Mikseri.net

#2 kirjoitettu 26.11.2022 11:52 Muok:26.11.2022 12:18

Nämä on kivoja ja hämmästystä herättäviäkin nämä erilaiset remasteroinnit, joita on vuosien saatossa tehty.

Esimerkki: The Beatles - Eleanor Rigby. Luulin ensin, että kamoissani on vikaa, mutta ei, kunnossa on, ja biisi kuulostaa 2009 remasterina samalta myös Spotifyssä. Herää kysymys, että mitä lisäarvoa tämä remasterointi on tuonut? Mutta saahan näitä remasteroida, ei sillä ... Olen kuitenkin aiemmin luullut, että remasteroinnin tarkoitus on parantaa alkuperäistä ...

Eleanor Rigby, Remasteroitu vuonna 2009: https://youtu.be/wbxTl...Lg5pp7nrH0IqV2ESEZmmgWtECbzkS8d3O

Uppe muokkasi viestiä 12:17 26.11.2022

Jostakin ottaa tuon kielihemmon tuohon linkkiin, mutta näkyy linkki pelaavan.

#3 kirjoitettu 26.11.2022 12:03 Muok:26.11.2022 12:09

Tässä on jo järkeä, Eleanor Rigby:

https://youtu.be/ZqYK9...

#4 kirjoitettu 27.11.2022 15:47

Deimos kirjoitti:
Omasta mielestä vinyyli on paras formaatti ja haluaisin tulevaisuudessa julkaista ainakin yhden LP:n. Vinyylin tarkkuus on ihan omaa luokkaansa

joo, se tarkkuus on ihan surkea verrattuna digitaaliseen formaattiin et sikäli tää pitää paikkansa. kaikki se vinyylin särö ja muut epälineaarisuudet kuulostaa toki hyvältä, mut tarkkuuden kanssa sillä ei oo mitään tekemistä.

IT kirjoitti:
Masterointi

10. Tämän jälkeen niin ikään tulee IK Multimedian Brickwall Limiter, jonka säädän -0,1 dBTP tasoon...

11. Tämän jälkeen tulee IK Multimedian T-RackS 5 sarjaan niin ikään kuuluva Metering plugari, jonka avulla säädetään raidan loudness tasot... Spotifylle käy hyvin -14 LUFS-I tasoinen raita, ja CD-levylle polttamista varten -9 LUFS-I tasoinen raita... Itse olen tänne Mikseriin myös ladannut -9 LUFS-I tasoisia raitoja....

eli siis ensin sä limitoit biisin ja sit teet siitä samasta limitoidusta versiosta käytännössä eri tasoihin normalisoituja versioita vaikka siitä ei oo mitään hyötyä, koska hiljemmalle normalisoidussa versiossa ne piikit on rajoitettu valmiiksi siihen samaan tasoon, jolloin lisääntynyttä dynamiikkaa ei hyödynnetä mitenkään, plus eri suoratoistopalvelut hoitais muutenkin sen toistovoimakkuuden säädön automaattisesti?

#5 kirjoitettu 27.11.2022 16:22

IT kirjoitti:
Ei, vaan tuo kohdan 10. limitteri on viimeinen "prosessori" tuossa ketjussa...

Tuo kohdan 11. Metering plugari on vain plugari, jonka avulla näkee kappaleen erilaiset desibelitasot, se ei itsessään säädä yhtään mitään...

Olen toiminut näin, koskapa uudet piisit syntyy silloin kun ne syntyy, ja kun kaikki on valmiiksi säädetty vaikkapa LUFS-I -9 dB tasoon, niin ne tiedostot on saman tien poltettavissa CD-R levyille, ja kaikki kappaleet soivat samalla äänenvoimakkuudella automaattisesti ilman että niitä täytyy sitä ennen normalisoida tms.

ok, pelästyin jo että oisit tehny jotain tyhmää. mä tykkään tehä noi biisien keskinäisten tasojen säätämisen korvakuulolta ja joku lufs-arvo on vaan kuriositeetti, mut eihän se väärin oo.

