Mikseri.net

#2 kirjoitettu 01.01.2024 02:19 Muok:01.01.2024 02:23

käsittääkseni noissa Harley Bentonin kit-sarjoissa on samat osat kuin halvimmissa vastaavissa valmismalleissa, eli säästöä niissä ei oikeastaan edes tule.
Esim. pakasta vedetty Harrikka Stratocaster maalattuna ja koottuna maksaa 10 euroa enemmän halvimmillaan. Siitä kun vähentää maalit ja työkalut niin menee jo pakkasen puolelle.

Jos soitinrakentaminen sinänsä kiinnostaa niin näillä on varmasti hyvä tutustua tekemiseen ja harjoitella. Ei kovin korkealta tipahda jos käsissä lopulta onkin sysipaska vempele. Bentonien puuosat ovat myös käsittääkseni ihan laadukkaita joten ne voi myöhemmin käyttää hyödyksi laadukkaampien osien kanssa.

Näiden kittien kanssa leikkimistä voisi ehkä ennemmin kutsua kitaran kasaamiseksi kuin rakentamiseksi. Kitaranrakentamisen ammattitutkinto muistaakseni on kolmevuotinen tutkinto, jonka voi suorittaa ainakin Ikaalisissa. Koulutuksen kestosta voinee päätellä jotain siitä miten haastava laji on kyseessä.

Itse varmaankin ostaisin tuon lankkuversion noista, ja tekisin siitä kuviosahalla jotain mielestäni erittäin hassua. https://www.thomann.de...

#3 kirjoitettu 01.01.2024 18:21 Muok:01.01.2024 18:37

”Valmiit satulat” on sillai tehty että kielten paikat sahattu alkuun ja pohja tehty oikean muotoiseksi (fender kovera, gibson suora jne). Kielten paikkojen mittaaminen ei sinänsä ole vaikeaa, vaan se viilaminen. Kyllä sen oppii, mutta pitää olla 100-200€ viilat ja treenata niillä sit kans. Sitä kannattaa treenata semmoisella soittimella joka muuten toimii jotenkuten. Basson satula on merkittävästi helpompi, ja semmoisen voi saada vähän kotoisammillakin viiloilla aikaan.

On myös ”valmiita satuloita” joissa kieliurat tehty ”pohjaan asti”, mut niissä korkeuden säätö tapahtuu pohjasta käsin, ja se on f tuotteilla kyl parsifaalinen kokemus ellei ole oikean säteen hiomatukkia.

Ihminen tekee ostopäätökset irrationaalisesti, ja tekee mitä tekee. Se, saako rakennussarjoista jotakin nautintoa riippuu varmaan ihmisestä. Puilla ei sähkökitarassa ole ihan kauheasti väliä, riittää jos pysyvät kasassa ja tuntuvat ja ennen kaikkea näyttävät riittävän hyvältä. Hyvällä soittajalla ne kuulostaa hyvältä ja paskalla paskalta, aivan sama onko lastulevyä vai bubingaa.

Snacke muokkasi viestiä 18:22 01.01.2024

Nettifoorumien legendat satuloiden viilaamisesta on just niitä. Esim niillä hitsipillin kiillotusseteillä ei kyl mitään tee paitsi kaiva nenää. Sama koskee muutaman kympin värikoodattuja viilasettejä. Ja satuloista nillitän, koska niistä riippuu tuntuma, paljon soundia ja ennen kaikkea se pysyykö soitin vireessä. Ikinä en ole kokenut niin paskoja virityskoneistoja, ettei ne olis pitänyt virettä. Voi ne olla paskat tuntumaltaan, ruman näköiset, jäykät, löysät jne jne, mut kyl ne ihan aina vireen pitää. Jos vire ei pysy, niin syy on muualla; huono soittaja, liikaa kieltä koneistolla, kielet vetämätt vaihdon yhteydessä, kielet liian korkealla, tekninen vika kaulassa, luistamaton satula, irtonainen satula jne jne.

Snacke muokkasi viestiä 18:30 01.01.2024

Itse melkein suosittelisin sarjan sijaan ostamaan jonkun kivan kaulan. Niissä voi olla esim se satulakin ihan sellanen ettei tartte sitä heti vääntää. Esim mnet torilla varmaan aina joku Squier Affinity tai Standard aina satkulla. Siihen saakin sitten uppoamaan aikaa kun opettelee säätämään rautaa ja hiomaan nauhoja (joihin tarvikkeisiin saa myös menemään sen satkun-pari). Squierit myös hyvässä pohjalakassa, saa vetää kiiltävät päälle ja treenata puleeraamista.

