Mikseri.net

#2 kirjoitettu 22.08.2020 16:32 Muok:22.08.2020 16:39

Tuo rikkaiden 20%:n osuus taitaa olla välittömistä veroista; välilliset verothan pruukkaavat olla kaikille samansuuruisia joten se tietysti muuttaa tilastoja siihen suuntaan että rikkaiden maksama osuus kaikista henkilöön liittyvistä veroista pienenee.

Pieni asiaan liittyvä kuriositeetti eli valtion ansiotuloverosta rikkaiden osuus on STTK:n mukaan seuraava: rikkain 10% maksaa 70% valtion tuloverosta. Kuten tunnettua, Suomen progressio on ihan maailman huippua ja näkyyhän se toimivankin.

Noita tilastoja "kuka maksaa mitäkin" muuttavat tietysti nuo puhutut tulonsiirrot. Jos ne otetaan huomioon, niin rikkaiden maksama osuus kokonaisuudesta taitaa kasvaa aika lailla koska heille ei suoranaisia tulonsiirtoja juurikaan tipu muutamaa poikkeusta (mm. lapsilisät) lukuun ottamatta. Eli jos tuloeroja verrataan, niin silloin kai pitäisi vertailla käytettävissä olevia nettotuloja eli karkeasti jotenkin tähän tyyliin:
- rikkaat ja parempituloiset: tulot ./. verot
- muut: tulot ./. verot + tulonsiirrot

Veikkaan, että joku on selvittänyt tuollaisenkin laskelman lopputuleman.

------------------------

Kokonaisveroaste Suomessa on joka tapauksessa ihan maailman huippua ... ja silti tuntuu että rahat ovat loppu koko ajan. Jotain matoja tähän Suomen systeemiin kyllä sisältyy.

Pohdiskelin asiaa tekemällä karkean ajatusvertailun Ruotsiin ja päädyin johtopäätökseen, että siellä samalle yhteiskunnan infraan liittyvälle investoinnille tai sen kunnossapidolle on karkeasti ottaen tuplamäärä maksajia. Oli kysesssä uusi pätkä moottoritietä, uusi lentokenttä, uusi satama, uusi raideyhteys tai noiden kunnossapito... kohteiden verorasitus on Ruotsissa merkittävästi matalampi/veronmaksaja kuin Suomessa, koska investoinnin arvo on suurin piirtein sama. Maapinta-alan kokoero on vain +25% Ruotsin hyväksi, joten investointi- ja kunnossapitotarve ei Ruotsissa ole lähelläkään tuplaa Suomeen verrattuna. Kun kokonaisveroasteet ovat aika lähellä toisiaan, se tarkoittaa sitä että Ruotsissa jää enemmän pelivaraa muihin kohteisiin. Vastaavia suurempaan kokoon liittyviä etuja löytyy varmasti muitakin.

Tuosta seuraakin ikävänoloinen johtopäätös: olemmeko jääneet kokomme puolesta huononevan huoltosuhteemme kanssa jo nyt jonkinmoisen kriittisen pisteen alapuolelle ja tasolle, jossa ei enää pystytä seuraamaan esim. Ruotsin elintasoa?

Jos olemme, niin tilannetta on todella vaikea korjata.

#3 kirjoitettu 22.08.2020 16:37

Talouden koon putoaminen sinkkutalouksiksi on kyllä yksi merkittävä tekijä siihen että köyhyys lisääntyy.

Samanlainen killeri on tietysti se aiemmin todettu kouluttamattomien työpaikkojen karmea väheneminen, josta tuntuu suurin osa johtuvan globalisaatiosta ja loppuosa teknisestä kehityksestä ja toimialamurroksista. Noista pudokkaista hyvin moni elää köyhyysrajan tuntumassa, jos pitäisi heittää arvaus kehiin.

#4 kirjoitettu 22.08.2020 17:13

Ostovoima se onkin vekkuli, ikään kuin kaksipuolenen asia joka sopii melkein kohtaan kuin kohtaan.

Kokoomus tosiaan perustelee veronalennuksia ostovoiman säilyttämisellä, ja sitähän alennus tietysti tekisi.

