Kirjoittaja
|
Missä olet poliittisella kartalla?
|
AnttiJ
Aimo Annos
&
Rytmi-Veikot
7386 viestiä
|
#1 kirjoitettu
17.03.2021 07:14 Muok:17.03.2021 07:33
1) Suomalaisuus - monikulttuurisuus
Suomalaisuus. Ne jotka tänne tulevat ja jäävät saavat luvan toimia siten kuin meillä on tapana.
2) Nationalismi - kansainvälisyys
Vahvasti vientivetoinen maa ei voi toimia täysin nationalistisin motiivein. Kaikkeen EU-törttäilyyn ei kuitenkaan pidä aina sanoa "jees" jos ollaan mm. rakentelemassa erityisesti Suomea sorsivia säännöksiä.
3) Kulutus ja kasvu - ekologisuus
Kasvua, joko meillä tai muualla, tapahtuu väistämättä mm. niin kauan kun maailman väkiluku kasvaa, mutta sen pitää tapahtua jatkossa nykyistä ekologisemmin.
4) Perinteiset arvot - Yksilön vapaus
Lakeja pitää kunnioittaa eikä kukaan ole yksilönä yhteisön yläpuolella oli toiminnan motiivi mikä tahansa. Mielisanontani futiksesta on "kukaan pelaaja ei ole seuraansa suurempi" .. ei ollut edes Beckham. Yksilön vapauden rajat on määritelty lainsäädännössä ja ne ovat tällä hetkellä ihan riittävät.
5) Vapaa markkinatalous - hyvinvointivaltio
Vapaa markkinatalous, koska pieni maa ei pysty edes teoriassa irtautumaan valtavirrasta ja koska se on edellytys sille, että jonkinlainen hyvinvointi säilyy. Nykyinen "hyvinvointivaltio" ei tule säilymään mm. Suomen vinoutuneen ikäpyramidin ja liian matalan työllisyyden takia.
6) Kapitalismi - sosialismi
Kapitalismi jäi jäljelle kun sosialismi sortui. Kommunistista Neukkulaa (kuten en muutakaan sosialismiin vivahtavaa) kaipaa sitten yhtään.
7) Tasaverotus - veroprogressio
Veroprogressio on sisäänajettu ja koeteltu systeemi, mutta yläpää puraisee liian nopeasti duunarinkin ansioihin esim. ylitöiden kohdalla. Verotusta pitää siirtää nykyistä enemmän terveys- ja ympäristöhaittojen torjuntaan siellä missä ihminen voi aidosti tehdä omia valintoja (mm. sokerivero , tupakkavero, lomamatkailu tms.) siitäkin huolimatta että haittaverot ovat tasaveroja; "se maksaa joka tilaa" on oikein hyvä ohje.
En malta olla muistuttamatta siitä, että Suomi on maailman kärkipäässä pienien tuloerojen tilastoissa kuin myös verorasituksessa. Jotain tehdään fataalisti väärin, jos noilla tilastoarvoilla ei pärjätä. Melko pian on realismia se, että Suomi putoaa muiden pohjoismaiden kelkasta jos työllisten osuus ei nouse ja vähän äkkiä. Tätä taustaa vastaan ihmettelen poliitikkojen jähmeyttä asiassa (no, syy siihen on toki päivänselvä vaan ei hyväksyttävä).
Taloudellinen eliitti ja Suomi? Eivät ne mahdu samaan lauseeseen. Suomessa on muistaaakseni vaivaiset 6 mijardööriä, joista kolme kuuluu samaan sukuun (Herlinit). Heistä varakkain eli Antti Herlin on n. 4 Mrd€:n omaisuudellaan suunnilleen sijalla 500. Listan kärkeen pääsee noin 100 Mrd€:n omaisuudella.
