Mikseri.net

#2 kirjoitettu 28.05.2023 10:47

Termit kuten "kannustinloukku" yms. ovat sen ongelman kiertelyä, että kilpailuun ja tehokkuuteen tähtäävä työelämä tuottaa pakostakin väestönosan joka ei ole nykyisenlaisilla työmarkkinoilla kilpailukykyinen. Mutta sitä ei monikaan poliitikko vielä uskalla sanoa ääneen.

***

Itse voisin ehkä ehdottaa vastikkeetonta perustuloa yhdistettynä riskittömään yksilötason yrittäjyyteen - eli siis, että jokainen sosioekonomisista lähtökohdistaan riippumatta voisi yrittää kaikenlaista pelkäämättä menettävänsä asuntoa ja ruokaa.

Sen perustulon määrän ei tarvitsisi olla nykyistä työmarkkinatukea yms. suurempi. Olennaista olisi se, että niin kauan kuin yksilön harjoittama toiminta ei tuota reilusti yli ko. tulon - olkoonkin että tuon rajan määrittely on vaikeaa, kilpailun vääristämisen yms. riskit ja verotuksen huomioon ottaen - niin tukea ei otettaisi pois, eikä sen vastikkeeksi vaadittaisi mitään.

Väitän että tuollaisen tukimuodon myötä ihmisten luontainen toimeliaisuus pääsisi kukoistamaan, ja johtaisi pidemmän päälle siihen, että ainakin osa heistä joille ei löydy paikkaa nykyisenlaisesta työelämästä keksisivät tuottavaakin tekemistä (esimerkiksi digi- ja virtuaalitaloudessa). Vaikka pysyisivät nettosaajina, ainakin toimintansa saattaisi tuottaa plussaa edes joskus. Se olisi parempaa kuin ei plussaa ollenkaan.


***

Vaan tuollaistakaan ei kannata poliitikon sanoa ääneen, ainakaan ihan vielä. Liian moni äänestäjä taitaa edelleen olla sitä mieltä että työn ja yrittämisen motivaationa pitää olla "keppinä" pelko epäonnistumisesta, asunnon menettämisestä ja niin edelleen.

Kai se on odoteltava siihen saakka kun tubettajien ja virtuaalihyödykkeiden väsääjien sukupolvi lähestyy eläkeikää, eikä ruokalähetin tai hyllyttäjän duuniin enää edes kuvitella otettavan ihmisiä. Ehkä sitten on maailmassa paikka useammanlaisille puuhastelijoille.

Sillä välin annetaan TE-toimiston (ja jossain määrin Kelan) jatkaa lakisääteisen psyykkisen väkivallan harjoittamista, lamaannuttaen toimintakyvyttömiksi heitä jotka olivat jo ennestään heikkoja, ja ajaen heitä hiljalleen sairaseläkkeille tai pahempaan.

TLDR: Frederik - Jos jotain yrittää (Harva meistä on rautaa) voidaan kuulla monenlaisessa kontekstissa.

#3 kirjoitettu 28.05.2023 12:47

IT kirjoitti:

Kotimarkkinasektorilla toimivien matalapalkka-alojen palkkojen nostaminen ei vaikuta vientikilpailukykyyn, jotenka tähän asiaankaan on turha vedota...


Liitot vahtivat toistensa palkkatasoja sen verran mustasukkaisesti että tuossa kyllä piilee se vaara, että jossain muualla tehty rapakasti keskiansioita nostava korotus alkaisi kuitenkin näkyä vientialojen seuraavissa palkkaneuvotteluissa. Tämä on vain arvaus, ei tieto.

#4 kirjoitettu 28.05.2023 13:43

Joo, saa nähdä. Ei tuohon ole helppoa ratkaisua; jos olisi niin kai joku olisi sen jo löytänyt.

Sekin sotkee palettia että asia (kuten vuokrien taso), joka on iso ongelma pk-seudulla, ei välttämättä ole sitä muualla ainakaan samassa mitassa. Vähän epäilen, että tasa-arvon näkökulmasta voi olla vähän hankalaa tehdä seutukohtaisia ratkaisuja lainsäädännössä.

