Mikseri.net

#2 kirjoitettu 30.03.2023 14:48 Muok:30.03.2023 16:18

Hetken luulin, että IT on palannut linnunradoilta.

Ajattelen niin, että voittaminen on pitkästä matikasta tuttu limesarvo. Tavallaan voitat tietyllä hetkellä, mutta heti sen jälkeen et voi olla varma, onko joku, joka ei vaikka osallistunut, jo parempi. Koskaan ei kai voi olla ihan absoluuttisen paras. Ainoastaan silloin, kun ihmiset päättävät, että tästä kisasta poikki, kuka voitti.

Filosofisessa mielessä koittaessaan voittaa, ihminen yrittää astua jumalan saappaisiin. Sellaiseksi ihmistä ei kai ole tehty, vaan hän alkaa kasvaa kieroon, niin kuin vaikkapa johtaja itänaapurissa.

Sanon välillä poikapuolilleni, jotka ovat maajoukkuetason hiihtosuunnistajia, että kilpaurheilussa ei sinänsä ole mitään vikaa, sairasta siitä tulee, kun koitetaan olla paras.
(ps. Olen heidän kanssaan oikein hyvissä väleissä, edelleen. Tuomas voitti mm-hopeaa viime vuonna.)

#3 kirjoitettu 30.03.2023 20:23

Oltiin kerran venäläisten vieraiden ja omien kanssa erään tutun omakotitalossa saunomassa. Joku siinä havaitsi vilvoittelun yhteydessä, että pihalla on lentopalloverkko. Ja kun vieraat kerran haastoivat peliin, niin mikäs siinä sitten auttoi varsinkin kun ko. pallopeli oli itselleni hyvinkin tuttu. Yksi omistamme uhrattiin tuomariksi, joka huomautti erään voitetun eräpallon jälkeen "Antti hei; et kai unohtanut että nuo ovat meidän maksavia asiakkaitamme". Olkoon siinä reilun parinkymmenen vuoden takainen vastaukseni kysymykseen.

Mutta nykyisessä elämässä ei kilvoittelusta tai voittamisesta ole enää koskaan kysymys missään lajissa. Riittää kun voittaa itsensä ja suostuu menemään olosuhteiden pakosta kolan varteen; siinä on taistoa ihan tarpeeksi kun lumihanki tulee lyödyksi 1-0.

#4 kirjoitettu 31.03.2023 05:38 Muok:31.03.2023 08:51

Voittaminen suhteessa muihin ei ole erityisen tärkeää. Lotossa pääpotin voittaminen olisi kyllä jees. Leikkimieliset kisailut on ok, mutta "verissä päin" kilpailu ei kiinnosta. Itsensä voittaminen on tärkeintä. Esim. pitää edes jotenkin kunnostaan huolta, eikä anna laiskottelulle liikaa valtaa. On niin helppo keksiä tekosyitä vältelläkseen kaikkea hiemankin rasittavaa liikuntaa.

#5 kirjoitettu 31.03.2023 16:54

Lotto on aika hyvä esimerkki. Yksi voittaa ja 1 999 999 muuta jännittää, että josko sitä ehkä voittaisi...

#6 kirjoitettu 31.03.2023 21:51

Short story long:

Opiskeluaikoina pelattiin kemian opiskelukavereiden kanssa Oulun kyykkäliigassa (typerä palikkapeli, joka näyttää mölkyn ja keilauksen risteytykseltä) oikein kisahenkisesti ja saavutettiinkin kerran b-sarjan voitto meidän joukkueelle. Sitten jatkettiin a-sarjan puolelle, jossa taso oli monta kertaa kovempi ja vaikkei päästy playoffeihinkaan kuin kerran, voitontahto meillä oli tosi kova edelleen. Minä muutin sitten Kajaaniin ja muut eivät saaneet joukkuetta enää kasaan (paitsi vuosittaisiin turnaushassutteluihin).

Pari vuotta myöhemmin kemianopiskelijajuniorit kaappasivat joukkueen nimen omaan käyttöönsä (annettiin oikeasti lupa) ja etenivät saman sarjanousu-uran ja viime talvena minäkin olin taas rosterissa vaikken ehtinytkään pelata kuin kahdessa pelissä. Ja olipa siellä toinenkin, jonka kanssa pelattiin jo 2013.

Tänä talvena kasattiin sitten meidän senioritiimistä peliporukka b-sarjaa pelamaan. (Alempi sarja valittiin omien elämien kiireiden takia.) Ja tällä porukalla otettiin joka pelissä todella rennosti. Ei harrastettu mitään himotreenaamista eikä pelattu veren maku suussa. Ja olipas hauskaa!

Tärkeintä ei ollutkaan voittaminen vaan se, että oli kiva pelata. Toki pärjättiin yllättävän hyvin siihen nähden, että eräällä kaverilla oli 9 vuotta pelitaukoa välissä, mutta ainoa peli, josta jäi paha maku suuhun oli vesisateessa ja lätäköiden keskellä pelattu ottelu, jonka päätteeksi mukana ollut pikku Jamsteriina kävi kierimässä lätäkössä. Kaverit oikein kehuivat kauden loputtua, kuinka oli kiva pelata kun ei ole liikaa paineita tuloksista.

#7 kirjoitettu 31.03.2023 22:28

riippuu kenen kanssa kisailee. On tyyppejä joiden suhteen ihan sama voittaako vai ei, ja sitten taas tyyppejä joille ei yksinkertaisesti voi hävitä ilman viikkokausien ketutusta.

Vedonlyönnissä voittaminen, tai voitolla pysyminen, on tärkeintä. Pelkkä osanotto sinällään ei lämmitä yhtään. Mutta jos joillain toisilla menee siinäkin lajissa paremmin niin eipä se ole itseltä pois.