Mikseri.net

#2 kirjoitettu 30.08.2023 19:34

IT kirjoitti:
painovoima (gravity)


Saanko kysyä yhtä asiaa... Miksi koet tarpeelliseksi lisätä joidenkin sanojen perään englanninkielisen vastineen? Teet tuota aina joskus ja ne ovat aina olleet sanoja joista about kaikki tietävät mitä ne tarkoittavat joten ihmetyttää.

#3 kirjoitettu 30.08.2023 21:45

U=RI
P=UI

#4 kirjoitettu 31.08.2023 15:47 Muok:31.08.2023 15:57

IT kirjoitti:
Se mikä mua varsinaisesti kiinnosti oli se, että kuinka ajan kulku muuttuu kun noustaan ylöspäin Auringon pinnalta... Jos laskuni ovat oikeassa niin verrattuna Auringon pintaan (hypoteettiseen), niin metrin korkeudella siitä pinnasta aika kuluu:

1,414 * 10^-9 kertaa nopeammin kuin metriä alempana siinä pinnalla... Eroa on siis noin nanosekuntti eli sekunnin miljardisosa...

mä sain tälläset tulokset käyttämällä schwarzschild metricciä.

aikadilaatio auringon pinnalla:
sqrt(1 - ((2(6.6743 * 10^(-11))(1.989 * 10^30))) / (696340000 * 299792458^2))
≈ 0.99999787881660670

aikadilaatio auringon pinnalla plus yks metri:
sqrt(1 - ((2(6.6743 * 10^(-11))(1.989 * 10^30))) / (696340001 * 299792458^2))
≈ 0.99999787881660974

joiden ero on n. 3*10^(-15) eli 3 femtosekuntia. toki nääkin pätee vaan kappaleeseen joka ei pyöri ja merkitsevien numeroiden määrä on surkee siihen nähden miten pientä eroa yritetään laskee, mut ainakin kummassakin on samat lähtökohdat ja ainoo ero on yks metri ja sen aiheuttaman eron magnitudi tulee selväksi.

#5 kirjoitettu 31.08.2023 19:35 Muok:31.08.2023 19:44

IT kirjoitti:
Kiitos! Tiesin kyllä, että magnitudi on luokkaa nanosekunteja taikka sitäkin pienempi, mutta tuo sun femtosekunneissa oleva tulos on varmastikin se oikea...

se ois ollut helppo tarkistaa niin että kertoo sen auringon pinnalla tapahtuvan aikadilaatiotuloksen 86400*365:llä joka on suurin piirtein sekunnit vuodessa ja kattoo tuleeks siitä jotain 66 luokkaa vai ei.

(1 - sqrt(1 - ((2(6.6743 * 10^(-11))(1.989 * 10^30))) / (696340000 * 299792458^2))) * 86400 * 365 ≈ 66.89 niin uskallan luottaa tohon omaan laskuun.

#6 kirjoitettu 01.09.2023 07:36 Muok:01.09.2023 07:37

IT kirjoitti:
Tossa vielä tollanen työkalu, jolla en saanut metrin tarkkoihin tuloksiin eroja, kun se ei anna tarpeeksi desimaaleja, mutta siinä on hieman erilainen kaava aikadilaatiolle, joka löytyy siitä sivulta, ja jota se laskin käyttää:

Wolfram|Alpha - Time dilation on sun


Tossa pitää vaan laittaa se Auringon radius oikein... Mutta tuleeko tolla Wolframin kaavalla sama tulos kuin sinun kaavalla?

Tuo yllä oleva työkalu antoi vastauksen t = 1.000 002 1225

Jos kertoo 0,000 002 1225 * 86400 * 365 niin saa tuloksen 66,9 mikä on kanssa sama kuin sulla...


Tuon mukaan aika siis kuluu 2 miljoonasosa sekuntia hitaammin Auringon pinnalla kuin ilman painovoimakenttää...


Mutta siis, jos nyt oikein tulkitsin tuon sun käyttämän kaavan, niin tuo Wolframin kaava aikadilaatiolle on aavistuksen verran erilainen... Pystytkö kertomaan mistä ero johtuu?

ainoo ero on että siinä otetaan käänteisluku tuloksesta, koska siinä vastataan eri observoijan kokemaan ajankuluun. tulos on stationary observerin (t) kokema ajankulu joka on kaukana auringon painovoimakentästä, ja rest frame (t0) on auringon pinnalla. 1 sekunti auringon pinnalla on 1.0000021225 sekuntia stationary observerilla. jos mun tuloksesta ottaa käänteisluvun, tuloksena on ~1.0000021212, joka on sen verran lähellä, että ero selittynee wolframalphan ja mun käyttämien arvojen eroista.

wolframalphan kaava on kyllä sama, mut siinä on vaan oiottu valmiiksi toi kiihtyvyys gravitaatiovakion, auringon massan ja säteen perusteella, joka mun kaavassa oli eksplisiittisesti laskettu. lopuksi siitä otetaan käänteisluku, koska vastataan päinvastaisen observoijan näkökulmasta.

