Nelipäiväinen työviikko?

Kirjoittaja	Nelipäiväinen työviikko?
geeli 3981 viestiä	#1 kirjoitettu 21.02.2023 13:56 Briteissä on kokeiltu nelipäiväistä työviikkoa. Tulokset ovat olleet aika lailla myönteisiä. Omaan korvaan kuulostaisi aika mahtavalta. Käytännössä en tiedä, miten toimisi. Linkkaamastani uutisestakin käy ilmi, että asia ei ole kuitenkaan ihan yksioikoinen... Maailman suurin nelipäiväisen työviikon koe päättyi Britanniassa, tulokset olivat mullistavia Mitä mieltä asiasta? Kommentoi... Nyt jos myös tekoäly alkaa ottaa roolia enemmän ja vähentää työmäärää, niin luulen, että tässä voi olla jotain isoa käsillä.
^	Vastaa Lainaa

Noison 92 viestiä	#2 kirjoitettu 21.02.2023 15:10 Kuulostaa kyllä monellakin tapaa hyvältä ja olisin itse aivan valmis tuohon neljä päiväiseen työviikkoon. Jäis aika paljon enemmän aikaa ittensä toteuttamiselle. Tuli ite tehtyä osa-aikasesti tossa vuos sitten jonkin aikaa jopa kolme päivästä työviikkoa, mutta sillä ei kyllä sen hetkisillä tuloilla oikeen tullu toimeen ja kaikki Kelan kanssa taistelu asian tiimoilta oli todella kuluttavaa ja stressaavaa. Huomattavasti helpompaa oli olla vaan täyspäiväsesti saikulla tekemättä mitään. Sittemmin työpaikan vaihdoksen myötä, tulotason nousun ja kaikkien lisien saamisen jälkeen näkisin tuon neljä päiväisen viikon jopa ihan mahdollisena toteuttaa nykyään. Tietenkään kaikilla ei oo samoja mahdollisuuksia tai edellytyksiä asian suhteen, mutta puhunkin tässä nyt henkilökohtasesta tilanteesta. Nyt jos myös tekoäly alkaa ottaa roolia enemmän ja vähentää työmäärää, niin luulen, että tässä voi olla jotain isoa käsillä. Tekoälyn ottaessa kokoajan vaan enemmän jalansijaa eri aloilla tuo tulee kyllä melko väistämättä eteen monella, että tarve tekijöille ja työmäärä vähenee merkittävästi. Joten ollaanko vaikka joskus 10 vuoden päästä siinä tilanteessa, että työttömiä onkin aika paljon enemmän kuin niitä työssäkäyviä?
^	Vastaa Lainaa
IT 14307 viestiä	#3 kirjoitettu 21.02.2023 16:26 Noison kirjoitti: Tekoälyn ottaessa kokoajan vaan enemmän jalansijaa eri aloilla tuo tulee kyllä melko väistämättä eteen monella, että tarve tekijöille ja työmäärä vähenee merkittävästi. Joten ollaanko vaikka joskus 10 vuoden päästä siinä tilanteessa, että työttömiä onkin aika paljon enemmän kuin niitä työssäkäyviä? Tässäpä se kaiken a ja o sekä pointti onkin! Jos ajatellaan tekoälyä ja robotteja, että ne jotenkin korvaisivat ihmistyövoiman ja sitten porukka nostaisi jotakin tuntuvaa kansalaispalkkaa reporankana kotisohvalta, niin mun käsittääkseni tuo on täyttä utopiaa ja haihattelua... Millä verorahoilla ne kansalaispalkat maksetaan, kun ei rahaa nyttenkään tahdo riittää sosiaaliturvaan? Jos puoli miljoonaa suomalaista joutuisi työttömäksi robottien takia, niin ainoa keino maksaa sitä kansalaispalkkaa olisi alkaa verottamaan robottien työsuorituksia rankalla kädellä... Eli robottivero... Mutta sitten herää kysymys, että onko halvempaa maksaa palkkaa ihmiselle ja kuinka kalliiksi robottien ylläpito firmoille tulee, jos investointi- ja ylläpitokustannuksien lisäksi vielä pitäisi maksaa ylimääräisiä verojakin niiden työsuoritteista? Koska jostakin ne ihmisten kansalaispalkat on revittävä, ja firmat ja työnantajat ei suin surminkaan halua sellaisia ylimääräisiä kustannuksia hoidettavakseen, joilla juuri ne kansalaispalkat olis mahdollista maksaa työttömiksi joutuville ihmisille...
^	Vastaa Lainaa
Fitz 15369 viestiä Luottokäyttäjä	#4 kirjoitettu 21.02.2023 17:33 Mä oon tehny itse aika pitkään jo nelipäivästä viikkoa, en voi kun suositella. Tietysti omana riippakivenä JA helpotuksena on yötyö, jonka lisät periaatteessa korvaa ton viidennen työpäivän, mutta tuntuu sit taas jaksamisessa vähän eri tavalla kun perus nine to five. Toimii mulle, ei välttis kaikille. Henkilökohtasesti toivotan myös robotit ja muut AI-ylijumalat lämpimästi tervetulleeksi viemään kaikkien työt.
^	Vastaa Lainaa
Snacke Erityinen tuki 4518 viestiä	#5 kirjoitettu 21.02.2023 17:40 Kai suht moni muusikko on tehnyt jo jonkin aikaa, keikat painottuu tiettyihin päiviin ja uuden ohjelmiston treenaamista ja sensellaista ei voi ihan määrättömästi tehdä. Itsellä myös normaalia lyhyempi työviikko, toki kotitöitä tulee tehtyä palkkatyöstä vapaina aikoina. En ole enää siis muusikko. Hittoakos siellä työpaikalla ihmettelemään jos saa hommat tehtyä, voi tehdä muuta.
^	Vastaa Lainaa
geeli 3981 viestiä	#6 kirjoitettu 22.02.2023 08:10 Yksi erittäin oleellinen kysymys on tietysti että maksetaanko sitten palkka viideltä vai neljältä päivältä... Tekoälystä: Tulee muuttamaan ainakin ohjelmisto- ja pelisuunnittelijoiden työtä merkittävästi. Kysymys taitaa olla siitä, miten tehokkaasti tekoälyn kanssa yhdessä pystytään työskentelemään. Tekoälykään ei kuitenkaan täysin itsenäisesti pysty toimimaan. Tämä on erittäin mielenkiintoista. En koe tätä uhkana. Tämä on enemmänkin luonnollista teknistä kehitystä. Ihmiskunta suuntaa kohti tulevaa. Mitä pahaa on siinä, että työnteko helpottuu näillä tietyillä aloilla? Tai että ei tarvitse opiskella samoilla menetelmillä kuin aiemmin? Tai että opiskelu helpottuu... OpenAI:n ChatGPT on todella tehokas, jo nyt. Olen kiinnostunut näkemään, miten moni luova ala kehittyy, millaisia pelejä, kirjoja, elokuvia kulutamme ja miten työelämä sekä opiskelu tulee mullistumaan seuraavien 5-10 vuoden aikana.
^	Vastaa Lainaa
Snacke Erityinen tuki 4518 viestiä	#7 kirjoitettu 22.02.2023 09:01 geeli kirjoitti: Yksi erittäin oleellinen kysymys on tietysti että maksetaanko sitten palkka viideltä vai neljältä päivältä... Olen kuvitellut, että lyhennetyn työviikon koko idea on napsaista 1/5 ihmisten palkoista varsinkin julkisella sektorilla ja suurilla työnantajilla pois. Muulla tavalla ei nykyään markkaa devalvoida. Poistuvan ostovoiman korvaamiseen käytettäisiin meriitteihin perustuvia mekanismeja. Noissa isoissa systeemeissä on runsaasti suojatyöpaikka-tason porukkaa, joita on hankala irtisanoa. He voisivat hengailla töissä vähän halvemmalla. Ns ”hyvät työntekijät” tekevät heidänkin työnsä joka tapauksessa, tarvittaessa viidennestä työpäivästä säästyneistä varoista suunnattavin ylityökorvauksin palkittuina. Eli hengailijoille neljä päivää, ahkerille viides ja kuudeskin jos niin haluavat ja jos heist on hyötyä; Samat kustannukset. Vielä parempi olisi toki lyhyet, määräaikaiset työsuhteet kaikille. Pitkät työsuhteet ja liian hyvät oltavat altistaa työtekijät järjestäytymiselle ja muulle haitalliselle yhteisöllisyydelle. Keskinäinen, positiivinen kilpailu johtaa tehokkuuteen paremmin, kuin pelko joutumisesta alempaan yhteiskuntaluokkaan. Ihmiset haluavat kokea olevansa parempia kuin muut, ja tätä ominaisuutta tulee ruokkia. Sama ilmiö toimii hieman varsinaista työväkeä korkeammissakin yhteiskuntaluokissa; Illuusio siitä, että voisi saavuttaa jotain suurempaa saa ihmiset tekemään enemmän töitä halvalla. Koulutusjärjestelmässä olisi tärkeää pystyä vahvistamaan näitä ihmisen ominaisuuksia innokkaan, edullisen työvoiman mahdollistamiseksi taas tulevaisuudessa. Solidaarisuudesta ja muusta kaalisopan hajusta on otettu jo useita askelia kohti sitä, että työläinen on taas työläiselle susi.
^	Vastaa Lainaa
etkomissio 35 viestiä	#8 kirjoitettu 22.02.2023 10:50 Snacke kirjoitti: geeli kirjoitti: Yksi erittäin oleellinen kysymys on tietysti että maksetaanko sitten palkka viideltä vai neljältä päivältä... Olen kuvitellut, että lyhennetyn työviikon koko idea on napsaista 1/5 ihmisten palkoista varsinkin julkisella sektorilla ja suurilla työnantajilla pois. Muulla tavalla ei nykyään markkaa devalvoida. Poistuvan ostovoiman korvaamiseen käytettäisiin meriitteihin perustuvia mekanismeja. Noissa isoissa systeemeissä on runsaasti suojatyöpaikka-tason porukkaa, joita on hankala irtisanoa. He voisivat hengailla töissä vähän halvemmalla. Ns ”hyvät työntekijät” tekevät heidänkin työnsä joka tapauksessa, tarvittaessa viidennestä työpäivästä säästyneistä varoista suunnattavin ylityökorvauksin palkittuina. Eli hengailijoille neljä päivää, ahkerille viides ja kuudeskin jos niin haluavat ja jos heist on hyötyä; Samat kustannukset. Vielä parempi olisi toki lyhyet, määräaikaiset työsuhteet kaikille. Pitkät työsuhteet ja liian hyvät oltavat altistaa työtekijät järjestäytymiselle ja muulle haitalliselle yhteisöllisyydelle. Keskinäinen, positiivinen kilpailu johtaa tehokkuuteen paremmin, kuin pelko joutumisesta alempaan yhteiskuntaluokkaan. Ihmiset haluavat kokea olevansa parempia kuin muut, ja tätä ominaisuutta tulee ruokkia. Sama ilmiö toimii hieman varsinaista työväkeä korkeammissakin yhteiskuntaluokissa; Illuusio siitä, että voisi saavuttaa jotain suurempaa saa ihmiset tekemään enemmän töitä halvalla. Koulutusjärjestelmässä olisi tärkeää pystyä vahvistamaan näitä ihmisen ominaisuuksia innokkaan, edullisen työvoiman mahdollistamiseksi taas tulevaisuudessa. Solidaarisuudesta ja muusta kaalisopan hajusta on otettu jo useita askelia kohti sitä, että työläinen on taas työläiselle susi. Amen ... Arbeit macht frei, ja Heil Hitler!
^	Vastaa Lainaa