Sitten kyttää bodyä kaikessa rauhassa, tai tekee vaikka liimapuulevystä. Tai tilaa jostain. Sit kasailee kaikessa rauhassa ja treenailee osa kerrallaan. Jotenkin tuntuis kestävämmältä touhulta kuin se, että vaikka kaikki menis ekalla oikein niin tulee kässäluokassa väännetty benton lopputulokseksi.

#4 kirjoitettu 01.01.2024 20:51 Muok:01.01.2024 20:59

Jep jep, mutta niiden säätöjen treenaaminen soivaan soittimeen joka lakkaa tietyissä asetuksissa soimasta on suht paljon opettavaisempaa kuin lähteä vääntämään hieman kauempaa maalia. Tämä jos tavoitteena on soittaminen.

Jos haluaa pitää nuorison poissa typerämmistä harrastuksista, niin mikä jottei joku osakasa ihmeteltäväksi. Kai semmoinen saman asian hoitaa kuin Revellin Spitfire. Kunhan ei oleta että se ihan muistuttaa esikuvaansa kuukausienkaan aherruksen jälkeen, tai varsinkaan että sillä voi ajaa saksalaiset kanaalin taakse.

Sellainen tuli vielä mieleen, että on niissä välillä routtaukset pielessäkin - yhdestä bassosta sai järkevän näköisen vasta paikkaamalla ja jyrsimällä potikkakolon uudelleen. Myynnissä olevissa kötöstyksissä näkee usein vinoja pleksejä, kun on just routtaukset vähän sinne sun tänne ja sitten vielä ”päivitetty” isommat potikat. Kannattaa jättää sademetsät pystyyn ja osakarkkikaupan tili avaamatta ainakin aluksi.

Rakentamiseen suosittelen rutiinia. Eniten oppii kun ottaa jonkun tietyn ajan sen sarjan ihmettelyyn viikossa, vaikka perjantai-iltana, ja laittaa taustalle vaikka ihan radion päälle tai muuta kuratoitua auditiivistä ohjelmaa. Sitten sen tunnin-pari ihmettelee mitä ihmettelee, ja keksii seuraavaksi viikoksi googletettavaa ja opeteltavaa. Sitten taas palaa rakentamaan kun aika tulee.

Usein hommat menee niin, että kauhealla innolla makita laulaa ja spraymaali haisee, ja sit hommat tulee joko kötöstettyä äkkiä valmiiksi, tai ne jää kesken. Pahimmassa tapauksessa toimimattomuudesta syyttää itsensä sijaan ”osien huonoutta” ja sit ebay laulaa lisää tavaraa, eikä mikää juuri muutu. Sekin on ookoo, jos harrastus on kitaraosien ostelu. Se on kallis harrastus se.

On tosi jees jos rakentaessa voi soittaa vähän samanoloista soitinta joka on kasassa. En suosittele rakentamaan ekaa soitinta ilman että pystyy katselemaan ja koskettelemaan aitoa asiaa. Jos ei ole pakko, siis. Huh huh miten paljon tulee tekstiä tästä aiheesta.

Snacke muokkasi viestiä 20:53 01.01.2024

Sarjojen oikeasti aloittelijalle paskat hommat:
-ruuvit katkeilee ellei ole porattu sopivia reikiä, ja niiden fiksailu on kakkaa
-painavat bodyt aaaagh

Sarjojen oikeasti aloittelijalle jees hommat:
-sopiva määrä hiomista (sitä ei silti opi kuin itkemällä kipeitä hartioita, mutta malttia oppii jo pelleilemällä tuommoisen raakahiotun kanssa)
-nauhat valmiiksi urissa, usein vielä ihan siististi (itsellä meni kolme ekaa suoraan roskiin, sitten kolme soi mutta sattui, nyt jo soi eikä satu mut näyttää vielä kamalalta; ehkä eläkkeellä sit seuraavat kolme jos semmoista 30v päästä enää saa)
-kevyet paulownia bodyt

#5 kirjoitettu 02.01.2024 01:21 Muok:02.01.2024 01:32

IT kirjoitti:
Osaatko kertoa lyhyesti, mitä kunnon satulan tekeminen vaatii?

