Mikseri.net

#2 kirjoitettu 18.12.2023 20:07 Muok:18.12.2023 20:07

Suomesta olisi tullut jo kriisimaa jos olisi tullakseen. Ei se suomalaiseen ja skandinaaviseen meininkiin sovi sellainen. Kulttuuri on niin erinlainen. Puuttuu se rentous ja hälläväliäasenne.

#3 kirjoitettu 18.12.2023 20:11

Alkaa pahasti näyttää sille, että Suomen elintaso ei tule pysymään nykyisenä. Kukaan ei voi jatkuvasti elää yli varojensa. Tällä hetkellä edes ensi vuoden "kriisibudjetti" ja etujen leikkaus ei johda velkaantumisen korjaantumiseen. Alijäämän piti olla -6 Mrd€ mutta se taitaakin olla mieluummin -10€.

Velkojen korot tulevat syömään jatkossa kaiken pelivaran, etenkin kun luokituslaitokset alkavat jossain kohtaa noteerata Suomen talouden kehnon hapen, heikentävät luokituksia ja nostavat sitä kautta Suomen korkomenoja entisestään. Tästä olen varoitellut täälläkin usean vuoden ajan, mutta turhaan olen huudellut.

#4 kirjoitettu 19.12.2023 03:32

Valtiokonttorin töppäilyjen takia lainojen korkokustannukset on nousseet, vaihtoivat miinuskorkoiset lainat vaihtuvakorkoisiin, ja kansa kärsii:

Valtionvelka | Veronmaksajat kuittaavat laskun: Valtiokonttori solmi johdannais­sopimuksia, jotka nostavat velkojen korko­kustannuksia hurjasti.: https://www.hs.fi/visi...

#5 kirjoitettu 19.12.2023 05:56

Pari kommenttia näihin tilannetta heikentäviin positioihin:

1) Yleinen suhdannetilanne...
2) Venäjän kaupan tyrehtyminen...
3) Sote-uudistuksen kustannukset...
4) Inflaation pelossa alimitoitetut palkankorotukset...

Valtiolla ei ole ollut juurikaan vaikutusmahdollisuuksia kohtiin 1, 2 ja 4 (pl. valtion palkolliset). Kohtaan 3. on ollut mutta tuntuu sille, että siinäkin on tehty ratkaisuja, jotka ovat ainoastaan nostaneet kulutasoa (mm. turha aluehallinto + harmonisoinnit, jotka nostivat kuluja + hoitajamitoitus, jota ei onneksi pystytty toteuttamaan kun ei ollut tekijöitä).

Vähän epäilen, että jos kohdassa 4. olisi lähdetty nostamaan palkkoja inflaatiota vastaavasti, se olisi vaikuttanut negatiivisesti selviytymiseen kohdasta 1. Mitä korkeampi kustannustaso, sen vaikempi on markkinoilla pärjätä. Sekin tiedetään, ettei kukaan esitä palkkojen alentamista silloin kun inflaatio painuu alle sovittujen korotusten. Vain yhteen suuntaan toimivan mekanismin kanssa kannattaa olla hiukan varovainen.

#6 kirjoitettu 19.12.2023 06:26

Uppe kirjoitti:
Valtiokonttorin töppäilyjen takia lainojen korkokustannukset on nousseet, vaihtoivat miinuskorkoiset lainat vaihtuvakorkoisiin, ja kansa kärsii:

Valtionvelka | Veronmaksajat kuittaavat laskun: Valtiokonttori solmi johdannais­sopimuksia, jotka nostavat velkojen korko­kustannuksia hurjasti.: https://www.hs.fi/visi...


Noin tuossa näyttää käyneen. Toisaalta tiedän, että korkojen ennustaminen jos mikä on enemmän kuin haasteellista. Olen ollut päättämässä satojen miljoonien investoinnista, jonka toteutusaika oli yli 10 vuotta; lisävaikeutena oli se, että investoinnin aloittamiseenkin tiedettiin kuluvan joitakin vuosia. Kaikki rahalaitokset ja asiantuntijat kertoivat korkotason lähtevän nousuun joten rahoitukselle päätettiin valita suojauksilla kiinteä korko. Oma kantani asiaan lähti siitä varmistelevasta ajatuksesta, että firman tulos pysyy kohtuullisen hyvänä jos investoinnin korot ovat pysyvästi parin prosentin luokkaa. Korkopäätös tuntui huonolta nollakorkojen aikaan monen vuoden ajan, mutta ei enää.

En osaa sanoa miksi valtiokonttori on valinnut lainoituksessa päinvastaisen linjan. Harmi, ettei juttu auennut kokonaan.

#7 kirjoitettu 19.12.2023 09:44

AnttiJ kirjoitti:
Uppe kirjoitti:
Valtiokonttorin töppäilyjen takia lainojen korkokustannukset on nousseet, vaihtoivat miinuskorkoiset lainat vaihtuvakorkoisiin, ja kansa kärsii:

Valtionvelka | Veronmaksajat kuittaavat laskun: Valtiokonttori solmi johdannais­sopimuksia, jotka nostavat velkojen korko­kustannuksia hurjasti.: https://www.hs.fi/visi...


Noin tuossa näyttää käyneen. Toisaalta tiedän, että korkojen ennustaminen jos mikä on enemmän kuin haasteellista. Olen ollut päättämässä satojen miljoonien investoinnista, jonka toteutusaika oli yli 10 vuotta; lisävaikeutena oli se, että investoinnin aloittamiseenkin tiedettiin kuluvan joitakin vuosia. Kaikki rahalaitokset ja asiantuntijat kertoivat korkotason lähtevän nousuun joten rahoitukselle päätettiin valita suojauksilla kiinteä korko. Oma kantani asiaan lähti siitä varmistelevasta ajatuksesta, että firman tulos pysyy kohtuullisen hyvänä jos investoinnin korot ovat pysyvästi parin prosentin luokkaa. Korkopäätös tuntui huonolta nollakorkojen aikaan monen vuoden ajan, mutta ei enää.

En osaa sanoa miksi valtiokonttori on valinnut lainoituksessa päinvastaisen linjan. Harmi, ettei juttu auennut kokonaan.

Valtiokonttorissa kuten valtion / kuntien hallinnossa laajemminkin toimitaan niin, että kun on joskus päätetty sääntö niin sitä noudatetaan kyselemättä, oli järkeä eli ei. Tässä kyseisessä asiassa on niin, että tämä sääntö määrää lainojen perusteiden muuttamisen tietyin väliajoin. "Minähän olen vain täällä töissä, en ajattelemassa" on se leipääntyneen viranhaltijan toiminnan vankkumaton perusta. Kalliiksi tulee ja sitten on pakko kansan säästää, kun rahat menee hallinnolliseen kankkulan kaivoon. Vastuuta töpeistä ei kanna kukaan.

#8 kirjoitettu 19.12.2023 10:11

IT kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:


Valtiolla ei ole ollut juurikaan vaikutusmahdollisuuksia kohtiin 1, 2 ja 4 (pl. valtion palkolliset).

Vähän epäilen, että jos kohdassa 4. olisi lähdetty nostamaan palkkoja inflaatiota vastaavasti, se olisi vaikuttanut negatiivisesti selviytymiseen kohdasta 1.


Juu, oikeassa olet ettei valtiolla ole ollut näihin vaikutusmahdollisuuksia... Lähinnä listasinkin nuo ihan vaan siinä mielessä, että mistä ne suurimmat syyt tälle notkahdukselle johtuvat... Oli pääministeripuolueena sitten kuka tahansa, niin vaikeata tulee olemaan budjetin saaminen tasapainoon...

Tosta inflaatiosta ja palkoista, niin mun pointti oli oikeastaan tuo "ostovoima"... Puolueet lähes laidasta laitaan ovat sitä mieltä ettei tuloveroja voida missään olosuhteissa nostaa Suomessa jottei palkansaajien ostovoima heikkene...

Silti kukaan ei näyttänyt olevan moksiskaan kun palkansaajien ostovoima heikkeni useilla prosenteilla inflaation myötä kun palkankorotukset eivät riittäneet kompensoimaan menetyksiä... Eikä ketään kiinnosta pienituloisten taikka työttömien ostovoima; siitä voidaan leikata tarvittaessa...

Juuri tänä aamuna on YLEllä uutinen, jossa todetaan että keskimäärin palkansaajien reealitulot laskivat 3,8% vuonna 2022 korkean inflaation takia...

Kuitenkin 1-2% korotus tuloveroprosenttiin, jolla nyt saataisiin muutama miljardi valtion kassaan, niin sen vaikutus olisi vain puolet siitä mitä tuo inflaatio rokotti palkansaajien ostovoimaa...

Tarkoittaa siis sanoa sitä, että tuo ostovoiman puolustaminen on vain tekosyy sille, ettei tuloveroihin voida kajota valtion budjetin tilkitsemiseksi poikkeusoloissa, ja todellinen syy tälle on ideologinen...

Ei itsellänikään ole mitään haluja palkansaajien tuloveroja korottaa, mutta jos tuo 10 miljardin euron vaje valtion kassassa halutaan jotenkin paikata, niin se ei onnistu ilman että myös tuloveroihin kajotaan... Ihan siitä syystä, että paikattavaa on ihan liian paljon...

Ja mitä kauemmin tässä venkoillaan, niin sitä vaikeammaksi homma käy...