IT 14307 viestiä	#9 kirjoitettu 22.02.2023 19:16 Tossapa aiheesta tuore artikkeli, jossa on haastateltu myös asiantuntijoita: YLE: Nelipäiväinen työviikko sopii joillekin aloille Eli joillekin aloille sopii, muttei kaikkialle... Siellä missä työn tuottavuutta on helpoin nostaa, niin tuo sopii parhaiten... Mutta sitten kun ajattelee vaikkapa parturi-kampaajia ja muuta tällaista työtä, jossa tuottavuus pysyy käytännössä vakiona, niin tuo sopii huonommin... Taloustieteessä kun on havaittu, että loppupeleissä se on työn tuottavuus, joka sanelee pitkässä juoksussa palkankorotusvaran... Toisaalta jos työn tuottavuuden kasvua ei käytettäisikään enää reaalipalkkojen korotuksiin, niin vaihtoehtoisesti se voitaisiin suunnata työajan lyhentämiseen... Mutta tämä siis aloilla, joilla työn tuottavuuden nosto nyt ylipäätään on mahdollinen... Ilman työn tuottavuuden lisäystä tuo nelipäiväinen työviikko johtaa pääasiassa siihen, että silloin se palkkakin maksetaan vain neljältä päivältä käteen... Toisaalta jos Suomessa lähdettäisiin sooloilemaan, ja maksettaisiin neljän päivän työviikosta viiden päivän hinta, niin tuo johtaisi aikamoiseen kilpailukyvyn menetykseen vientisektorilla, joten nää tällaiset uudistukset pitää tehdä harkiten ja niin, että myös muut maat ovat mukana, mikäli homma toteutetaan siten että se vaikuttaa mahdollisesti kilpailukykyyn...
^	Vastaa Lainaa
AnttiJ Aimo Annos & Rytmi-Veikot 7390 viestiä	#10 kirjoitettu 22.02.2023 19:33 Olen joskus aiemminkin kommentoinut aihetta. Ongelmaksi tulee se, että hyvin monella alalla on pakko palkata työvoimaa lisää jos siirrytään nelipäiväiseen työviikkoon. Sairaaloille, poliisille, palokunnille, linja-auto ja junayhtiöille jne. on jostain löydyttävä lisää henkilöstöä koska palveluita ei voi sulkea yhdeksi päiväksi. Jos kuvitellaan, että neljästä päivästä saisi saman liksan kuin viidestä, niin yhtälö ei tule toimimaan. Erityisesti julkisen sektorin tietyt kulut tulisivat lisääntymään parillakymmenellä prosentilla ja hoitajapulakin räjähtäisi käsiin. Kansalaiset kuitenkin tarvitsevat tärkeimpiä palveluita entiseen tapaan. Useinhan sitä väitetään, että neljässä päivässä pystyy tekemään viiden päivän työt. Tuotahan sopii kokeilla niillä työmailla joissa urakkatyö on mahdollista ja läsnäoloa ei tarvita viitenä päivänä viikossa. Kiristetään vaan urakoiden tahtia yhtä työpaivää vastaavasti ja katsotaan muuttuuko väite lihaksi vai ei. Vähän epäilen, ettei muutu koska työn kuormittavuus lisääntyisi erittäin merkittävästi etenkin jos nykyiset urakat ovat ns. tiukasti laskettuja. Vaikutukset mm. tuotteiden laatuun ja sairauspoissaolojen määrään jäävät toistaiseksi arvailun asteelle.
^	Vastaa Lainaa
IT 14307 viestiä	#11 kirjoitettu 22.02.2023 20:08 Otetaan vielä käytännön esimerkki tuosta työn tuottavuuden noususta ja sen vaikutuksesta työtunteihin ja palkanmaksuvaraan... ¤ Jos lähtötilanne on se, että teollisuusfirman työntekijä saa aikaan 100 kpl tuotteita 1 tunnissa palkalla 20 eur/h... Tällöin 100 tuotteen kustannus on 20 eur... ¤ Jos nyt firmassa työn tuottavuus kasvaa 2% vuodessa 10 vuoden ajan, niin firmassa tuotetaan 122 kpl tuotteita yhdessä tunnissa, ja kun yhden työtunnin hinta ion 20 eur, niin 100 tuotteen kustannus firmalle on nyt vain 16,4 eur... Tuosta se palkankorotusvara taikka työntuntien vähentäminen tulee mahdolliseksi... ¤ Kun tuon 2% työn tuottavuuden kasvun ottaa huomioon 10 vuoden ajalta, niin firma pystyy edelleen tuottamaan 100 kpl tuotteita tunnissa, vaikka palkka nostettaisiinkin 24,4 eur/h tasolle koska työn tuottavuus on kasvanut 10 vuodessa 22%... Kysymys kuuluu, että kuka hyötyy tuosta tuottavuuden kasvusta ja miten? ¤ Jos palkat ja työtunnit pysyy ennallaan, niin firma hyötyy koska samalla hinnalla pystytään nyt tuottamaan enemmän... ¤ Jos palkat kasvaa työn tuottavuuden tahdissa, niin työntekijän reaaliansiot kasvaa tuon 22%... ¤ Jos taas palkat pidetään reaalisesti samalla tasolla, niin työaikaa voidaan lyhentää se 22%... Tämä vastaisi sitä että 5-päiväisestä työviikosta siirryttäisiin 4-päiväiseen työviikkoon... Käytännössä kuitenkin kaikki haluaa osansa tuosta kakusta, ja lisäksi on otettava huomioon että tuo onnistuu vain aloilla, joilla se työn tuottavuus oikeasti kasvaa sen 2% vuodessa, eli lähinnä teollisuudessa, jossa uusien laiteinvestointien avulla nostetaan tuotantoa tiettyä aikayksikköä kohden...
^	Vastaa Lainaa
geeli 3981 viestiä	#12 kirjoitettu 23.02.2023 06:51 Tuottavuuden nousu ei takaa, nykyään, työntekijän palkan kasvua. Tuottavuus jatkoi vuoden 1973 jälkeen nousuaan kun taas palkat eivät ole nousseet samaa tahtia (Yhdysvalloissa). Eli tässä on tilanne se, että työntekijä on arvokkaampi työnantajalle kuin mitä hänelle maksetaan palkkaa. Itse asiassa tämä tilanne on Yhdysvalloissa. Kaivan tähän esiin asiaa havainnollistavan kuvaajan linkin takaa: USA:n harhaanjohtava palkka – tuottavuus kuilu
^	Vastaa Lainaa