#7 kirjoitettu 01.09.2023 12:19

IT kirjoitti:
Ja Auringolla kun ei ole ilmakehää, niin sillä ei ole myöskään rajanopeutta (terminal velocity), jolloin tuo kiihtyvyyden aiheuttama nopeuden kasvu lähestyttäessä Aurinkoa, niin sekin kasvaa siihen asti kunnes havainnoitsija törmää Auringon pintaan...

nyt vähäsen takapakkia.

#8 kirjoitettu 01.09.2023 15:13

"Fysiikkaa kaikille" ..

Itselleni fysiikasta riittää tieto siitä, että kun tarvitsee saada iso kivi pois syvästä kuopasta, ei rautakangella tee mitään vaan silloin paikalle haetaan tarpeeksi vahvoja ja pitkiä puunrunkoja joiden alle kuopan reunalle pistetään roti. Tämän käytännön fyssa-sovelluksen opin isäukolta kun kaiveltiin käsipelillä mökkitieltä kiviä pois 60-luvun puolivälin jälkeen.

#9 kirjoitettu 01.09.2023 18:54 Muok:01.09.2023 18:56

IT kirjoitti:
Ok... Mutta tosta noiden lukujen tulkinnasta olisin vielä sen verran kysynyt, että eikös juuri noista sun lukemista saada ajan kulku sekä Auringon pinnalla että siitä yhden metrin korkeudella?

Ja niiden ero on 3 femtosekuntia... Noista sun Schwarschild metricci tuloksista se Auringon pinta lukema on aavistuksen verran pienempi kuin se +1 metri...

Jos aika hidastuu, niin silloin Auringon pinnalla verrattuna metrin korkeuteen pitäisi näkyä lukema, joka alkaa 0,999... Eli kun metrin korkeudella esim. kuluu aikaa 1 sekunti, niin siinä metriä alempana pinnalla aikaa kuluu vain 0,999... sekuntia...

Mä tulkitsen siis tuon mun 1,000002... tuloksen niin, että se on vain se kerroin jolla tuo ajan hidastuminen tapahtuu?

niin, ne on suhdelukuja ajan kululle verrattuna kelloon joka on teoriassa äärettömän kaukana kappaleen painovoimakentästä. kahen eri aikadilaatiosuhdeluvun eron saa jakamalla ne keskenään. jakamalla keskenään noi mun laskemat tulokset joista toinen on metrin kauempana saadaan 1+3*10^(-15), jolloin se ero on toi 3*10^(-15).

Mutta että se oikea "aika" jonka kellot rekisteröivät niin tulee noista sun lukemista?

joo, paitsi että sekunti on sekunti lokaalisti joka paikassa. ne erot tulee ilmi vasta sit kun niitä kelloja vertailee keskenään.

#10 kirjoitettu 01.09.2023 20:12 Muok:01.09.2023 20:15

Tämä on kuin lukisi Samantha Carterin ja [liian pitkään sarkofagissa olleen?] Daniel Jacksonin dialogia ennen kuin he räjäyttävät auringon. Parasta Mikserifoorumia aikoihin!

#11 kirjoitettu 01.09.2023 20:20

Nyt on syvällistä vähän joka pojan fysiikalle.

#12 kirjoitettu 01.09.2023 21:16

IT kirjoitti:
Noista fysiikan kaavoista vielä sen verran, ja varsinkin niihin liittyvistä yksiköistä, niin mua on aina askarruttanut yksi juttu... Nimittäin verrannollisuus...


Otetaan vaikkapa kaava nopeus:

v = m/s

jossa yksiköt ovat metriä per sekunti... Tuo "per sekunti" on helppo ymmärtää...


Mutta otetaanpa vaikkapa kaava liikemäärä:

p = mv jonka yksiköt ovat kgm/s

Eli tuossa yksiköt ovat kilogrammametriä per sekunti...


Tuo per sekunti on siis helppo ymmärtää, että se tarkoittaa sitä että jotakin tapahtuu sekunnin aikana, mutta mitä tarkoittaa "kilogrammametri"?

Toki se tarkoittaa, että liikemäärä on suoraan verrannollinen massan ja matkan tuloon, ja kääntäen verrannollinen kuluneeseen aikaan...


Mutta silti... "Metriä per sekunti" on helpompi ymmärtää kuin "kilogrammametri"...


Nopeus on paikka vektorin aikaderivaatta (time derivative )

Tuossa liiken määrässä ( monumentvm ) siihen nopeuteen (vector ) laitetaan skalaari (scalar) kylkeen !
Liike määräkin on siis vektori , joten sillä on suunta ja sen itseis arvollinen ( absolute ) määrä muodostuu sitten siitä minkälainen massa kulkee mitäkin vauhtia !

Helppoa kuin heinän teko

#13 kirjoitettu 02.09.2023 14:27

Haluaisin vain kertoa, että kemia (chemistry) on paljon jännempää kuin fysiikka. Toki sieltä kvanttitasoltahan sekin kaikki lähtee.

