Mikseri.net

#2 kirjoitettu 10.02.2021 12:10

En harrasta moista. Viimeksi yritin varmaan 2010.

Miksaan parhaani mukaan ja laitan tasot riittävän matalalle, ettei mikään klippaa.

#3 kirjoitettu 10.02.2021 23:11 Muok:10.02.2021 23:18

Summassa tulee ihan mielenkiintoista jälkeä. Jos kuulostaa omaan korvaan hyvältä, se riittää. Pete Townshend käytti aikoinaan samaa metodia, ... muistaakseni ... tai aika monetkin siihen aikaan ... myivät kymmeniä miljoonia levyjä, johtui varmaan hyvistä biiseistä.

Toivottavasti ne, jotka pystyvät kertomaan, miten "oikeaoppisesti" asia tehdään, kertovat sen. Pete onnistui aikoinaan ...

#4 kirjoitettu 11.02.2021 01:27 Muok:11.02.2021 01:38

1) Kuvaile oma masterointiprosessisi?
mennään sillä mitä biisi ite vaatii. eri musatyyleillä on omat A E S T H E T I C S ja se ja ylipäänsä masteroitavan raidan funktio sanelee mitä masteroinnissakin tapahtuu. jos esimerkiks masteroin ysäridancea, matkustan ajatuksissa sen ajan tekniikkaan ja kulttuuriin ja mallinnan sen ajan mediasoundia niillä työkaluilla, joilla sen saa aikaan, jos sitä ei ole biisissä jo valmiina. mitään yhtenäistä masterointiprosessia ei sen yksityiskohtaisemmin ole. meen aina biisi/levy/kokonaisuus kerrallaan ja ne kertoo mitä niille pitää tehdä.

2) Masteroinnin ja miksauksen erot?
miksauksessa sovitetaan useampi raita soimaan niin, että ne kuulostavat keskenään kokonaisuutena hyvältä. masteroinnissa käsitellään lopullinen master-raita niin, että sitä on kiva kuunnella käytännössä (ei soi liian hiljaa/kovaa, ei ole tarpeettomia hiljaisuuksia alussa/lopussa, äänenväri on kohdallaan).

3) Kuinka valmistella DAW:ssa miksattu raita oikeaoppisesti masterointia varten?
kannattaa pitää huoli, että biisin alussa ja erityisesti lopussa on riittävästi tyhjää, jotta esimerkiksi biisin lopussa mahdollisesti soimaan jäävät kaiut tulevat mukaan. turhan hiljaisuuden ja liian pitkään soivat kaiut voi aina leikata pois, mutta kaikuja on työläs taikoa lisää jos niiden ois ollu tarkotus soida, mutta niitä ei nyt satu olemaan koska export/bounce-alue jäi liian vajaaksi.

teknisemmältä kantilta ei välttämättä mene kovin pahasti pieleen jos pitää huolen siitä, että voimakkain piikki on korkeintaan 0 dBFS. bit depth mielellään 24 joka antaa lisää pelivaraa erittäin hiljaisten äänien voimistamiseen ilman että signaaliin tulisi ylimääräistä kohinaa pelkästään digitaalisen epätarkkuuden takia, mutta usein se on oikeasti ihan vitun sama ja 16 bittiäkin riittää. se, onko 24 bitistä huomattavaa hyötyä riippuu ihan biisistä ja miten se on toteutettu. siitä ei vaan ole haittaakaan. se ero on vaan käytännössä oikeesti paljon pienempi kuin monet ehkä luulee, erityisesti lopputuloksessa.

4) Masteroitko suoraan DAW:sta vai käytätkö jotakin oikeaa masterointiohjelmaa masterin tekemiseen?
käytän auditionia lopullisen master-raidan viimeistelyyn, joka tarkottaa lähes poikkeuksetta alusta ja lopusta turhan leikkelyä/feidausta, limitointia ja mahdollisesti muunnosta 16-bittiseksi jos lähtökohta oli 24/32.

auditionia ennen saatan suorittaa master-raidalle jotain äänenväriin liittyvää käsittelyä daw'ssa erinäisillä efekteillä, mut kaikki päätyy kuitenkin aina lopulta audioeditoriin syynättäväksi, jossa tallennetaan lopullinen wav-tiedosto.

6) Millä äänentasoilla otat ulos miksauksen masterointia varten? Jos siis käytät ulkopuolista ohjelmaa... Ja mitkä ovat masterin tavoitetasot lopputuloksen kannalta?
otan miksauksen ulos sellaisella äänentasolla, että kovin piikki on korkeintaan 0 dBFS. masteri soi lopulta sellaisella voimakkuudella, että biisin soundi ei kärsi pelkästään siksi, että haluan äänenvoimakkuutta kovemmaksi. yksittäisten biisien kohdalla se vaihtelee luonnollisesti paljon biisistä toiseen, kokonaisuuksien kuten albumien masteroinnissa voimakkain biisi/kohta sanelee suuren osan niistä ehdoista. kaikki riippuu aina kokonaisuudesta ja siitä mitä ollaan tekemässä.