IT 14307 viestiä	#13 kirjoitettu 23.02.2023 09:07 geeli kirjoitti: Tuottavuuden nousu ei takaa, nykyään, työntekijän palkan kasvua. Tuottavuus jatkoi vuoden 1973 jälkeen nousuaan kun taas palkat eivät ole nousseet samaa tahtia (Yhdysvalloissa). Eli tässä on tilanne se, että työntekijä on arvokkaampi työnantajalle kuin mitä hänelle maksetaan palkkaa. Itse asiassa tämä tilanne on Yhdysvalloissa. Kaivan tähän esiin asiaa havainnollistavan kuvaajan linkin takaa: USA:n harhaanjohtava palkka – tuottavuus kuilu Joo, ei takaa... Hyvä huomio sulta... Kuten edellä totesin, niin hyöty tuottavuuden noususta voi valua joko työnantajalle taikka työntekijöille... Puhutaan termeistä labor share ja capital share, eli siitä kuinka suuri osa kansantalouden tuloista maksetaan palkkoina, ja toisaalta kuinka suuri osa päätyy pääomalle... Tämä labor share eli palkkatulojen osuus kansantulosta on ollut laskussa lähes kaikkialla teollisuusmaissa, ja USA:ssa tuo kehitys on tainnut kiihtyä vuoden 2000 jälkeen... Eli hyöty tuottavuuden kasvusta on valunut pääasiassa firmoille sen sijaan että työntekijät olisivat saaneet lisää palkkaa taikka vapaa-aikaa... Tossa pari englannin kielistä artikkelia aiheesta: IMF: Drivers of Declining Labor Share of Income McKinsey: Labor share in the US Samalla on selvää, että tämän kehityksen ohella tuloerot ovat kasvaneet lähes kaikkialla... Mutta pitkässä juoksussa tuo homma ei voi olla hyvästä kansantaloudelle... Jos ajatellaan, että palkkatulojen osuus kansantalouden kakusta vähenee, niin sehän samalla tarkoittaa sitä että kysyntä mahdollisesti laahaa perässä, jolloin kulutus ei ole sillä tasolla, jolla se voisi olla... Samalla varmastikin jää veroeuroja saamatta, kun liksat ei nouse tuottavuuden tahdissa, ja toisaalta kulutus laahaa perässä... Voisiko tässä olla yksi syy siihen, että valtiot kaikkialla taistelevat budjettialijäämien kanssa ja velkaantuvat... Eli jonkinlainen negatiivinen kierre, jonka ainakin yhtenä osasyynä olisi se, että palkat ja sitä myöten kulutus ja verokertymä laahaavat perässä? Ainakin nämä kaksi ilmiötä ovat ajallisesti olleet saman suuntaisia, mutta onko niiden välillä korrelaatiota? Se onkin hyvä kysymys?
^	Vastaa Lainaa
AnttiJ Aimo Annos & Rytmi-Veikot 7390 viestiä	#14 kirjoitettu 23.02.2023 09:55 Asiaa sivuten. Takavuosina oli olemassa (voi olla vieläkin?) vanhemmille työntekijöille tarkoitettu mahdollisuus supistaa työaikaa eri tavoin: joko niin että töissä oltiin 6 h/pv tai niin, että tietyn ajan päästä oli pitempi vapaa. Muutama henkilö oli halukas tarttumaan annettuun mahdollisuuteen. 6/h päivä toimi jotenkuten kun muut tekivät töitä vähän rivakammin, sillä eihän mistään saanut osaavaa sijaista kahdeksi tunniksi päivittäin. Pitemmät vapaat olivat täydellinen katastrofi tuottavuuden kannalta sillä ennen tulevaa "lomaa" tekijät olivat pari päivää lomatunnelmissa ja selittelivät kesken jääviä duunejaan muille. "Loman" jälkeen haahuiltiin pari päivää, että saatiin taas duunijuonesta kunnolla kiinni. Paikallaolleidenkin työaikaa kului siihen että selvitettiin poissaolleelle mitä parissa viikossa oli tapahtunut ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Toimii ihan varmasti mm. prosessilaitoksissa tai vaikkapa liukuhihnalla, mutta ei työpaikolla joissa tehdään pitempijänteisiä töitä joilla on kuitenkin olemassa dead-line. ------------------ Muutamissa työpaikoissa on sovittu, että tehdään kymmentuntisia työpäiviä neljänä päivänä viikossa ilman ylityölisiä jolloin ylimääräiset työtunnit kertyvät työaikapankkiin. Erityisesti pitempiaikaisissa remonttitöissä olevat komennusmiehet suosivat tätä työaikamuotoa sillä se mahdollistaa pitemmän vapaan viikonvaihteessa. Monilla työmatkaan kuluu useita tunteja/sivu ja takaisin työmaalle on lähdettävä usein jo sunnuntai-iltana. -------------------- Itse aiheesta Lueskelin juuri, että kaikki ekonomistit eivät ole kovinkaan innoissaan neljän päivän työviikosta. Mm. Juhana Brotherus oli tutustunut tutkimukseen ja kertoi, että työaika lyheni keskimäärin vain 0,34 työpäivää minkä lisäksi töitä tehtiin mm. aiempaa useammin vapaa-ajalla. Jos Brotherus on tulkinnut tutkimuksen oikein, niin se ei ihan hirveästi tue nelipäiväiseen työviikkoon siirtymistä.
^	Vastaa Lainaa
geeli 3981 viestiä	#15 kirjoitettu 23.02.2023 11:49 AnttiJ kirjoitti: Pitemmät vapaat olivat täydellinen katastrofi tuottavuuden kannalta sillä ennen tulevaa "lomaa" tekijät olivat pari päivää lomatunnelmissa ja selittelivät kesken jääviä duunejaan muille. "Loman" jälkeen haahuiltiin pari päivää, että saatiin taas duunijuonesta kunnolla kiinni. Paikallaolleidenkin työaikaa kului siihen että selvitettiin poissaolleelle mitä parissa viikossa oli tapahtunut ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Toimii ihan varmasti mm. prosessilaitoksissa tai vaikkapa liukuhihnalla, mutta ei työpaikolla joissa tehdään pitempijänteisiä töitä joilla on kuitenkin olemassa dead-line. Toki viikonlopun jälkeen on vaikeampi palata taas "sorvin ääreen". Mutta se mitä halusin tähän kommentoida, on se, että tällä hetkellä käytetään laajalti, varsinkin ohjelmistosuunnittelussa, tehokkaita projektikehitys menetelmiä ja versionhallintaa. Lisäksi vahva dokumentointi vahvistaa ja terästää tarvittaessa muistia. Esim. ketterän kehityksen menetelmä, Scrum, kutistaa kuukausia kestävän projektin pienempiin viikon tai kahden "sprintteihin". Periaatteessa homma toimii niin, että sovitaan sprintin alussa tavoite ja kahden viikon päästä on palaveri, jossa käydään läpi ja katsotaan päästiinkö tavoitteeseen, mikä on tavoite seuraavaan sprinttiin, jne. Lyhyesti selitettynä työskentely on tämän kaltaista. Versionhallinnasta, esim. Git, voin sanoa, että se ohjelmistokehityksessä on aika toimiva pitämään projektin jäsenet/tekijät ajan tasalla sen suhteen, mitä on tehty ja milloin, onko jotain projektissa poistettu tai muutettu, mitä on tehty lisää. Näistä mulla on siis vain aavistus ja muutama projekti joissa olen ollut lähinnä opiskellessani mukana. Tätä taustaa vasten on mielenkiintoista nähdä, mitä tekoäly voi tuoda tämänkaltaiseen työskentelyyn lisää...
^	Vastaa Lainaa