Joo, ostovoima tuntuu olevan sana jota heitellään milloin mihinkin suuntaan tarpeen vaatiessa.

Minustakin on tässä vaiheessa selviö, että tuloveroja joudutaan korottamaan. En olisi hämmästynyt siitäkään jos seuraavat leikkaukset kohdistuisivat mm. eläkkeisiin vaikkapa veroasteikon ekstrakorotuksella jostain tasosta lähtien.

#9 kirjoitettu 19.12.2023 10:15

Uppe kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
Uppe kirjoitti:
Valtiokonttorin töppäilyjen takia lainojen korkokustannukset on nousseet, vaihtoivat miinuskorkoiset lainat vaihtuvakorkoisiin, ja kansa kärsii:

Valtionvelka | Veronmaksajat kuittaavat laskun: Valtiokonttori solmi johdannais­sopimuksia, jotka nostavat velkojen korko­kustannuksia hurjasti.: https://www.hs.fi/visi...


Noin tuossa näyttää käyneen. Toisaalta tiedän, että korkojen ennustaminen jos mikä on enemmän kuin haasteellista. Olen ollut päättämässä satojen miljoonien investoinnista, jonka toteutusaika oli yli 10 vuotta; lisävaikeutena oli se, että investoinnin aloittamiseenkin tiedettiin kuluvan joitakin vuosia. Kaikki rahalaitokset ja asiantuntijat kertoivat korkotason lähtevän nousuun joten rahoitukselle päätettiin valita suojauksilla kiinteä korko. Oma kantani asiaan lähti siitä varmistelevasta ajatuksesta, että firman tulos pysyy kohtuullisen hyvänä jos investoinnin korot ovat pysyvästi parin prosentin luokkaa. Korkopäätös tuntui huonolta nollakorkojen aikaan monen vuoden ajan, mutta ei enää.

En osaa sanoa miksi valtiokonttori on valinnut lainoituksessa päinvastaisen linjan. Harmi, ettei juttu auennut kokonaan.

Valtiokonttorissa kuten valtion / kuntien hallinnossa laajemminkin toimitaan niin, että kun on joskus päätetty sääntö niin sitä noudatetaan kyselemättä, oli järkeä eli ei. Tässä kyseisessä asiassa on niin, että tämä sääntö määrää lainojen perusteiden muuttamisen tietyin väliajoin. "Minähän olen vain täällä töissä, en ajattelemassa" on se leipääntyneen viranhaltijan toiminnan vankkumaton perusta. Kalliiksi tulee ja sitten on pakko kansan säästää, kun rahat menee hallinnolliseen kankkulan kaivoon. Vastuuta töpeistä ei kanna kukaan.


Voihan hittolainen sentään.

Sen jotenkin ymmärrän, että riskiä halutaan pienentää käyttämällä eri vaihtoehtoja mutta ajankohta vaihdolle pitäisi harkita todella huolellisesti eikä toimia mekaanisesti jonkun tablitsan mukaan.

#10 kirjoitettu 19.12.2023 10:17

IT kirjoitti:
Kostiainen kirjoitti:

Suomesta olisi tullut jo kriisimaa jos olisi tullakseen.


Yksi pointti tässä keskustelussa on myös tuo heikkenevä huoltosuhde, mikä tekee budjetin tasapainottamisesta vaikeata... Kun suuret ikäluokat ovat jääneet ja jäämässä eläkkeelle, niin yhtä työssäkäyvää ja veroja maksavaa aikuista kohti on enemmän niitä eläkkeensaajia eli menopuolella on vaikeata hillitä menojen kasvua tältä osin...


Tässä kohtaa astuu kuvaan työperäinen maahanmuutto jolle ei kannattaisi asetella liian korkeita kynnyksiä ainakaan silloin kun tulijalla olisi asiallinen ja pysyvä työpaikka olemassa.

#11 kirjoitettu 19.12.2023 11:20 Muok:19.12.2023 11:22

Valtion ja kuntien hallinnon sekä erilaisten yhteiskunnan varoilla pyörivien laitosten toiminta pitäisi käydä tiheällä kammalla läpi, ja siivota turhaa päällekkäistä byrokratiaa, käydä tarkkaan läpi päätöksentekojärjestelmät, niihin liittyvät kaavamaiset sääntörakenteet sekä pitäisi luoda joustavuutta toimintaan.

Näin pystytään tervehdyttämään talous, syntyy suuria säästöjä ja valtion velanotto saadaan hallintaan. Useat ihmiset silloin kyllä valtiolla, kunnilla ja laitoksissa menettävät työpaikkansa, varsinkin hallinnon puolella. Mutta työn on oltava tuottavaa, tuottamattoman toiminnan pyörittäminen on tullut tiensä päähän.

Homma pitäisi hoitaa ulkopuolisten osaavien puolueettomien konsulttien avustuksella. Heidät voisi palkata Ruotsista, ei ole kaverisuhteet jarruna suursiivouksessa, eivätkä olisi täällä homman jälkeen kuuntelemassa sitä iänikuista marmatusta väärin tehdystä hommasta, kun irtisanotut tyhjäntoimittajat jankkaisivat asiaa.

#12 kirjoitettu 19.12.2023 14:03

Uppe kirjoitti:
Valtion ja kuntien hallinnon sekä erilaisten yhteiskunnan varoilla pyörivien laitosten toiminta pitäisi käydä tiheällä kammalla läpi, ja siivota turhaa päällekkäistä byrokratiaa, käydä tarkkaan läpi päätöksentekojärjestelmät, niihin liittyvät kaavamaiset sääntörakenteet sekä pitäisi luoda joustavuutta toimintaan.

Näin pystytään tervehdyttämään talous, syntyy suuria säästöjä ja valtion velanotto saadaan hallintaan. Useat ihmiset silloin kyllä valtiolla, kunnilla ja laitoksissa menettävät työpaikkansa, varsinkin hallinnon puolella. Mutta työn on oltava tuottavaa, tuottamattoman toiminnan pyörittäminen on tullut tiensä päähän.

Homma pitäisi hoitaa ulkopuolisten osaavien puolueettomien konsulttien avustuksella. Heidät voisi palkata Ruotsista, ei ole kaverisuhteet jarruna suursiivouksessa, eivätkä olisi täällä homman jälkeen kuuntelemassa sitä iänikuista marmatusta väärin tehdystä hommasta, kun irtisanotut tyhjäntoimittajat jankkaisivat asiaa.


Ihan varmasti löytyy sellaisiakin toimintoja tai tehtäväkokonaisuuksia jotka voitaisiin lopettaa kokonaan supistamisen sijaan; niitä löytyy ihan joka paikasta (myös yrityksistä). Jos ollaan vähän metsässä, niin juustohöylä auttaa mutta kun ollaan isosti pielessä (kuten nyt), on pakko ottaa esille saneerauskirves. Toiminnon lopettaminen kokonaan poikii helposti säästöjä muuallekin, mm. toimitilakuluihin.

Lomautukset on tarkoitettu tilapäisen häiriöajan ylittämiseen, joten tässä kohtaa ne kannattaa unohtaa. Voi olla, että lainsäädäntöäkin joudutaan muuttamaan koska osa turhanaikaisesta puuhailusta on pahimmassa tapauksessa lakisääteistä. Monilla aloilla on työvoimapulaa, joten julkisten toimintojen karsimisesta saattaisi olla apua siihenkin.

Saneeraus pitää aina tehdä niin, että lopputulos lasketaan niiden tekijöiden varaan johon voidaan itse vaikuttaa. Näin ollen esim. ylioptimistiset toiveet yllättävän noususuhdanteen mahdollisesta (!) saapumisesta ja korkotason äkillisestä laskusta kannattaa unohtaa.

VVM tänään ennusteessaan, joka on Suomen Pankkia positiivisempi:
- Jos talous kasvaisi nopeasti, sillä olisi vaikutus velkasuhteen kääntymiseen. Sellaista ei ole näkyvistä.
- Julkisen talouden näkymä on ollut synkeä pitkään, eikä valoa horisontissa näytä olevan nytkään.
- Hallituksen sopimat säästöt ja uudistukset pienentävät julkisen talouden alijäämää, mutta se ei ole riittävää julkisen talouden parametrien mukaan.
- Hallituksen tavoitteiden saavuttaminen vaatisi lisäsäästöjä; myös verokertymää kaivattaisiin lisää.
- Kyllä tässä riskit ovat, että EUn alijäämämenettelyyn ollaan menemässä

#13 kirjoitettu 19.12.2023 15:04 Muok:19.12.2023 15:06

Suomen valtiovarainministeriön tekemä velanhallintastrategia on ollut viimeiset 20 vuotta samanlainen. Edes nolla- / miinuskorkojen ollessa, ei strategia muuttunut. Pitkiä nollakorkolainoja muutettiin lyhyiksi vaihtuvakorkoisiksi lainoiksi. Päästiin maksamaan korkoja!!! Muut maat toimivat toisin. Vuotuinen vahinko Suomen veronmaksajille satoja miljoonia euroja, pitemmällä aikavälillä miljardeja. Sopii siinä nyt kansan säästää!!!

Valtionvelka | Asiantuntija: Suomi teki velan­hoidossaan nolla­korko­aikoina ison virheen: https://www.hs.fi/visi...