Parin kuukauden päästä varmaan nähdään mitä tuleman pitää.

#5 kirjoitettu 28.05.2023 19:31 Muok:28.05.2023 19:32

No joo, jos ollaan ihan maalla niin auto on kyllä ihan must mikä tietysti tasaa tilannetta pääkaupunkiseutuun nähden, mutta siihen väliin mahtuu paljon maakuntakaupunkeja ja -keskuksia joissa joukkoliikenne toimii ihan OK ja vuokrataso on paljon matalampi. Sekin olisi aika huonoa jos yhteiskunnan tukea alettaisiin jakaa ilman todellista tarvetta.

Mutta paha case hoidettavaksi joka tapauksessa.

#6 kirjoitettu 28.05.2023 19:50

IT kirjoitti:
katai kirjoitti:


Itse voisin ehkä ehdottaa vastikkeetonta perustuloa yhdistettynä riskittömään yksilötason yrittäjyyteen - eli siis, että jokainen sosioekonomisista lähtökohdistaan riippumatta voisi yrittää kaikenlaista pelkäämättä menettävänsä asuntoa ja ruokaa.

Sen perustulon määrän ei tarvitsisi olla nykyistä työmarkkinatukea yms. suurempi. Olennaista olisi se, että niin kauan kuin yksilön harjoittama toiminta ei tuota reilusti yli ko. tulon - olkoonkin että tuon rajan määrittely on vaikeaa, kilpailun vääristämisen yms. riskit ja verotuksen huomioon ottaen - niin tukea ei otettaisi pois, eikä sen vastikkeeksi vaadittaisi mitään.

Väitän että tuollaisen tukimuodon myötä ihmisten luontainen toimeliaisuus pääsisi kukoistamaan, ja johtaisi pidemmän päälle siihen, että ainakin osa heistä joille ei löydy paikkaa nykyisenlaisesta työelämästä keksisivät tuottavaakin tekemistä (esimerkiksi digi- ja virtuaalitaloudessa). Vaikka pysyisivät nettosaajina, ainakin toimintansa saattaisi tuottaa plussaa edes joskus. Se olisi parempaa kuin ei plussaa ollenkaan.


Sinänsä ihan mielenkiintoinen idea sulla, mutta toisaalta kuten itsekin toteat, niin vaarana vastikkeettomassa perustulossa, jolla päästään yrittämään myös, on vaarana tuo että kilpailu vääristyy...

Ajatellaan että osa porukasta pyörittää firmaa tuollaisen perustulon voimin, eikä nosta firmasta itselleen ollenkaan palkkaa... Sitten on toinen pidempään pyörinyt firma, jossa yrittäjä maksaa itselleen palkkaa...

Arvaapa kumpi noista kahdesta firmasta pystyy myymään työsuorituksensa halvemmalla ulos, ja saa ne urakat? Samalla tuon toimialan työn/tuotteiden markkinahinta asettuisi alemmalle tasolle, jolloin sellaisten firmojen toiminta, jotka maksavat palkkoja, niin toiminta muuttuisi kannattamattomaksi...

Jep, jos moista yritelmää kokeiltaisiin sellaisena kuin tuossa suppeasti kirjoitin, niin tuollaisista tapauksista tulisi seuraava itkuparkumisen aihe.

Todennäköisesti pitäisi kehitellä sellaista yhteiseloa eri ratkaisujen välillä, jossa epäreiluutta voitaisiin välttää säilyttäen silti ratkaisujen hyviä puolia. Eli kunkin yksilön kohdalla pohdiskella mikä olisi reilua ja kestävää sekä yksilölle että yhteiskunnalle.

Oli lähestymistapa mikä tahansa, kiistatonta on se että erilaisten ja erikykyisten yksilöiden potentiaalin hukkaaminen rakenteellisistä ja byrokraattisista syistä on iso menetys niin yhteiskunnalle kuin ko. yksilöille.