IT 14307 viestiä	#16 kirjoitettu 23.02.2023 13:45 Tuli tässä sellainenkin juttu mieleen, että miksei ruuvata samalla koko viikko/kuukausi/vuosi kalenteri uusiksi kertaheitolla... Esim. niin, että kuukausi olisi aina vaikkapa tasan 30 päivää tai 28 päivää... Ja vuoden lopussa olisi minikuukausi joulun aikana lomaa, joka tasaisi päivät 365 päivään vuodessa... Ja kuka sen on sanonut, että viikossa on oltava 7 päivää... Yhtä hyvin niitä voisi olla 6 taikka 8... Eikä se ole kirkossa kuulutettu, että viikossa pitää olla 5 arkipäivää ja viikonlopussa 2 päivää... ¤¤¤ Yhtä hyvin kuukaudessa voisi olla joka kuukausi tasan 30 päivää... Sitten ekat 3 viikkoa mentäisiin perinteisesti siten, että 5 työpäivää ja kaksi vapaapäivää, ja 4:s viikko olisi sellainen että 5 työpäivää ja perään 4 vapaapäivää... Tuota voisi vielä muunnella siten, että joinakin kuukausina kuukauden pituus olisi 31 päivää, ja kuun lopussa olisi 5 vapaapäivää... Ei tuo tietenkään kaikille aloille sovi, mutta pointti siis että työaikaa voidaan lyhentää taikka muunnella myös muutoinkin kuin ottamalla käyttöön 4 päivän työviikko ja sen perään 3 vapaata... Ja kyllähän aika monella alalla jo nyt työajat noudattaa ihan jotakin muuta rytmiä kuin perinteistä 7 päivän viikkokalenteria...
^	Vastaa Lainaa
AnttiJ Aimo Annos & Rytmi-Veikot 7390 viestiä	#17 kirjoitettu 23.02.2023 13:51 geeli kirjoitti: AnttiJ kirjoitti: Pitemmät vapaat olivat täydellinen katastrofi tuottavuuden kannalta sillä ennen tulevaa "lomaa" tekijät olivat pari päivää lomatunnelmissa ja selittelivät kesken jääviä duunejaan muille. "Loman" jälkeen haahuiltiin pari päivää, että saatiin taas duunijuonesta kunnolla kiinni. Paikallaolleidenkin työaikaa kului siihen että selvitettiin poissaolleelle mitä parissa viikossa oli tapahtunut ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Toimii ihan varmasti mm. prosessilaitoksissa tai vaikkapa liukuhihnalla, mutta ei työpaikolla joissa tehdään pitempijänteisiä töitä joilla on kuitenkin olemassa dead-line. Toki viikonlopun jälkeen on vaikeampi palata taas "sorvin ääreen". Mutta se mitä halusin tähän kommentoida, on se, että tällä hetkellä käytetään laajalti, varsinkin ohjelmistosuunnittelussa, tehokkaita projektikehitys menetelmiä ja versionhallintaa. Lisäksi vahva dokumentointi vahvistaa ja terästää tarvittaessa muistia. Esim. ketterän kehityksen menetelmä, Scrum, kutistaa kuukausia kestävän projektin pienempiin viikon tai kahden "sprintteihin". Periaatteessa homma toimii niin, että sovitaan sprintin alussa tavoite ja kahden viikon päästä on palaveri, jossa käydään läpi ja katsotaan päästiinkö tavoitteeseen, mikä on tavoite seuraavaan sprinttiin, jne. Lyhyesti selitettynä työskentely on tämän kaltaista. Versionhallinnasta, esim. Git, voin sanoa, että se ohjelmistokehityksessä on aika toimiva pitämään projektin jäsenet/tekijät ajan tasalla sen suhteen, mitä on tehty ja milloin, onko jotain projektissa poistettu tai muutettu, mitä on tehty lisää. Näistä mulla on siis vain aavistus ja muutama projekti joissa olen ollut lähinnä opiskellessani mukana. Tätä taustaa vasten on mielenkiintoista nähdä, mitä tekoäly voi tuoda tämänkaltaiseen työskentelyyn lisää... IT-ala on varmasti muita paremmassa asemassa juuri tuollaisten työkalujen käytössä ja alan yrityksiin on hakeutunut sellaista henkilökuntaa joka pystyy helposti omaksumaan uusia tekniikoita ja apuvälineitä. Aika monessa yrityksessä asioiden laita voi olla vähän toinen. Ääriesimerkki monien, monien vuosien takaa: Edustamaani yritykseen oli hankittu uusi tietojärjestelmä talven aikana ja henkilökunta oli saanut asianmukaisen käyttökoulutuksen ja systeemi saatiin toimimaan. n. 55 vuotias naishenkilö palasi kesälomaltaan ja väitti että hänen lomansa aikana kaikki ATK-ohjelmat on muutettu koska hän ei osaa käyttää niitä. Mitään ei oltu muutettu ja tiesin sen ihan varmasti koska olin koko kesäajan töissä (siihen aikaan lähes kaikki ohjelmamuutokset piti käydä tekemässä käyttäjäyrityksen tiloissa ja ketään ei ollut käynyt paikalla). Onneksi asiat eivät enää taida olla sentään ihan noin huonosti ...kai? IT-ala on varmaan yksi niistä joissa nelipäiväinen työviikko saattaisi joissakin yrityksissä olla mahdollinen.
^	Vastaa Lainaa
AnttiJ Aimo Annos & Rytmi-Veikot 7390 viestiä	#18 kirjoitettu 23.02.2023 14:08 IT kirjoitti: Tuli tässä sellainenkin juttu mieleen, että miksei ruuvata samalla koko viikko/kuukausi/vuosi kalenteri uusiksi kertaheitolla... Esim. niin, että kuukausi olisi aina vaikkapa tasan 30 päivää tai 28 päivää... Ja vuoden lopussa olisi minikuukausi joulun aikana lomaa, joka tasaisi päivät 365 päivään vuodessa... Ja kuka sen on sanonut, että viikossa on oltava 7 päivää... Yhtä hyvin niitä voisi olla 6 taikka 8... Eikä se ole kirkossa kuulutettu, että viikossa pitää olla 5 arkipäivää ja viikonlopussa 2 päivää... ¤¤¤ Yhtä hyvin kuukaudessa voisi olla joka kuukausi tasan 30 päivää... Sitten ekat 3 viikkoa mentäisiin perinteisesti siten, että 5 työpäivää ja kaksi vapaapäivää, ja 4:s viikko olisi sellainen että 5 työpäivää ja perään 4 vapaapäivää... Tuota voisi vielä muunnella siten, että joinakin kuukausina kuukauden pituus olisi 31 päivää, ja kuun lopussa olisi 5 vapaapäivää... Ei tuo tietenkään kaikille aloille sovi, mutta pointti siis että työaikaa voidaan lyhentää taikka muunnella myös muutoinkin kuin ottamalla käyttöön 4 päivän työviikko ja sen perään 3 vapaata... Ja kyllähän aika monella alalla jo nyt työajat noudattaa ihan jotakin muuta rytmiä kuin perinteistä 7 päivän viikkokalenteria... Kevennys: eikös se 7-päiväinen viikko ole nimenomaan kirkossa kuulutettu? Joku puski duunia 6 päivää ja lepäsi seitsemännen vai miten se nyt oli. Työaikajärjestelmiä on käytössä hyvin erilaisia tilanteen mukaan eivätkä ne tosiaankaan noudata viikkorytmiä. Esimerkkinä vaikka keskeytymätön kolmivuorotyö, jota esiintyy sellaisessakin muodossa että töitä tehdään pitempi putki 12 tunnin päiviä ja vapaalla ollaan vastaavasti pitkiä putkia. Työajan tasaantumistakin sovittuun 40 h/vk tasoon seurataan tietysti hyvin pitkällä aikajänteellä. Ainakin pari tuttuani piti ko. systeemiä arvossa. Sen mitä olen kuullut suoraan hevosen suusta niin ääritapauksena taitavat olla kaukomailla ulkomaisissa varustamoissa seilaavien laivojen päällystön jäsenet: 6 kk töissä ja 6 kk kotona. Päivittäiset työvuorotkin ovat jotain muuta kuin 8h/pv eikä viikkotyöaikakaan ole 40 h/vk. Pitkillä työpäivillä ansaitaan pitkä vapaa. Pitempiä yhtenäisiä vapaapäiväjaksoja on tarjolla jo nytkin aika monessa paikassa mutta se edellyttää yleensä pitempää päivittäistä työaikaa silloin kun ollaan töissä.
^	Vastaa Lainaa
IT 14307 viestiä	#19 kirjoitettu 23.02.2023 14:15 AnttiJ kirjoitti: Kevennys: eikös se 7-päiväinen viikko ole nimenomaan kirkossa kuulutettu? Joku puski duunia 6 päivää ja lepäsi seitsemännen vai miten se nyt oli. Auts! Niinhän tuo taitaakin olla...
^	Vastaa Lainaa
AnttiJ Aimo Annos & Rytmi-Veikot 7390 viestiä	#20 kirjoitettu 23.02.2023 16:37 Filius\|B kirjoitti: Tänään en menny, tai kävin kääntymässä ja laskutin 50e/h. In Finland we have a thing called "reilu meininki".
^	Vastaa Lainaa
Snacke Erityinen tuki 4518 viestiä	#21 kirjoitettu 23.02.2023 23:06 IT kirjoitti: Tuli tässä sellainenkin juttu mieleen, että miksei ruuvata samalla koko viikko/kuukausi/vuosi kalenteri uusiksi kertaheitolla... Myös kelloon 100 tuntia vuorokauteen, minuuttia tuntiin ja sekuntia minuuttiin olis kova. Viikonpäivät ja kuukaudet haastavampia, mut eiköhän sekin jonkun modernistin toimesta korjata vielä, samaan tapaan miten tontit pitää tasata suoriksi ennen kuin voi rakentaa. Naapuritonteista ja taloista luonnollisesti välittämättä. Individualismin ja modernistisen rumuuden aikakausi.
^	Vastaa Lainaa