Kitaraan hyvät, halutun kokoiset viilat ja runsaasti treeniä ja herkkää otetta. Myös mittatyökaluja että saa ne slotit kitaramalliim ja otelaudan kaarevuuteen oikealle korkeudelle.

Bassoon riittää jotkut pienet viilat, huolellisuutta ja sit toki sitä treeniä. Riittävän pienet viilat menee helposti poikki. Semmonen kolmio on ollut tosi hyvä, ja sit kaikkein ohkaisin pikku perusviila. G-kielelle tein köyhässä nuoruudessa viilan itse pienestä sahasta ja hieman smirgelillä modatusta rautasahan terästä. Jos kolot on vähän karut niin ihan roundwound kielellä voi vähän puleerata. Speksit kannattaa katsoa jostain valmiiksi ja opetella mittaamaan toki.

Enää en tee itse satuloita, koska satasella soitinrakentajamestari tekee sellaisen että sillä pärjää vuosikymmeniä. Se on halpaa ja helppoa se, ja soitin toimii.

-ja tähän huomiona, että enpä siis tee kitaroitakaan, tehdastekoiset siis ammattilaiselle-
Snacke muokkasi viestiä 01:31 02.01.2024

#6 kirjoitettu 02.01.2024 01:31

IT kirjoitti:
Tuo kitaran valmistaminen on kuitenkin aikas vaikea laji, ja se alkuinnostus katoaa aika äkkiä noilta nuoremmilta ihmisiltä, jos se oppimiskäyrä on liian jyrkkä... Eli homman pitää olla vähäsen hauskaakin, eikä niin että hampaat irvessä väännetään sitä juttua...

Vasta 22v olen hampaat irvessä parhaani tehnyt, mutta olen silti siinä aivan paska. Oppinut olen kyllä paljon, varsinkin käraivällisyyttä. Myös sen, että forumeilla hehkutettavat modaamiset ja monet muutkin asiat on höpö höpöä. Maalamista olen oppinut eniten, jotkut pintakäsittelyjutut jo ihan sujuu. Mutta on kyllä masentavan vaikeaa tehdä tosissaan soitinta pari vuotta, ja sit hyvissä säädöissä oleva affinity pesee sen monessakin asiassa. Parasta on se, että magia ja tonttupöly karkottuu päästä. Uskomattoman paljon netissä puhutaan ties mistä osista ja niiden hienouksista, ja sit lopulta eniten merkkaa kuitenkin se, että soitin on teknisesti ehjä, ja oikein säädetty. Paska soitin on semmoinen mitä ei saa säätöihin tai mikä ei oikein pysy niissä. Herää kuitenkin kysymys onko se teknisesti silloin kunnossa.

#7 kirjoitettu 02.01.2024 03:41

Tulipa sopivasti tällainen vastaan... joku random heppu kasaa kitaran halpisosista.
https://youtu.be/G4Hlo...

#8 kirjoitettu 02.01.2024 09:34

IT kirjoitti:
Snacke kirjoitti:

Kitaraan hyvät, halutun kokoiset viilat ja runsaasti treeniä ja herkkää otetta. Myös mittatyökaluja että saa ne slotit kitaramalliim ja otelaudan kaarevuuteen oikealle korkeudelle.

Bassoon riittää jotkut pienet viilat, huolellisuutta ja sit toki sitä treeniä. Riittävän pienet viilat menee helposti poikki.


Katselin tossa Thomannin tarjontaa, ja sieltä löytyi tollanen viilasetti, joka sopisi tuohon Harley Bentonin Tele settiin hyvinkin:

Ibanez Nut File Set 009-042


Ja tossa puolestaan edullinen työkalusetti, jossa mukana rakotulkki:

Harley Benton Guitar & Bass Toolkit


Tossa puolestaan Harley Bentonin edullinen satula... Hinta on sen verran edullinen vaikka noita ostaisi muutamankin treenaamista varten:

Harley Benton Parts ST-Style Nut White


Sitä piti muuten kysyä, että jos meinaa nauhoja hioa, niin millä otelauta kannattaa parhaiten suojata? Onko tuollaisesta hyötyä, vai kannattaako käyttää jotakin teippiä tms.?