#14 kirjoitettu 19.12.2023 15:36

Economist suosittelee suomalaisille kalsarikännejä jouluksi, kun meillä menee niin päin helvettiä. Taidanpa vetäistä! Toivottavasti Riikka Purra vihdoin kohta kertoo suomalaisille, että valtiovarainministeriön töppäilyn takia valtio joutuu ottamaan miljardeja lisää velkaa!

https://www.iltalehti....

#15 kirjoitettu 19.12.2023 20:31

Ongelmahan tässä (kuten kaikessa muussakin politiikkaan liittyvässä) on se, että päättäjien pitää olla huolissaan seuraavien vaalien tuloksesta. Ja jos on vetänyt liinat kiinni kohtaan jossa lukee "veronalennus" niin siitä yritetään pitää kiinni vaikka muuttunut todellisuus vaatisi sitä, että peruutetaan aiemmasta kannasta.

Ei silti, samaanhan sortui edellinenkin hallitus kun meni tuhlaamaan hyvinkin suuret rahat vaalilupaustensa lunastamiseen vaikka heti vaalien jälkeen oli nähtävissä, että kohta ottaa ohrakyrsä.

Jos halutaan, että Suomeen syntyy enemmän lapsia, ei ruoan ALVn nostosta kannattaisi puhua mitään.

Tällaista tämä nyt sitten on ...

#16 kirjoitettu 26.12.2023 04:39

samiviinik kirjoitti:
Pahalta näyttää. Kaikki ottavat lisää velkaa, vaikka haukkuvat toisensa lisävelan otosta

IT kirjoitti:
Niinpä... Täytyy muuten ihmetellä, että maailma ja Suomi siinä sivussa on rikkaampi kuin koskaan, ja silti tämä homma täytyy jatkuvasti rahoittaa velalla...

Korkealentoetäisyydeltä katsellen, yksi syy tuohon on nähdäkseni se, että tähänastisissa talousjärjestelmissä ei ole sellaisenaan konetyön käsitettä. Eli siis, nykyisin kaikki työ on mitattava ihmisen työnä, silloinkin kun tosiasiassa - siis ihan fysiikankin näkökulmasta - valtaosan työstä tekisi kone.

Eikä luonnonvarojakaan mikään tähänastinen talousjärjestelmä erityisen hyvin käsittele, ainakaan siinä arvossa mikä niille kuuluisi. Luonnonvarojen hyödyntämistä käsitellään käytännössä joko täysin ihmisen työnä ja/tai ilman itseisarvoa ja laajempia sidonnaisuuksia.

Jos etsii talouden sokeita (tai pimeitä?) alueita, niin noista löytynee jotain mielenkiintoista. Ehkäpä niin mielenkiintoista, että moni siltä ennemmin sulkee silmänsä, ettei menisi omat todellisuuskäsitykset ja elämäntarkoitukset uusiksi. Nykyihmisistä todella monille talousjärjestelmistä on nimittäin tullut aikamme uskontoja.

Se sokein ja pimein talouden ongelmien alue löytynee ihmisyyden peilikuvasta. Olisi hyvä jos sen lisäksi katsottaisiin useammin edes ikkunasta ulos, vaikkei jaksettaisikaan kovin usein ulkosalla käydä.

#17 kirjoitettu 26.12.2023 05:31

Suomea, (jossa asuu maailman onnellisin kansa), voi nyt markkinoida maailmalla sloganilla:

Suomi - ajopuusta uppotukiksi 1917 - 2023.

#18 kirjoitettu 26.12.2023 08:40 Muok:26.12.2023 08:41

katai kirjoitti:
samiviinik kirjoitti:
Pahalta näyttää. Kaikki ottavat lisää velkaa, vaikka haukkuvat toisensa lisävelan otosta

IT kirjoitti:
Niinpä... Täytyy muuten ihmetellä, että maailma ja Suomi siinä sivussa on rikkaampi kuin koskaan, ja silti tämä homma täytyy jatkuvasti rahoittaa velalla...

Korkealentoetäisyydeltä katsellen, yksi syy tuohon on nähdäkseni se, että tähänastisissa talousjärjestelmissä ei ole sellaisenaan konetyön käsitettä. Eli siis, nykyisin kaikki työ on mitattava ihmisen työnä, silloinkin kun tosiasiassa - siis ihan fysiikankin näkökulmasta - valtaosan työstä tekisi kone.


Voitko vähän avata mitä tarkoitat.

Käytännössä jokaisessa teollisuuslaitoksessa ja yrityksessä käytetään sisäistä kustannuslaskentaa. Näin ollen jokaisen teollisuuslaitoksen osastokohtaisesta kustannuslaskennasta selviää käytettyjen eri tuotannontekijöiden arvo (esim. henkilökustannukset yhtenä osana, raaka-aineet toisena, kolmantena tuotantokoneiden osuus koneiden käyttö- ja huoltokuluina+energinkulutuksena+poistoina+korko- yms. kuluina jne ...). Teollisuudessa mitataan, arvotetaan ja tilastoidaan paljon muutakin kuin ihmistyötä jo pelkästään siitäkin syystä että ao. tiedot on annettava virallisiin tilastoihin.

Se esim. tiedetään, että ajanmukaisessa paperitehtaassa ihmistyön osuus Euroina on hyvin pieni eli alle 10% ja suuressa sellutehtaassa ilmeisesti jo alle 5% mikä kääntäen samalla kuvaa koneiden tekemän työn suurta määrää. Koneiden valvonta lasketaan tässä tapauksessa työksi.

Koska koneet ovat keskenään hyvin erilaisia ja ne toimivat hyvin erilaisissa tehtävissä, ei muuta yhteistä vertailukeinoa ole kuin muuttaa koneiden kustannukset ja niiden tekemän työn arvo Euroiksi.

#19 kirjoitettu 26.12.2023 10:17

IT kirjoitti:
katai kirjoitti:

Korkealentoetäisyydeltä katsellen, yksi syy tuohon on nähdäkseni se, että tähänastisissa talousjärjestelmissä ei ole sellaisenaan konetyön käsitettä. Eli siis, nykyisin kaikki työ on mitattava ihmisen työnä, silloinkin kun tosiasiassa - siis ihan fysiikankin näkökulmasta - valtaosan työstä tekisi kone.

AnttiJ kirjoitti:

Se esim. tiedetään, että ajanmukaisessa paperitehtaassa ihmistyön osuus Euroina on hyvin pieni eli alle 10% ja suuressa sellutehtaassa ilmeisesti jo alle 5% mikä kääntäen samalla kuvaa koneiden tekemän työn suurta määrää. Koneiden valvonta lasketaan tässä tapauksessa työksi.

Koska koneet ovat keskenään hyvin erilaisia ja ne toimivat hyvin erilaisissa tehtävissä, ei muuta yhteistä vertailukeinoa ole kuin muuttaa koneiden kustannukset ja niiden tekemän työn arvo Euroiksi.

Eikös työn tuottavuus mittaa sitä, kuinka paljon teollisuuslaitos saa tuotettua sitä outputtia suhteessa ihmistyön panokseen...


Joo, määritelmä on tällainen (Tilastokeskus): Työn tuottavuus lasketaan jakamalla bruttokansantuote (eli arvonlisäys) tai tuotos sen aikaansaamiseksi käytettyjen työtuntien määrällä. Uusklassisen talousteorian mukaan talouskasvu syntyy työn tuottavuuden kasvusta.

Tuo mittari pelkästään ei oikein toimi yritystasolla koska kun uhrataan rahaa investointiin ja sen seurauksena vähennetään porukkaa niin "työn tuottavuus" kyllä yleensä nousee tilastoissa; silloinkin kun firmassa tehdään vain entinen tuotantomäärä investoinnin jälkeen. Mittari toimii lähinnä silloin kun tehdään aiempaa suurempi tuotanto entisillä työtunneilla ilman investointeja.

Kokonaan toinen asia on se nouseeko investoinnin tehneen yrityksen tulos vai ei. Jos tehdään ylikallis- tai suoranainen virheinvestointi niin yrityksen tulos voi laskea vaikka "työn tuottavuus" nousisikin tilastoissa. Tästä syystä ei ole mitenkään itsestään selvää, että esim. yksittäiseen yritykseen syntyy palkankorotusvaraa pelkästään "työn tuottavuuden" nousun seurauksena.

Sitten tässä on sekin, että jos poispotkitut mittaavat kilometrejä kortistossa, niin ei yhteiskunnankaan kannalta häävisti mene. En tiedä miten työttömien tunnit huomioidaan eri tuottavuustilastoissa vai huomioidaanko niitä mitenkään. Jos ei huomioida, niin ehkä pitäisi.

#20 kirjoitettu 26.12.2023 16:39 Muok:26.12.2023 16:51

AnttiJ kirjoitti:
Voitko vähän avata mitä tarkoitat.

Yritänpä hieman, joskin taas kauempaa haettuna.

Pahoittelen pohdinnan ajatusvirtamaisuutta. Tiedän ettei teksti aukene kaikille, eikä se ole kenellekään yksittäiselle henkilölle tarkoitettu. Pätemis- ja julistamisvimmansa kullakin



***



Rahan arvo on viime kädessä sopimusvarainen. Toisinsanoen, kaikki raha on virtuaalista - myös kulta, jonka arvo perustuu ihmisten yhteiselle käsitykselle siitä että kulta toimii vaihdon välineenä.