geeli
3981 viestiä

#1 kirjoitettu 21.02.2023 13:56

Briteissä on kokeiltu nelipäiväistä työviikkoa. Tulokset ovat olleet aika lailla myönteisiä.

Omaan korvaan kuulostaisi aika mahtavalta. Käytännössä en tiedä, miten toimisi. Linkkaamastani uutisestakin käy ilmi, että asia ei ole kuitenkaan ihan yksioikoinen...

Maailman suurin nelipäiväisen työviikon koe päättyi Britanniassa, tulokset olivat mullistavia

Mitä mieltä asiasta? Kommentoi...

Nyt jos myös tekoäly alkaa ottaa roolia enemmän ja vähentää työmäärää, niin luulen, että tässä voi olla jotain isoa käsillä.

Noison
92 viestiä

#2 kirjoitettu 21.02.2023 15:10

Kuulostaa kyllä monellakin tapaa hyvältä ja olisin itse aivan valmis tuohon neljä päiväiseen työviikkoon. Jäis aika paljon enemmän aikaa ittensä toteuttamiselle. Tuli ite tehtyä osa-aikasesti tossa vuos sitten jonkin aikaa jopa kolme päivästä työviikkoa, mutta sillä ei kyllä sen hetkisillä tuloilla oikeen tullu toimeen ja kaikki Kelan kanssa taistelu asian tiimoilta oli todella kuluttavaa ja stressaavaa. Huomattavasti helpompaa oli olla vaan täyspäiväsesti saikulla tekemättä mitään.

Sittemmin työpaikan vaihdoksen myötä, tulotason nousun ja kaikkien lisien saamisen jälkeen näkisin tuon neljä päiväisen viikon jopa ihan mahdollisena toteuttaa nykyään. Tietenkään kaikilla ei oo samoja mahdollisuuksia tai edellytyksiä asian suhteen, mutta puhunkin tässä nyt henkilökohtasesta tilanteesta.

Nyt jos myös tekoäly alkaa ottaa roolia enemmän ja vähentää työmäärää, niin luulen, että tässä voi olla jotain isoa käsillä.

Tekoälyn ottaessa kokoajan vaan enemmän jalansijaa eri aloilla tuo tulee kyllä melko väistämättä eteen monella, että tarve tekijöille ja työmäärä vähenee merkittävästi. Joten ollaanko vaikka joskus 10 vuoden päästä siinä tilanteessa, että työttömiä onkin aika paljon enemmän kuin niitä työssäkäyviä?

IT
14307 viestiä

#3 kirjoitettu 21.02.2023 16:26

Noison kirjoitti:

Tekoälyn ottaessa kokoajan vaan enemmän jalansijaa eri aloilla tuo tulee kyllä melko väistämättä eteen monella, että tarve tekijöille ja työmäärä vähenee merkittävästi. Joten ollaanko vaikka joskus 10 vuoden päästä siinä tilanteessa, että työttömiä onkin aika paljon enemmän kuin niitä työssäkäyviä?

Tässäpä se kaiken a ja o sekä pointti onkin!

Jos ajatellaan tekoälyä ja robotteja, että ne jotenkin korvaisivat ihmistyövoiman ja sitten porukka nostaisi jotakin tuntuvaa kansalaispalkkaa reporankana kotisohvalta, niin mun käsittääkseni tuo on täyttä utopiaa ja haihattelua...

Millä verorahoilla ne kansalaispalkat maksetaan, kun ei rahaa nyttenkään tahdo riittää sosiaaliturvaan?

Jos puoli miljoonaa suomalaista joutuisi työttömäksi robottien takia, niin ainoa keino maksaa sitä kansalaispalkkaa olisi alkaa verottamaan robottien työsuorituksia rankalla kädellä... Eli robottivero...

Mutta sitten herää kysymys, että onko halvempaa maksaa palkkaa ihmiselle ja kuinka kalliiksi robottien ylläpito firmoille tulee, jos investointi- ja ylläpitokustannuksien lisäksi vielä pitäisi maksaa ylimääräisiä verojakin niiden työsuoritteista?

Koska jostakin ne ihmisten kansalaispalkat on revittävä, ja firmat ja työnantajat ei suin surminkaan halua sellaisia ylimääräisiä kustannuksia hoidettavakseen, joilla juuri ne kansalaispalkat olis mahdollista maksaa työttömiksi joutuville ihmisille...

Fitz
15369 viestiä
Luottokäyttäjä

#4 kirjoitettu 21.02.2023 17:33

Mä oon tehny itse aika pitkään jo nelipäivästä viikkoa, en voi kun suositella. Tietysti omana riippakivenä JA helpotuksena on yötyö, jonka lisät periaatteessa korvaa ton viidennen työpäivän, mutta tuntuu sit taas jaksamisessa vähän eri tavalla kun perus nine to five. Toimii mulle, ei välttis kaikille.

Henkilökohtasesti toivotan myös robotit ja muut AI-ylijumalat lämpimästi tervetulleeksi viemään kaikkien työt.

Snacke
Erityinen tuki
4518 viestiä

#5 kirjoitettu 21.02.2023 17:40

Kai suht moni muusikko on tehnyt jo jonkin aikaa, keikat painottuu tiettyihin päiviin ja uuden ohjelmiston treenaamista ja sensellaista ei voi ihan määrättömästi tehdä.

Itsellä myös normaalia lyhyempi työviikko, toki kotitöitä tulee tehtyä palkkatyöstä vapaina aikoina. En ole enää siis muusikko.

Hittoakos siellä työpaikalla ihmettelemään jos saa hommat tehtyä, voi tehdä muuta.

geeli
3981 viestiä

#6 kirjoitettu 22.02.2023 08:10

Yksi erittäin oleellinen kysymys on tietysti että maksetaanko sitten palkka viideltä vai neljältä päivältä...

Tekoälystä:

Tulee muuttamaan ainakin ohjelmisto- ja pelisuunnittelijoiden työtä merkittävästi. Kysymys taitaa olla siitä, miten tehokkaasti tekoälyn kanssa yhdessä pystytään työskentelemään. Tekoälykään ei kuitenkaan täysin itsenäisesti pysty toimimaan. Tämä on erittäin mielenkiintoista.

En koe tätä uhkana. Tämä on enemmänkin luonnollista teknistä kehitystä. Ihmiskunta suuntaa kohti tulevaa.

Mitä pahaa on siinä, että työnteko helpottuu näillä tietyillä aloilla? Tai että ei tarvitse opiskella samoilla menetelmillä kuin aiemmin? Tai että opiskelu helpottuu...

OpenAI:n ChatGPT on todella tehokas, jo nyt. Olen kiinnostunut näkemään, miten moni luova ala kehittyy, millaisia pelejä, kirjoja, elokuvia kulutamme ja miten työelämä sekä opiskelu tulee mullistumaan seuraavien 5-10 vuoden aikana.

Snacke
Erityinen tuki
4518 viestiä

#7 kirjoitettu 22.02.2023 09:01

geeli kirjoitti:
Yksi erittäin oleellinen kysymys on tietysti että maksetaanko sitten palkka viideltä vai neljältä päivältä...

Olen kuvitellut, että lyhennetyn työviikon koko idea on napsaista 1/5 ihmisten palkoista varsinkin julkisella sektorilla ja suurilla työnantajilla pois. Muulla tavalla ei nykyään markkaa devalvoida. Poistuvan ostovoiman korvaamiseen käytettäisiin meriitteihin perustuvia mekanismeja. Noissa isoissa systeemeissä on runsaasti suojatyöpaikka-tason porukkaa, joita on hankala irtisanoa. He voisivat hengailla töissä vähän halvemmalla. Ns ”hyvät työntekijät” tekevät heidänkin työnsä joka tapauksessa, tarvittaessa viidennestä työpäivästä säästyneistä varoista suunnattavin ylityökorvauksin palkittuina.

Eli hengailijoille neljä päivää, ahkerille viides ja kuudeskin jos niin haluavat ja jos heist on hyötyä; Samat kustannukset. Vielä parempi olisi toki lyhyet, määräaikaiset työsuhteet kaikille. Pitkät työsuhteet ja liian hyvät oltavat altistaa työtekijät järjestäytymiselle ja muulle haitalliselle yhteisöllisyydelle. Keskinäinen, positiivinen kilpailu johtaa tehokkuuteen paremmin, kuin pelko joutumisesta alempaan yhteiskuntaluokkaan.