MusicNomad MN800 Fretboard Protector


Maalarinteippiä molemmin puolin nauhaa, vaikka kaksi päällekkäin jos lipsuu. Peltiset suojat ihan jees mm. kiillotukseen.

Ebayssa ja vastaavissa on pussillinen luisia satula-aihioita kympin, että ei se ole sillai rahasta kiinni. Muoviset on aika vaihtelevan tasoisia, todella kamalista ihan ookoohon. Kaiken maailman ”nubonet” jne on ihan muovia myös. Fenderin katalogin ”bone nutit” on myös muovia kaikki. Epiphone halvoissa olevat mustat muoviset on vähiten lemppareitani, ne on jotenkin kumisia ja ärsyttäviä työstää, ja silti takkuavat. Uraltone, sp-elektroniikka jne kaupat varmaan tarjoaa jotakin kans.

Olen jotenkin ajanut keskustelua suureksi satulakeskusteluksi, mutta kyllä niillä valmiilla varmaan ihan kielet soi. Satulan teon harjoittelu sillai ettei ole oikein hajua kitaran setupista ylipäätään on tosi hankalaa. Tarkoitan siis sitä, että sit tarttis treenata muuten toimivan kitaran kanssa. Eiköhän sen rakennussarjan satulalla saa kaulan suoraan ja kieletkin soimaan ihan hyvin.

Nauhojen tasauksen olen tehnyt vesihiomapaperilla ja sopivan kokoisella vesivaa:lla. Sitä tuskin tarvitsee kauheasti rak sarjoissa tehdä, paitsi hyppyrimäen kohdalta 12->. Varmaan hifistellä siis voisi, mutta ei se meno amatöörin hiomisella juuri parane nauhojen yläpinnan osalta.

Jos vaihtaa nauhoja tai rakentaa koko otelaudan itse, suosittelen kaikkein pehmeintä ja suht ohutta nauhamatskua. Joku vanhan varaston halpis messinki alá Landola ja Levin on ihan parasta. Kaikki uudet jumbot Jescarit ja Dunlopit on aivan hirveitä siihen alkuvaiheen treeniin.

#9 kirjoitettu 02.01.2024 18:03 Muok:02.01.2024 18:21

No, siihen setuppiin tarttee lähinnä oikean kokoisia ruuvimeisseleitä. Ilman hienoja nauhkoloviivaimia onnistuu tasan yhtä hyvin, joutuu vaan venkslaamaan kieliä vireeseen ja löysäksi useita kertoja.

Kannattanee ostaa ihan halvin rakennussarja vaan, ja sit miettiä niitä työkaluja kun tarve tulee, jos tulee. Ellei se harrastus ole ostelu, koska sittenhän pitää nimenomaan ostella.

Snacke muokkasi viestiä 18:04 02.01.2024

Ebaystä olen tilannut portugalista nauhatasausviilan ja otelaudan 7 1/4” kaarevuuden hiomakalikan. Japanista nauhojen pyöristysviilan. Sieltä sun täältä, tarpeen mukaan. Kaularaudan säätämiseen joku t-avain on hyvä, ne ikean kalusteavaimen näköiset voi pistää metallinkeräykseen. Halpa setti pieniä kuusiokoloja on jees, kaiken maailman talloihin jne. Ostin joskus semmoisen missä tuumat ja millit molemmat. Yllättävän monelle löytynyt käyttöä, ruoste pienentää ja kuluminen suurentaa niit surkean pieniä ruuveja.

Kitaran kielet ja capo on hyvä mittausapuväline. Niillä saa tarkistettua onko kaularauta sopivan kireällä, ja onko satula ja talla oikealla korkeudella. Itse sähelletyissä soittimissa on se hauska piirre, että jos ja kun saa ne suht spekseihin, ei soikaan joka puolelta samalla tavalla. Omavalmisteille tyypillistä on löysälle laitettu rauta, ettei rämise. Jos ne nauhat saa hiottua tasaisiksi, voi raudan laittaa suht suoraksi. Kauloja on kaikenlaisia, ja rautoja myös. Eroa kielet kireällä - löysällä on joskus paljon, joskus ei ollenkaan.

Malttia tarttee paljon, voimaa ei lähes ollenkaan, kestävyyttä hiomisessa, tarkkuutta mittaamisessa.

Snacke muokkasi viestiä 18:14 02.01.2024

Sellanen makitaan tuleva kieliväännin on todella jees ostos.