Tuohon nähden kultakuumeet ovat hassuja ilmiöitä. Ne eivät periaatteessa eroa paperirahan painamisesta: kultaa ei voi syödä saadakseen kaloreita eikä kaataa/kytkeä moottoriin saadakseen moottorista konetyötä. Se, että kuokkii kaivoksissa lisää vaihdon välinettä ei saa peltoja tuottamaan yhtään enempää viljaa.

Kenties lähempi esimerkki olisi euron ja Mikseri.netin krediitin ero. Toinen on yleinen maksuväline ja toisella saa vain rajattuja asioita. Kumpikin on pohjimmiltaan vain numero jonka merkitys on hyväksytty yhteisesti ko. välineen käyttäjien kesken.

Vertailun vuoksi voisi ajatella vaikkapa energiaa ja työtä fysiikan käsitteinä, suhteessa fysiikan lakeihin. Niissä ei ole sopimusvaraisuutta sen enempää kuin miten nimeämme ja mittaamme suureet ja yksiköt.
X määrä energiaa kiehauttaa Y määrän vettä olosuhteissa Ä ja Ö, ja siihen ei inflaatio, korot, spekulaatiot yms. vaikuta.

Energiavaluutat ja resurssitaloudet ovat toki vanhoja ideoita, ja moni on niitä ehtinyt julistaa, päivittää ja päivitellä. Nykyisten rahapohjaisten järjestelmien kulttuurinen liikevoima vain on liian suuri näillä(kin) näkymin. Noin lienee osittain siksi, että yksi rahatalouksien keskeisistä keinoista on lainaaminen tulevaisuudesta - "saat nyt, maksat myöhemmin". Se näyttää olevan ihmisen psyykkeelle sekä melkoista päihdettä että usein myös varsin toimivaa motivaatiota. Paljon hyvääkin on saatu aikaan sillä psyykkisellä vivulla.


***


Raha on myös keino hallita ja hyväksikäyttää vajaatahtoisia, etenkin jos he ovat huonohkoja matikassa. Ei pelkästään niin että käskijät huijaavat käskettäviä - se yleisin tarina - vaan niinkin päin, että rahauskovaista "käskijää" voivat ohjailla sekä nimelliset alaisensa että ulkoiset tahot.

Ylipäätään ihmiset uskovat helpolla että numeroiden ja määrien kartuttaminen on riittävä elämäntarkoituksen perusta. Jos niitä numeroita voi myös vaihtaa johonkin, niin se on plussaa - muttei sinänsä välttämätöntä.

Esimerkiksi videopelien virtuaalivaluutat - ja ylipäätään pelipisteet, pelisaavutukset ja virtuaaliomaisuus - ovat mielenkiintoisia ilmiöitä. On ihmisiä jotka ovat kuluttaneet vuosikausia (ja/tai merkittäviä summia yleisiksi maksuvälineiksi sovittuja numeroita) saadakseen jossain videopelissä "high scoren" tai muuta vastaavaa.

Samaa rahaa jolla ostetaan leipää käytetään tälläkin hetkellä sellaisten virtuaalituotteiden hankintaan jotka ovat teknisesti loputtomasti monistettavissa, mutta joiden saatavuutta on rajoitettu jotta se loisi psyykkisellä tasolla lisämotivaatiota hankkia niitä (ja siten erottua joukosta ja/tai uskotella itselleen että on saavuttanut jotakin merkityksellistä).

...mihin liittyen tulee mieleen, kuinka tällä hetkellä on tapana valittaa lasten peliaddiktioista, vaikka vanhemmat ovat ihan yhtä lailla "peliaddikteja" rahatalouden ja kuluttajuutensa puitteissa. Yksi olennainen ero on siinä, että virtuaalisesta elämästä enin osa lakkaa olemasta kun pelikoneesta ottaa virrat pois - kun taas materiaalisessa matriisissa eläneistä tapaa jäädä siivottavaa lavoittain, taloittain, tonteittain...



***



Työn tuottavuudesta suhteessa rahaan tulee mieleen eräs tarina.

Tehtiin bisnestä alalla jolla ansaintalogiikan ydin on hyödyntää ihmisten kiintymystä tiettyihin elämänsä ilmiöihin. Maksettiin tietyille tahoille oikeuksista tiettyihin ulottuvuuksiin ko. ilmiöistä, ja niitä hyödyntämällä tehtiin tuotteita.

Bisnekseen kuului se, että joitakin tuotteita valmistettiin ennakkoon jokaiselle asiakkaalle, vaikkeivät nämä olleet niitä tilanneet. Asiakkailla oli mahdollisuus kieltäytyä heille valmiiksi tuotetuista tuotteista, ja moni niin teki - mutta kuitenkin pienempi osuus, jolloin toiminta oli rahalla mitattuna kannattavaa.

Merkittävä osa tuotteista meni kuitenkin siis suoraan roskiin.
Näiden tuotteiden kohdalla tuhlattiin mm.
- energiaa sanan kaikissa merkityksissä
- raaka-aineita ja luonnonvaroja
- työntekijöiden elinaikaa
- ...jopa koneita, koska niitä pyörittäessä niiden kuluvia osia kulutettiin turhaan.

Mutta se oli rahassa mitattuna OK, koska riittävän iso osa asiakkaista osti tuotteen. Saatiin siis siirrettyä rahaa asiakkailta bisneksentekijöille tarpeeksi siihen, että toiminta täytti yhteiskunnan vaatimukset palkkojen ja verojen maksamisen osalta - riippumatta siitä että merkittävä osuus työn tuloksista meni suoraan tuhottavaksi.

Nykyisen sivistystasomme, kulttuurimme ja talousjärjestelmiemme puitteissa sellainen toiminta on hyväksytty tapa luoda tekijöille elantoperuste liiketoiminnan muodossa.

Tuo ei toki ole lähellekään pahin mahdollinen tapaus, mutta kuitenkin esimerkki sitä miten rahalla mittaaminen voi olla irralla todellisuudesta.



***



Jos ajatellaan taas hieman laajempaa kuvaa, niin nykyisin ihmislajin yleisimpiä todellisuuskäsityksiä on se, että ihmiskunta koostuu lähtökohtaisesti arvottomista "ihmistuotantoyksiköistä". Niiden olisi - sukupolvi toisensa jälkeen - muodostettava sosioekonominen hierarkia kilpailemalla toistensa kanssa eri tavoin. Lisäksi siihen käsitykseen kuuluu, että kaikki mikä ei ole ihminen, on arvoltaan ihmistä alempana - ja hyväksikäytettävissä kaikin keinoin.

Toisaalta, silminnähden on selvää sekin, että joiltakin osin järjestelmä toimii - ainakin sikäli, että hyvinvointia sen puitteissa pystytään oikeastikin tuottamaan. Vaan ei kaikille, vaikka planeetan materiaaliset resurssit senkin mahdollistaisivat.

Usein näyttää pahasti siltä, että rakennamme jotakuinkin sellaista maailmaa mitä oikeasti haluamme. Näin ollen epätasa-arvo, oman ja muiden elinympäristön tuhoamien, kilpailu arjen perustana, sopimusvaraiset numerot miltei kaiken mittarina, kaikenlaiset kriisit, kärsimys ja sodat ovat "luonnollinen" osa järjestelmää. Niillä "erotetaan jyvät akanoista" ja varmistetaan että "kykenevimmät ihmiset" saavat haltuunsa parhaat resurssit.

Tai ainakin tuo näyttää olevan lajimme vallitseva todellisuuskäsitys.



...eli siis. Jos Suomi - ja muukin maailma - on nyt kriisissä, ja yllä maalailtu hypoteesi ihmiskunnan pakkomielteestä sosiaalidarvinismiin ja lajitasolla(kin) harhaiseen itsekeskeisyyteen pitää paikkansa, niin onko mitään uutta auringon alla? Ja pitäisikö edes olla?

Ehkä se mitä oikeasti haluamme juuri nyt olisi painaa taas kunnolla reset-nappia. Edellisestä alkaa olla 78 vuotta, eli jotakuinkin yksi elinikä, eli riittävästi unohtamaan miltä tuntuu kun statsit nollautuu koko järjestelmän tasolla.

#21 kirjoitettu 26.12.2023 18:18

Rahahan on joka tapauksessa verrattomasti kätevämpi vaihdannan väline kuin muinaiset hemmetin painavat metalliplootut puhumattakaan oravannahoista, jotka tuppasivat tukkimaan pajatsot.

Jos rahaa ei olisi, niin miten asioita pyöritettäisiin nykyisin? Erilaisista "bitcoineista" ehkä yritettiin jotain muuta, mutta aikamoisia ongelmiahan niistäkin seurasi (valtavat arvon heittelyt, hallintayhtiöiden konkurssit, sekalaiset väärinkäytökset, säilytystilien kaappaukset, turha ja jopa rikollinen energiankulutus jne.).

En tiedä miten ja millä yli 70-kymppinen eläkeläinen pystyisi kätevästi korvaamaan vaikkapa lumensiirtotyöt jos rahaa ei olisi. Ehkä joku tietää...

#22 kirjoitettu 26.12.2023 18:36

IT kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:


Rahahan on joka tapauksessa verrattomasti kätevämpi vaihdannan väline kuin muinaiset hemmetin painavat metalliplootut puhumattakaan oravannahoista, jotka tuppasivat tukkimaan pajatsot.