#6 kirjoitettu 27.11.2022 17:15

IT kirjoitti:
Onhan tuo LUFS-I eli integroitu LUFS hieman työläs tapa hoitaa tuo tason säätö, koskapa sen piisin saa kuunnella muutamaan otteeseen loppuun asti, ennen kuin ne säädöt on sillä tasolla että se arvo on piisin lopussa se noin -9 dB LUFS-I...

mä harrastan sellaselle tasolle limitointia että kokonaisuuden voimakkain osa ei kärsi siitä limitoinnista ja lufsit sit on mitä on jos ei erikseen oo mitään pakottavaa tarvetta tähdätä johonkin arvoon, ja harvemmin on.

#7 kirjoitettu 27.11.2022 18:06

Mitä mieltä täällä ollaan tästä vinyylilevyjä ja analogista äänittämistä ylistävästä kirjoituksesta? Myös C-kasetin toistoa kehutaan tässä sivumennen. Digitaalinen toisto; CD:t ja suoratoisto tuntuvat tämän mukaan olevan elävyydeltään paljon huonompia kuin analoginen äänilevy / C-kasetti. Juttu on pitkä, mutta jaksoin hyvin lukea. Jaksaisko joku muukin ja ottaisi kantaa.

https://astiastudio.fi...

#8 kirjoitettu 27.11.2022 19:37 Muok:27.11.2022 19:40

Uppe kirjoitti:
Mitä mieltä täällä ollaan tästä vinyylilevyjä ja analogista äänittämistä ylistävästä kirjoituksesta? Myös C-kasetin toistoa kehutaan tässä sivumennen. Digitaalinen toisto; CD:t ja suoratoisto tuntuvat tämän mukaan olevan elävyydeltään paljon huonompia kuin analoginen äänilevy / C-kasetti. Juttu on pitkä, mutta jaksoin hyvin lukea. Jaksaisko joku muukin ja ottaisi kantaa.

https://astiastudio.fi...


Tämä on ihan energiahoito-huuhaata koko sivu.

esim:
"Vanhat kaiuttimet kuulostavat usein uusia paremmalle. Veikkaan sen johtuvan samasta syystä, kuten vaikkapa vanhojen kitara- sekä bassokaiuttimien kohdalla; vuosien ajan ääniaallot ovat kaiuttimia muovanneet ja ääni vähitellen muuttuu miellyttävämmäksi."

mitä todellista hemmettiä?

ja joo epälineaarisuudet kuulostaa mukavalta mutta lopputuloksella ei ole väliä musiikin kuuntelun tai tekemisen kannalta jos ei sitten edusta koulukuntaa joka kuuntelee laitteistoa tai tihrustaa jotain waveformin interpolaatioita.

Miksaamiseen ei myöskään ole mitään yleispätevää ohjetta mutta kannattaa mennä sen biisin mukaan mitä miksaa eikä tuijottaa numeroita.

#9 kirjoitettu 27.11.2022 19:57 Muok:27.11.2022 20:59

Deimos kirjoitti:
Tässä on käyttämäni metodit miksauksiin. Kertokaa, jos on korjattavaa tai lisättävää (muokkaan sitten viestiä tarpeen vaatiessa).

1a. Jokaisesta raidasta suodatetaan mahdolliset turhat ylä- ja alataajuudet pois. Loppumiksaukseen jää laadukkaantarkka sointi ja kuorma pysyy kevyempänä.
1b. Esimerkkinä "High- / Low-Pass Filter" : "särökomppikitararaita (djent)": [High-Pass Filter] < 100 Hz (24 dB/oktaavi) sekä [Low-Pass Filter] > 12 000 Hz (24 dB/oktaavi).