Ihmiset haluavat kokea olevansa parempia kuin muut, ja tätä ominaisuutta tulee ruokkia. Sama ilmiö toimii hieman varsinaista työväkeä korkeammissakin yhteiskuntaluokissa; Illuusio siitä, että voisi saavuttaa jotain suurempaa saa ihmiset tekemään enemmän töitä halvalla. Koulutusjärjestelmässä olisi tärkeää pystyä vahvistamaan näitä ihmisen ominaisuuksia innokkaan, edullisen työvoiman mahdollistamiseksi taas tulevaisuudessa. Solidaarisuudesta ja muusta kaalisopan hajusta on otettu jo useita askelia kohti sitä, että työläinen on taas työläiselle susi.

etkomissio
35 viestiä

#8 kirjoitettu 22.02.2023 10:50

Snacke kirjoitti:
geeli kirjoitti:
Yksi erittäin oleellinen kysymys on tietysti että maksetaanko sitten palkka viideltä vai neljältä päivältä...

Olen kuvitellut, että lyhennetyn työviikon koko idea on napsaista 1/5 ihmisten palkoista varsinkin julkisella sektorilla ja suurilla työnantajilla pois. Muulla tavalla ei nykyään markkaa devalvoida. Poistuvan ostovoiman korvaamiseen käytettäisiin meriitteihin perustuvia mekanismeja. Noissa isoissa systeemeissä on runsaasti suojatyöpaikka-tason porukkaa, joita on hankala irtisanoa. He voisivat hengailla töissä vähän halvemmalla. Ns ”hyvät työntekijät” tekevät heidänkin työnsä joka tapauksessa, tarvittaessa viidennestä työpäivästä säästyneistä varoista suunnattavin ylityökorvauksin palkittuina.

Eli hengailijoille neljä päivää, ahkerille viides ja kuudeskin jos niin haluavat ja jos heist on hyötyä; Samat kustannukset. Vielä parempi olisi toki lyhyet, määräaikaiset työsuhteet kaikille. Pitkät työsuhteet ja liian hyvät oltavat altistaa työtekijät järjestäytymiselle ja muulle haitalliselle yhteisöllisyydelle. Keskinäinen, positiivinen kilpailu johtaa tehokkuuteen paremmin, kuin pelko joutumisesta alempaan yhteiskuntaluokkaan.

Ihmiset haluavat kokea olevansa parempia kuin muut, ja tätä ominaisuutta tulee ruokkia. Sama ilmiö toimii hieman varsinaista työväkeä korkeammissakin yhteiskuntaluokissa; Illuusio siitä, että voisi saavuttaa jotain suurempaa saa ihmiset tekemään enemmän töitä halvalla. Koulutusjärjestelmässä olisi tärkeää pystyä vahvistamaan näitä ihmisen ominaisuuksia innokkaan, edullisen työvoiman mahdollistamiseksi taas tulevaisuudessa. Solidaarisuudesta ja muusta kaalisopan hajusta on otettu jo useita askelia kohti sitä, että työläinen on taas työläiselle susi.

Amen ... Arbeit macht frei, ja Heil Hitler!

IT
14307 viestiä

#9 kirjoitettu 22.02.2023 19:16

Tossapa aiheesta tuore artikkeli, jossa on haastateltu myös asiantuntijoita:

YLE: Nelipäiväinen työviikko sopii joillekin aloille

Eli joillekin aloille sopii, muttei kaikkialle... Siellä missä työn tuottavuutta on helpoin nostaa, niin tuo sopii parhaiten... Mutta sitten kun ajattelee vaikkapa parturi-kampaajia ja muuta tällaista työtä, jossa tuottavuus pysyy käytännössä vakiona, niin tuo sopii huonommin...

Taloustieteessä kun on havaittu, että loppupeleissä se on työn tuottavuus, joka sanelee pitkässä juoksussa palkankorotusvaran... Toisaalta jos työn tuottavuuden kasvua ei käytettäisikään enää reaalipalkkojen korotuksiin, niin vaihtoehtoisesti se voitaisiin suunnata työajan lyhentämiseen...

Mutta tämä siis aloilla, joilla työn tuottavuuden nosto nyt ylipäätään on mahdollinen...

Ilman työn tuottavuuden lisäystä tuo nelipäiväinen työviikko johtaa pääasiassa siihen, että silloin se palkkakin maksetaan vain neljältä päivältä käteen...

Toisaalta jos Suomessa lähdettäisiin sooloilemaan, ja maksettaisiin neljän päivän työviikosta viiden päivän hinta, niin tuo johtaisi aikamoiseen kilpailukyvyn menetykseen vientisektorilla, joten nää tällaiset uudistukset pitää tehdä harkiten ja niin, että myös muut maat ovat mukana, mikäli homma toteutetaan siten että se vaikuttaa mahdollisesti kilpailukykyyn...

AnttiJ
Aimo Annos
&
Rytmi-Veikot
7390 viestiä

#10 kirjoitettu 22.02.2023 19:33

Olen joskus aiemminkin kommentoinut aihetta. Ongelmaksi tulee se, että hyvin monella alalla on pakko palkata työvoimaa lisää jos siirrytään nelipäiväiseen työviikkoon. Sairaaloille, poliisille, palokunnille, linja-auto ja junayhtiöille jne. on jostain löydyttävä lisää henkilöstöä koska palveluita ei voi sulkea yhdeksi päiväksi.

Jos kuvitellaan, että neljästä päivästä saisi saman liksan kuin viidestä, niin yhtälö ei tule toimimaan. Erityisesti julkisen sektorin tietyt kulut tulisivat lisääntymään parillakymmenellä prosentilla ja hoitajapulakin räjähtäisi käsiin. Kansalaiset kuitenkin tarvitsevat tärkeimpiä palveluita entiseen tapaan.

Useinhan sitä väitetään, että neljässä päivässä pystyy tekemään viiden päivän työt. Tuotahan sopii kokeilla niillä työmailla joissa urakkatyö on mahdollista ja läsnäoloa ei tarvita viitenä päivänä viikossa. Kiristetään vaan urakoiden tahtia yhtä työpaivää vastaavasti ja katsotaan muuttuuko väite lihaksi vai ei. Vähän epäilen, ettei muutu koska työn kuormittavuus lisääntyisi erittäin merkittävästi etenkin jos nykyiset urakat ovat ns. tiukasti laskettuja. Vaikutukset mm. tuotteiden laatuun ja sairauspoissaolojen määrään jäävät toistaiseksi arvailun asteelle.

IT
14307 viestiä

#11 kirjoitettu 22.02.2023 20:08

Otetaan vielä käytännön esimerkki tuosta työn tuottavuuden noususta ja sen vaikutuksesta työtunteihin ja palkanmaksuvaraan...

¤ Jos lähtötilanne on se, että teollisuusfirman työntekijä saa aikaan 100 kpl tuotteita 1 tunnissa palkalla 20 eur/h... Tällöin 100 tuotteen kustannus on 20 eur...

¤ Jos nyt firmassa työn tuottavuus kasvaa 2% vuodessa 10 vuoden ajan, niin firmassa tuotetaan 122 kpl tuotteita yhdessä tunnissa, ja kun yhden työtunnin hinta ion 20 eur, niin 100 tuotteen kustannus firmalle on nyt vain 16,4 eur...

Tuosta se palkankorotusvara taikka työntuntien vähentäminen tulee mahdolliseksi...

¤ Kun tuon 2% työn tuottavuuden kasvun ottaa huomioon 10 vuoden ajalta, niin firma pystyy edelleen tuottamaan 100 kpl tuotteita tunnissa, vaikka palkka nostettaisiinkin 24,4 eur/h tasolle koska työn tuottavuus on kasvanut 10 vuodessa 22%...

Kysymys kuuluu, että kuka hyötyy tuosta tuottavuuden kasvusta ja miten?

¤ Jos palkat ja työtunnit pysyy ennallaan, niin firma hyötyy koska samalla hinnalla pystytään nyt tuottamaan enemmän...

¤ Jos palkat kasvaa työn tuottavuuden tahdissa, niin työntekijän reaaliansiot kasvaa tuon 22%...

¤ Jos taas palkat pidetään reaalisesti samalla tasolla, niin työaikaa voidaan lyhentää se 22%... Tämä vastaisi sitä että 5-päiväisestä työviikosta siirryttäisiin 4-päiväiseen työviikkoon...

Käytännössä kuitenkin kaikki haluaa osansa tuosta kakusta, ja lisäksi on otettava huomioon että tuo onnistuu vain aloilla, joilla se työn tuottavuus oikeasti kasvaa sen 2% vuodessa, eli lähinnä teollisuudessa, jossa uusien laiteinvestointien avulla nostetaan tuotantoa tiettyä aikayksikköä kohden...

geeli
3981 viestiä

#12 kirjoitettu 23.02.2023 06:51

Tuottavuuden nousu ei takaa, nykyään, työntekijän palkan kasvua. Tuottavuus jatkoi vuoden 1973 jälkeen nousuaan kun taas palkat eivät ole nousseet samaa tahtia (Yhdysvalloissa). Eli tässä on tilanne se, että työntekijä on arvokkaampi työnantajalle kuin mitä hänelle maksetaan palkkaa.

