|
Kirjoittaja
|
Negatiivinen tulovero
|
|
AnttiJ
Aimo Annos
&
Rytmi-Veikot
7403 viestiä
|
#1 kirjoitettu
16.02.2022 07:17 Muok:16.02.2022 07:26
Heitänpä tähän kärkeen yhden mielestäni oleellisen kysymyksen joka pullahti mieleen ilman sen tarkempaa syventymistä aiheeseen.
Onko olemassa laskuesimerkkiä siitä, miten tämä vaikuttaisi Suomessa niiden verotukseen, jotka ovat noiden rajojen ulkopuolella vai voisiko tämä olla jotenkin veroneutraali vaikka aika monelle alettaisiin maksaa negatiivista tuloveroa? Ajatus lienee se, että sosiaaliturvassa saataisiin säästöjä, mutta olisivatkohan ne riittäviä kattamaan järjestelyn aiheuttamat kulut?
Sekin olisi tietysti kiinnostavaa kuulla, onko tämä käytössä jo jossain ja jos ei ole, niin mitkähän ovat perustelut?
Vai onkohan tämä vähän samanlainen ensi alkuun hyvältä kuulostava ajatus kuin kansalaispalkka, joka taitaa kokeilun jälkeen kuivua toteutuskelvottomana kasaan?
Valitan: paljon kysymyksiä mutta vähän vastauksia.
Itse olen sitä mieltä, että ainakin aiemmin syntynyt tilanne, jossa rahaa saa kotona ollessa saman kuin töissä tuntuu edelleen itsestäni aika vieraalle. Ei kuitenkaan niin vieraalle kuin 70-luvulla, jossa silloisen työnantajani sairauskassa saattoi maksaa suurempaa korvausta kuin mitä henkilö olisi saanut töissä ollessaan. Kyse oli muistaakseni palkkojen kausivaihtelusta jossa sairausajan palkan maksun perusteena ollut ansio oli ollut paljon suurempi kuin mitä henkilö ansaitsi sairaaksi jäädessään. Tätä toki harvinaista poikkeusta eivät muuten ymmärtäneet laskentapäällikön (=minä) lisäksi enää kaikki luottamusmiehetkään kun mainitsin asiasta jossain yhteydessä.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
|
|
AnttiJ
Aimo Annos
&
Rytmi-Veikot
7403 viestiä
|
#2 kirjoitettu
16.02.2022 10:15 Muok:16.02.2022 10:16
Jos tuo toimisi, niin kyllä siitä taitaisi tulla nimenomaan Suomen oloissa säästöjä myös sosiaaliturvaan sitä kautta että parempi työllisyys vähentää työttömiä ja maksettuja työttömyyskorvauksia ainakin tämänhetkisessä työvoimapulan tilanteessa.
Voi hyvin olla, että niissä oloissa joissa teorian isä on asiaa ajatellut, ei tätä aspektia ole tai sen vaikutus on hyvin pieni erilaisesta sosiaaliturvan tasosta johtuen. Noin periaatteessa voisi luulla, että veroprogressio hoitaisi samaa asiaa. Ehkäpä sen alapäätä säätämällä saisi saman vaikutuksen aikaiseksi ilman täysin uuden järjestelmän luomista? Tätä kai tavallaan yritetään mm. opiskelijoiden ansioiden verotuksessa jonka tavoitteena on kannustaa opiskelijoiden työntekoa. Joku tosin kyseli jo vähän senkin perään, kuinka paljon kuluja tulee siitä että opiskelija on Mäkkärissä töissä eikä luennoilla tai lukemassa tentteihin. No, kaikkea ei ehkä voi saada.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
AnttiJ
Aimo Annos
&
Rytmi-Veikot
7403 viestiä
|
#3 kirjoitettu
16.02.2022 10:51
IT kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
Noin periaatteessa voisi luulla, että veroprogressio hoitaisi samaa asiaa. Ehkäpä sen alapäätä säätämällä saisi saman vaikutuksen aikaiseksi ilman täysin uuden järjestelmän luomista?
Veroprogressiossa on se ongelma, ettei se voi olla negatiivinen...
Jos tienaan 1000 euroa ja veroprogressiosta johtuen tuloveroni on näin matalilla tuloilla 0%, niin that's it... Idea tuossa negatiivisessa tuloverossa on se, että kun tienaan tuloja 1000 euroa, niin saan verottajalta vielä takaisin vaikkapa 300 euroa... Tällöin kokonaistuloni ovat 1300 euroa... Tämä ei ole mahdollista veroprogressiolla...
Ja tossa USA:n verohyvitysjärjestelmässä, vaikkei se varsinaisesti negatiivisen tuloveron järjestelmä olekaan, niin on mahdollista saada verottajalta takaisin enemmän kuin on maksanut veroja...
Jos hiuksia halotaan niin voihan suomen progressiivinen verotuskin olla negatiivinen johtuen erilaisista verovähennyksistä, mutta nuo ovat tietysti poikkeuksia. Progression alarajan nostolla (tai jollakin erillisellä verovähenyksellä) saattaisi saada samantyyppisen kannustusvaikutuksen jolla pystyisi helposti testaamaan kuinka paljon töihin haluavia todella on.