2. Jokaiselle raidalle voi tehdä tarvittavat Equalizer-säädöt ennen "kompressointia/limiteria".

3a. Raidat "kompressoidaan" Limiter-efektillä niin, että pahimmat piikit tasoitetaan ja sointi pysyy mahdollisimman dynaamisena ja aitona.
3b. Esimerkkinä Audacity-ohjelman "Limiter" : Type: "Soft Limit" / Limit to (dB): "-3.00 dB" / Hold (ms): "10.00" ja tämän jälkeen normalisointi. Tätä toistetaan niin kauan, että äänenvoimakkuus on luonteva.
3c. Laadukkaampi "Limiter" on iZotope Ozone 9 -ohjelman "Maximizer" - Käytetään asetuksia: Mode: "IRC IV - Modern" / Threshold: "-XX.X dB" / Ceiling: "-1,0 dB" ja tämän jälkeen normalisointi.

4. Säädä jokaisen raidan voimakkuudet, stereokuva ja mahdolliset lisäefektit.

5a. Exporttaa Wav-tiedosto 32-bittisenä FP "floating point" sekä vähintään 96 kHz -näytteenottotaajuudella (resoluutio/tarkkuus).
5b. Esimerkkinä iZotope Ozone 9 -ohjelma - Käytä Master Assistant -työkalua ja anna tekoälyn analysoida miksauksesi. Tämän jälkeen jätä ainoastaan Equalizer sekä Maximizer efektit päälle (poista Dynamic EQ sekä Dynamics)
5c. Säädä tarvittaessa "Maximizer" tehokkaammaksi, mutta vältä säröä. Esimerkki: "Maximizer" : Mode: "IRC IV - Modern" / Threshold: "-6.2 dB" / Ceiling: "-1,0 dB".

Bonus: Jos olet tekemässä MP3-tiedostoa, niin normalisoi masterointi (-0,25 dB) -kovuuteen ennen exporttausta ja vältä turhaa "clippausta" johtuen pakkausjäljistä.


1. mixdownista voi olla aiheellista siivota ylä- ja alataajuudet, ei ole tarpeen high/lowpassata jokaista raitaa

2. kannattaa tehdä tapauskohtaisesti, ei ole tarpeen equttaa (tai kompressoida) joka raitaa

3. kannattaa tehdä tapauskohtaisesti, ei ole tarpeen limitoida joka raitaa

4. tämä kannattaa tehdä ensin, gain staging ja stereokuva on parhaat työkalut miksauksen asetteluun

5. miksi? 44,1 khz 24 bittisenä on aivan riittävä resoluutio, 48khz yleensä jos tehdään peli/leffahommia

bonus: -b 320 -m j -h -q 0 parametrit LAMEssa riittää, lähdetiedoston tulisi olla -0,2 - -0,1dB -välillä. Ylimääräistä säätöä kannattaa välttää.

bze muokkasi viestiä 20:59 27.11.2022

#10 kirjoitettu 27.11.2022 22:02 Muok:27.11.2022 22:17

Deimos kirjoitti:
Kun renderöit miksauksen, jossa on paljon tasoja, niin suosittelen käyttämään 192 kHz tai 96 kHz -näytteenottotaajuutta, koska raidat miksaantuvat yhteen ja "äänislotteja" tarvitaan paljon tarkkuuden säilyttämiseksi. Tein havainnollistavan kuvan kappaleesta "K22": https://i.imgur.com/OY... "(downscaled) 96 kHz --> 44,1 kHz" ja tästä voi päätellä, että vinyylilevyillä on niin paljon enemmän dataa (tunteita).

Exporttaaminen alemmille näytteenottotaajuuksille (esim 44,1 kHz) voi aiheuttaa digitaalista puuroutumista, säröä ja epätarkkuutta. Hyvänä ohjeena olen pitänyt, että kaikki pitää renderöidä vähintään kaksi kertaa suuremmalla tarkkuudella kuin lopputuote (esim. Spotify-raita). MP3-vaiheessa downscaling 96 kHz --> (44,1 kHz) tai (48 kHz). Pelimaailmassa tätä voi verrata Nvidia:n DSR-ominaisuuteen, joka tuplaa ensin resoluution ja sitten laskee sen takaisin natiivitarkkuuteen. Tämä ominaisuus poistaa säröreunat kuvasta ja lisää tarkkuutta (sama pätee äänimaailmassa).