Mutta sitten kun mennään TES-kierroksille, niin mikäs onkaan se asia jonka varaan demarijohtoisten liittojen palkankorotusvaatimukset perustellaan? Ostovoiman säilymisellä, ja sitähän ne korotuksetkin tekevät.

Myös Vasemmistoliiton sydäntä lähellä olevien sosiaali- ja opintotukien korotusesityksiä perustellaan ihan samoin: korotukset parantaisivat ostovoimaa.

Hihasta löytyy sama ässä oli puolue mikä tahansa.

#5 kirjoitettu 22.08.2020 18:12

IT kirjoitti:

Hyvä huomio... Ostovoima on toki tärkeä asia, mutta asiaan vaikuttaa se kenen ostovoimasta puhutaan ja mistä vinkkelistä sitä katsotaan...


Joo, on se sikäli erittäin tärkeä että jos ostovoimaa ei ole, talouden kysyntä sakkaa alta aikayksikön ja rattaat pysähtyvät erittäin nopeasti.

Mutta sitä en oikein jaksa uskoa, että n. 1%-yksikön tuloveronkevennykset vaikuttaisivat rikkaiden kulutuskäyttäytymiseen sitä tai tätä; rahat löytyvät uuteen autoon ihan varmasti joka tapauksessa jos tarvis on. Kaiken lisäksi noita varsinaisia rikkaita on niin vähän, että vaikka ne söisivät yhden aterian päivässä lisää niin eipä siinä BKT-neula mihinkään pomppaisi. Ja sitäpaitsi todella rikkailla ei edes ole ansiotuloja.

Keskituloisille sillä voi olla joku vaikutus silloin kun ollaan vähän kahden vaiheilla jonkin hankinnan suhteen. Voi olla että porsassiivu vaihtuu kerran kuussa nautaan tai rohjetaan ostaa uusi kämppä kun päästään juuri ja juuri pankinjohtajan asettaman nettotulorajan yli.

Sen tiedän oikein hyvin, että veronpalautukset aiheuttavat lievää ryysistä kauppoihin, mutta verotaulukkorukkausryysiksestä en ole ikinä kuullut.

Itse en pidä veronkevennyksiä tässä kohtaa mitenkään tärkeinä. Saman vaikutuksen omaan talouteensa saa helposti kun säätää lattialämmityksen paria astetta matalammaksi pesutiloissa. Sitäpaitsi ei kannattaisi turhaan kärjistää tilannetta, sillä ennustan että leikkaukset tulevat eteen hyvin nopeasti. Siinä kohtaa tehty kevennys ei ainakaan helpota leikkauksien tekoa.

#6 kirjoitettu 22.08.2020 18:57

Eläkkeistä osa maksetaan muualta kuin valtion budjetista eli eläkeyhtiöistä, joten tämä luullakseni vähän loiventaa huoltosuhteen heikkenemistä, mutta se tiedetään että jatkossa vanhusten huoltoon ja hoitoon menee n. 500 m€/v lisää joka vuosi. Kovasti kummeksun tätä taustaa vasten sitä, että uudesta sote-virityksestä on pudotettu tuottavuus- ja säästötavoite kokonaan pois.

Veronmaksajain Keskusliiton tilastoista selviää että Suomi oli OECD-maista sijalla 5 vuonna 2018 kokonaisveroasteellaan 42,4%. OECD:n keskiarvo oli 34,3%. GB oli 33,5%, Kanada 33%, Uusi-Seelanti 32,7%, Japani 31,4%, Australia 28,5%, Sveitsi 27,9%, Irlanti 22,3% ... ihan länsimaitahan nuokin ovat vaikka veroaste onkin merkittävästi Suomea matalampi. Kyllä Suomi on huippuverottaja ehdottomasti.

Nyt en ollenkaan osaa sanoa kuinka monessa muussa maassa työeläkkeet on hoidettu samalla tavalla kuin Suomessa; sillä voi olla vaikutusta mm. noiden lukujen vertailukelpoisuuteen.