Mutta jos tuohon uuteen systeemiin lähdettäisiin niin nyt sitten pitäisi tietää mistä rahoista nuo negaerät maksettaisiin ja mitähän se tekisi Euroina. Veikkaan (vaan en tiedä), että työttömyyskulujen väheneminen olisi kuitenkin suurin plussaerä ko. kustannus-hyöty-laskelmassa.
Jotenkin minusta tuntuu sille, että nykyisen systeemin säätäminen olisi poliittisesti paljon helpompaa ja ennen kaikkea nopeampaa kuin ihan uuden systeemin käyttöönotto kun mennään ihan konkretiatasolle.
Tähän työvoiman hyvään kysyntäsykliin pitäisi kuitenkin päästä mukaan nopeasti tavalla taikka toisella. Ilman kannustimia se ei kyllä toteudu; se on jo nähty.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
AnttiJ
Aimo Annos
&
Rytmi-Veikot
7403 viestiä
|
#4 kirjoitettu
16.02.2022 12:39
Joo, lopputuloksen suhteen tavoite on ihan sama. Työllisyysaste pitäisi saada korkeammaksi ja palkkataso sellaiseksi, että sillä tulee toimeen.
Mietin vielä huvikseni asiaa käytännön tasolla eli tavalla joka voitaisiin toteuttaa nopeasti:
Jos työttömyyskorvaus on 1500 € ja Kelan vähimmäisennakonpidätys on 20%, niin tuosta otetaan veroina pois 300 € jolloin netoksi jää 1200 €.
Jos progressio muutettaiisiin kokeiluna vaikkapa kolmeksi vuodeksi pitkäaikaistyöttömien osalta sellaiseksi, että verotuksen alaraja olisi 1500 € niin vastaavasta palkasta jäisi +300 € enemmän käteen kuin tyttömyyskorvauksesta.
Yhteiskunta (sisältäen kaikki työttömyyskorvauksia maksavat tahot) säästäisi työttömyyskorvauksissa paljon enemmän kuin veroina (300 €) menetettäisiin.
Tuntuu liian yksinkertaiselta voidakseen toimia ... missähän on vika???
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
AnttiJ
Aimo Annos
&
Rytmi-Veikot
7403 viestiä
|
#5 kirjoitettu
16.02.2022 13:53
Helpotetaan vähän ...
Vikahan on siinä, että 300 € (vaikka onkin vain esimerkkiluku) ei tunnu läheskään kaikista yhtään miltään kun yksilö suhteuttaa sen menettämäänsä vapaa-aikaan. Mikähän olisi "riittävä" korvaus? Taivas sen tietää ...
Mutta juuri tästä syystä motivointi porkkanoilla ilman jonkinmoista keppiä ei tule koskaan toimimaan toivotulla tavalla.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
AnttiJ
Aimo Annos
&
Rytmi-Veikot
7403 viestiä
|
#6 kirjoitettu
16.02.2022 17:17
Kovasti soisin, että kaikki ihmiset ajattelisivat sillä tavalla, että työnteko kannattaa aina eikä asiaa lähdettäisi arvioimaan esim. sillä tavalla, että saatu lisäraha käteen on liian vähän suhteessa menetettyyn "vapaa-aikaan" (= työaika + työmatka-aika).
Jotenkin vain tuntuu sille "ettei työtä kannata ottaa vastaan" syystä tai toisesta on turhan usein esillä kun asiaa selvitellään vaikkapa kyselemällä niiltä työnantajilta joilla paikkoja olisi auki mutta tekijöitä ei vaan löydy. Paljon esillä ollut "Tanskan malli" ei tunnu kelpaavan tänne vaikka se siellä tuntuu toimivan omaa systeemiämme paremmin. Jos oikein olen ymmärtänyt, sen korvausajan loppuvaiheeseen sisältyvä keppi (eli korvausten alenema) on se mitä täällä kammoksutaan.
Mutta kuitenkin asiaa pitäisi saada edistettyä ja vaikkapa testattua, niin nähtäisiin miten mikin tekijä työllistymiseen vaikuttaa tosielämässä.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
AnttiJ
Aimo Annos
&
Rytmi-Veikot
7403 viestiä
|
#7 kirjoitettu
16.02.2022 19:22
Kovasti mielelläni olisin arvelussani täysin väärässä ja toivon tietysti että tilanne saataisiin hoidettua niin, että työttömien määrä vähenisi sen sijaan että joudumme etsimään kaikenlaista työvoimaa ulkomailta jos vapaita paikkoja ei saada muuten täytetyiksi.
Veikkaan, että puolen vuoden päästä olemme viisaampia jos korkeasuhdanne jatkuu sinne asti.
Se, mikä kuitenkin tuntuu onnistuneen, on eläköitymisen myöheneminen. Siitä oli uutisissa juttu ihan lähipäivinä. Sillä on oma merkityksensää kestävyysvajeen torjunnassa.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|