7) Maksulliset masterointipalvelut? Kokemuksia? Kannattaako tehdä siis itse vaiko jättää homma ammattilaisten haltuun?
hyvästä kannattaa aina maksaa, ja suosittelen välttämään automatisoituja masterointipalveluita, koska masteroinnissa(kin) on kyse kuitenkin siitä, miltä biisi kuulostaa ihmiskorvalle ja miten lähtötilanteesta päästään sinne maaliin. automatisoitujen prosessien on vaikee hahmottaa sitä subjektiivisuutta saumattomasti jokaisen yksittäisen biisin kohdalla.

masterointia kannattaa toki harjoitella itekin, se ei oo keltään pois. olettaen et puhutaan digimedialle masteroinnista (mp3/cd/striimauspalvelut/whatever), siinä hommassa auttaa paljon jos ymmärtää vähän miten digitaalinen ääni toimii, tietää mitä käsiteltävän biisin äänessä tapahtuu niiden raamien sisällä, tunnistaa ongelmakohdat ja osaa käyttää omia työkaluja niiden korjaamiseen. virheiden tekeminen opettaa nopeasti.


masteroinnilla on herkästi graalin maljan maine, jolla voi korjata biisin kuin biisin. se on kuitenkin vaan se viimeinen loppusilaus jo muuten valmiiseen tuotokseen. jos biisissä ei joku kuulosta hyvältä, se pitää korjata niin aikaisessa vaiheessa kuin mahdollista. jos biisi on miksattu huonosti, se pitää miksata eri tavalla. jos biisi on äänitetty, tuotettu, laulettu, soitettu tai sovitettu huonosti, tai jos biisi on vaan paska, ne pitää tehdä uusiks. masterointi on pohjimmiltaan vaan sitä, että biisi soi käytännöllisellä voimakkuudella koherentilla äänenvärillä, ja alkaa ja loppuu silloin kuin se on kokonaisuutena tarkotuksenmukaista.

#5 kirjoitettu 11.02.2021 10:21

https://www.kw-mastero...

#6 kirjoitettu 11.02.2021 15:50

IT kirjoitti:
1) Kuvaile oma masterointiprosessisi?
2) Masteroinnin ja miksauksen erot?
3) Kuinka valmistella DAW:ssa miksattu raita oikeaoppisesti masterointia varten?
4) Masteroitko suoraan DAW:sta vai käytätkö jotakin oikeaa masterointiohjelmaa masterin tekemiseen?
5) Masterointi netin suoratoistopalveluja varten? LUFS ynnä muut seikat?
6) Millä äänentasoilla otat ulos miksauksen masterointia varten? Jos siis käytät ulkopuolista ohjelmaa... Ja mitkä ovat masterin tavoitetasot lopputuloksen kannalta?
7) Maksulliset masterointipalvelut? Kokemuksia? Kannattaako tehdä siis itse vaiko jättää homma ammattilaisten haltuun?


1.) Jos olen tekemässä julkaisua, jolla on useampi biisi, tsekkaan että kaikkien biisien keskinäiset äänenvoimakkuudet ovat jokseenkin samalla tasolla. Jos joku vaikuttaa olevan liian pienellä tai kovalla, niin normalisoidaan.

3.) Koitan nykyään saada aina fl studiosta biisin ulos niin valmiina kuin vain mahdollista. Jätän jonkin verran siellä headroomia, jolloin jälkeenpäin on helppo laittaa biisiä isommalle tai pienemmälle jos tarve on.

4.) Jos äänenvoimakkuutta pitää säätää jälkeenpäin, olen tehnyt sen audacityllä. se on riittänyt minun touhuihin.

6.) Tämä on vaihdellut projektista riippuen -1 dB - -2 dB välillä.

t: Nimim "En tiedä oikeasti näistä asioista mitään, vaan yritän vaan kuulostella biisien äänentasoja korvillani"

P.S Aiheesta tulee mieleen Black sabbathin levy "Sabbath Bloody Sabbath". Siinä on taatusti käynyt joku masterointimoka. Levyn nelosbiisi "Sabbra cadabra" on jostain syystä loppua lukuunottamatta paljon hiljaisempi kuin levyn muut biisit. Näin kuulostaisi olevan myös spotifyssä löytyvässä 2009 vuoden remaster-versiossa. Olen ihmetellyt monesti kyseistä levyä kuunnellessa kun tämän biisin aikana pitää panna kuuntelulaitteen äänenvoimakkuutta kovemmalle. Voi toki olla, että vika on kuulijan korvissa.

P.S.P.S vähän niin kuin päinvastainen esimerkki löytyy Egotripin 20 suosikkia kokoelmalevyltä, jossa masteroijan ajatuskulku on todennäköisesti ollut luokkaa "PANNAAN KOVEMMALLE KUN EI KUULU VIELÄKÄÄN TARPEEKSI LUJAA! ANTAKAAPA NIITÄ KOPRESSOREITA OIKEIN KUNNOLLA! EI SAA JÄTTÄÄ YHTÄÄN HEADROOMIA!"