Infran korjausvelka on syntynyt siten, että kun budjetissa ei ole ollut rahaa niin ei korjata, vaikka jokainen ymmärtää että mitä kauemmin korjauksia siirtää, sen suurempi korjauksesta tulee. Tässäkin toimii tuo Ruotsi-ilmiö: maksajia melkein samanlaisen tieverkon ylläpidolle on puolet vähemmän kuin Ruotsissa.

Mistä tulikin mieleeni, että Suomella on "ristinään" suhteellisen suuri, mutta erittäin harvaan asuttu maa mikä nostaa kaikenlaisen logistiikan kuluja ihan erilaisiksi kuin vaikkapa Ranskassa tai Saksassa Hollannista puhumattakaan.

Nykyinen hallitus siirtelee koko ajan kaiken epämiellyttävältä vaikuttavan tulevaisuuteen, ja se on erittäin huono asia. Ei koronakaan estä sitä, etteikö hallituksella pitäisi olla valmiina selvä tiekartta siihen miten tavoitellut 60.000 uutta työpaikkaa saavutetaan. Kun kartta olisi valmiina, niin toiminta voitaisiin käynnistää heti kun koronasta päästään väljemmille vesille. Tuohan on aivan olennainen asia siltä kantilta, että budjettiinkin saadaan jotain pitoa ja tuloja menojen tilalle. Korona ei estä myöskään työelämään liittyvien pelisääntöjen uudistamista, jos puuhaan vain haluttaisiin ryhtyä. Mutta kun ei haluta.

Jos veropohjaa halutaan laajentaa, niin se kannattaa tehdä kerralla kuntoon sellaisella tavalla että se osuu vähän kaikkiin. Jos varallisuusveroa halutaan kiristää tavalla tai toisella, kannattaa samaan yhteyteen liittää AY-järjestöjen verovapauden poisto. Tuntuu kummalliselta, että tavallinen kansalainen maksaa pääomaveroa osinkotuotoista, mutta AY-järjestöt ja muutamat muut eivät mitään. Takavuosina poistettiin oman asunnon lainoilta korkovähennysoikeutta, miksei nyt poistettaisi vaikkapa AY-jäsenmaksujen vähennysoikeutta. Nuo kun tehdään, niin kaikkia (rikkaat sekä järjestöt) keljuttaa tasapuolisesti samalla kun veroja kertyy satoja miljoonia lisää, joten asiathan olisivat oikein hyvin.

#7 kirjoitettu 23.08.2020 05:32 Muok:23.08.2020 05:48

En ole ehdottamassa verotuksen laskua tai muuttamista muutenkaan, mutta vastustan ehdottomasti sitä ajatusta että verotuksen korotus olisi ratkaisu köyhyysongelmaan, koska se johtuu aiemmin mainituista erittäin monesta muustakin asiasta (kuten vaikkapa järisyttävistä asumiskuluista tietyillä alueilla) joita voidaan korjata ilman rahaakin.

Veronkorotuksia tulee joka tapauksessa, mutta ne menevät vanhusten hoitoon ja vanhojen syntien (mm. korona) aiheuttamien lainojen maksamiseen puhumattakaan siitä ajankohdasta kun Suomen julkisen sektorin lainoista joudutaan maksamaan korkoa (jo vähän alle 1% korkotaso tarkoittaa korkokuluna n. 1 Mrd€/v.). Lisäksi erään itäisen valtion arvaamaton johto (enkä tarkoita Lukasenkaa) pakottaa meidät investointeihin, joiden on tarkoitus johtaa sellaiseen ajatuskulkuun että Suomen haltuunotto hyötyihin nähden kävisi liian kalliiksi.

Sitäpaitsi niin suuri veronkorotus, joka vaadittaisiin köyhyyden poistoon, tiputtaisi lisää ihmisiä köyhyysrajan alle mitä tuskin suin surminkaan kukaan haluaa.

Tuosta köyhyystilastosta pitää vetää valitettavasti se johtopäätös, että Suomessa asiat köyhyyden suhteen ovat hyvällä tolalla lähes kaikkiin muihin maihin verrattuna. Saattaa kuulostaa taas epäempaattiselle, mutta noinhan asia näyttää olevan. Yksilön kannalta tilanne voi olla hyvin huono, mutta koko yhteisön kannalta ei. Sitäpaitsi Suomen taloudelliset resurssit ovat merkittävästi huonommat kuin useassa asiassa mallivaltiona pidetyllä Ruotsilla, jonka köyhyysaste on meitä suurempi.