Itse asiassa tämä tilanne on Yhdysvalloissa. Kaivan tähän esiin asiaa havainnollistavan kuvaajan linkin takaa:

USA:n harhaanjohtava palkka – tuottavuus kuilu

IT
14307 viestiä

#13 kirjoitettu 23.02.2023 09:07

geeli kirjoitti:

Tuottavuuden nousu ei takaa, nykyään, työntekijän palkan kasvua. Tuottavuus jatkoi vuoden 1973 jälkeen nousuaan kun taas palkat eivät ole nousseet samaa tahtia (Yhdysvalloissa). Eli tässä on tilanne se, että työntekijä on arvokkaampi työnantajalle kuin mitä hänelle maksetaan palkkaa.

Itse asiassa tämä tilanne on Yhdysvalloissa. Kaivan tähän esiin asiaa havainnollistavan kuvaajan linkin takaa:

USA:n harhaanjohtava palkka – tuottavuus kuilu

Joo, ei takaa... Hyvä huomio sulta... Kuten edellä totesin, niin hyöty tuottavuuden noususta voi valua joko työnantajalle taikka työntekijöille...

Puhutaan termeistä labor share ja capital share, eli siitä kuinka suuri osa kansantalouden tuloista maksetaan palkkoina, ja toisaalta kuinka suuri osa päätyy pääomalle...

Tämä labor share eli palkkatulojen osuus kansantulosta on ollut laskussa lähes kaikkialla teollisuusmaissa, ja USA:ssa tuo kehitys on tainnut kiihtyä vuoden 2000 jälkeen...

Eli hyöty tuottavuuden kasvusta on valunut pääasiassa firmoille sen sijaan että työntekijät olisivat saaneet lisää palkkaa taikka vapaa-aikaa...

Tossa pari englannin kielistä artikkelia aiheesta:

IMF: Drivers of Declining Labor Share of Income

McKinsey: Labor share in the US

Samalla on selvää, että tämän kehityksen ohella tuloerot ovat kasvaneet lähes kaikkialla...

Mutta pitkässä juoksussa tuo homma ei voi olla hyvästä kansantaloudelle... Jos ajatellaan, että palkkatulojen osuus kansantalouden kakusta vähenee, niin sehän samalla tarkoittaa sitä että kysyntä mahdollisesti laahaa perässä, jolloin kulutus ei ole sillä tasolla, jolla se voisi olla...

Samalla varmastikin jää veroeuroja saamatta, kun liksat ei nouse tuottavuuden tahdissa, ja toisaalta kulutus laahaa perässä... Voisiko tässä olla yksi syy siihen, että valtiot kaikkialla taistelevat budjettialijäämien kanssa ja velkaantuvat... Eli jonkinlainen negatiivinen kierre, jonka ainakin yhtenä osasyynä olisi se, että palkat ja sitä myöten kulutus ja verokertymä laahaavat perässä?

Ainakin nämä kaksi ilmiötä ovat ajallisesti olleet saman suuntaisia, mutta onko niiden välillä korrelaatiota? Se onkin hyvä kysymys?

AnttiJ
Aimo Annos
&
Rytmi-Veikot
7390 viestiä

#14 kirjoitettu 23.02.2023 09:55

Asiaa sivuten.

Takavuosina oli olemassa (voi olla vieläkin?) vanhemmille työntekijöille tarkoitettu mahdollisuus supistaa työaikaa eri tavoin: joko niin että töissä oltiin 6 h/pv tai niin, että tietyn ajan päästä oli pitempi vapaa. Muutama henkilö oli halukas tarttumaan annettuun mahdollisuuteen.

6/h päivä toimi jotenkuten kun muut tekivät töitä vähän rivakammin, sillä eihän mistään saanut osaavaa sijaista kahdeksi tunniksi päivittäin.

Pitemmät vapaat olivat täydellinen katastrofi tuottavuuden kannalta sillä ennen tulevaa "lomaa" tekijät olivat pari päivää lomatunnelmissa ja selittelivät kesken jääviä duunejaan muille. "Loman" jälkeen haahuiltiin pari päivää, että saatiin taas duunijuonesta kunnolla kiinni. Paikallaolleidenkin työaikaa kului siihen että selvitettiin poissaolleelle mitä parissa viikossa oli tapahtunut ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Toimii ihan varmasti mm. prosessilaitoksissa tai vaikkapa liukuhihnalla, mutta ei työpaikolla joissa tehdään pitempijänteisiä töitä joilla on kuitenkin olemassa dead-line.

------------------

Muutamissa työpaikoissa on sovittu, että tehdään kymmentuntisia työpäiviä neljänä päivänä viikossa ilman ylityölisiä jolloin ylimääräiset työtunnit kertyvät työaikapankkiin. Erityisesti pitempiaikaisissa remonttitöissä olevat komennusmiehet suosivat tätä työaikamuotoa sillä se mahdollistaa pitemmän vapaan viikonvaihteessa. Monilla työmatkaan kuluu useita tunteja/sivu ja takaisin työmaalle on lähdettävä usein jo sunnuntai-iltana.

--------------------

Itse aiheesta

Lueskelin juuri, että kaikki ekonomistit eivät ole kovinkaan innoissaan neljän päivän työviikosta. Mm. Juhana Brotherus oli tutustunut tutkimukseen ja kertoi, että työaika lyheni keskimäärin vain 0,34 työpäivää minkä lisäksi töitä tehtiin mm. aiempaa useammin vapaa-ajalla. Jos Brotherus on tulkinnut tutkimuksen oikein, niin se ei ihan hirveästi tue nelipäiväiseen työviikkoon siirtymistä.

geeli
3981 viestiä

#15 kirjoitettu 23.02.2023 11:49

AnttiJ kirjoitti:

Pitemmät vapaat olivat täydellinen katastrofi tuottavuuden kannalta sillä ennen tulevaa "lomaa" tekijät olivat pari päivää lomatunnelmissa ja selittelivät kesken jääviä duunejaan muille. "Loman" jälkeen haahuiltiin pari päivää, että saatiin taas duunijuonesta kunnolla kiinni. Paikallaolleidenkin työaikaa kului siihen että selvitettiin poissaolleelle mitä parissa viikossa oli tapahtunut ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Toimii ihan varmasti mm. prosessilaitoksissa tai vaikkapa liukuhihnalla, mutta ei työpaikolla joissa tehdään pitempijänteisiä töitä joilla on kuitenkin olemassa dead-line.

Toki viikonlopun jälkeen on vaikeampi palata taas "sorvin ääreen".

Mutta se mitä halusin tähän kommentoida, on se, että tällä hetkellä käytetään laajalti, varsinkin ohjelmistosuunnittelussa, tehokkaita projektikehitys menetelmiä ja versionhallintaa. Lisäksi vahva dokumentointi vahvistaa ja terästää tarvittaessa muistia.

Esim. ketterän kehityksen menetelmä, Scrum, kutistaa kuukausia kestävän projektin pienempiin viikon tai kahden "sprintteihin". Periaatteessa homma toimii niin, että sovitaan sprintin alussa tavoite ja kahden viikon päästä on palaveri, jossa käydään läpi ja katsotaan päästiinkö tavoitteeseen, mikä on tavoite seuraavaan sprinttiin, jne. Lyhyesti selitettynä työskentely on tämän kaltaista.

Versionhallinnasta, esim. Git, voin sanoa, että se ohjelmistokehityksessä on aika toimiva pitämään projektin jäsenet/tekijät ajan tasalla sen suhteen, mitä on tehty ja milloin, onko jotain projektissa poistettu tai muutettu, mitä on tehty lisää.

Näistä mulla on siis vain aavistus ja muutama projekti joissa olen ollut lähinnä opiskellessani mukana.

Tätä taustaa vasten on mielenkiintoista nähdä, mitä tekoäly voi tuoda tämänkaltaiseen työskentelyyn lisää...

IT
14307 viestiä

#16 kirjoitettu 23.02.2023 13:45

Tuli tässä sellainenkin juttu mieleen, että miksei ruuvata samalla koko viikko/kuukausi/vuosi kalenteri uusiksi kertaheitolla...

Esim. niin, että kuukausi olisi aina vaikkapa tasan 30 päivää tai 28 päivää... Ja vuoden lopussa olisi minikuukausi joulun aikana lomaa, joka tasaisi päivät 365 päivään vuodessa...

Ja kuka sen on sanonut, että viikossa on oltava 7 päivää... Yhtä hyvin niitä voisi olla 6 taikka 8...

Eikä se ole kirkossa kuulutettu, että viikossa pitää olla 5 arkipäivää ja viikonlopussa 2 päivää...

¤¤¤
Yhtä hyvin kuukaudessa voisi olla joka kuukausi tasan 30 päivää... Sitten ekat 3 viikkoa mentäisiin perinteisesti siten, että 5 työpäivää ja kaksi vapaapäivää, ja 4:s viikko olisi sellainen että 5 työpäivää ja perään 4 vapaapäivää...