Hatunnosto Herlineille, jotka ovat kaapineet maailmalta hirveän kasan Euroja ja taaloja Suomeen loistavasti menestyneillä hissi-, nosturi yms. busineksillaan ja samalla työllistäneet tuhansia suomalaisia vuosikymmenien ajan. Huono omistaja ja/tai huono johto eivät siihen olisi kyenneet, joten he ovat kyllä miljardinsa ansainneet. Ne eivät ole pois suomalaisilta vaan ne ovat peräisin ulkomailta ja hyödyttävät tälläkin hetkellä Suomen taloutta.
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
AnttiJ
Aimo Annos
&
Rytmi-Veikot
7386 viestiä
|
#2 kirjoitettu
17.03.2021 09:35
Olen lukenut aikanaan uutiset tuostakin tutkimuksesta ja siitä poimitut "high-lights"-sitaatit. Koko aineistoa en ole nähnyt saati lukenut kirjaa ja sen liitteitä.
Minun pointtini on se, että nuo nykyiset rikkaat (joita pitäisi olla todella paljon enemmän jotta talous pyörisi paremmin) ovat keränneet varallisuutensa pääosan ulkomailta eikä mainitsemaltasi siivoojalta. Tämä tosiasia unohtuu yleensä aina tahallisesti tai vahingossa.
Luulen tietäväni, että Herlinien miljardit pyörivät osana Suomen taloutta koko ajan. Ei niitä ole säilötty mihinkään pankkiholviin, kartanon kassakaappiin tai Roope-Ankan rahasäiliöön. Ne ovat vaikuttamassa myös siihen, että sillä siivoojalla on ylipäänsä töitä. Se, että siivoojan taloudellinen tilanne on vaikea erityisesti pääkaupunkiseudulla, johtuu ihan muista syistä (mm. asuminen) kuin rikkaista eikä sitä korjata empatialla vaan ihan jollain muulla.
Yritystoimintaan sisältyy aina riski sekä omien että vieraiden panoksien menetyksestä. Se, jolla ei ole valmiuksia riskin ottoon tai siihen osallistumiseen, saa myös syystä jäädä voitonjaon ulkopuolelle. Siihen ei pitäisi olla nokan koputtamista paitsi kommunisteilla.
Yritysjohtajien tehtävänä on johtaa yrityksiä mm. osakeyhtiölain mukaan (mm. 5 § toiminnan tarkoitus: Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin). Ko. laissa ei ole mitään mainintaa siitä, että yhtiön tulisi olla osa yhteiskunnan sosiaalipaveluita tai tukiverkkoa. Jos esim. tämä koetaan yritysjohdon/rikkaiden empatiakyvyn puutteena silloin kun yhtiö joutuu vähentämään henkilökuntaa, niin sille ei voi mitään.
Kommunismi toimii niin, että varallisuus jaetaan näennäisesti tasan ... paitsi että poliittinen eliitti kahmii valtaosan omaisuudesta itselleen.
Poliitikkojen kanssa seurustelevat kaikki sidosryhmät (myös sen siivojaan AY-järjestön edustajat) jotka pyrkivät kaikki (huom!) ajamaan omaa tärkeänä pitämäänsä agendaa. Lyön vaikka vetoa, että Teollisuusliiton puheenjohtaja saa nopeammin audienssin pääministerille kuin kuka tahansa vuorineuvoksista. Eivätkä rikkaat ministerien puheille henkilöinä mene "ajamaan rikkaiden asiaa", vaan edustamiensa yrityksien tai esim. EK:n edustajina; muu on silkkaa kuvitelmaa.
Ymmärrän oikein hyvin senkin, että joku katsoo asiakseen arvostella Suomen vastikkeetonta sosiaaliturvajärjestelmää tai jäykkää työsopimusjärjestelmää, koska ne ovat osasyy siihen, että työllisyysaste on liian matala eikä työnteko kiinnosta ihan kaikkia. Tämä aihe on yhtä arka kuin maahanmuutto ja sen ääneen sanojaan lyödään milloin minkäkinlaisia leimoja erityisesti vasemmiston toimesta. Poliitikot eivät uskalla tähänkään asiaan puuttua, vaikka nimenomaan heillehän se kuuluisi. Tässä asiassa kaikilla keisareilla ei ole vaatteita, mutta sitä ei saisi sanoa ääneen. Se, joka epäilee ettei väärinkäytöksiä ole, voi vierailla vaikka tällä sivustolla: https://julkaisut.valt...