Jos perus downsamplingista aiheutuu häiriöitä, tekee jotain auttamattomasti väärin. Mahdolliset ongelmat yleensä otetaan huomioon käyttämällä 48 kilohertsin ja 24 bitin näytteenottotaajuutta.

Vinyylin äänenlaatu on teknisesti huonompi kuin vaikkapa CD:n ja lähinnä epälineaarisuudet sekä saturaatio saavat sen kuulostamaan 'paremmalta' -- tämä, jos jokin on tunnepohjaista ja luonnollinen psykoakustinen ilmiö koska ihmiskorva vieroksuu iljettävää täydellisyyttä. Sama ilmiö saturaatioineen sekä epälineaarisuuksineen on täysin saavutettavissa myös digitaalisin keinoin.

Näytteenottotaajuus perustuu kuuloon joka on n. 20hz - n. 15-20 khz. Yhden kanavan 22,05 khz näytteenottotaajuuden koko spektri on jo ihmiskorvalle täysin kuulemattomissa ja nostamalla näytteenottotaajuus 48 kilohertsiin päästään 24 kilohertsiin per kanava, ja näin eteenpäin. 22,05-24 kilohertsiä riittää aivan hyvin ihmisen äänialueen kattamiseen ja laskentaan kun tästä muunnetaan alaspäin. Tästä suurempi resoluutio ei tuosta ihmisen kuulon kannalta juuri kuuloaluetta kasvata vaikka samplauskohtien määrää lisättäisi ad infinitum. 48 kilohertsin näytteenottotaajuuden yli menevät taajuudet ovat irrelevantteja audion laadun ja informaation kannalta ja infraäänien käyttö aiheuttaa intermodulaatio-ongelmia noin muuten eikä ole erityisen järkevää. Jos väittää kuulevansa tällaisia taajuuksia tai näiden muunnoksista syntyviä "artefakteja", on taikauskoinen tai biologinen ihme.

Kuvan ja signaalin käsittely eivät ole täysin verrainnollisia keskenään ja tieteenalana sellainen ettei maailmassa ole kovinkaan montaa henkilöä jotka pystyvät purkamaan aiheen täydellisesti tai edes auttavasti, joten en lähtisi enempää neuvomaan varsinkaan aloittelijoille tällaista tekniikkaa mitä ei tunneta ammattimaailmassa vaan pysyisin ihan kiltisti 44,1-48khz alueella 16/24 bitin kanssa.

https://www.youtube.co...

Suosittelen perehtymään aiheeseen vaikkapa tämän Fabfilterin videon avustuksella.

https://www.youtube.co...

Tässä myös asiaa AD/DA-konversion salatieteestä.

https://people.xiph.or...

Tässä vielä englannin kielellä asiaa aiheesta.

Unfortunately, there is no point to distributing music in 24-bit/192kHz format. Its playback fidelity is slightly inferior to 16/44.1 or 16/48, and it takes up 6 times the space.

There are a few real problems with the audio quality and 'experience' of digitally distributed music today. 24/192 solves none of them. While everyone fixates on 24/192 as a magic bullet, we're not going to see any actual improvement.

Tämä on erittäin hankalasti ymmärrettävissä oleva aihe mutta kannattaa ottaa perusasiat haltuun ettei jaa väärää tai tarpeetonta tietoa tai vaikuta täysin ymmärtämättömältä esim. julkisilla keskustelupalstoilla.

#11 kirjoitettu 28.11.2022 12:19

Deimos kirjoitti:
Tässä on käyttämäni metodit miksauksiin. Kertokaa, jos on korjattavaa tai lisättävää (muokkaan sitten viestiä tarpeen vaatiessa).

1a. Jokaisesta raidasta suodatetaan mahdolliset turhat ylä- ja alataajuudet pois. Loppumiksaukseen jää laadukkaantarkka sointi ja kuorma pysyy kevyempänä.
1b. Esimerkkinä "High- / Low-Pass Filter" : "särökomppikitararaita (djent)": [High-Pass Filter] < 100 Hz (24 dB/oktaavi) sekä [Low-Pass Filter] > 12 000 Hz (24 dB/oktaavi).



