|
Kirjoittaja
|
Run Into The Night
|
|
AnttiJ
Aimo Annos
&
Rytmi-Veikot
7403 viestiä
|
#1 kirjoitettu
03.11.2020 06:23
Biisi kuulostaa selvästi tuotantonsa puolesta paremmalta kuin edelliset. Laulun virekin on aiempaa parempi eli ei vire biisiä pahenna vai mites se nyt olikaan? Kitarat erottuvat paremmin toisistaan ja stereokuva tuntuu muutenkin laajemmalta. Bassoon on nyt löytynyt etenkin biisin alkupuolella uusia linjoja jolloin taustakin kuulostaa elävämmältä. Ja koska näin on, myös riffit erottuvat ihan eri tavalla kuin ennen. Eli paljon hyvää on tapahtunut lyhyessä ajassa.
Valitettavasti äänitysolosuhteet ovat aiemmin kerrotun kaltaiset, joten tykimpää lauluääntä voi olla mahdotonta käyttää; se sopisi tähän biisiin mielestäni hyvin. Poppis jo viittasikin "venytyksiin" ja minusta niitä voisi vieläkin hiukan karsia jotta biisin iskevyys paranisi.
Kun tarkoitus oli kommentoida asioita joita nousee mieleen, niin otan tähän yhden Tamimaisen prinsiipin framille. Laulussa kysymys on myös sanoituksesta eli tehdäänkö lyhyttä ja iskevää tekstiä vai pitkää, vokaalivoittoisempaa riimitystä; molemmilla on omat puolensa. Tässä on valittu jälkimmäinen tapa ja se tietysti johtaa vähän väkisin noihin venytyksiin.
ai niin ... avausriffi on vallan mainio. 
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
|
|
cedarbear
3173 viestiä
|
#2 kirjoitettu
03.11.2020 09:40
IT kirjoitti:
Ja totta on sekin, että rock ja pop musiikissa on sanottu jo kaikki mitä sanottavissa on... Uusia näkökulmia on vaikea löytää, ja oikeastaan se mikä ratkaisee on persoonallinen tapa ilmaista samat asiat, jotka moni muu on jo esittänyt tuhanteen kertaan...
Sillä musiikkipisnes kaipaa sytykkeitä, jotta tuli pysyy liekeissä... Ja mikäpä tähän sopisi paremmin kuin vanhan ja hyväksi koetun paketoiminen aina vain ja uudestaan uudenlaisiin paketteihin...
Isken lusikkani soppaan, vaikka kommenttiani ei ehkä kaivatakaan. Enhän (”teknisesti ottaen”...) kommentoi otsikon kappaletta, vaan joitain muita näkemyksiä.
Olen tietenkin Filiuksen kanssa pitkälti samoilla linjoilla siitä, mitä musiikissa kaipaan, vaikka se avaakin asioita tuntevalle niin laajan kentän toisilleen aivan vastakkaisia ilmiöitä, että ei sieltäkään mitään yhtä harmoniaa löydy. If you know what I mean?
Rock (or whatever)-musiikki on kuitenkin niin laaja, edelleen elävä ja kehittyvä taidemuoto, että minä en ainakaan ole huomannut että kaikki olisi jo sanottu. Jos rockin ymmärtää vain mainstreamiksi ja kliseekokoelmaksi, niin sitten ei auta muu kuin kierrättää, onhan siinäkin tekemistä. Kahden tai kolmen soinnun pohjalle - tai mihinpä niitä sointuja tarvitaan? - voi rakentaa marginaalissa aivan mitä vain, josta useimmat eivät tiedä mitään. Ja hyvä niin.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
spaussi
125 viestiä
|
#3 kirjoitettu
03.11.2020 11:38
Tässä biisissä tykkäsin tosta kitara riffistä joka miellytti kovasti meikäläisen korvaa.
Tuttua it tuotantoa josta paistaa jotenkin tekemisen mukava meininki.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
veezay
bassofriikki
7701 viestiä
Luottokäyttäjä
|
#4 kirjoitettu
03.11.2020 17:41
Filius|B kirjoitti:
Täällä oli kerran joku kappale (en muista esittäjää) jossa iitee oli kitarassa, siinä oli tunnelmaa.
Tätä tarkoitin
https://www.mikseri.ne...