Jos rahaa ei olisi, niin miten asioita pyöritettäisiin nykyisin?


Joo, en minäkään rahaa olisi vaihtamassa pois... Se on yksi parhaista ihmiskunnan keksinnöistä koskaan...

Lähinnä pohdiskelin sitä, että missä se arvo sijaitsee, ja lopputulema oli että niin rahan arvo että sillä rahalla ostettavien tavaroiden ja palveluiden arvo on myös suhteellinen, ja että se arvo löytyy sekä siitä rahasta että niistä ostettavista tavaroista riippuen näkökulmasta...

¤¤¤
Ajatellaan vaikkapa uutta sähkökitaraa... Liike A pyytää siitä 1500 euroa ja liike B 1450 euroa...

Onko niin, että sen tavaran arvo vaihtelee rahassa mitattuna?

Vai onko niin, että sen rahan arvo vaihtelee riippuen kitaraa myyvästä liikkeestä? 1450 euroa ei siis riitä ostamaan sitä kitaraa liikkeestä A, jolloinka 1450 euron arvo on liikkeessä A pienempi kuin liikkeessä B...

¤¤¤
Lopputulema taitaa olla se, että sekä rahan että niiden tavaroiden arvo vaihtelee... Arvo ei ole siis kiveen hakattu juttu... Sekä rahan että tavaroiden arvo on suhteellinen, olkoonkin että ne riippuvat toisistaan...


Ääritapaus lienee se, että joku oikeasti rikas ilmoittaa ettei 50 miljoonalla ostettu taulu ole kaupan mistään hinnasta. Ilmiöstä voisi kai joku vetää senkin johtopäätöksen, että raha menettää jossain määrin arvoaan silloinkin kun sitä on käytettävänä enemmän kuin tarpeeksi.

#23 kirjoitettu 26.12.2023 19:40

IT kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
IT kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:


Rahahan on joka tapauksessa verrattomasti kätevämpi vaihdannan väline kuin muinaiset hemmetin painavat metalliplootut puhumattakaan oravannahoista, jotka tuppasivat tukkimaan pajatsot.

Jos rahaa ei olisi, niin miten asioita pyöritettäisiin nykyisin?


Joo, en minäkään rahaa olisi vaihtamassa pois... Se on yksi parhaista ihmiskunnan keksinnöistä koskaan...

Lähinnä pohdiskelin sitä, että missä se arvo sijaitsee, ja lopputulema oli että niin rahan arvo että sillä rahalla ostettavien tavaroiden ja palveluiden arvo on myös suhteellinen, ja että se arvo löytyy sekä siitä rahasta että niistä ostettavista tavaroista riippuen näkökulmasta...

¤¤¤
Ajatellaan vaikkapa uutta sähkökitaraa... Liike A pyytää siitä 1500 euroa ja liike B 1450 euroa...

Onko niin, että sen tavaran arvo vaihtelee rahassa mitattuna?

Vai onko niin, että sen rahan arvo vaihtelee riippuen kitaraa myyvästä liikkeestä? 1450 euroa ei siis riitä ostamaan sitä kitaraa liikkeestä A, jolloinka 1450 euron arvo on liikkeessä A pienempi kuin liikkeessä B...

¤¤¤
Lopputulema taitaa olla se, että sekä rahan että niiden tavaroiden arvo vaihtelee... Arvo ei ole siis kiveen hakattu juttu... Sekä rahan että tavaroiden arvo on suhteellinen, olkoonkin että ne riippuvat toisistaan...


Ääritapaus lienee se, että joku oikeasti rikas ilmoittaa ettei 50 miljoonalla ostettu taulu ole kaupan mistään hinnasta. Ilmiöstä voisi kai joku vetää senkin johtopäätöksen, että raha menettää jossain määrin arvoaan silloinkin kun sitä on käytettävänä enemmän kuin tarpeeksi.


Mutta onko tuossa 50 miljoonan taulukeississä kyse siitä, että raha menettää arvonsa? Vai siitä, että taulun omistaja yliarvottaa taulun henkilökohtaisista syistä?

Eli että tuossa ei varsinaisesti ole kyse rahan arvon alenemisesta, vaan sen taulun arvottamisesta pilviin...

Mutta koska tuo rahan ja taulun arvo ovat kytköksissä toisiinsa, niin tuon taulun arvottaminen pilviin käytännössä alentaa rahan arvon nollaan, mutta vain tuon yhden taulun kohdalla...


Joo, ei se tietysti yleisesti muuta rahan tai taulun arvoa mutta yksittäistapauksessa tavallaan kyllä jos henkilöllä on rahaa niin paljon ettei sen määrällä ole enää väliä. Silloin on varaa arvottaa silmää miellyttävä taulukin siihen omaisuusluokkaan, josta mitään ei myydä missään tilanteessa mistään hinnasta.

#24 kirjoitettu 26.12.2023 20:27

IT kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
IT kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
IT kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:


Rahahan on joka tapauksessa verrattomasti kätevämpi vaihdannan väline kuin muinaiset hemmetin painavat metalliplootut puhumattakaan oravannahoista, jotka tuppasivat tukkimaan pajatsot.

Jos rahaa ei olisi, niin miten asioita pyöritettäisiin nykyisin?


Joo, en minäkään rahaa olisi vaihtamassa pois... Se on yksi parhaista ihmiskunnan keksinnöistä koskaan...

Lähinnä pohdiskelin sitä, että missä se arvo sijaitsee, ja lopputulema oli että niin rahan arvo että sillä rahalla ostettavien tavaroiden ja palveluiden arvo on myös suhteellinen, ja että se arvo löytyy sekä siitä rahasta että niistä ostettavista tavaroista riippuen näkökulmasta...

¤¤¤
Ajatellaan vaikkapa uutta sähkökitaraa... Liike A pyytää siitä 1500 euroa ja liike B 1450 euroa...

Onko niin, että sen tavaran arvo vaihtelee rahassa mitattuna?

Vai onko niin, että sen rahan arvo vaihtelee riippuen kitaraa myyvästä liikkeestä? 1450 euroa ei siis riitä ostamaan sitä kitaraa liikkeestä A, jolloinka 1450 euron arvo on liikkeessä A pienempi kuin liikkeessä B...

¤¤¤
Lopputulema taitaa olla se, että sekä rahan että niiden tavaroiden arvo vaihtelee... Arvo ei ole siis kiveen hakattu juttu... Sekä rahan että tavaroiden arvo on suhteellinen, olkoonkin että ne riippuvat toisistaan...


Ääritapaus lienee se, että joku oikeasti rikas ilmoittaa ettei 50 miljoonalla ostettu taulu ole kaupan mistään hinnasta. Ilmiöstä voisi kai joku vetää senkin johtopäätöksen, että raha menettää jossain määrin arvoaan silloinkin kun sitä on käytettävänä enemmän kuin tarpeeksi.


Mutta onko tuossa 50 miljoonan taulukeississä kyse siitä, että raha menettää arvonsa? Vai siitä, että taulun omistaja yliarvottaa taulun henkilökohtaisista syistä?

Eli että tuossa ei varsinaisesti ole kyse rahan arvon alenemisesta, vaan sen taulun arvottamisesta pilviin...

Mutta koska tuo rahan ja taulun arvo ovat kytköksissä toisiinsa, niin tuon taulun arvottaminen pilviin käytännössä alentaa rahan arvon nollaan, mutta vain tuon yhden taulun kohdalla...


Joo, ei se tietysti yleisesti muuta rahan tai taulun arvoa mutta yksittäistapauksessa tavallaan kyllä jos henkilöllä on rahaa niin paljon ettei sen määrällä ole enää väliä. Silloin on varaa arvottaa silmää miellyttävä taulukin siihen omaisuusluokkaan, josta mitään ei myydä missään tilanteessa mistään hinnasta.


Mua on aina kiinnostaneet nuo ison rahan ammatti pokerin pelaajat... Toki nekin menee välillä tilttiin, kun häviävät isoja rajoja, mutta...

...käteispeleissä ei ole tavatonta, että nuo ison rahan ammattipelaajat häviävät satoja tuhansia dollareita yhdessä kädessä...

Parhaimmillaan ne voitot ja tappiot lasketaan miljoonissa, ja jotenkin se kaikki rahan tulo ja meno on kestettävä henkisesti... Ajattelisin, että sillä rahan arvolla on merkitystä myös näille pokerinpelaajille, mutta siihen rahaan on pakko vaan suhtautua hieman eri tavalla verrattuna tavalliseen kadun tallaajaan...


Kyllä; hyvin pitkälti suhtautumisessa rahaan on kysymys siitä onko takana tarpeeksi paalua vai ei (eli löytyykö selkänojaa) ja siitä onko tottunut käyttämään isoja rahoja vai ei.

#25 kirjoitettu 26.12.2023 22:19

Tiukkaa tarinaa tuli Riikka Purralta joulun alla, hyvin syyllisti Suomen kansalaisia yli varojen elämisestä. Vanha virsi. Toivottavasti Riikka nyt keskittyy korjaamaan miljardien tappion tuottaneen valtiovarainministeriön velanhallintastrategian, jossa jopa miinuskorkoisia lainoja korvattiin korkeakorkoisilla. Oletettavasti siellä ei kuitenkaan mitään ole tehty, samaa rataa menee kuin ennenkin. Populistinen kansan haukkuminen on vanha tyyli, jolla yritetään peittää omia epäonnistumisia.