Onko meillä toimivia keinoja (muuta kuin suoranaista rahanjakoa) pudottaa köyhyyden määrä vieläkin alemmaksi? Varmasti on, mutta se vaatii myös sitä että köyhyysrajan alla olevat yksilöt haluavat aktiivisesti tilanteestaan eroon. Kaikilla ei ole siihen mahdollisuuksia, mutta osalla on (kuten esim. kielitaidottamalla maahanmuuttajalla kielitaidon hankkiminen tai nuorella opintojensa loppuunsaattaminen). Olen sen verran kyynikko, että uskon ilmaisen rahan jakamisen passivoivaan vaikutukseen enkä siihen, että se jotenkin aktivoisi rahan saajaa.

Suomen suhteellisen hyvään asemaan vaikuttaa onneksemme mm. muun kuin työperäisen maahanmuuton vähäisyys. En usko ollenkaan, että esim. Ruotsiin saapuneet pakolaiset ja "pakolaiset" työllistyisivät yhtään Suomeen tulleita "virkaveljieään" paremmin.

Tämä köyhyystilasto on varmasti ollut yksi merkittävä syy siihen miksi Britannia halusi eroon EU:sta voidakseen tehokkaammin sulkea rajojaan liioilta tulijoilta, joista iso osa ajautuisi kuitenkin köyhyysrajan alle ja yhteiskunnan tukien varaan. On helpompaa ja ennen kaikkea halvempaa sulkea rajat kuin löytää lisää rahaa täysin ulkopuolisten tulijoiden sosiaaliturvaan.

Ja kuten aina, verovaroille löytyy jatkuvasti erittäin hyviä muitakin kohteita, kuten vaikkapa vanhusten hoidon kehnon tolan korjaaminen, joka uusine hoitajamitoituksineen ei suinkaan synny ilmaiseksi.

#8 kirjoitettu 23.08.2020 10:36 Muok:23.08.2020 10:39

Uskon, että tuo auttaisi periaatteessa sillä muutamat maat jopa EU:n sisällä pärjäävät juuri mainitulla tavalla (Irlanti, Luxemburg, Hollanti, Viro, Kypros ...). Tuo olisi sellainen keino, joka parantaisi työllisyysastetta ilman muuta vaikka veroa ei laskettaisi edes nollaan. Nuo maat ovat tehneet suurien kansainvälisten yritysten kanssa erikoisia sopimuksia hyvin matalasta verokannasta tai toimivat oikeastaan suoranaisina veroparatiiseina (erityisesti Kypros).

Virossa on muistaakseni ollut systeemi, jossa yhtiön perustamisen jälkeen oli tietty kausi verovapaata ja yhtiön tarvitsi maksaa veroja vasta sitten kun se ryhtyi voitonjakoon. En tiedä onko tuo enää voimassa.

Kypros taas sallii sekalaisten yhtiöiden rekisteröitymisen eikä niiden pääomaliikkeitä taideta juurikaan valvoa; tämä on se syy miksi Kyprokselle on rekisteröity hirveä määrä venäläisten omistamia yhtiöitä. Olen itsekin aikanaan osallistunut kaupankäyntiin Venäjällä jossa yksi osapuoli oli Kyprokselle rekisteröity yhtiö. Kuten arvata saattaa, katsoin parhaimmaksi varmistaa asiansa osaavalta juristilta, ettei järjestely ole Suomen eikä Venäjän lakien vastainen. Ei ollut, ja kaupat tehtiin. Tämä järjestely toimii niin, että venäläinen henkilö tai yhtiö myy omaisuutta saman tahon omistamalle kyproslaiselle yhtiölle alihintaan esim. 10 M€ ja kohta kyproslainen yhtiö myy saman omaisuuserän eteenpäin tai jopa takaisin Venäjälle hintaan 15 M€. Erotus eli 5 M€ siirtyy kätevästi ulkomaille turvaan kuin myös Venäjän verottajan ulottumattomiin.