Tää on sellainen ohje, joka etenkin aloittelijoilla helposti menee överiksi, ja leikataan oleellisetkin taajuudet raidoista. Ite lähtisin siitä, että ei varmuuden vuoksi filtteröidä yhtään mitään, vain jos raidoissa on oikeasti jotain ylimääräistä ala- tai ylätaajuuksilla.

Deimos kirjoitti:

* Digitaalinen musiikki on läheltä katsottuna semmoista sahalaitaista porrasta (palikkamusaa).


Ei pidä paikkaansa. Tämä havainto koskee pelkästään digitaalista mediaa, siis digitaalisessa domainissa. Kun tehdään analogikonversio, niin signaali rajoitetaan pelkästään hyötykaistalle (ts. leikataan kaikki nyquist-taajuuden yläpuolelta pois), joten digitaalinen ulostulo ei näytä miltään portailta edes oskilloskoopin näytöllä. Kun DA-konversio tehdään oikein, on 16 bit / 48 kHz -signaali lähes mahdotonta erottaa analogisesta signaalista (96 dB SNR peittoaa kaikki analogiset kuluttajaformaatit kevyesti, oletuksena toki, että koko dynamiikka-alue pitää olla käytössä lähdemateriaalissa ja 24 kHz alkaa olla sen verran yli ihmisen kuuloalueesta, että alipäästö ei juurikaan ulotu toivotulle päästökaistalle). Korkeammat resoluutiot toki ovat joskus tarpeellisia, jos ääntä jatkoprosessoidaan.

#12 kirjoitettu 02.12.2022 10:28

Asiaa hiukan sivuten, mutta tulee vastaan aloittelijallakin miksaillessa. Kun saat biisistä mielestäsi ihan suht jees-kuuloisen miksauksen monitoriskobeilla ja kuulokkeilla, niin kun soitat vaikka kännykällä kaverille, että tämmöstä tuli tehtyä, niin ihan jyrkän skeidan kuuloista stuffia pukkaa ja kaikki mokatkin nousevat pintaan. Arvelen, että juuri siksi biisit kompressoidaan lyttyyn, jotta ne toimisivat mahdollisimman monessa eri mediassa, mutta ovat sitten vähän "maksamakkaran" kuuloista pötköä vaikka luureilla kuultuna.

Hulluus siinä vaanii ihan nurkan takana, kun näitä pähkäilee. Vai enkö vaan osaa, no en sitten.

#13 kirjoitettu 02.12.2022 11:08

SampoM kirjoitti:
Asiaa hiukan sivuten, mutta tulee vastaan aloittelijallakin miksaillessa. Kun saat biisistä mielestäsi ihan suht jees-kuuloisen miksauksen monitoriskobeilla ja kuulokkeilla, niin kun soitat vaikka kännykällä kaverille, että tämmöstä tuli tehtyä, niin ihan jyrkän skeidan kuuloista stuffia pukkaa ja kaikki mokatkin nousevat pintaan. Arvelen, että juuri siksi biisit kompressoidaan lyttyyn, jotta ne toimisivat mahdollisimman monessa eri mediassa, mutta ovat sitten vähän "maksamakkaran" kuuloista pötköä vaikka luureilla kuultuna.

Hulluus siinä vaanii ihan nurkan takana, kun näitä pähkäilee. Vai enkö vaan osaa, no en sitten.


Totisesti hulluus vaanii miksaushommissa. Biisit yleensä kompressoidaan lyttyyn ja limitoidaan tuplana päälle että kaikki saataisi soimaan MAHDOLLISIMMAN KOVALLA koska taas psykoakustiikkaan viitaten, ihmisen korva on sellainen veijari että mitä kovempaa asiat soivat, sitä paremmalta ne kuulostavat ja saavat täten aikaan voimakkaamman emotionaalisen responssin ja dopamiinikiksit. Tästä voi lukea/katsoa lisää kun hakee vapaavalintaisella hakukoneella "loudness wars".