Snacke muokkasi viestiä 18:15 02.01.2024

Nauhojen vaihtaminen on sitten jo vähän rajumpi homma. Aasialaisissa edullisissa on usein reunanauha, vaikkei siltä näytäkään. Nauhat on leikattu eri tavalla kuin esim vanhemmissa F tuotteissa, joissa nauha on liu-utettu sivulta paikalleen. Uusissa hiominen ihan kivaa, mut vaihtaminen siististi vähän niin ja näin.

Kyllä saa melkoinen sankari olla, ett soittaa nauhat vaihtokuntoon rakennussarjakitarastaan. Siinä kohtaa harkitsisin koko kaulan rakentamista, kun selvästikään vaivan näkeminen ei ole ongelma.

Snacke muokkasi viestiä 18:19 02.01.2024

Jossain kymmenennen omistetun kaularaudallisen soittimen kohdalla on hyvä tyynesti mustalla tussilla kirjoittaa lavan taakse kaularaudan säätöruuvin koko. Ihan oikeesti. Niitä on paljon, ja vaikka affinityissäkin montaa eri kokoa, joskus mm joskus ”, kaikista vintakeromuista puhumattakaan.

#10 kirjoitettu 02.01.2024 21:49

Aloitusviestin kysymyksiin vastaus multakin:

Joskus kun vielä asuin kotona, askartelin isän avustuksella jonkinlaisen tuplanokkahuilu-kansansoittimen. Projekti oli yllättävän helppo, koska olin löytänyt valmiit pirrustukset netistä ja isä auttoi vaikeimmissa vaiheissa. Tyhmää oli se, että veistelin huilun apassin palasta, joka oli jäänyt isältä jostain yli. Lopputuloksena on huilu, joka soi kuivana noin 15 sekuntia ja kostutuaan lakkaa oikeastaan soimasta.

Nyt pari vuotta sitten ajattelin aloittaa samantyylisen projektin, mutta tällä kertaa työn alla on sinkki. Kyseessä on siis puusta valmistettu keskiaikainen vaskisoitin, jossa on reikiä venttiilien sijaan. Isä oli kaatanut porukoilla syreeniaidan ja sain siitä napata oksia tähän projektiin.

Eka vaihe sinkkiprojektissa oli oksanpätkien kuivaaminen, joka kesti puoli vuotta. Liimasin oksien päät ja annoin tosiaan kuivaa ihan rauhassa, koska internet tiesi kertoa, että syreeni halkeaa muuten. Todistin tämän kun katselin myöhemmin literissä lojuneita puita, jotka kaikki olivat vääntyneet ja halkeilleet. Minun kepakoista vain yksi halkesi ja loput pysyi ehjinä ja kuulostivat jopa soivilta. Seuraavaksi pätkin kepakot lyhyemmiksi ja sahasin pitkittäin puoliksi, koska putki pitää kaivertaa oksan mutkaisuuden vuoksi. Ja tässä vaiheessa on jumitettu nyt ainakin vuosi. Sitten kun saisin kaiverrettua oksanpuolikkaisiin reiät, liimaisin ne takaisin yhteen ja koittaisin saada katkaistua vielä tarkemmin niin, että todellinen sävelkorkeus vastaa myös laskettua. Saa nähdä milloin ehtii tätä sitten jatkamaan...

#11 kirjoitettu 02.01.2024 23:22

Thomann, ja varsinkin Amerikka on tosi taitavia kannustamaan siinä ostosteluharrastuksessa ja sen lähtemisessä käsistä.

Viila kerrallaan vaan.

#12 kirjoitettu 03.01.2024 06:27

Kävipä kerran niin, että kuukauden ravintolakeikan aikana huomasin paikalle tultuani että soittimessa on jotain vikaa vaikka sillä pystyikin illan jotenkuten hoitamaan. Tarjoilijat kertoivat, että joku asiakas oli mennyt käpälöimään soittokamojamme sen jälkeen kun olimme poistuneet. Ehkä kyseessä oli tyyppi joka kuvitteli auttavansa minua kitaran huollossa. Yritin itse saada soitinta kuntoon, mutta ei siitä oikein mitään tullut. Soitinliikkeen kundit pistivät säädöt kohdilleen.