Suomalaisyrityksiäkin on kovisteltu siitä, että ne siirtävät verotettavaa tulostaan mm. Hollantiin. Systeemi toimii niin, että konsernin sisäinen "Finanssikeskus Oy" on perustettu ja kirjattu Hollantiin ja sieltä lainataan rahaa konsernin sisällä kohtuullisen kovalla korolla, jolloin em. korkotuotot kirjautuvat finanssikeskuksena toimivan yhtiön tulokseksi matalammin verotettavaksi. Toiminta on yhtiön edun mukaista ja täysin laillista kunhan korkotaso on jotenkin selitettävällä tasolla; kovin isänmaallista se ei kuitenkaan ole. Konsernin sisäisillä siirtohinnoilla voidaan kikkailla samalla tavalla, vaikka verottaja onkin alkanut tarkastaa niiden perusteita aiempaa aktiivisemmin.

Ongelmaksi taitaisi muodostua EU, joka ei periaatteessa salli tuontapaista toimintaa mutta ei käytännössä ole tehnyt juuri mitään asian hyväksi. Suomi on kuitenkin niin kiltti EU:n mallioppilas, ettei se tuollaiseen toimintaan kuitenkaan uskalla tai kehtaa ryhtyä.

Jutta Urpilaisen hallitushan alensi kilpailusyistä verokantaa, mutta sen vaikutuksia on vähän vaikea arvoida kun asiaan vaikuttavat muutkin tekijät (mm. kulloinenkin suhdannevaihe).

--------------------

Loppukevennys tilanteesta jossa asiat olivat todella huonosti:

Takavuosina Venäjällä oli voimassa niihin oloihin kovalta tuntuva verojärjestelmä, joka johti siihen että varakkaat venäläiset tekivät kaikkensa välttääkseen veroja. Kun verokanta laskettiin 15 %:iin (vai olikohan se 13%) tasaveroksi muutettuna, niin valtion verotulot kasvoivat mm. siksi, että ns. uusrikkaat arvioivat verojen tason "sopivaksi" jolloin oma toimintakin kannatti muuttaa läpinäkyväksi ja riskittömäksi. Olkoon tämä esimerkkinä siitä, että joskus verokannan laskullakin voi kerätä enemmän veroja.

Venäläiset kyselivät aika usein Suomen verotuksesta ja kauhistelivat veroprogressiota. Naapurit menivät yleensä aika mietteliäisiksi kun kerroimme mitä veroilla tehdään ja mitä niillä saadaan. Joskus tuli iltaturinoissa sanottua aika suoraankin, ettei Venäjän asioita saada kuntoon jos kansalaiset eivät ala maksaa veroja ja lopettavat mm. sen käytännön että iso osa palkoista maksetaan pimeästi.

#9 kirjoitettu 23.08.2020 12:31

It: nyt olet asian todella kovassa ytimessä.

Karu fakta on se, ettei esim. peliteollisuus tule ikinä korvaamaan suuryritysten saneerausten ja ulkomaille siirtymisien aiheuttamia vaurioita. Piru meidät nokkii jos emme pysty pitämään teollisista työpaikoistamme paremmin kiinni.

Pakko olisi vähitellen myöntää, että ihmiset ovat erilaisia eikä kaikista tule koodareita vaikka päällämme hyppisimme. Tulee mieleen vanhan työkaverin kommentti eräästä kollegasta: siinä on koulutus pilannut hyvän kuokkamiehen. Jos ei ole riittäviä taipumuksia ja oikeaa hoksnokkaa, niin mikä tahansa homma ei vaan onnistu vaikka siihen kurssitettaisiin kymmenen vuotta.

Ja toisin päin: kattoremonttini tekivät niin pätevät ja nopeat suomalaisen perheyrityksen suomalaiset (!) nuoret kirvesmiehet ja peltisepät, ettei paremmasta väliä. Työstä ei jäänyt mitään huomautettavaa. MIksi meille pitää roudata juuri tällaista työvoimaa Virosta tai Venäjältä kun ainakin osalle heistä maksetaan suomalaisten sopimuksien mukaan?