#7 kirjoitettu 15.02.2021 09:08 Muok:15.02.2021 09:34

Biisien normalisointia tehdään suoratoistoissa. Näkyy olevan kuitenkin Spotifyssa, että normalisoinnin voi kytkeä päälle tai ottaa pois päältä. Eli biisiä ei automaationa normalisoida uploudauksessa, vaan se normalisoidaan kuunnellessa (jos kuuntelija niin haluaa).

Kannattaneeko tuohon suositeltuun LUFS-tasoon pyrkiä? Suositeltu LUFS-taso takaa sen, että kun peräjälkeen soi biisejä, ne soivat normalisoituna samalla voluumilla suoratoistossa.

Kun taas biisin sama LUFS-suosituksen mukainen masterointi ajetaan ulos esim. jonkun baarin äänentoistosta (jossa biisit toistetaan peräjälkeen vaikkapa tietokoneen kovalevyltä tai CD:ltä), jyräävät muut kovalle masteroidut biisit paljon kovemmalla. Näin se LUFS-standardin mukainen biisi "jää jalkoihin" volumessa (siinä ympäristössä). Kun ei se baarin pitäjä vääntele sitä volaa jatkuvasti biisin mukaan.

Voihan biisistä tietysti tehdä useampia masterointeja eri käyttötilanteisiin, mutta se on työlästä touhua.

Kun lueskelin Spotifyn kyselypalstalta asioista, yksi kysymys oli: "Miksi biisini soi hiljempaa kuin muut biisit". Vastaus oli, että jos biisi on kompressoitu / limitoitu oikein vahvasti, normalisointi pudottaa biisin volymen alemmaksi. Koska volyymin pienentäminen tapahtuu keskiarvon perusteella, voi vähemmän kompressoidun / limitoidun biisin huippuarvot nousta suuremmiksi kuin tämän lujasti kompressoidun / limitoidun biisin huiput ovat (kun koko biisi soi niin "huipulla", ettei siinä pötkössä paljon ole hiljaisia tai huippukohtia, on vain se "ruttuun painettu putkessa oleva jyrä").

Edellisessä tapauksessa siis se biisi, joka oli tarkoitettu soimaan lujalla, soikin suoratoistossa normalisoituna hiljempaa kuin muut "miedommin masteroidut" biisit.

#8 kirjoitettu 15.02.2021 12:00 Muok:15.02.2021 12:24

Joo, eli ammattilaisten suositustenkin mukaan eri ympäristöissä pitäisi olla eri tasot mastereille. Mikähän masteroinnin taso radioon on paras? Radiothan kompressoi aina omia lähetyksiään, jolla tasoitetaan signaalia. Kaikkien aikakausien biisejähän ne kyllä pyörittää, ... niissä on hyvinkin erilaisia masterointeja.

Tässä on sellainen mielenkiintoinen tilanne, että kuuntelipa biisiä mistä tahansa muualta kuin fyysisenä äänitteenä tai imuroituna filenä, se on aina jonkin tason "vääristymä". Paitsi maailman parhaassa suoratoistopalvelussa Mikserissä!

Kun biisejä katsotaan taideteoksina, on myös mielenkiintoista, että taideteoksen lopputulos vaihtelee volyymin ja dynamiikan osalta eri kuuntelutilanteissa, ja vaikuttimena on se, miltä se biisi kuulostaa suhteessa muihin.

#9 kirjoitettu 15.02.2021 13:03

Aiheeseen liittyy:

Redditin indiemusicfeedback-osastolla on varoitus "Älä kuuntele näitä biisejä kuulokkeilla! Amatöörimusiikin äänenvoimakkuus voi vaihdella suuresti ja korvasi eivät välttämättä kestä"

#10 kirjoitettu 15.02.2021 15:16

Jamsteri kirjoitti:
Aiheeseen liittyy:

Redditin indiemusicfeedback-osastolla on varoitus "Älä kuuntele näitä biisejä kuulokkeilla! Amatöörimusiikin äänenvoimakkuus voi vaihdella suuresti ja korvasi eivät välttämättä kestä"


Kun järjestelmä ei millään tavalla vartioi / estä liian kovalla volalla olevan biisin lataamista, voi kyllä periaatteessa seassa olla sellainen "äänimälli", että se on korville vaarallista. Siksi pitäisi olla sellainen systeemi, joka estää volyymin nousemisen yli normalisoidun 0 db rajan, vaikka mitään keskimääräistä normalisointia (kuten Spotifyssa) ei olisikaan. Teknisestihän on mahdollista ajaa tuon rajan yli.

#11 kirjoitettu 15.02.2021 15:19 Muok:15.02.2021 15:27

IT kirjoitti:

Mutta joo... Oliko kyse yksittäisistä piiseistä ja niiden keskinäisistä eroista vaiko piisien sisäisten äänentasojen vaihteluista?