Nykyinen lähinnä koristeena oleva Ovation on kerran käynyt perushuollossa jossa mm. hiottiin nauhat. Päätin jättää moiset puuhat niille jotka osaavat ne tehdä kerralla oikein. Olin teinipoikana yrittänyt hioa ukon karkeilla metalliviiloilla ensimmäisen akustisen kitaran nauhoja karmein tuloksin; se riitti todistamaan minulle ettei homma ole ilman kunnon työkaluja operoivien amatöörien puuhastelua.

Kitaran kasaaminen voi olla ihan yhtä hyvä harrastus kuin se lennokkien liimaaminenkin; ei siinä mitään kunhan odotukset eivät ole pilvissä. En oikein jaksa uskoa, että kitarasta tulee kunnollista jos kasaaja ei tunne soitintyyppiä ennestään eikä osaa soittaa sillä; ainakin kaikenlainen hienosäätö taitaa jäädä tekemättä. Vaan voihan olla, että kunnolliset tee-se-itse-kitarapaketit ovat parempia kuin jotkut Ikean tuotteet ja kasatut kitarat soivat ohjeiden mukaan koottuna ihan kelvollisestikin.

Mielenkiintoinen projekti josta kuullaan varmasti lisää joko tässä langassa tai jopa IT-tuotannossa.

#13 kirjoitettu 03.01.2024 08:07

IT kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:


Kitaran kasaaminen voi olla ihan yhtä hyvä harrastus kuin se lennokkien liimaaminenkin; ei siinä mitään kunhan odotukset eivät ole pilvissä. En oikein jaksa uskoa, että kitarasta tulee kunnollista jos kasaaja ei tunne soitintyyppiä ennestään eikä osaa soittaa sillä; ainakin kaikenlainen hienosäätö taitaa jäädä tekemättä. Vaan voihan olla, että kunnolliset tee-se-itse-kitarapaketit ovat parempia kuin jotkut Ikean tuotteet ja kasatut kitarat soivat ohjeiden mukaan koottuna ihan kelvollisestikin.

Mielenkiintoinen projekti josta kuullaan varmasti lisää joko tässä langassa tai jopa IT-tuotannossa.


Joo, siis itsehän en ole rakentelemassa kitaraa itselleni, vaan on tarkoitus antaa nuorelle sukulaiselle synttärilahjaksi tällainen rakennussarja tuossa kevään korvalla...

Tarkoituksena ei ole saada aikaiseksi mitään "Custom Shop" kitaraa, vaan oppia ensi alkuun sen kitaran kasaaminen ja säätö, ja sitten mahdollisesti ajan kanssa jos kiinnostusta riittää, niin opetella noita kitaran rakentamiseen liittyviä edistyneempiä juttuja...

Eli en usko, että tämä tule kuulumaan mitenkään IT-tuotannossa, mutta eihän sitä koskaan tiedä... Mutta täytyyhän se sanoa, että itsekin tässä rupeaa innostumaan näistä jutuista... Mulla vaan ei ole kunnon työtilaa eikä työkaluja, joilla moista projektia lähtisi viemään eteenpäin, eikä oikein kiinnostustakaan sellaiseen... Mutta kahtellaan, mitä tuo nuoriso saa aikaiseksi sitten...


Jep, olen itse asiassa lukenut koko ketjun ja ymmärsinkin että olet miettimässä lahjaa nuorisolle. Mutta jos projekti menee finaaliin ja kitara valmistuu, niin olisihan se mielenkiintoista kuulla miten peli soi.

#14 kirjoitettu 03.01.2024 10:40 Muok:03.01.2024 10:46

Tähän voisi sanoa, että jos olet taipuvainen värkkäilemään kaikenlaista muutenkin, on hyvät mahdollisuudet saada kitara aikaiseksi. Jos et, ei kannata kuvitella itsestä sellaista, vaan olla realisti. Tämä ihan omalla kokemuksella.

#15 kirjoitettu 05.01.2024 09:45

Tele on kyl jees

#16 kirjoitettu 06.01.2024 18:43

tdpri - ketju, jossa todella kova speksaaja ja rakentaja preeb tekee hienon primitiivisen Fender - mukaelman

Tuo kannattaa lukea kokonaan ja nauttia kaikki kuvatkin. Tuosta F-tuotteiden tarina lähti espanjalaiskitaroiden osalta. Joku preebin asiakas on halunnu tollasen proton duplikaatin, ja siinä toki hassuja speksejä nykyteollisesta näkökulmasta, mutta paljon oppii ihan vaan lukemalla läpi.