#14 kirjoitettu 02.09.2023 14:33

Nyt kun hämmensin tätä lisää niin onko kukaan miettinyt elohopean nestemäisyyttä? (Tiedän, että vastaus on ei ). Voiko nestemäisyys johtua siitä, että uloimpien orbitaalien elektronit joutuvat kiertämään ydintä jo relativistisilla nopeuksilla? Onko sama selitys toimiva myös kullan alhaisellae sulamispisteelle? Miksi ihmeessä sitten jaksollisen järjestelmän seuraava metalli tallium sulaa vasta 1500 asteen lämpötilassa?

En oikeesti mieti näitä kovin usein tai paljoa edes töissä kun oikeasti olen ämpärikemisti

#15 kirjoitettu 02.09.2023 15:06

Jamsteri kirjoitti:
Nyt kun hämmensin tätä lisää niin onko kukaan miettinyt elohopean nestemäisyyttä? (Tiedän, että vastaus on ei ). Voiko nestemäisyys johtua siitä, että uloimpien orbitaalien elektronit joutuvat kiertämään ydintä jo relativistisilla nopeuksilla? Onko sama selitys toimiva myös kullan alhaisellae sulamispisteelle? Miksi ihmeessä sitten jaksollisen järjestelmän seuraava metalli tallium sulaa vasta 1500 asteen lämpötilassa?

oon mä joskus, ja nyt inspiroit mua googlaamaan. voitte googlata ite jos kiinnostaa no okei voin mä pasteekkin:

Covalent bonding occurs when pairs of electrons are shared by atoms. Atoms will covalently bond with other atoms in order to gain more stability, which is gained by forming a full electron shell. By sharing their outer most (valence) electrons, atoms can fill up their outer electron shell and gain stability.

Mercury is very bad at sharing its valence electrons. Most of the metals are hard and have a high melting point. This is because they readily share their valence electrons with the neighbouring atom.

Electrons in mercury are bound more tightly than usual to the nucleus of the atom and thus are not free to move and thus not shared. This unusual property of mercury is due to the filled valence shell of mercury which gives it the extra stability.

#16 kirjoitettu 01.10.2023 22:23

IT kirjoitti:
Jatketaanpa tuota pohdintaa... Itse asiassa pitääpi kysyä derivoinnista aihetta paremmin tuntevilta... Itse ymmärrän tätä puolta matematiikasta hyvin rajallisesti...

Jos on niin, että painovoimakiihtyvyys g Auringon pinnalla on:

Noin >> 272 m/s^2

Tämän kiihtyvyyden aikaderivaatta on Jerk, joka kertoo puolestaan tuon g:n eli painovoimakiihtyvyyden muutosnopeuden...

Kysymys: Mikä on tuon Jerkin arvo?

Onko se j = 0 vai onko se j = -544 m/s^3


Se on nolla

Tuo on jo valmiiksi vakio , eikä muutu siitä mihinkään ! Tarvitaan jonkinlainen muuttuja että pääsee kunnolla derivoimaan !


(elikkä kaavana -2m/s^3)?

Tuo on se kaava , mutta kun selvität (you tube , wiki pedia yms ) miten tuo kaava muodostetaan raja-arvo lausekkeesta niin BOOM osaat derivoida !


Nettisivusto WolframAlpha antaa tuon jälkimmäisen vastauksen jos siinä on mukana nuo yksiköt, ja jos derivoi pelkän lukeman, niin tulos on nolla... Kumpi on oikea tulkinta?
Ne eivät ole siinä laskussa paikkaa ja aikaa kuvaavia yksiköitä , vaan muuttujia / dimensioita ! m on abskissa ja s on oordinaatta


Vai voiko se olla jotakin muutakin kuin nolla taikka tuo toinen lukema? Selvää on se, että Jerkin yksikkö on m/s^3 mutta eikös tuo g:n muutosnopeus voikin vaihdella, jolloinka tuo lukema voi periaatteessa olla mitä vain?

Jerkistä voi lukea vaikkapa tuolta: Wiki - Jerk

En lukenut , mutta tuskin vaihtelee niin paljoa että joku aurinkoa kohti syöksyvä ikarus paljoakaan siipeään hetkauttaisi

#17 kirjoitettu 13.10.2023 18:49

IT kirjoitti:
Me kieputaan aikas kovaa vauhtia Auringon ympäri koko planeetta ja sen asukkaat, ja vielä kovempaa suhteellista vauhtia liikumme suhteessa oman Linnunratamme keskukseen...

Nopeutemme galaksin keskustan ympäri on luokkaa 230 000 metriä sekunnissa... Vaan eipä tunnu missään...

Toki me samaan aikaan myös kiihdytämme jatkuvasti kohti Linnunradan keskusta, mutta koska tuo kiihtyvyys on "vapaata pudotusta" niin sitä ei tunne, toisin kuin vaikkapa kiihtyvyyksiä vuoristoradassa...


Samalla tavalla tämä tellus kiihdyttää kohti aurinkoa , koska pyörivässä liikkeessä kiihtyvyys on aina keski pistettä kohti ! Tätä kutsutaan keskeisvoimaksi , joka pitää kappaleet kierto radalla , eikä siitä kiihdytyksestä huolimatta mennä välttämättä yhtään lähemmäs sitä keski pistettä