Yksittäisiä biisejä siis koski tämä. Ihmiset postaavat sinne omia teoksiaan kappale kerrallaan. Tässä pointtina siis oli se, että jos yhden biisin huippuvolyymi on jotain -99999 dB niin laittanut kuulokkeet täysille ja sitten kun seuraava onkin kompressoitu lyttyyn eikä jätetty yhtään headroomia niin saattaa korvissa soida

Jamsteri muokkasi viestiä 15:26 15.02.2021

#12 kirjoitettu 15.02.2021 15:28 Muok:15.02.2021 15:35

Jamsteri kirjoitti:
IT kirjoitti:

Mutta joo... Oliko kyse yksittäisistä piiseistä ja niiden keskinäisistä eroista vaiko piisien sisäisten äänentasojen vaihteluista?


Yksittäisi biisejä siis koski tämä. Ihmiset postaavat sinne omia teoksiaan kappale kerrallaan. Tässä pointtina siis oli se, että jos yhden biisin huippuvolyymi on jotain -99999 dB niin laittanut kuulokkeet täysillä ja sitten kun seuraava onkin kompressoitu lyttyyn eikä jätetty yhtään headroomia niin saattaa korvissa soida


Joo, tuo on mahdollista. Täälläkin on kyllä aika monella volatasolla soivaa biisiä. Aina kannattaa kuulokkeilla kuunnellessa vääntää vola biisin vaihtuessa aika pienelle ja nostaa sitten sopivaksi. Jos Spotifyssa ei ole laittanut normalisointia päälle, sama voisi kai tapahtua sielläkin ...

#13 kirjoitettu 15.02.2021 15:48

Äkkiä googlasin, löytyykö kuulokkeita desibelirajoittimilla. Ainakin lapsille näkyy löytyvän ...

#14 kirjoitettu 15.02.2021 18:56

Käsittääkseni sellaisia kuulokevahvistimiakin on, joissa on limitteri, joka estää liian kovan volyymin pääsyn kuulokkeisiin.

#15 kirjoitettu 16.02.2021 09:18

Tuossa tietoa kuulokkeiden spekseistä:

http://www.audiohead.f...

En ole minkään kamojen suhteen asiantuntija, mutta sen olen huomannut, kuinka erilaisilla tavoilla eri kuulokkeet toistavat musaa. Periaatteessa pitäisi pyrkiä miksauksissa ja masteroinneissa siihen, että musa kuulostaisi kaikilla toistovälineillä siedettävältä.

Masterointiguru Bob Katz muistaakseni sanoi jossakin masterointia käsittelevässä jutussa, että biisin lopputulosta kannattaa kuunnella aivan tavallisilla halvoilla toistolaitteilla, ja jos kuulostaa hyvältä, miksaus ja masterointi ovat onnistuneet. Ihmiset kuuntelevat monenlaisilla "räpsyillä" musiikkia, vain harvat ovat hifistejä, tämä on syytä huomioida. Biisin pitäisi soida hyvin sekä hifikamoissa että halvoissa kamoissa (sen mitä ne pystyvät toistamaan).

#16 kirjoitettu 16.02.2021 10:38

urpoarpo kirjoitti:
Tuossa tietoa kuulokkeiden spekseistä:

http://www.audiohead.f...

En ole minkään kamojen suhteen asiantuntija, mutta sen olen huomannut, kuinka erilaisilla tavoilla eri kuulokkeet toistavat musaa. Periaatteessa pitäisi pyrkiä miksauksissa ja masteroinneissa siihen, että musa kuulostaisi kaikilla toistovälineillä siedettävältä.

Masterointiguru Bob Katz muistaakseni sanoi jossakin masterointia käsittelevässä jutussa, että biisin lopputulosta kannattaa kuunnella aivan tavallisilla halvoilla toistolaitteilla, ja jos kuulostaa hyvältä, miksaus ja masterointi ovat onnistuneet. Ihmiset kuuntelevat monenlaisilla "räpsyillä" musiikkia, vain harvat ovat hifistejä, tämä on syytä huomioida. Biisin pitäisi soida hyvin sekä hifikamoissa että halvoissa kamoissa (sen mitä ne pystyvät toistamaan).


Koska biisejä kuunnellaan hyvin paljon autossa, pitäisi kuuntelukoe tehdä myös autoradion soittimella; näin kertoili eräs studiomies päivänä muutamana.

Mutta se perusidea on juuri se, että biisin pitää soida "hyväksyttävästi" lähes laitteella kuin laitteella. Veikkaan, että suurin osa kuuntelusta tapahtuu muutoin kuin huippukalliista kajareista mm. eritasoisilla luureilla.