IT oli viittaus impulse trackeriin ja siinä käytettyihin kitarasampleihin.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
cedarbear
3173 viestiä
|
#5 kirjoitettu
03.11.2020 22:05
IT kirjoitti:
Samaa rock musiikkia se on edelleen seksistä, rakkaudesta ja ihmissuhteista mutta "paketointi" on uusi... Tämä on sama asia kuin tuo sun ilmaisu "elävä ja kehittyvä taidemuoto"....
Suoritin tuossa juuri mielenkiintoisen (?) kokeen käymällä läpi 50 viimeisintä kappaletta, jotka ovat soineet kokoelmastani randomilla. Kuvittelen edelleenkin että sitä musiikkia voi kutsua rockiksi. No, ilmeisesti varsin laajassa merkityksessä, sillä 32 noista oli instrumentaaleja, 17 sisälsi jotain vokaaleita ja biisien nimetkään eivät viitanneet rakkauteen/ihmissuhteisiin. Yksi kappale saattoi viitata rakkauteen, en mene vannomaan.
Tällaisia vääristymiä henkilökohtaiset valinnat tuottavat.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
cedarbear
3173 viestiä
|
#6 kirjoitettu
04.11.2020 08:21
IT kirjoitti:...
Huoh. (Sinulla on kyllä erikoinen taipumus tulkita viattomia ja humoristisia viestejäni, ottaa ne jotenkin henk.kohtaisesti, JA sen myötä ns. mennä henkilökohtaisuuksiin.)
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
Uppe
2014 viestiä
|
#7 kirjoitettu
04.11.2020 11:42
Ihan kelpo biisi idea. En nyt ala arvioimaan esimerkiksi laulua, koska edellisen biisin aikana kävi selväksi, että demolaulu piisaa sinulle. Tuli mieleen, että Bruce Dickinson on sinun biiseillesi parempi tulkitsija kuin Ozzy Osbourne (jota ehdotin edelliseen biisiisi), Bruce sopii tyyliisi paremmin. (minulla ei ole puhelinnumeroa hänelle, kysy numerotiedustelusta :
Iron Maiden, The Number Of The Beast
https://www.youtube.co...
Sinä julkaiset niin nopeaan tahtiin, että et ehkä anna itsellesi oikein aikaa mietintään esimerkiksi mielikuvituksekkaiden kitarariffien osalta. Kitarariffit ovat yksi hyvä keino saada mielenkiintoa raskaisiin biiseihin. Itse pidän riffien varaan rakennetusta hevistä / hard rockista enemmän kuin raskaasta vitosvallista, jonka päälle laulaja kirkuu sanottavansa. Yhden kielen yksinkertainen riffi (siis ei sointu) tuhdilla soundilla saa ihmeitä aikaan. Mutta toki itse määräät musiikkisi suunnan, tämä oli vain ehdotus.
Nämä esimerkiksi miellyttää minua, riffit jyrää:
Black Sabbath, Supernaut:
https://www.youtube.co...
Deep Purple, Burn:
https://www.youtube.co...
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
Uppe
2014 viestiä
|
#8 kirjoitettu
04.11.2020 11:49
Sori tässä Black Sabbathin Supernaut:
https://www.youtube.co...
Se Led zeppelinkin on ok esimerkkinä.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
|
|
Uppe
2014 viestiä
|
#9 kirjoitettu
04.11.2020 12:48
IT kirjoitti:
Noista mielikuvitusriffeistä sen verran, etten nyt ole ihan Ritchie Blackmore sentään, joka kyllä loihti legendaarisia riffejä kuin liukuhihnalta... Tekisin riffejä enemmänkin, jos niitä vain keksisin, mutta toimivien riffien luominen on itse asiassa pirun vaikeata...
Sitten tuon tähän keskusteluun vielä sellaisen näkökulman, että monesti tuntuu siltä, että monet klassiset rock piisit on riffien ja yhden kielen riffien varaan perustuvia, kun taas 90-luvulta lähtien rockissa on ollut vähemmän riffejä ja enemmän sointupohjaista tuotantoa... Tai näin musta ainakin tuntuu olevan...
Joo, vaikeaa se on, eikä rimaa tarvitse kattoon laittaa ... harvassa on hyvät riffin tekijät huipullakin.
On kai se raskaan musan tekotapa muuttunut entisistä ajoista. En sitten tiedä, että onko julkaisuilla niin kiire, että ei ole aikaa pysähtyä miettimään riffejä ... hyviä kitaristejahan bändeissä kyllä on.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
Ladataan