Tässä toki kostautuu se, että jos alkuperäinen materiaalia on miten sattuu miksattu, lopputuloskin kuulostaa limitterillä ja master-kompressorilla liiskattuna, noh, lähinnä liiskatulta paskalta

Siihen ei ole (mielestäni) mitään yksiselitteistä kaavaa taas miten biisit saisi kuulostamaan järkevältä, mutta peräänkuulutan edelleen noita ihan perusasioita, 1) gain staging 2) stereokuva 3) EQ:n järkevä käyttö 4) pohjamateriaali kunnossa nauhoituksissa / DAW:ssa -- paskasta ei saa konvehtia, 5) älä säädä mitään irrelevanttia pseudoteknistä samplerate-sössöä jne. tai tuijota numeroita, vaan ota selvää ja käytä korvia.

#14 kirjoitettu 04.12.2022 20:49

Olen paljon treenannut mutta silti kaikki kuulostaa paskemmalta kuin ammattilaisten tekemät jutut. Aina sitä kuitenkin oppii, ja helpommalla olisi selvinnyt kun olisin uskonut seuraavat jutut heti eikä vuosien itsevarman ”kyllä mä ite tiedän” tai ”mulla on vaa liian paska etari/monari/daw tyyppisen mokailun kautta.

1. Tutut perushyvät monitorit / etarit / mikit / kaikki riittää. Treenaaminen parantaa tulosta, ei rahan käyttö, varsinkin tietyn perustason jälkeen. Äänittely / miksaaminen on yksi harrastus ja kamojen ostelu toinen.
2. Kuuntelu hiljaa, lähellä kajaria, pieniä muutoksia kerrallaan, lähinnä tai lähes monona
3. Hipass filtteriä melkein kaikkeen
4. Kuuntele kokonaisuutta, ei säätämistä solo pohjassa
5. Joskus on vaan paska biisi / otto / suoritus ja kanattaa ottaa uusiksi eikä tuhlata aikaa miksaamiseen tai vaan tehdä uus biisi / otto
6. Eq leikkaa, älä boostaa, jos haluaa selvitä helpolla
7. Käytä sopivaa referenssiraitaa jota pystyt kuuntelemaan kytkimellä vuorotellen oman äänitteen kanssa
8. Syy siihen että omat kuulostaa paskemmalta kuin ammattimaiset on lähes aina omat äänitystaidot, miksaustaidot tai soitto- ja laulutaidot. Lähes koskaan ei syynä ole liian halvat äänityskamat (jos siis ollaan sellaisessa tilanteessa että on saatu raitoja mitä miksataan). Ikinä ei syynä ole liian halvat soittimet.
9. Syy siihen et rahan syytäminen miksauskamoihin ei auta, on se, että huone ei kotimiksaajalla ole kovin kummoinen, tai ainakaan sen kummempi 5000€ kajareilla. Kandee siis oppia tuntemaan kamat, ja samalla se huone. Ja vaikka laittaa ne tonnit kivaan panelointiin tai rappaukseen tai kirjahyllyyn ja työnnellä kirjoja murtolukujen mukaan kuopalle sinne hyllyyn kunnes kirjallisuus diffusoi. Ja sitten treenata nillä tutuilla kajareilla.

Äänittämisessä olis vastaavaa listaa kans, mut siitä lyhyesti että on tosi jees jos osaa virittää soittimet. Vireen heikon pysymisen syy ei lähes koskaan ole virityskoneistojen laatu. Lähes aina se on soittajan puutteelliset kyvyt virittää soitin. Tai paska satula se voi olla kans, mut taitava pärjää senkin kanssa.

Lisää ja vähn hienostuneempia vinkkejä sisältää esim. Mike Senior: Mixing secrets for the small studio on hintansa arvoinen, löytyy kindle storesta muutamalla kympillä. Myös hyvää äänitysasiaa. Recording secrets ei ollut mielestäni yhtä hyvä.

#15 kirjoitettu 05.12.2022 16:43

Onkos muuten kukaan kuullut kirjasta "Kuinka miksata popkappale kuudessa päivässä" ( -tai jotain tuonnepäin)? Minulla oli tuo joskus, mielestäni hyvä opus, kunnes exä poltti senkin. Google ei tuota tuntenut.