#17 kirjoitettu 19.02.2021 10:26 Muok:19.02.2021 10:40

IT kirjoitti:
Lähes kaikissa aihetta käsittelevissä jutuissa taikka videoissa käytetään sanaa "headroom" kuvastamaan sitä, että kun sä otat sen perusmiksin ulos myöhempää masterointia varten, niin siinä pitää olla tilaa tasojen nostolle masterointivaiheessa...

niin. tarkoittaa sitä, että et oo ite kompressoinut biisiä lyttyyn ja voimakkain piikki on alle 0dBFS ennen kuin tarjoat sitä masteroitavaksi. huonosti tehtyä kompressointia ei pysty masteroinnissa korjaamaan.

Tossa justiin yksi kaveri puhui videolla, että hän tähtää jonnekin jopa lähemmäs -7 - -9 dB RMS tasoihin ja oliko tämä nyt masterointivaiheessa...

musatyylistä ja kaikesta muusta riippuen ihan passeli.

Lisäksi on otettava huomioon LUFS ("perceived loudness") jos aikoo laittaa musiikkiaan netin striimauspalveluihin... Spotifyn LUFS taso on -14 LUFS...

Mutta se kysymys: kuinka tulkita tuo -14 LUFS True Peak tai RMS desibeleinä? Eli kuinka monta True Peak tai RMS desibeliä on -14 LUFS?

LUFS on melko sama kuin RMS, mutta painotetulla taajuusvasteella ja pidemmällä otannalla joka vastaa paremmin sitä miten ihminen kokee äänenvoimakkuuden. se miten lähellä toisiaan niiden mittaamat lukemat on, riippuu biisistä.

LUFS-arvosta ei voi päätellä true peak -arvoa tai toisinpäin, koska ne mittaa niin eri asioita. true peak merkkaa sitä hetkellistä maksimitasoa, jossa signaali käy DA-muuntimen lowpass-filsun jälkeen, eli oikean hetkellisen maksimitason, joka voi digitaalisten samplejen välissä käydä korkeammalla kuin 0dBFS.

Ja jos kerta striimauspalvelut käyttävät tuota alhaisempaa äänentasoa musiikkitiedostojen standardoimiseen, niin silloinhan masterointiprosessissa tuo tasotavoite lähempänä 0 dB taitaa olla liian "äänekäs"???

en tiiä mitä tasotavoitetta tarkotat, mut:

nääh. sitä soitetaan silloin vaan hiljemmalla gainilla, ei siitä muuta haittaa ole. jokainen saa edelleen limitoida biisinsä niin lyttyyn kuin tahtoo, jos tykkää siitä lyttäämissoundista. yhtä kovalta se lopputulos silti kuulostaa sen gain-korjauksen jälkeen.

Ja sitten nuo peak säädöt, niin klubi- ja cd tarkoituksessa voidaan tavoitella -0,1 dBTP tasoa, mutta Spotifyn tapauksessa -1 dBTP tasoa.

toi -1dBTP on kyl vähän pösilö raja. jos äänentoistossa on jotain sellaisia häiriötekijöitä, että sen ylittävästä signaalista on jotain haittaa, niin melko varmasti se on muutenkin ihan päin persettä ja sitä käyttävää henkilöä ei varmaankaan edes kiinnosta.

toki käytännössä yhden desibelin ero on melkein yhtä tyhjän kanssa, mut miksi suotta jättää se käyttämättä.

Eli taitaahan se olla niin, että jos olet käyttänyt piisin äänittämiseen ja miksaukseen tunti- ja päiväkaupalla aikaa, ja olet tosissasi tekemässä masteria eri käyttötarkoituksiin, niin pienellä vaivalla kokonaisajankäyttöön nähden saa aikaiseksi masterin jokaista eri käyttötarkoitusta varten...

ainoo kohde johon saattaisin masteroida eri tavalla (mut todennäkösesti en kuitenkaan) ois radiosoitto, koska siellä signaali vedetään ääniprosessoreiden kautta, jotka muuttaa signaalin dynamiikkaa ja yleissointia, eikä pelkästään staattista äänenvoimakkuutta. muuten mä kyllä ylipäänsä pitkälti viis veisaan noista LUFS-suosituksista ja masteroin biisit niin kovalle tai hiljaiselle kuin tekee mieli ja on tarkoituksenmukaista, oli se sitten oma tai jonkun muun biisi. säilyypähän yhtenäinen sointi riippumatta siitä mitä reittiä biisiä kuuntelee, kun ei oo kompressoinut/limitoinut eri tavalla.

bottom line, ei noista lufseista ja suosituksista kannata stressiä ottaa, tai muuten menee vähän perse edellä syvään päätyyn, kymmenen tikkua kuopassa ja mitä näitä nyt oli.

Eli kuinka tuo käytännössä hoituu? Tarvitsenko master kanavan signaaliketjuun viimeiseksi oman plugarin, joka noita eri tasoja mittaa ja analysoi? Tällaisiahan on ostettavissa masteroinnin avuksi?

älä nyt suotta osta mitään. jos haluut selvittää omien biisien lufs-tasot, saat ilmaiseksi mm. youlean loudness meterin.