Toivottavasti tolkun presidentti Sauli Niinistö pyytää anteeksi uuden vuoden puheessaan valtiovarainministeriön puolesta heidän massiivisia miljardiluokan virheitään, kun ei miestä / naista löydy ministeriöstä sitä itse tekemään. Sauli Niinistö myös alensi palkkaansa alkaessaan presidentin virkaansa, odotan ministerien ja valtiovarainministeriön virkamiesten toimivan nyt samoin. Jos eivät toimi, voisi Riikka hiljentyä populistisessa höpinässään.

Suomen kansa kyllä pärjää, heikosta johtajistosta huolimatta. Taitamaton johto ei koskaan kykene taidokasta kansaa kaatamaan.

#26 kirjoitettu 27.12.2023 07:38

IT kirjoitti:
Uppe kirjoitti:

Suomen kansa kyllä pärjää, heikosta johtajistosta huolimatta. Taitamaton johto ei koskaan kykene taidokasta kansaa kaatamaan.


Eikö? Mutta mitenkäs ne nykyiset Pisa-tulokset? Moni nykynuori varsinkin poikien puolella omaa sen verran huonon lukutaidon, ettei meinaa pärjätä edes ammattikoulussa... Sitten onkin paljon helpompi tehdä niitä katuryöstöjä...


Nuo Pisa-tulokset ovat ihan oikeasti huolestuttavia. Arvaan, että ainakin osa ongelmasta johtuu siitä että maahanmuuttaneiden kielitaito on liian kehno jotta koulussa voisi selvitä.

Alan myös epäillä, että koulutuksessa on tehty massiivinen virhe kun ns. apukouluista on luovuttu. Asiat eivät taida mennä niin, että osaavammat oppilaat vetävät vähemmän osaavat perässään paremmalle tasolle vaan niin, että osaavampienkin eteneminen pysähtyy kun vähemmän osaavat jarruttavat menoa.

Ei tämä kriisiytymistä ainakaan helpota.

#27 kirjoitettu 27.12.2023 12:47 Muok:27.12.2023 12:51

AnttiJ kirjoitti:
Rahahan on joka tapauksessa verrattomasti kätevämpi vaihdannan väline kuin muinaiset hemmetin painavat metalliplootut puhumattakaan oravannahoista, jotka tuppasivat tukkimaan pajatsot.

Jos rahaa ei olisi, niin miten asioita pyöritettäisiin nykyisin? Erilaisista "bitcoineista" ehkä yritettiin jotain muuta, mutta aikamoisia ongelmiahan niistäkin seurasi (valtavat arvon heittelyt, hallintayhtiöiden konkurssit, sekalaiset väärinkäytökset, säilytystilien kaappaukset, turha ja jopa rikollinen energiankulutus jne.).

En tiedä miten ja millä yli 70-kymppinen eläkeläinen pystyisi kätevästi korvaamaan vaikkapa lumensiirtotyöt jos rahaa ei olisi. Ehkä joku tietää...

Rahan arvon sitominen saatavilla olevaan energiaan olisi kenties kokeilemisen arvoista. Poistaisi välistä osan keinottelusta ja ihmispsyykkeen harhoista, ja olisi loogisemmin yhteensopiva konetyöstä maksamiseen.

Siihen nähden Bitcoin ja muut ns. "proof-of-work"-kryptotuotteet ovat ihmiskunnan tähän asti tyhmimpiä keksintöjä. Niiden arvo perustuu keinotteluun ja niiden olemassaolo jo käytettyyn energiaan, eli siis täysi vastakohta sille idealle että rahayksikkö olisi sidottu energiaan joka on varalla ja käytettävissä.

Jokainen Bitcoin on (ko. järjestelmän luonteesta johtuen) todiste siitä, että sähköä on enenevissä määrin käytetty täysin turhaan laskentaan. En yhtään ihmettelisi jos joskus selviäisi että Bitcoinin keksijän motivaatio oli trollata koko ihmiskuntaa.

NFT:t ovat niin ikään idiotismia. Niiden idea on luoda niukkuutta digitaalisiin tuotteisiin, eli ei sen kummempaa kuin jatkaa pakkomielteeksi juurtunutta niukkuutta sinne missä sitä ei luonnostaan ole.


***


Lumesta tulee mieleen, että jos ajatellaan sen siirtelyyn vaadittavaa energiaa, niin koko touhussa ei ole järkeä - etenkään pitkällä aikavälillä. Lumen määrä on vuosikymmenten ja -satojen aikamittakaavassa jotakuinkin ennustettava. Olkoonkin että ilmastonmuutos vähentänee sitä lähivuosisatoina, mutta Suomessa lumentulo ei koskaan lopu.

Kauaskatseisempi kulttuuri rakentaisi infransa niin, ettei lunta tarvitsisi joka vuosi siirrellä paikasta toiseen. Pikemminkin lumentuloa voisi yrittää hyödyntää yhtenä uusiutuvusta luonnonvaroista. Luonnossa se tunnetusti toimii eristekerroksena, me taas - rakennustyypistä riippuen - tapaamme pudotella sitä katoiltamme, sen sijaan että rakentaisimme katot hyödyntämään lunta lisäeristeenä (ja sulatessa veden lähteenä, ottaen huomioon epäpuhtaudet).

Keskeisintä tosiaan on se, että jos joka vuosi käyttää energiaa taistellessa taatusti toistuvaa lumentuloa vastaan, niin jossain vaiheessa siihen tuhlatun energian määrä ylittää esimerkiksi sen energiamäärän, mikä vaadittaisiin koko maan kuljetusinfrastruktuurin siirtämiseen tunneleihin.


***

Ajatus koko maan kattavasta tunneliverkostosta - ja pihojen auraamatta jättämisestä koska joka talosta on pääsy metroon - taitaa olla nykyihmisten valtaosalle vieläkin liikaa. Ei yksinkertaisesti osata ajatella niin, että muutaman vuosisadan aikamittakaavassa se on edullisempaa kuin jokavuotiset lumityöt.

Eli näillä näkymin joudutaan odottelemaan kauaskatseisuuden kehittymistä vielä muutama vuosisata..?

Toisaalta taas, jos antiikin roomalaiset ymmärsivät akveduktien hyödyt ja rakensivat niitä monisukupolvisina projekteina, niin ehkä nykyihmisellä on toivoa ymmärtää pysyvän, sääilmiöiltä suojatun infran pitkäaikaiset hyödyt ennemmin kuin myöhemmin.

#28 kirjoitettu 27.12.2023 13:43

katai kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
Rahahan on joka tapauksessa verrattomasti kätevämpi vaihdannan väline kuin muinaiset hemmetin painavat metalliplootut puhumattakaan oravannahoista, jotka tuppasivat tukkimaan pajatsot.

Jos rahaa ei olisi, niin miten asioita pyöritettäisiin nykyisin? Erilaisista "bitcoineista" ehkä yritettiin jotain muuta, mutta aikamoisia ongelmiahan niistäkin seurasi (valtavat arvon heittelyt, hallintayhtiöiden konkurssit, sekalaiset väärinkäytökset, säilytystilien kaappaukset, turha ja jopa rikollinen energiankulutus jne.).

En tiedä miten ja millä yli 70-kymppinen eläkeläinen pystyisi kätevästi korvaamaan vaikkapa lumensiirtotyöt jos rahaa ei olisi. Ehkä joku tietää...

Rahan arvon sitominen saatavilla olevaan energiaan olisi kenties kokeilemisen arvoista. Poistaisi välistä osan keinottelusta ja ihmispsyykkeen harhoista, ja olisi loogisemmin yhteensopiva konetyöstä maksamiseen.

Siihen nähden Bitcoin ja muut ns. "proof-of-work"-kryptotuotteet ovat ihmiskunnan tähän asti tyhmimpiä keksintöjä. Niiden arvo perustuu keinotteluun ja niiden olemassaolo jo käytettyyn energiaan, eli siis täysi vastakohta sille idealle että rahayksikkö olisi sidottu energiaan joka on varalla ja käytettävissä.

Jokainen Bitcoin on (ko. järjestelmän luonteesta johtuen) todiste siitä, että sähköä on enenevissä määrin käytetty täysin turhaan laskentaan. En yhtään ihmettelisi jos joskus selviäisi että Bitcoinin keksijän motivaatio oli trollata koko ihmiskuntaa.

NFT:t ovat niin ikään idiotismia. Niiden idea on luoda niukkuutta digitaalisiin tuotteisiin, eli ei sen kummempaa kuin jatkaa pakkomielteeksi juurtunutta niukkuutta sinne missä sitä ei luonnostaan ole.


***


Lumesta tulee mieleen, että jos ajatellaan sen siirtelyyn vaadittavaa energiaa, niin koko touhussa ei ole järkeä - etenkään pitkällä aikavälillä. Lumen määrä on vuosikymmenten ja -satojen aikamittakaavassa jotakuinkin ennustettava. Olkoonkin että ilmastonmuutos vähentänee sitä lähivuosisatoina, mutta Suomessa lumentulo ei koskaan lopu.