#16 kirjoitettu 05.12.2022 18:27 Muok:06.12.2022 10:12

hannu_ku kirjoitti:
Onkos muuten kukaan kuullut kirjasta "Kuinka miksata popkappale kuudessa päivässä" ( -tai jotain tuonnepäin)? Minulla oli tuo joskus, mielestäni hyvä opus, kunnes exä poltti senkin. Google ei tuota tuntenut.


Exät on just tollasia reiluja. Olisit kärventänyt sen meikkipussin ja sanonut, että se sattui just pahasti palavan tulitikun eteen.

ps. ai niin, tää on nyt varmaan sitä naisvihaa eikä käänteistä tasa-arvoa

#17 kirjoitettu 06.12.2022 18:42

Hyvää tietoa..Pitää keskittyä enemmän miksaamiseen.

#18 kirjoitettu 07.12.2022 06:47

Onko täällä jollakin kokemusta noista masterointipalveluja tarjoavista yrityksistä, että pystyykö ne kuinka hyvin "puunaamaan" äänitteen soundia tasapainoiseksi, ja esim. Spotifyhyn yms. kaupallisiin suoratoistopalveluihin sopivaksi? Että jos itse on tehnyt äänitteen omin voimin CD-formaatin mukaiseen kuosiin, niin pystyykö tällainen palvelu siitä muodosta suoraan fiksaamaan äänitettä, jossa olisi kaikki ok?

Mitä olen kuunnellut noita remasterointeja kuuluisilta bändeiltä, niin näkyvät nykyaikana pystyvän "velhoilemaan" aika paljon paremmaksi äänitteitä. Miten ne sitten teknisesti on tehty, en tiedä. Onko ne remasteroitu aikoinaan lopulliseksi tehdystä nauhoituksesta, vai onko niissä lähdetty moniraidasta asti fiksaamaan äänitettä? Itse olen nimenomaan kiinnostunut vain valmiin kahdessa raidassa jo olevan lopullisen stereona olevan wavin lisämasteroinnista.

#19 kirjoitettu 30.12.2022 23:54

F|Bitch kirjoitti:
Missä hän?

Villin huhun mukaan Tirrassa. Lol.

#20 kirjoitettu 31.12.2022 10:43

bze kirjoitti:
SampoM kirjoitti:
Asiaa hiukan sivuten, mutta tulee vastaan aloittelijallakin miksaillessa. Kun saat biisistä mielestäsi ihan suht jees-kuuloisen miksauksen monitoriskobeilla ja kuulokkeilla, niin kun soitat vaikka kännykällä kaverille, että tämmöstä tuli tehtyä, niin ihan jyrkän skeidan kuuloista stuffia pukkaa ja kaikki mokatkin nousevat pintaan. Arvelen, että juuri siksi biisit kompressoidaan lyttyyn, jotta ne toimisivat mahdollisimman monessa eri mediassa, mutta ovat sitten vähän "maksamakkaran" kuuloista pötköä vaikka luureilla kuultuna.

Hulluus siinä vaanii ihan nurkan takana, kun näitä pähkäilee. Vai enkö vaan osaa, no en sitten.


Totisesti hulluus vaanii miksaushommissa. Biisit yleensä kompressoidaan lyttyyn ja limitoidaan tuplana päälle että kaikki saataisi soimaan MAHDOLLISIMMAN KOVALLA koska taas psykoakustiikkaan viitaten, ihmisen korva on sellainen veijari että mitä kovempaa asiat soivat, sitä paremmalta ne kuulostavat ja saavat täten aikaan voimakkaamman emotionaalisen responssin ja dopamiinikiksit. Tästä voi lukea/katsoa lisää kun hakee vapaavalintaisella hakukoneella "loudness wars".