#18 kirjoitettu 19.02.2021 11:02

IT kirjoitti:
Toisaalta olisi kiva kuulla ihmisiltä tässä ketjussa kommenttia noista masterointiohjelmien standalone versioista... Mitkä niistä ovat parhaita, ja kannattaako sellaista hankkia?

Itse olen kuitenkin vähän kahden vaiheella tämän masteroinnin suhteen... Olen hyvin pärjännyt näiden demojen kanssa ihan perusmiksauksella, ja suunnitelmissa ei nyt ainakaan lähitulevaisuudessa ole julkaista mitään missään kaupallisissa striimauspalveluissa, joten nykymenetelmälläkin pärjään täällä Mikserissä...

kannattaa opetella kävelemään ennen kuin yrittää juosta. ts. keskittyisin miksaamisen opetteluun ennen kuin yritän hioa jotain viimeisiä yksityiskohtia masteroinnilla.

#19 kirjoitettu 24.02.2021 09:11

IT kirjoitti:

Toisaalta olisi kiva kuulla ihmisiltä tässä ketjussa kommenttia noista masterointiohjelmien standalone versioista... Mitkä niistä ovat parhaita, ja kannattaako sellaista hankkia?

Olisi mukava kun voisi ottaa daw:sta ulos stereoraidan, ja sitten masteroida sen yhden raidan erillisessä masterointiohjelmassa...



Sama hoituu ihan hyvin siten, että avaa DAW:ssa uuden istunnon jossa on ainoastaan valmiiksi miksattu raita.

Olen itse tehnyt ns. "perus-masterointi-istunnon", johon on avattu valmiiksi kaikki ne palikat joita yleensä käytän. Avaan miksatun raidan tähän ja tallennan istunnon masteroitavan biisin nimellä. Säästyy vaivaa kun ei tarvitse hakea samoja palikoita joka kerta ohjelmavalikoista. Ainoa mikä pakostakin muuttuu istunnosta toiseen, on biisin pituus joka tietysti pitää korjata joka kerta kun uusi istunto uuden biisin kanssa aloitetaan..

#20 kirjoitettu 24.02.2021 11:51

Itse teen arvatenkin amatöörimäisiä virheitä, mutta joka tapauksessa käytän masteroinnissa tarvitsemiani plugareita master-istunnon master-kanavassa. En tiedä kuinka paljon eroa tulisi jos pistäisi plugarit vaihtoehtoiseen paikkaan eli masteroitavana olevan miksausraidan plugaripaikkoihin. Iso osa tarvittavista elementeistä (EQ, COMP jne) sisältyy joka tapauksessa joko Ozoneen tai Lursseniin, joita käytän säännöllisesti, joten plugareita on itse asiassa auki ihan minimaalisesti. Tuntuvat nuo toimivan noinkin.

Yksi tyyppi vetää kaikki plugarit peräkkäin masteroitavana olevalle miksausraidalle, toinen ketjuttaa prosessin siten että se virtaa ketjutetusti monen raidan läpi ja joka raidassa on vain 1-2 plugaria koska prosessoritehot kuulemma riittävät siten paremmin (mene ja tiedä tuosta ...). Ei noista saa hittokaan mitään tolkkua. Veikkaan, että korvin kuultavaa eroa ei sokkotestissä synny vaikka tuon järjestelee jollain muullakin tavalla

Miksauksessa yritän osua -10 ... -6 tasovälille (eli mittariston pitäisi säilyä master-kanavassa koko ajan vihreänä) ja masteroinnin teen tasolle -2 (mittaristo säilyy keltaisella alueella). Olen joskus lukenut nuo arvot jostain artikkelista joka väitti että noille tasoille kun tekee niin pitäisi kelvata joka paikkaan. En tiedä onko asia noin vai ei; tuntuu sille että mitä enemmän artikkeleita selaa sen enemmän sekaisin menee. Noista arvoista poiketaan oletettavasti mm. musiikkityylin perusteella.

#21 kirjoitettu 25.02.2021 09:26

IT kirjoitti:
EDIT: Ja lisään tähän, että millä tasolla tuo miksattu raita kannattaa ottaa ulos, jos sen meinaa uudessa istunnossa masteroida?

Eli kuinka monta desibeliä alle sen nollatason? Kuinka paljon siis itse esim. jätät sitä "headroomia" sitä masterointia varten?

ei oo käytännössä väliä kunhan se ei mene yli 0dBFS. sillä että piikit menee jonkun x desibeliä alle nollatason ei voita yhtään mitään, mut se ei myöskään haittaa (tiettyyn rajaan asti). noi -6 ja -10 ja [insert joku vastaava desibelimäärä tähän] suositukset on lähinnä jotain varovaisia yleistyksiä tyyliin "jos lopputulos on suurin piirtein jotain tällaista, homma ei mene vituiks", eikä niitä tarvi orjallisesti normalisoida mihinkään tiettyyn desibelimäärään, koska siitä ei oo lopulta mitään hyötyä.