#10 kirjoitettu 23.08.2020 13:30

"Tuolta löytyy sivulta 4 kuvio, jossa on listattu yritysverojen osuutta kaikista verotuotoista maittain... Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa yritysverojen tuotto on noin 15% kaikista veroista, kun OECD-maiden keskiarvo on noin 9%... Suomessa yritysverojen osuus kaikista veroista on alle 5%, eli olemme alle OECD-maiden keskiarvon ja siis kevyt yritysverottaja..."

Onkohan tuo yksiselitteisesti ihan noin? Tuo prosentti ei minusta kerro hirveän paljon siitä olemmeko kevyt yritysverottaja vai emme. Taitaisi olla oikeampaa vertailla eri maiden yritysverokantoja ja mm. verohuojennuksia.

Vähän epäilen (vaan en tiedä varmasti) että:

- kyse on Suomen yrityksien vaatimattomasta koosta, vähäisestä määrästä, kenties vähemmän tehokkaasta toiminnasta (eli tulostasosta) ja vientiyritysten ulkomaantoimintojen suuresta osuudesta (jotka siis verotetaan pääosin muualla).

- Suomen yritysverokanta eli 20% ei ole mitenkään erityisen matala. WP:n taulukosta selviää verokannoista seuraavaa:
Islanti 20
Ruotsi 22
Saksa 29,58
Tanska 24,5
Viro 0
- Ranskassa verokanta on 33 % mutta sitä suunnitellaan alennettavaksi v. 2022 26%:iin
- Unkarissa yritysverokanta on 6%
- yritysverokantojen suunta on yleisesti aleneva.
- sitten ovat vielä nämä Eurooppalaiset veroparatiisit omine sopimuksineen ja pöytälaatikkoyhtiöineen, jotka ihan varmasti alittavat Suomen yritysverotason, mutta kasvattavat kuitenkin lähes "ilmaiseksi" ko. maiden yrityksistä saamaa veropottia. Ja tuo näkyy tietysti ao. maiden yritysverokertymää lisäävänä tekijänä.

- Suomessa on kovempi henkilöverotus kuin muualla (eli se 5. sija) joten matematiikastakin johtuen se ilman muuta pienentää yritysverojen osuutta verrattuna niihin maihin jossa palkkaverotus on meitä kevyempää.

- erilaiset yritysten verohuojennuksetkin vaikuttavat asiaan pelkkien verokantojen lisäksi, joten nekin pitäisi tietää jos haluaisi tehdä tarkan vertailun.

Tämä kokonaisuus on minusta lopunperin aika monimutkainen eikä taida kyllä selvitä ihan helposti.

Eu puuhastelee yhteisen verokannan aikaansamiseksi, mutta ei tule siinä onnistumaan. Häviäjät (eli nuo halpamaat) eivät ikinä tule äänestämään tuollaisen ratkaisun puolesta.

#11 kirjoitettu 23.08.2020 14:30 Muok:23.08.2020 14:32

Minun pointtini olikin tuossa se, ettei yritys- ja muiden verojen keskinäisellä vertailulla saada oikeaa tulosta jos haetaan sitä miten vähän tai paljon yrityksiä verotetaan missäkin maassa. Noilla kahdella asialla ei ole keskinäistä riippuvuussuhdetta ja se kuuluu mielestäni lähinnä "nice to know"-kategoriaan.

Vaikka Suomen yritysverojen osuus on tuo 5% eli lähes kaikkein matalin, niin silti jo pelkkä yritysverokantamme verrattuna muihin osoittaa lähempänä keskiarvoa olevaa arvoa.

Sitten kun huomioidaan se, että yritysten saamat verovähennyksetkin vaikuttavat merkittävästi yritysten verorasitukseen (ja ne eivät ilmene yritysten verokannasta) ollaan jo lähempänä totuutta.

Pelkkä yritysverokantavertailukaan ei siis kerro koko totuutta yritysten verorasituksesta eri maissa.

#12 kirjoitettu 23.08.2020 15:46 Muok:23.08.2020 15:50

Juuri tuosta tässä on kysymys: miten saadaan isot pelurit sitoutumaan Suomeen ja ennen kaikkea maksamaan myös veronsa tänne?