***


Ja joka tapauksessa on mielestäni lähdettävä siitä että asunto ja ruoka olisi jokaiselle taattava vastikkeetta. Ei mitään kattohuoneistoa Kampissa, mutta perusasunto sieltä mistä liikenee, jota ei tarvitse pelätä koskaan menettävänsä. Eikä mitään päivittäisiä gourmet-aterioita, mutta perus hevit, leivät ja suurimot ainakin.

Aikana jona safkaa tehdään yli tarpeen (osittain jo nyt pitkälle automatisoituna), ehjiä asuntoja riittää paikkakunnasta riippuen purettavaksi saakka, hyvä nettiyhteys on melkein kaikkialla maassa ja taloudellinen toiminta digitalisoitumassa ja virtualisoitumassa, voidaan taatusti keksiä jotain mielekästä väelle joka ei (syystä tai toisesta) kykene olemaan mukana työelämän kiivaassa kilpailussa. Näin etenkin niiden sukupolvien kohdalla jotka ovat joka tapauksessa kasvaneet kiinni digilaitteisiinsa.

Kyse on siitä uskalletaanko ajatella tuoreesti ja terveesti, ottaen huomioon teknisen ja kulttuurisen kehityksen uudet mahdollisuudet - sekä sitäkin tärkeämmin, jokaisen yksilön todelliset kyvyt ja valmiudet.

Veikkaanpa vaan (kuten olen aiemminkin sanonut jossain) että merkittäviä uudistuksia Suomen työvoimapolitiikassa uskalletaan kokeilla vasta sitten kun päättäjistä yli 50% koostuu pleikkarisukupolvista.

#7 kirjoitettu 28.05.2023 21:02

Asumistukea voi nykyään saada varallisuuden määrästä riippumatta, mikä on mielestäni aika kummallinen epäkohta. En tosin usko että tuen saajissa on niin paljoa varakkaita pienituloisia, että tavoitelluista leikkausmääristä saataisiin sitä kautta aikaan kuin murto-osa.

Ja tuleva hallitus on tuskin muutenkaan tekemässä mitään leikkauksia ensisijaisesti niiltä joilta saattaisi olla varaa leikata.

#8 kirjoitettu 29.05.2023 09:52

Tuntuu, että kansa jakautuu yhä enemmän töissäkäyviin, hyväpalkkaisiin, ja niihin, jotka kituuttaa työttömänä työttömyystuella, on vanhuuseläkkeellä tai kuntoutustuella. Nyt varmasti leikataan vielä lisää yhteiskunnan tarjoamasta sosiaaliturvasta. Itse olen nähnyt lyhyen ajan sisällä nämä molemmat maailmat. Työttömästä työntekijäksi ja samalla veronmaksajaksi sekä yhteiskunnan täydeksi jäseneksi on vaikea päästä. Eniten tähän vaikuttaa korkeakoulutettujen korkea palkka ja se että ei ole matalan kynnyksen, lyhyen työkokemuksen vaativia, perustyöpaikkoja, joista uraa voisi aloitella.

Tuntuu ettei halutakkaan uutta polvea työelämään.Toki yksi ratkaisu vastavalmistuneelle pitkään työttömänä ollelle ovat työkokeilu ja palkkatuki. Sitä kautta pääsin itse työelämään kiinni. Tässäkin ketjussa on ollut hyviä ajatuksia. Yritin tuoda tähän keskusteluun oman näkökulmani.

#9 kirjoitettu 29.05.2023 11:13 Muok:29.05.2023 11:14

geeli kirjoitti:
Tuntuu ettei halutakkaan uutta polvea työelämään.


Tuohon liittyen on törmänyt siihenkin (tosin onneksi vain kerran), että paikallinen ammattiosasto alkoi painostaa työnantajaa palkkaamaan "vanhan tutun" eikä nuorempia hakijoina olleita. Samassa yhteydessä varoiteltiin myös tulossa olevasta ikärasismikeskustelusta jos haluttua henkilöä ei palkata. Työtehtävä liittyi kaiken lisäksi asiakaskunnan nuorempaan osaan. Uskomatonta mutta täyttä totta.