Kauaskatseisempi kulttuuri rakentaisi infransa niin, ettei lunta tarvitsisi joka vuosi siirrellä paikasta toiseen. Pikemminkin lumentuloa voisi yrittää hyödyntää yhtenä uusiutuvusta luonnonvaroista. Luonnossa se tunnetusti toimii eristekerroksena, me taas - rakennustyypistä riippuen - tapaamme pudotella sitä katoiltamme, sen sijaan että rakentaisimme katot hyödyntämään lunta lisäeristeenä (ja sulatessa veden lähteenä, ottaen huomioon epäpuhtaudet).

Keskeisintä tosiaan on se, että jos joka vuosi käyttää energiaa taistellessa taatusti toistuvaa lumentuloa vastaan, niin jossain vaiheessa siihen tuhlatun energian määrä ylittää esimerkiksi sen energiamäärän, mikä vaadittaisiin koko maan kuljetusinfrastruktuurin siirtämiseen tunneleihin.


***

Ajatus koko maan kattavasta tunneliverkostosta - ja pihojen auraamatta jättämisestä koska joka talosta on pääsy metroon - taitaa olla nykyihmisten valtaosalle vieläkin liikaa. Ei yksinkertaisesti osata ajatella niin, että muutaman vuosisadan aikamittakaavassa se on edullisempaa kuin jokavuotiset lumityöt.

Eli näillä näkymin joudutaan odottelemaan kauaskatseisuuden kehittymistä vielä muutama vuosisata..?

Toisaalta taas, jos antiikin roomalaiset ymmärsivät akveduktien hyödyt ja rakensivat niitä monisukupolvisina projekteina, niin ehkä nykyihmisellä on toivoa ymmärtää pysyvän, sääilmiöiltä suojatun infran pitkäaikaiset hyödyt ennemmin kuin myöhemmin.


Oikein mielenkiintoista. Lienee kuitenkin niin, että jo rakennetun infran muuttaminen ihan toiseksi jälkikäteen olisi hyvin kallista koska vanhaa ja kutakuinkin toimivaa rakennetta jätettäisiin käyttämättä samalla kun rakennettaisiin uutta. Asia on tietysti ihan toinen silloin kun rakennetaan "puhtaalta pöydältä".

Hyvänä eristeenä toimivassa lumessa on se ikävä piirre, että jos sitä ei pudotella katoilta niin osa rakennuksista ja katoista sortuu sen painon alla minkä lisäksi muutama ihminen kuolee putoavien lumien alle ja jääpuikkoihin. Itse käytän lunta taloni viemärilinjan päällä ilmaisena routaeristeenä ja hyvin toimii.

Aikanaan, kun talot rakennettiin kunnon kivijalkojen päälle, lunta lapioitiin kivijalkojen ja rakennusten alaosan peitoksi eristeeksi ja tuulensuojaksi; olen itsekin poikanöösinä osallistunut kyseisiin ison paanutalon lumitalkoisiin. En kuitenkaan suosittele samaa ihan jokaiseen taloon; matala tai joku olematon piilosokkeli saattaa moisesta puuhasta keväällä kastua ja kohta on huonot housuissa. Itse lapioin talvella talon ympärille n. puoli metriä leveän käytävän sulamisvesien varalta.

Sinällään kannattaisi ilman muuta lisätä sekä aurinkoenergian että maalämmön hyödyntämistä asumisessa. Täälläpäin kaikki suuret marketit ovatkin jo asentaneet aurinkopanelit katoilleen. Energian tuottoon käytetty raha tulee myös suhteellisen nopeasti takaisin ja voittaa taloudenpidossa esim. rahan makuuttamisen pankkitilillä. Myös useampiakin aurinkovoimalapuistojen suunnitelmia on vireillä lähialueille mutta valitettavasti lupa- ja kaavoitusasiat tuntuvat edelleen vievän hirmuisesti aikaa. Tässä olisi yksi keino välttää talouden kriisiytymistäkin vähän pitemmällä tähtäyksellä.

#29 kirjoitettu 27.12.2023 16:29 Muok:27.12.2023 16:40

AnttiJ kirjoitti:
[...] Lienee kuitenkin niin, että jo rakennetun infran muuttaminen ihan toiseksi jälkikäteen olisi hyvin kallista koska vanhaa ja kutakuinkin toimivaa rakennetta jätettäisiin käyttämättä samalla kun rakennettaisiin uutta. Asia on tietysti ihan toinen silloin kun rakennetaan "puhtaalta pöydältä".

Joo, tunneleiden osalta kävisi käsittääkseni niin että olemassaolevien teiden kattamisellakaan ei kaikkien väylien reittejä saisi pidettyä nykyistä tieverkostoa vastaavina - ei ainakaan helpolla. Syynä maaperän laatu ja kantavuus, pohjavesikerrokset yms., jotka vaikeuttaisivat huomattavasti tunneleiden rakentamista, oli tunnelin tyyppi ja toteutus millainen tahansa.

Se mitä "kallis" tuossa tarkoittaakaan taitaa kuitenkin olla avainsana.
Työtähän sellaisilla projekteilla saisi vuosikymmeniksi tai vuosisadoiksi, riippumatta ihmis- ja konetyön suhteesta niissä.
Vaan näyttää siltä että tämän hetken kulttuuri- ja talousparadigmoista ei kyetä löytämään motivaatiota tuonkaltaisiin monisukupolvisiin projekteihin joiden tuloksetkin kestävät vuosisatoja.

Osa ongelmasta lienee juurikin se että nykyinen koetaan toimivana ja talvikunnossapito koetaan normiksi. Maailmanlaajuinen ja vuosikymmeniä jatkuva öljykriisi olisi siihen nähden virkistävä herätys.

***

Energiankäytön näkökulmasta optimaalisin ratkaisu Suomen oloihin saattaisi olla säältä suojattua suurnopeusjunaliikennettä ja sähköautoliikennettä yhdistävä ratkaisu, samanaikaisesti kaupungistumisen jatkumisen kanssa.
Edeten siis siihen suuntaan, että asutus keskittyisi muutamaan kaupunkiin, ne kaupungit olisivat kolmiulotteisesti rakennettuja maanalaisine sääsuojattuine kulkuväylineen, kaupunkien välissä olisi moniraiteiset pikajunayhteydet ja maatalous olisi käytännössä ainoa jossa käytetään raskaita ajoneuvoja jotka eivät ole junia tai junien kyytiin mahtuvia.




AnttiJ kirjoitti:
Hyvänä eristeenä toimivassa lumessa on se ikävä piirre, että jos sitä ei pudotella katoilta niin osa rakennuksista ja katoista sortuu sen painon alla minkä lisäksi muutama ihminen kuolee putoavien lumien alle ja jääpuikkoihin.

Sama kävi mielessä. Pitäisi äärimmäisten sääilmiöiden varalle rakentaa talon runko ja katto niin, että se kestää useita metrejä lunta katolla. Nykyisestä rakennuskannasta ja yleisimmistä rakennustavoista suurin osa ei tuohon sovellu.

Mitä itselleni tulee mieleen, niin helpoimmat tavat rakentaa lumikuormaa kestäviä taloja olisivat kivi- ja betonirakenteet sekä järeään teräsrunkoon perustuvat ratkaisut (ja noiden yhdistelmät).

Teräsrunkotalon tapauksessa kantava rakenne olisi siis terästä, ja seinät voisi olla kevyehköä puuta tms., suunnitelu uusittaviksi tarvittaessa. Jos osien liitokset toteutettaisiin pulteilla (ei hitsaamista kasausvaiheessa) ja rakenne olisi ylipäätään modulaarinen, niin sellaisia taloja voisi muokata kuin LEGO-settiä - tarvittaessa myös vieden taloa mukanaan muuttaessa eri paikkakunnille. Sellaisten talojen osia voisi myös myydä kuin LEGO-palikoita.

Tuokin ajatus taitaa olla nykyväestön valtaosalle (ja todennäköisesti nykyisille talousparadigmoille) liikaa. Ja tosiaan byrokratia sellaisena kuin sen tunnemme lähes varmasti tappaisi tuollaisen(kin) idean aika nopeasti.

#30 kirjoitettu 27.12.2023 17:41

Juu. Nykyisessä Suomessa vaikuttaa olevan paljon ihmisiä kansankerroksissa joissa ei kyetä ajattelemaan ennestään tuttujen viitekehysten ulkopuolelta.

Se näköalattomuus - jos se jatkuu ja leviää - tullee olemaan suurimpia osatekijöitä Suomen taantumisessa maaksi jossa ei osata tehdä muuta kuin toisten tilaamia teollisuusprojekteja (jos niitäkään), juoda duunipäivän jälkeen (tai sen sijaan) viinaa ja alistua siihen minkä kuvittelee kohtalokseen.


...vai?

#31 kirjoitettu 27.12.2023 19:00

Monesti homma ei ole taloudellisesti kannattavaa koska väki ei osaa kuvitella että asiat voivat olla toisin. Noin jatkuu siihen saakka, kunnes jotain uutta kokeillaan ja todetaan tavalla tai toisella kivaksi. Sitten kulttuuri muuttuu.

Helsingissä pilottiprojekti voisi olla muutaman tiheästi asutun alueen yhdistäminen kevyen liikenteen tunneleilla. Niistä yhteydet lähimarketteihin sekä nykyiseen maanalaiseen verkostoon, niin ko. alueiden asukkaat voisivat pitkälti "skipata talven" ja muutkin sääilmiöt, liikkuen tunneleissa kävellen, sähköskoottereilla ja pyörillä.