Otetaan esim. Google jolla on palvelinkeskus Haminassa. Google maksaa kiinteistöveron ja ymmärtääkseni huojennetun sähköveron Suomeen. Pahoin pelkään että mainosmyynnistä kertyvä liikevaihto ja voitot tuloutetaan Irlannissa tms. paikassa jossa on neuvoteltu esim. 2 %:n verot tuloksesta; Suomeen noita veroja ei ainakaan makseta. Eli Irlanti (tai joku muu vastaava verokeidasvaltio) saa Googlen Suomen toiminnoista kertyvää verotuottoa tekemättä asian hyväksi muuta kuin huippuedullisen verosopimuksen.

Täällä on mainio taulukko siitä miten digijätit (pl. apple) maksavat olemattomasti yhtiöveroja Suomeen: https://yle.fi/uutiset...

Tässä on nyt vain yksi siihen miksi yhtiöverotuottomme absoluuttisena summana tuntuvat pieniltä. Googlen "syntilistaa" rasittaa myös se, että se on vuosikaudet häpeämättä käyttänyt muiden sisältöjä ilmaiseksi sivuillaan. Ja kun mediayhtiöiden tuotot putoavat, laskevat myös niiden tulokset ja veroja jää saamatta siitäkin päästä.

Tätä EU pyrkii muuttamaan niin, että verot on maksettava sinne missä ovat verovelvollisen asiakkaatkin. Jutussa on ihan oikein todettu, että siinä tapauksessa tulisi aika pitkä miinus Supercellin Suomeen maksamissa veroissa; sen asiakkaat kun ovat hyvin pitkälti muualla kuin Suomessa.

Tietysti pitää muistaa sekin, että Googlen työvoimalle maksamista palkoista syntyy pitkä penni muita kuin yhtiöverotuloja.

Suomessa on takavuosina ollut käytössä ns. kehitysaluepoisto-oikeus, jolloin em. alueille tehdyt investoinnit sai poistaa merkittävästi nopeammin kuin normaalisti. Tätähän esim. Sanoma Osakeyhtiö hyödynsi rakentaessaan painolaitoksen Varkauteen Enson paperitehtaan viereen. Tarkoituksena oli tietysti houkutella investointeja maakuntiin jotta ihmisten elinmahdollisuudet saatiin säilymään. Muistaakseni Sipiläkin taisi tarjota tällaista vaihtoehtoa jossain kohtaa.

#13 kirjoitettu 25.08.2020 07:35 Muok:25.08.2020 07:42

Eihän se parempi ole, mutta aina helpottaa kun osaa hahmottaa itselleen miksi joku asia on viturallaan. Sondeeraus ja fundeeraus ovat siinä keskeisiä elementtejä.

Sitä ikään kuin toteaa (toisin kuin Jopet-showssa) perustellusti että "se ei oo miun syy"!

#14 kirjoitettu 26.08.2020 14:22

Kysyn kun en tiedä. Eikös joitakin vuosia sitten ollut kovaakin keskustelua siitä, että yliopistot joutuvat hankkimaan budjetteihinsa merkittävän määrän ulkopuolista rahoitusta yrityksiltä ja yksityisiltä (henkilöt, säätiöt yms.) tahoilta? Joku ehti jo epäillä jopa yliopistojen puolueettomuudenkin vaarantumista.

Kuinkahan paljon yliopistojen budjettirahoista on peräisin muualta kuin valtiolta tai muilta julkisyhteisöiltä?

#15 kirjoitettu 26.08.2020 15:56

Joo, luin tuon kyllä ... mutta siitä ei selvinnyt mitä sisältyy korkeakoulujen budjettiin josta maksetaan iso osa t&K-menoista; sinne kai tulee rahaa muualtakin kuin valtiolta?

Onko kysymys siis siitä, että yritysten kaikki maksusuoritukset korkeakouluille ovat vain tuo tutkimukseen ja tuotekehitykseen kirjattu 47 M€?