Tuota voisi vielä muunnella siten, että joinakin kuukausina kuukauden pituus olisi 31 päivää, ja kuun lopussa olisi 5 vapaapäivää...

Ei tuo tietenkään kaikille aloille sovi, mutta pointti siis että työaikaa voidaan lyhentää taikka muunnella myös muutoinkin kuin ottamalla käyttöön 4 päivän työviikko ja sen perään 3 vapaata...

Ja kyllähän aika monella alalla jo nyt työajat noudattaa ihan jotakin muuta rytmiä kuin perinteistä 7 päivän viikkokalenteria...

AnttiJ
Aimo Annos
&
Rytmi-Veikot
7390 viestiä

#17 kirjoitettu 23.02.2023 13:51

geeli kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:

Pitemmät vapaat olivat täydellinen katastrofi tuottavuuden kannalta sillä ennen tulevaa "lomaa" tekijät olivat pari päivää lomatunnelmissa ja selittelivät kesken jääviä duunejaan muille. "Loman" jälkeen haahuiltiin pari päivää, että saatiin taas duunijuonesta kunnolla kiinni. Paikallaolleidenkin työaikaa kului siihen että selvitettiin poissaolleelle mitä parissa viikossa oli tapahtunut ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Toimii ihan varmasti mm. prosessilaitoksissa tai vaikkapa liukuhihnalla, mutta ei työpaikolla joissa tehdään pitempijänteisiä töitä joilla on kuitenkin olemassa dead-line.

Toki viikonlopun jälkeen on vaikeampi palata taas "sorvin ääreen".

Mutta se mitä halusin tähän kommentoida, on se, että tällä hetkellä käytetään laajalti, varsinkin ohjelmistosuunnittelussa, tehokkaita projektikehitys menetelmiä ja versionhallintaa. Lisäksi vahva dokumentointi vahvistaa ja terästää tarvittaessa muistia.

Esim. ketterän kehityksen menetelmä, Scrum, kutistaa kuukausia kestävän projektin pienempiin viikon tai kahden "sprintteihin". Periaatteessa homma toimii niin, että sovitaan sprintin alussa tavoite ja kahden viikon päästä on palaveri, jossa käydään läpi ja katsotaan päästiinkö tavoitteeseen, mikä on tavoite seuraavaan sprinttiin, jne. Lyhyesti selitettynä työskentely on tämän kaltaista.

Versionhallinnasta, esim. Git, voin sanoa, että se ohjelmistokehityksessä on aika toimiva pitämään projektin jäsenet/tekijät ajan tasalla sen suhteen, mitä on tehty ja milloin, onko jotain projektissa poistettu tai muutettu, mitä on tehty lisää.

Näistä mulla on siis vain aavistus ja muutama projekti joissa olen ollut lähinnä opiskellessani mukana.

Tätä taustaa vasten on mielenkiintoista nähdä, mitä tekoäly voi tuoda tämänkaltaiseen työskentelyyn lisää...

IT-ala on varmasti muita paremmassa asemassa juuri tuollaisten työkalujen käytössä ja alan yrityksiin on hakeutunut sellaista henkilökuntaa joka pystyy helposti omaksumaan uusia tekniikoita ja apuvälineitä.

Aika monessa yrityksessä asioiden laita voi olla vähän toinen. Ääriesimerkki monien, monien vuosien takaa:

Edustamaani yritykseen oli hankittu uusi tietojärjestelmä talven aikana ja henkilökunta oli saanut asianmukaisen käyttökoulutuksen ja systeemi saatiin toimimaan. n. 55 vuotias naishenkilö palasi kesälomaltaan ja väitti että hänen lomansa aikana kaikki ATK-ohjelmat on muutettu koska hän ei osaa käyttää niitä. Mitään ei oltu muutettu ja tiesin sen ihan varmasti koska olin koko kesäajan töissä (siihen aikaan lähes kaikki ohjelmamuutokset piti käydä tekemässä käyttäjäyrityksen tiloissa ja ketään ei ollut käynyt paikalla).

Onneksi asiat eivät enää taida olla sentään ihan noin huonosti ...kai?

IT-ala on varmaan yksi niistä joissa nelipäiväinen työviikko saattaisi joissakin yrityksissä olla mahdollinen.

AnttiJ
Aimo Annos
&
Rytmi-Veikot
7390 viestiä

#18 kirjoitettu 23.02.2023 14:08

IT kirjoitti:
Tuli tässä sellainenkin juttu mieleen, että miksei ruuvata samalla koko viikko/kuukausi/vuosi kalenteri uusiksi kertaheitolla...

Esim. niin, että kuukausi olisi aina vaikkapa tasan 30 päivää tai 28 päivää... Ja vuoden lopussa olisi minikuukausi joulun aikana lomaa, joka tasaisi päivät 365 päivään vuodessa...

Ja kuka sen on sanonut, että viikossa on oltava 7 päivää... Yhtä hyvin niitä voisi olla 6 taikka 8...

Eikä se ole kirkossa kuulutettu, että viikossa pitää olla 5 arkipäivää ja viikonlopussa 2 päivää...

¤¤¤
Yhtä hyvin kuukaudessa voisi olla joka kuukausi tasan 30 päivää... Sitten ekat 3 viikkoa mentäisiin perinteisesti siten, että 5 työpäivää ja kaksi vapaapäivää, ja 4:s viikko olisi sellainen että 5 työpäivää ja perään 4 vapaapäivää...

Tuota voisi vielä muunnella siten, että joinakin kuukausina kuukauden pituus olisi 31 päivää, ja kuun lopussa olisi 5 vapaapäivää...

Ei tuo tietenkään kaikille aloille sovi, mutta pointti siis että työaikaa voidaan lyhentää taikka muunnella myös muutoinkin kuin ottamalla käyttöön 4 päivän työviikko ja sen perään 3 vapaata...

Ja kyllähän aika monella alalla jo nyt työajat noudattaa ihan jotakin muuta rytmiä kuin perinteistä 7 päivän viikkokalenteria...

Kevennys: eikös se 7-päiväinen viikko ole nimenomaan kirkossa kuulutettu? Joku puski duunia 6 päivää ja lepäsi seitsemännen vai miten se nyt oli.

Työaikajärjestelmiä on käytössä hyvin erilaisia tilanteen mukaan eivätkä ne tosiaankaan noudata viikkorytmiä. Esimerkkinä vaikka keskeytymätön kolmivuorotyö, jota esiintyy sellaisessakin muodossa että töitä tehdään pitempi putki 12 tunnin päiviä ja vapaalla ollaan vastaavasti pitkiä putkia. Työajan tasaantumistakin sovittuun 40 h/vk tasoon seurataan tietysti hyvin pitkällä aikajänteellä. Ainakin pari tuttuani piti ko. systeemiä arvossa.

Sen mitä olen kuullut suoraan hevosen suusta niin ääritapauksena taitavat olla kaukomailla ulkomaisissa varustamoissa seilaavien laivojen päällystön jäsenet: 6 kk töissä ja 6 kk kotona. Päivittäiset työvuorotkin ovat jotain muuta kuin 8h/pv eikä viikkotyöaikakaan ole 40 h/vk. Pitkillä työpäivillä ansaitaan pitkä vapaa.

Pitempiä yhtenäisiä vapaapäiväjaksoja on tarjolla jo nytkin aika monessa paikassa mutta se edellyttää yleensä pitempää päivittäistä työaikaa silloin kun ollaan töissä.

IT
14307 viestiä

#19 kirjoitettu 23.02.2023 14:15

AnttiJ kirjoitti:

Kevennys: eikös se 7-päiväinen viikko ole nimenomaan kirkossa kuulutettu? Joku puski duunia 6 päivää ja lepäsi seitsemännen vai miten se nyt oli.

Auts! Niinhän tuo taitaakin olla...

AnttiJ
Aimo Annos
&
Rytmi-Veikot
7390 viestiä

#20 kirjoitettu 23.02.2023 16:37

Filius|B kirjoitti:
Tänään en menny, tai kävin kääntymässä ja laskutin 50e/h.

In Finland we have a thing called "reilu meininki".

Snacke
Erityinen tuki
4518 viestiä

#21 kirjoitettu 23.02.2023 23:06

IT kirjoitti:
Tuli tässä sellainenkin juttu mieleen, että miksei ruuvata samalla koko viikko/kuukausi/vuosi kalenteri uusiksi kertaheitolla...

Myös kelloon 100 tuntia vuorokauteen, minuuttia tuntiin ja sekuntia minuuttiin olis kova. Viikonpäivät ja kuukaudet haastavampia, mut eiköhän sekin jonkun modernistin toimesta korjata vielä, samaan tapaan miten tontit pitää tasata suoriksi ennen kuin voi rakentaa. Naapuritonteista ja taloista luonnollisesti välittämättä. Individualismin ja modernistisen rumuuden aikakausi.

Mikseri.net

Showcase