Suomen koulutusjärjestelmä kyllä mahdollistaa kenelle tahansa kouluttautumisen kuinka pitkälle tahansa jos vain halua on ja kotona ei heittäydytä poikkiteloin. Jos heittäydytään, on jossain muualla vikaa kuin Suomen harvalukuisissa rikkaissa.
Päätösvaltaa on aina jollakin henkilöllä tai elimellä. Onneksi se ei ole Li Anderssonilla eikä Paavo Arhinmäellä.
Mutta niinhän se aina on, että syntipukki pitää löytyä joka asiaan siivoojan asumishuolista alkaen ja mikä olisikaan helpompi maali kuin "rikkaat". Oikeampi maali siivoojan ongelman ratkaisuun olisivat esim. Helsingin asunto- ja tonttipolitiikasta vastaavat poliitikot.
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
AnttiJ
Aimo Annos
&
Rytmi-Veikot
7386 viestiä
|
#3 kirjoitettu
17.03.2021 09:56
F|Bitch kirjoitti:
Rikkaat ja varakkaat eikö näissä ole tulojen mukaan ero?
Pääomaveroilla ja osinkoverolla on suhteessa alempi verokanta kuin palkkaverolla, mikä on väärin.
Ja eihän nykyään makseta varallisuus veroa? Joskus vissiin ollaan mutta entä nykypäivänä?
F|Bitch ei ole poliittisesti kyllä yhtään kartalla ..
Varallisuusveroa ei enää kerätä Suomessa eikä monessa muussakaan maassa. Jos sitä aletaan kerätä, osa omaisuudesta siirtyy maihin joissa sitä ei kerätä. Wahlrooshan siirsi kirjansa Ruotsiin muistaakseni alemman perintöverotuksen vuoksi.
------------------
Tämä koskee suomalaisia yhtiöitä:
Osinkoverotuksessa on pieni osa muista kuin pörssiyhtiöistä saaduista osingoista verotonta osingon saajalle; sen on katsottu olevan korvausta siitä että yrittäjä on ottanut yritystoimintaan liittyvän riskin. Tällöin osingonjako saa olla enintään 8% osakkeen matemaattisesta arvosta.
Tässä pitää kuitenkin muistaa se, että yritys on jo maksanut yhteisöveroa (verokanta 20%) osingonjaon perusteena olevasta voitosta joten täysin verotonta sekään ei ole vaikka asiaa ymmärtämättömät poliitikot muuta usein väittävätkin.
Pörssiyhtiösitä saaduista osingoista 15% on verovapaata ja 85% pääomatuloa, josta osasta menee osinkovero (30 - 34%).
Yleinen osinkovero on saajalleen 30 % ja 30 t€ ylittävän rajan jälkeen 34 %. Tässäkin pitää muistaa se, että yritys on ensin maksanut 20% yhteisöveroa siitä summasta josta osinkoa jaetaan. Näin ollen osinkoihin liityvä kokonaisverorasitus on vähintään n. 50% (eli 20% + 30%).
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
AnttiJ
Aimo Annos
&
Rytmi-Veikot
7386 viestiä
|
#4 kirjoitettu
17.03.2021 10:17
Hyvä on jos ollaan samaa mieltä.
Mutta kannattaako ihan oikeasti huolestua jonkun kirjan esittämistä tutkimustuloksesta? Muutaman yksittäisen henkilön, joilla on varaa sanoa mitä aidosti ajattelevat, mielipiteillä on lähinnä julkisuusarvoa.