Tunneleiden seinät olisivat omiaan taiteelle ja mainoksille, solmukohdat kioskeille ja myyntiautomaateille, ja niin edelleen. Kaupungin näkökulmasta taas olisi kivaa se, että tunneleiden siivouksen voivat tehdä robotit. Ja niistä puheen ollen, lähettiroboteille moinen järjestelmä olisi ideaali.

Muutama vuosi sosiaalisen median postauksia siitä kuinka työ- ja kauppamatkoilla ei tarvitse sietää sadetta eikä tuiskuja, niin vertauskuvallinen lumipallo voisi alkaa pyöriä.
Ajan myötä positiiviset vaikutukset kertyisivät, tehden tunneliratkaisuista halutumpia ja kannattavampia - etenkin jos niihin pääsisi suoraan oman talon hissistä.

Kulttuurimuutoksen jälkeen voisi käydä niin, että tunnelit koetaan kuuluviksi kaupunkiin yhtä kiinteästi kuin esimerkiksi sähköskootterit koetaan jo nykyisin. Siinäkään ei montaa vuotta mennyt että nuorempi väki otti skootterit omikseen, eikä ole takaisin antamassa kun on niihin tottunut. Olen melko varma että he sanoisivat kyllä ratkaisuille jotka mahdollistavat sähköskoottereiden käytön ympäri vuoden.

#32 kirjoitettu 27.12.2023 21:24

IT kirjoitti:
Uppe kirjoitti:

Suomen kansa kyllä pärjää, heikosta johtajistosta huolimatta. Taitamaton johto ei koskaan kykene taidokasta kansaa kaatamaan.


Eikö? Mutta mitenkäs ne nykyiset Pisa-tulokset? Moni nykynuori varsinkin poikien puolella omaa sen verran huonon lukutaidon, ettei meinaa pärjätä edes ammattikoulussa... Sitten onkin paljon helpompi tehdä niitä katuryöstöjä...

Niille pitää järjestää suojatyöpaikka valtiovarainministeriössä. Prosenteistakaan ei tarvi tajuta mitään.

#33 kirjoitettu 27.12.2023 22:15 Muok:27.12.2023 22:19

IT kirjoitti:
Ajatellaanpa nyt huvin vuoksi tuollaista tunneliverkostoa vaikkapa jonnekin itäisen Helsingin lähiöön, jossa on paljon ongelmakäyttäytymistä, pahoinpitelyitä ja rikollisuutta kuten katuryöstöjä...

Kuinkahan turvalliseksi arvioisit nuo tunnelit esim. pimeään aikaan illalla ja yöllä?

Sun hieno ja mahtava tunneliverkosto pitäisi ahtaa täyteen valvontakameroita, ja mahdollisesti höystettynä kasvontunnistusohjelmilla, joten se kaunis idylli särkyisi aika lailla heti ensi alkuunsa...

Turvallisuus olisi samaa tasoa kuin Helsingin nykyisissä tunneleissa, metro- ja lähijuna-asemilla yms., kameroineen kaikkineen. Tiheästi asuttujen pääkaupunkiseudun alueiden kaduilla on kameroita jo ennestään, eikä se estä ihmisiä liikkumasta siellä. Eikä kaupassakaan kukaan jätä käymättä vaikka kamera on joka hyllyvälissä.

Kasvontunnistusta käytettäisiin varmaan kuten nytkin. Yksityisyyden suojaamiseen on säädöksiä EU-tasolla.




IT kirjoitti:
Niin ja ei se taloudellinen kannattavuus ole kiinni siitä, että kuvitellaan että asiat voisi olla toisin, taikka että se kulttuuri muuttuu...

Taloudellinen kannattavuus on kiinni siitä mistä ihmiset ovat valmiita maksamaan ja/tai mitä ihmiset haluavat (vastineeksi veroista, osana asunnon hankintaa ja niin edelleen). Innovaatioiden historia on täynnä tapauksia joissa väki ei keksinyt tarvitsevansa tai haluavansa tuotetta, palvelua, rakennelmaa yms. ennen kuin se oli tarjottu.

Esimerkiksi viemäreitä ei ollut ennen kuin keksittiin että jätevedet voitaisiin johtaa tunneleihin jotka menevät joka korttelin alla. Lämmitettyjä kävelykatuja ei ollut ennen kuin joku keksi että moinen olisi kivaa. Pyöräteitä ei ollut - ja niin edelleen.




IT kirjoitti:
Mutta ihan mielenkiintoinen trolli tämä aiheen kehittely sulta kyllä on...

Ihan tosissani kirjoitin, kun mainittin sekä lumi että Helsinki. On viime vuosien aikana noussut useasti otsikoihin se yhdistelmä.

Hieman viitekehystä Toronton keskusta-alueelta:
https://www.toronto.ca...

Talviajan lämpötilat ovat siellä samankaltaisia kuin Helsingissä. Kylmä kausi on Helsingissä pitempi, eli syytä keksiä keinoja "skipata talvi" on sikäli enemmän.

Vastaan voi väittää mm. taas kyseenalaistamalla kannattavuutta, väkilukueroilla ja täydellisyyteen vetoamisella. Mutta moinen on jännää siihen nähden että Helsingissä on jo ennestään tunneleita - ja lisää on tulossa - ja niiden lisäksi on rakenteilla myös pitkähkö uusi silta.

Ajatellaan muutama vuosikymmen eteenpäin - kun noussee myös tunneleiden louhinnan automaatioaste - niin voisi olla ihan kiva idea laajentaa Helsingin maanalaista väyläverkostoa. Sen lisäksi kattojen rakentaminen joidenkin katujen ylle on yksi vaihtoehto. On toiminut mukavasti siellä missä on keksitty tehdä se.


***


Mutta joo. Jatkukoon ihmeessä ketjun pääaihe eli negailu Suomen tilasta

#34 kirjoitettu 28.12.2023 11:34

IT kirjoitti:
Uppe kirjoitti:
IT kirjoitti:
Uppe kirjoitti:

Suomen kansa kyllä pärjää, heikosta johtajistosta huolimatta. Taitamaton johto ei koskaan kykene taidokasta kansaa kaatamaan.


Eikö? Mutta mitenkäs ne nykyiset Pisa-tulokset? Moni nykynuori varsinkin poikien puolella omaa sen verran huonon lukutaidon, ettei meinaa pärjätä edes ammattikoulussa... Sitten onkin paljon helpompi tehdä niitä katuryöstöjä...



Niille pitää järjestää suojatyöpaikka valtiovarainministeriössä. Prosenteistakaan ei tarvi tajuta mitään.


Niinpä...

Mutta ihan oikeasti, niin VM taitaa olla Suomessa maan suurin taloustieteilijäkeskittymä... Katselin tilastoja, että siellä on hieman päälle 400 virkamiestä, joilla 95% on korkeakoulututkinto... Aika suuri osa noista virkamiehistä on ekonomisteja...


Tuossa taloustieteilijä vitsi:


Matemaatikko, kirjanpitäjä ja taloustieteilijä hakevat samaan työpaikkaan....

Haastattelija kysyy matemaatikolta paljonko on 2+2, ja saa vastauksen: "Tasan neljä".

Haastattelija kysyy kirjanpitäjältä paljonko on 2+2, ja saa vastauksen: "Keskimäärin neljä, plus miinus 10 prosenttia"...

Tulee taloustieteilijän vuoro ja haastattelija kysyy paljonko on 2+2, ja saa vastauksen: "Paljonko haluat sen olevan?"

Joo, kokemusten mukaan 400 huolimatonta ja välinpitämätöntä korkeakoulutettua virkamiestä voi saada aikaan suuremman tuhon kuin 1000 idioottia.

#35 kirjoitettu 28.12.2023 11:45

Työurani alkuaikojen firman pääkonttorissa kävi niin, että eräs keski-ikäinen hankintaosaston mies teki kaamean kuprun kun arvioi raaka-aineiden tulevat hinnat ihan vituralleen (eli osti valtavan paljon silloin kun hinnat olivat huipussaan). Pohdimme täällä provinssissa, että nyt taitaa äijälle tulla kenkää. Ei tullut vaan ukko siirrettiin varhaiseläkkeelle.

Johtopäätökseni on: jos tyrit, niin tyri niin isosti että firmalta menee maine jos asia tulee julki; silloin tilanne päättyy kannaltasi ns. siistiin ratkaisuun.

#36 kirjoitettu 28.12.2023 15:32

IT kirjoitti:
[...]

Muistan joskus 90-luvulla kun istuttiin baarissa, ja kerroin yhdelle tutulle taloustieteestä jota meille oli opetettu juuri kursseilla yliopistolla, ja tuo tuttu sanoi ettei äänestäisi mua eduskuntaan kun tollasia puhut...

Se tuttu ei vaan osannut tehdä eroa sen välillä, kuinka kerroin että asiat ovat taloustieteen näkökulmasta, ja toisaalta kuinka itse haluaisin asioiden olevan... Siinä on kuitenkin aika iso ero kuinka taloustiede näkee asiat aika kapea-alaisesti, ja kuinka itse haluaisin että tämän maan politiikkaa hoidetaan...

Tuli tuosta mieleen seuraava kohtaus Babylon 5:n pilotista: https://youtu.be/h1mRk...
(Delenn ja Sinclair kivipuutarhassa, kohdat 0:10 - 1:07 sekä 2:10 - 2:26)