Maalaamiseen voin jakaa pelisilmällisiä tietoja sitten kun olette siinä vaiheessa, siinä olen suht hyvä, ja jos nyt en preebin tasoa, niin suht perillä eri aikojen F - pintakäsittelyistä ja siitä mikä kannattaa nykymatskuilla, ja mistä niitä saa.

#17 kirjoitettu 07.01.2024 20:08

IT kirjoitti:
Pannaanpa tännekin päivitys siitä, että tuo aiemmin ketjussa mainittu projekti nytkähti nyt sen verran liikkeelle, että tilasin tuon lahjan eli Thomannilta Tele tyyppisen Harley Benton kitara rakennus sarjan...


jos kaveri tuosta saa kipinän niin ilmoittele tännekin tai laita privaa. Mulla löytyis varastosta varmaan sopiva seuraava projekti henkilölle joka tajuaa sähköistä jotain ja hiomalaite ja maalipurkki pysyy käsissä. Soittimet aikanaan hyvin kelpas kavereitten kakaroille mutta nuo projektit ei kelvanneet kenellekkään.

#18 kirjoitettu 07.01.2024 20:38 Muok:07.01.2024 20:50

IT kirjoitti:
art074 kirjoitti:
IT kirjoitti:
Pannaanpa tännekin päivitys siitä, että tuo aiemmin ketjussa mainittu projekti nytkähti nyt sen verran liikkeelle, että tilasin tuon lahjan eli Thomannilta Tele tyyppisen Harley Benton kitara rakennus sarjan...


jos kaveri tuosta saa kipinän niin ilmoittele tännekin tai laita privaa. Mulla löytyis varastosta varmaan sopiva seuraava projekti henkilölle joka tajuaa sähköistä jotain ja hiomalaite ja maalipurkki pysyy käsissä. Soittimet aikanaan hyvin kelpas kavereitten kakaroille mutta nuo projektit ei kelvanneet kenellekkään.


Heh, jokin kauhuprojekti siis...

Pannaan muistiin tämä, mutta veikkaan että tämä timantti tulee hioutumaan vasta ajan kanssa, jos on hioutuakseen...


Ei ole kauhuprojekteja ollenkaan. Tuntemaani nuorisoa vaan kiinnostaa pelkkä soittelu eikä soittimien työstäminen.

#19 kirjoitettu 07.01.2024 20:51

ja ainakin yhdestä noista projekteista saisi paljon halvemmalla huomattavasti paremman soittopelin kuin mitä tuosta Harrikan telekitistä on edes periaatteesta mahdollista saada.

#20 kirjoitettu 07.01.2024 21:19

IT kirjoitti:

Sulla on varmaankin tarjolla vanhoja kitaramalleja, joista osaavissa käsissä voisi saada oikeinkin loistosoittimia, varsinkin jos olisi se verstas ja työvälineet kunnossa... Ja jos homma joskus edistyy siihen vaiheeseen, niin pannaan tämä sun tarjous muistiin, koska juuri tuollaisten vanhojen soittimien entisöinti projekteissa on kanssa mahdollista oppia varmaan jotakin ihan erilaista kuin tyhjästä uutta rakentamalla...


se hyvä puoli näissä on että satulat ja nauhat on kaikissa hyvät ja valmiiksi soittokunnossa eli kaikkein haastavimmat työosuudet jää pois. Se oli aina se perusedellytys että viitsin ottaa jonkun raakileen nurkkiin edes ilmaiseksi.

Hommailin noita aikoinaan periaatteella että sitten kun muutetaan omakotitaloon niin on hyvät työtilat missä noita duunailla. No nyt olisi se talo sitten ja oikein hyvät tilat ja tarvittavat työkalutkin, mutta ei minkäänlaista mielenkiintoa enää jäljellä sattuneista syistä.

#21 kirjoitettu 07.01.2024 21:57

isäukko käytti Helsingissä jotain pientä vuokraverstasta satunnaisiin puutyöprojekteihinsa. Se oli kävelymatkan päässä kotoaan eli ilmeisesti Käpylässä. En tiedä oliko se jokin yleisesti vuokrattavissa oleva tila vai jonkin pienen sisäpiirin juttu. Hän kuitenkin teki raksahommia työkseen niin oli sillai sopivia kontakteja.