#22 kirjoitettu 25.02.2021 13:54

IT kirjoitti:
Itse asiassa kaikki mitä olen lukenut aiheesta plus katsomani videot, joissa oikeat audioinsinöörit, jotka työkseen miksaavat ja masteroivat, puhuvat sen puolesta, että kun raitaa miksataan masterointia varten, niin headroomia olisi hyvä jättää sen -3 - -6 dB, jotta masterointi insinöörillä olisi sitä pelivaraa, ja hän sitten nostaa ne tasot lähelle sitä 0 dBFS...

ei siitä oikeasti ole mitään hyötyä, eikä mitään "pelivaraa" tule mitenkään maagisesti enemmän, eikä se vaikuta masterointiin pätkän vertaa. signaalin voimakkain piikki saa olla vaikka 0dBFS, kunhan se ei oo clipannut. hahmotatko?

sama pointti kirjoitettuna huomattavasti pidemmin auki.

#23 kirjoitettu 25.02.2021 15:47 Muok:25.02.2021 16:03

IT kirjoitti:
Lähinnä tuossa artikkelissa on se idea, että jos se sun miksaus otetaan ulos masterointia varten 0 dB tasolla, ja haluat varmistua siitä ettei homma mene ylitse, niin joudut luultavasti käyttämään limitteriä siihen miksauksen master bus kanavaan, asia jota kaikki nuo mun linkkaamat videot, artikkelit ja lähteet kehoittaa välttämään... Tämä on myös huono homma transienttien kannalta...

en mä sanonut että se pitää ottaa ulos 0dB tasolla, vaan että sitä headroomia ei erikseen tarvi säätää mihinkään tiettyyn arvoon ja siitä ei tarvi stressata. helpostihan sä näet audioeditorissa tai master-kanavan piikkitason holdista et missä se voimakkain piikki on ollut, eikä siihen nimenomaan tarvi tai pidä laittaa mitään limitteriä ennen masterointia.

If a track’s signal approaches 0dB, it’ll most likely clip at some point.

ja jos piikkitasot ei mene 0dB, niin sit ne ei mene. ei sitä tarvi arvailla kun sen voi tarkistaa. hölmö pointti.

The odds are, if your track is peaking at 0.0dB, then you have inter-sample peaking. This causes mild, but unwanted clipping distortion.

jos varsinaiset samplearvot ei oo clipannu, inter-sample peakingista ei oo mitään haittaa, koska se itse digitaalinen data ei oo kärsinyt millään lailla, eikä siitä oo masteroinnissa mitään haittaa. taikasanat tässä onkin nimenomaan "the odds are", koska jos biisi piikkaa huomattavan usein nollassa, on todennäköistä että biisi clippaa silloin muutenkin, mutta mä oon koko ajan puhunut vaan voimakkaimmasta piikistä. se saa olla vaikka nollassa.

Kaiken kaikkiaan siitä ei haittaakaan ole, jos se miksin ottaa masterointia varten ulos -4 dB tasolla max... Tuota on studiot ja masterointi-insinöörit käyttäneet vuosikymmeniä lähtökohtana, joten se mikä on toiminut ennenkin toimii myös nykyään...

tossa on sellanen vaarallinen logiikkaharha, että vuosikymmeniä sitten laitteisto ja välineet oli aika lailla erilaisia, eikä samat käytännöt välttämättä päde tai niillä ei ole samanlaista merkitystä nykyään, ja vanhat insinööripapat ovat niissä jumissa ihan vanhasta tottumuksesta. tietysti muutaman desibelin vara on aina parempi jos et oo varma millä voimakkuudella piikit soi, mutta jos sä näet sen piikkidesibelilukeman jostain, niin ei ole mitään hyötyä käyttää erillistä vaivaa sen säätämiseen johonkin -3, -6 tai -10 desibeliin. jos se ei clippaa niin kaikki on hyvin. tota lukuihin takertumisen turhuutta mä yritän vain painottaa.

#24 kirjoitettu 26.02.2021 21:18

Seuraavaksi voitaneenkin heittää jerryä vaikka siitä pitääkö lähtö- ja tulotason olla sama ennen ja jälkeen EQ:n vai ei. Tuli vaan mieleen kun yhdessä miksauksen ja masteroinnin "opastusvideossa" tyyppi painotti erityisesti sitä, että po. tasojen pitää olla samat.

Kuulostaahan tuo tavallaan jopa loogiselta, mutta omissa töissäni ei varmaan koskaan ole ihan samaa tasoa ... tai en ainakaan ole kiinnittänyt asiaan tietoisesti mitään huomiota.

#25 kirjoitettu 27.02.2021 18:55

Olen saattanut joskus masterointia kokeilla suoraan DAW:sta ja lisäksi muistan kokeilleeni muutaman kerran netissä toimivia masterointisovelluksia varsinkin yhden musiikkiprojektin kohdalla.