Niin kauan kun rikkailla on vain yksi ääni/hlö en huolestu. Mutta minäkin alan kyllä huolestua, jos äänet ryhdytään määräämään vaurauden asteen mukaisina.
Minusta kannattaa pikemminkin huolestua esim. siitä kuinka suuren vaalivoiton Perussuomalaiset saavat ja mitä agendaa he ajavat jos pääsevät kunnolla vallan kahvaan kiinni.
Todelliset vallankäyttäjät istuvat Arkadian mäellä eivätkä Herlinin toimistossa. On ihan höpö-höpöä etteikö AY-liike lobbaisi kansanedustajia, mutta se tapahtuu muualla ilman erillisiä lobbareita mm. paikallisosastojen sauna- ja tupailloissa. Järjestävät niitä kokouksia ja saunailtoja yrityksetkin omissa tiloissaan, joten eduskunnassa tapahtuva vaikuttaminen ei ole kuin jäävuoren huippu.
Lakien valmistelussa kuullaan hyvin laajaa joukkoa, enkä kyllä usko että esim. Marinin hallitus jättäisi kysymättä Hakaniemen mielipidettä ja kantaa kun asia sitä vaatii. It's not going to happen vaikka joku tutkija muuta väittäisikin.
Yhtään vuorineuvosta tai edes todella rikasta ei eduskunnassa tällä hetkellä istu ja Hjalliksenkin painoarvo on 1/200. Mutta AY-liikettä erittäin lähellä olevia on useitakin.
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
AnttiJ
Aimo Annos
&
Rytmi-Veikot
7386 viestiä
|
#5 kirjoitettu
17.03.2021 10:21
Helpoin keino verokertymän nostamiseen on työllisyysasteen nosto. Se paitsi lisäisi verotuloja, myös vähentäisi sosiaalimenoja mikä periaatteessa voisi jopa alentaa veroastetta kunhan korona-lainoista on selvitty.
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
AnttiJ
Aimo Annos
&
Rytmi-Veikot
7386 viestiä
|
#6 kirjoitettu
17.03.2021 11:10
Mistä ihmeestä syntyy sellainen päätelmä, että AY-liike käyttäisi eri vaikutuskanavia työnantajia vähemmin? Sidosryhmien kokoerotkin ovat aivan valtavat. Tutkimushan tutki lobbausta, ei koko vaikutuskenttää. AY-liike ei tarvitse lobbareita suorien yhteyksiensä takia. Ei vaikkapa pääluottamusmiesten yhteydenottoja alueensa kansanedustajiin tai omaa liittoaan lähellä oleviin edustajiin kontrolloi tai laske kukaan.
PS: tämä on suoraan siitä lähettämästäsi linkistä:
Tutkimus kuitenkin osoittaa, että epävirallinen vaikuttaminen nousee merkittävään rooliin lobbauksessa etenkin tiedonsaannin kannalta ja pyrittäessä luomaan luottamuksellisia suhteita päättäjiin. Epävirallinen vaikuttaminen on myös se osa lobbausta, joka jää useimmiten pimentoon ja asiakirjajulkisuuden ulottumattomiin.
ja tämä siitä tutkimuksen esittelystä:
Tutkimus osoittaa tiettyjä puutteita lobbauksen avoimuudessa ja läpinäkyvyydessä. Lobbauksesta saatavilla olevaa virallista tietoa on runsaasti saatavilla, mutta se on hankalasti hyödynnettävää. Epävirallisten vaikutuskanavien kautta tapahtuvasta lobbauksesta etenkin ei-julkinen osa jää usein pimentoon.
Osa kentästä on tutkittu, osaa tuloksista ei pystytä hyödyntämään ja ei-julkinen osa jää pimentoon. Eipä jäänyt paljoa käteen.
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
AnttiJ
Aimo Annos
&
Rytmi-Veikot
7386 viestiä
|
#7 kirjoitettu
17.03.2021 11:18
F|Bitch kirjoitti:
Mutta eikö tällainen verotustaktiikka vain kannusta kasvattamaan pääomaa?
