontaa on niin paljon, että "mikään ei tunnu miltään". Oli sitten kyse kaupallisten yritysten tuottamasta matskusta tai vaikkapa yksityisten ihmisten ottamista valokuvista / videoista.

Kun kaikkea on liikaa, silloin turtuu, suhtautuminen muuttuu välinpitämättömäksi. Ennen esim. valokuvia otettiin säästeliäästi, kun filmi ja kuvien kehittäminen maksoi. Kuvat puhuttelivat toisella tavalla. Nykyisin joka paikka täynnä "mediasaastetta", "digitaalista hälyä, sillisalaattia, digi-solokkumuusia", rauhatonta örvellystä, viliseviä mainoksia, jotka toitottavat ostamisen ihanuutta, ... tuo kaikki tarttuu ihmisten toimintatapoihin, äkkiä kaikki onkin hektistä, pitää olla ajan hermolla ..., ja hiljaa paikallaan oleminen koetaan taantumuksena ja rauhallisesti oleminen on lähes häpeä, mahdottomuus, kuuntelutaitokin kadonnut, keskittymiskyky katoaa, kun seuraa kaikkea, niin ei seuraa mitään ... liekö tämä kehitys osasyynä myös nuorison oppimisvaikeuksiin ja psyykkisiin ongelmiin ...?

#13 kirjoitettu 09.02.2024 10:48

Vantaan sanomia luen netissä. Niitä saa myös paperisina ostareilta ja lähi Alepalta.

#14 kirjoitettu 09.02.2024 10:51

Uppe kirjoitti:
Digitalisoituminen on johtanut tilanteeseen, jossa tarjontaa on niin paljon, että "mikään ei tunnu miltään". Oli sitten kyse kaupallisten yritysten tuottamasta matskusta tai vaikkapa yksityisten ihmisten ottamista valokuvista / videoista.



Kyllä sitä materiaalia on enemmän kuin vielä 90-luvulla. Ihan selvästi. Uutta musiikkia tulee niin paljon, että on vaikea seurata uusimpia biisejä. Pelejä on paljon tarjolla.

#15 kirjoitettu 10.02.2024 11:50

Aiheeseen liittyen.

Iltasanomien verkkolehteen on tullut äskettäin IS-Extra-osio, jossa on maksullista sisältöä jatkossa vähän alle kympillä kuussa. Onkohan tehty havainto, että pelkistä verkkolehden mainostuotoista ei olisikaan saatavissa tarpeeksi rahaa?

Saa nähdä meneekö tämäkin uudistus lopulta samaan kuin ISn urheilutoimituksen tekemän maksullisen Urheilulehden sisällön kanssa on tehty: lehden skuuppijuttuja hyödynnetään myöhemmin ISn sivuilla ... ilmaiskatselussa.