Tuo loudness war on pyritty muissa suoratoistopalveluissa estämään rajoittamalla äänekkyyden taso pitkälle samaksi kaikissa biiseissä. Mikserissä on kyllä edelleen mahdollista "kilpailla" tässä mielessä. Olisikin varmaan hyvä, kun Mikseriä uudistettaessa myös tämä palvelu rajoittaisi biisien volat suurin piirtein samalle tasolle. Suoratoistossa nonstoppina biisejä kuunnellessa on kyllä ongelma, kun volyymisäädintä pitää käännellä biisien mukaan. Tuo uudistus aiheuttaisi sen, että keskityttäisiin aina enemmän hyvään soundiin kuin äänenvoimakkuudella kilpailuun.

Mikserissä ongelma voi olla myös se, että jotkut julkaisevat huomattavasti yleistasoltaan hiljempaa soivia äänitteitä, ja kun seuraava biisi onkin miksattu (standardin mukaisesti) kohdilleen, se tuleekin korviin (kuulokkeita käyttäessä) liian lujaa, koska kuuntelijan volasäädin on unohtunut säätää pienemmälle. Mikserissä kannattaakin luureja käyttäessään kuunnella biisit niin, että kääntää ennen biisin alkua volaa pienemmälle ja nostaa sen biisin alussa oikealle tasolle. Olisi kuitenkin hyvä saada Mikserikin nykyaikaan tässä asiassa rajoittamalla biisien äänekkyys samalle tasolle, kuten muutkin suoratoistopalvelut toimivat.

Se, että ihminen mieltää kovaa soivan biisin "paremmaksi" on useinkin totta, vaikka mitään parempaa siinä ei silti välttämättä ole. Biisit voi kuunnella tietysti samalla volalla kääntämällä itse volyyminappia omasta laitteestaan, mutta onhan se aika työlästä touhua jatkuvasti räplätä volanappia sen mukaan, miten lujalla biisit soivat. Tämän ongelman muut suoratoistopalvelut ovat pyrkineet juuri poistamaan ja se suunta olisi varmaankin hyvä Mikserissäkin.

#21 kirjoitettu 31.12.2022 13:33

Uppe kirjoitti:
Tuo loudness war on pyritty muissa suoratoistopalveluissa estämään rajoittamalla äänekkyyden taso pitkälle samaksi kaikissa biiseissä. Mikserissä on kyllä edelleen mahdollista "kilpailla" tässä mielessä. Olisikin varmaan hyvä, kun Mikseriä uudistettaessa myös tämä palvelu rajoittaisi biisien volat suurin piirtein samalle tasolle.

Haha, itse en tietenkään pasifistina ole siihenkään sotaan lähtenyt. Eilen(kö se nyt oli?) näet huvikseni uudehkoja biisejä läpi kuunnellessa huomasin, että kaksi uusinta oli tullut aavistuksen verran hiljemmalla kuin niitä edellinen ja se puolestaan pari aavistusta hiljemmalla kuin viimekeväiset. Volyymin automaattinen tasaus on mielestäni ok siinä tapauksessa, että maltetaan olla yhdistämättä samaan syssyyn muita automaattisia äänenmuokkauskonsteja. Sama kompressori kaikille? Fuck no.

#22 kirjoitettu 31.12.2022 15:35

aurinkoP kirjoitti:
Uppe kirjoitti:
Tuo loudness war on pyritty muissa suoratoistopalveluissa estämään rajoittamalla äänekkyyden taso pitkälle samaksi kaikissa biiseissä. Mikserissä on kyllä edelleen mahdollista "kilpailla" tässä mielessä. Olisikin varmaan hyvä, kun Mikseriä uudistettaessa myös tämä palvelu rajoittaisi biisien volat suurin piirtein samalle tasolle.

Volyymin automaattinen tasaus on mielestäni ok siinä tapauksessa, että maltetaan olla yhdistämättä samaan syssyyn muita automaattisia äänenmuokkauskonsteja. Sama kompressori kaikille? Fuck no.

Joo, samaa mieltä; ei muuta ääneen vaikuttavaa tekniikkaa saa olla mukana. Mikähän tilanne sitten esim. volaa tasaavissa Spotifyssa ja Youtubessa on? Onko niissä millaiset systeemit? Itse en tiedä niiden tekniikoista, onko sinne kätketty jotain muutakin kuin tuo volan rajoittaminen.