Tarvittaisiin uusia innovaatioita ja ei ole halua kuitenkaan (varakkaat/menestyneet) investoida uusiin asihoihin..
Rikkaat eivät säilö rahojaan vaan panevat ne kiertoon tuottamaan lisää, ja se luo toimeliaisuutta koko maan talouteen. Jos investointi-ilmapiiri on epäsuotuisa (esim. liian korkeat verot), investoinnit suuntautuvat helpommin ulkomaille.
Kyllä investointeja tehdään jos niistä odotetaan saatavan tuloja. Yrityksissä tehdään koko ajan tuotekehitystä, mutta valitettavasti takavuosina esim. eräässä suuressa yhtiössä vain alle 5% johtaa käytännön toteutukseen; tämän kertoi ao. yhtiön teknologia- ja kehitysjohtaja. 95% tuotekehitykseen uhratusta rahasta ei suoranaisesti johtanut yhtään mihinkään; jotain hyötyä toki saattaa ilmetä myöhemmin tai jonkun uuden mutkan kautta.
Innovointi on sanana helppo, mutta sen toteutus todella vaikeaa ja joskus jopa sattuman kauppaa.
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
AnttiJ
Aimo Annos
&
Rytmi-Veikot
7386 viestiä
|
#8 kirjoitettu
17.03.2021 11:53 Muok:17.03.2021 11:54
IT:"Lobbaus nimenomaan on "ei-julkista" vaikuttamista Antti hyvä"
Nythän tässä päästiin asiaan: esittelemäsi tutkimus, IT hyvä, ei koskenut asian tätä puolta ollenkaan. Sitähän minä tuossa aiemmin yritin sanoa.
Nyt meni taas mutkat vähän liian suoriksi muutenkin. Lobbausta on kahta lajia: julkinen (eli lähetystöt, vierailut eduskunnassa ministerin, yksittäisen edustajan tai eduskuntaryhmien kokouksissa, lausunnot lakialoitteisiin jne. jne ja joissa joskus on mediakin mukana) ja sitten vaikkapa ne "iltakokoukset" jossain neutraalissa paikassa missä tapaamisia, tai ainakaan niiden sisältöä ei kirjata.
Tutkimus ei ole kuin pintaraapaisu, jossa yritykset näkyvät helpommin koska ne käyttävät enemmän näkyviä kanavia (mm. palkattuja lobbareita) joita AY-liikkeellä ei ole tarvis käyttää muiden yhteyksiensä takia.
Kyllä ne kentän terveiset menevät ministerienkin korviin oman alueen edustajan kautta; eivät ministerit mitään lakeja valmistele eduskuntaryhmäänsä kuulematta.
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
AnttiJ
Aimo Annos
&
Rytmi-Veikot
7386 viestiä
|
#9 kirjoitettu
17.03.2021 11:58
Hauska yhteensattuma: https://www.finanssial...
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
AnttiJ
Aimo Annos
&
Rytmi-Veikot
7386 viestiä
|
#10 kirjoitettu
17.03.2021 15:51
Tämä lobbaus/vaikuttamisaihe on nyt kokolailla paketissa eli osasta tiedetään mitä lobbaus sisältää ja kuka sitä tekee, osa on harmaalla alueella jota on hankala tulkita ja osa on täysin pimeänä.
Näkyvää osaa on tutkittu, harmaata on yritetty tutkia ja pimeää osaa ei ole tutkittu.
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|
cedarbear
2910 viestiä
|
#11 kirjoitettu
17.03.2021 22:42
Kartalla, hhmm?
Politiikka on kuin valtameri, ja seison tukevasti vastarannalla, iykwim. Täällä on aika hiljaista, onneksi. Tai jos täällä porukkaa onkin, se on hiljaa nykyisen ilmapiirin vuoksi.
|
^ |
Vastaa
Lainaa
|