Vai onko kyse siitä, että yritykset kohdistavat tukea myös korkeakoulujen budjetteihin, joista osa siirtyy tutkimus- ja tuotekehitykseen muun budjettirahoituksen mukana jolloin tuo 47 M€ olisikin esim. vain korvaus yrityksille tehdyistä suorista "tilaustöistä" eikä sisältäisi kaikkea yritysten korkeakouluille maksamaa tukea?

Tätä jäin pohtimaan kun 47 M€ tuntuu aika vaatimattomalle summalle.

#16 kirjoitettu 26.08.2020 20:03 Muok:26.08.2020 20:23

Nyt puhutaan taas kahdesta ihan eri asiasta.

Kysymykseni kuului kuinka paljon kaiken kaikkiaan korkeakoulujen budjetteihin tai toimintaan tulee rahoitusta yrityksiltä tai yksityisiltä tahoilta? Yritin selvitellä tätä muutamalla haulla, mutta eipä tärpännyt.

Eli yksinkertaistettuna
+ yritysten panostus tuotekehitystyöhön korkeakouluille 47 M€ (onko vastikkeeton tuki, maksu tilaustöistä tai patenttioikuksista? tms.)
+ yritysten muu tuki korkeakouluille (kutsuttakoon tätä vaikka budjettitueksi) X € (tätä ei tiedetä)
________________________________________________
= yritysten kokonaistuki korkeakouluille 47 M€ + X€

Kysyn tätä siksi, että 47 M€ tuntuu kovin pienelle summalle yritysten tueksi Korkeakouluille. Jos X on nolla ja se on koko totuus, niin huonosti ovat asiat.

AnttiJ muokkasi viestiä 20:09 26.08.2020

Sen verran vilkaisin Helsingin Yliopiston tutkimushankkeiseen (täydentävän tutkimusrahoituksen lähteet v. 2019 yht. 204 M€) liittyviä tulolähteitä, että totesin säätiöiden osuuden olevan moninkertainen verrattuna yritysten suoraan tukeen. Kun isoista säätiöistä osa on yritysten perustamia ja tukemia (tai entisten teollisuussukujen peruja), niin minusta alkaa vähän tuntua sille että yritysten tai niiden vaikutuspiirissä olevien tahojen osuus on paljon suurempi kuin 47 M€.

Pelkästään HY:n 204 M€:n potista säätiöiden osuus oli 28 M€ ja siihen pieni siivu suoraan yrityksiltä tullutta rahaa lisää niin päädytään vähän yli 30 M€:n.

#17 kirjoitettu 27.08.2020 06:32 Muok:27.08.2020 06:36

Iso osa merkittävistä säätiöistä on yrittäjien, kauppiaiden ja yritysten perustamia, koska yleishyödyllisten säätiöiden toiminta on verotonta. Em. tahojen hyviin tarkoituksiin varaamien pääomien säätiöittäminen pienentää valtion verotuloja, mutta lisää vastaavalla summalla mahdollisuutta jakaa avustuksia. Säätiöiden napanuora yrityksiin on erittäin vahva.

Eeva Ahdekivi selvitteli säätiöiden omaisuuksia muutama aika sitten ja päätyi siihen, että niiden varallisuus oli n. 20 Mrd€. Viiden prosentin vuotuisella tuotolla päädytään 1 Mrd€ tuottoihin vuodessa. Pörssiyhtiöistä ainakin Koneessa, Sanomassa ja Wärtsilässä säätiöiden omistusosuus on erittäin suuri.

Valitettavasti aina silloin tällöin ilmenee, että muutama pienempi säätiö onkin perustettu ainoastaan verovälttelyä varten (tai sen toiminta on vähitellen kääntynyt sellaiseksi) ja sen jakama osuus tuotoistaan säätiön sääntöjen määrittelemään yleishyödylliseen tarkoitukseen on lähinnä olematon. Samalla on selvinnyt sekin, ettei säätiöiden valvonta ole sillä tasolla kun sen olisi pitänyt olla. Em. syystä jollekin on saattanut jäädä paha maku sanasta "säätiö", vaikka ne kokonaisuudessaan ovat aikamoisia "hyväntekijöitä" erityisesti tieteen ja kulttuurin saroilla.