Oman sooloprojektin kohdalta on ollut parempi ulkoistaa masterointi ammattilaisille etenkin kun olen viime aikoina alkanut julkaista soolotuotantoa myös suoratoistopalveluissa ja haaveena olisi saada vielä CD- ja vinyylilevyille.

Ehkä tulevaisuudessa voisin tarjota masterointia kunhan vaan löytyisi intoa sen opiskeluun koska miksaamisessa ja biisinteossa on enemmän opittavaa kun missään muussa. Lisäksi aina on hyvä hyödyntää apukäsiä joissakin osa-alueissa.

Maksullisia masterointipalveluita on ehkä parempi höydyntää kun mitään ilmaisia palveluita vaikka joissakin yhteisöissä joku saattaa tarjota ilmaiseksi mutta on tällä hetkellä neuvottelut yhden masteroijan kanssa hieman kesken.

#26 kirjoitettu 28.02.2021 17:56 Muok:28.02.2021 17:58

AnttiJ kirjoitti:
Seuraavaksi voitaneenkin heittää jerryä vaikka siitä pitääkö lähtö- ja tulotason olla sama ennen ja jälkeen EQ:n vai ei. Tuli vaan mieleen kun yhdessä miksauksen ja masteroinnin "opastusvideossa" tyyppi painotti erityisesti sitä, että po. tasojen pitää olla samat.

Kuulostaahan tuo tavallaan jopa loogiselta, mutta omissa töissäni ei varmaan koskaan ole ihan samaa tasoa ... tai en ainakaan ole kiinnittänyt asiaan tietoisesti mitään huomiota.

liittynee siihen, että ekutuksen aiheuttamaa eroa on helpompi arvioida objektiivisesti, jos ekuttamaton vertailukohde soi yhtä kovalla. kovempi mielletään herkästi paremman kuuloiselta. riippuu sit ekutuksesta ja kaikesta, kannattaako ekutuksen aiheuttama subjektiivinen voimakkuusero kompensoida vaiko ei.

lisäpointti ekutuksiin: soolona ekutettavan raidan kuuntelussa saattaa herkästi käydä niin, että ekuttaa sen kuulostamaan soolona hyvältä, mut se ei välttämättä tee sille palveluksia biisin seassa. pitää muistaa, että jos raita ei soi biisissä yksinään, ei haittaa miten oudolta se saattaa kuulostaa solotettuna.

#27 kirjoitettu 28.02.2021 18:52

veezay kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
Seuraavaksi voitaneenkin heittää jerryä vaikka siitä pitääkö lähtö- ja tulotason olla sama ennen ja jälkeen EQ:n vai ei. Tuli vaan mieleen kun yhdessä miksauksen ja masteroinnin "opastusvideossa" tyyppi painotti erityisesti sitä, että po. tasojen pitää olla samat.

Kuulostaahan tuo tavallaan jopa loogiselta, mutta omissa töissäni ei varmaan koskaan ole ihan samaa tasoa ... tai en ainakaan ole kiinnittänyt asiaan tietoisesti mitään huomiota.

liittynee siihen, että ekutuksen aiheuttamaa eroa on helpompi arvioida objektiivisesti, jos ekuttamaton vertailukohde soi yhtä kovalla. kovempi mielletään herkästi paremman kuuloiselta. riippuu sit ekutuksesta ja kaikesta, kannattaako ekutuksen aiheuttama subjektiivinen voimakkuusero kompensoida vaiko ei.

lisäpointti ekutuksiin: soolona ekutettavan raidan kuuntelussa saattaa herkästi käydä niin, että ekuttaa sen kuulostamaan soolona hyvältä, mut se ei välttämättä tee sille palveluksia biisin seassa. pitää muistaa, että jos raita ei soi biisissä yksinään, ei haittaa miten oudolta se saattaa kuulostaa solotettuna.


Tuohon ekaan sen verran, että kun käytän usein valmiita esiasetuksia, niin joissakin käy niin että volyymi tuntuisi nousevan EQ:ssa hieman, mutta ei kuitenkaan häiritsevästi. Vaan voihan olla, että uusia ja parempi erottuvuuskin luo tuon vaikutelman. Ihan tarkkoja mitta-arvoja en ole kuitenkaan viitsinyt katsella.

Toinen pointti on niin totta kuin voi olla ... yleensäkin. Itse opin sen kantapään kautta kun olen yrittänyt saada pillejä soimaan esim. sekstetissä. Kokonaisuus ei välttämättä toimi kunnolla vaikka kaikki pillit yksinään kuulostaisivat olevan ihan OK. Ja vaikka pilliryhmä soisi hyvin yksinään, se ei välttämättä kuulostakaan enää niin hyvälle muun melskeen seassa. Vaikka esim. trumpetit olisivat pelkässä pilliryhmässä oikeassa suhteessa muihin pilleihin, ne saattavatkin nousta lopputuloksessa ihan eri tavalla esiin ilmeisesti siksi että fonien äänialueelle tulee muuta tarjontaa.