Mikseri.net

#2 kirjoitettu 09.05.2020 09:17

Kostiainen kirjoitti:
Voisin olla kyllä jos se leiville löisi. Tuntuu vaan ettei nykypäivänä arvosteta kukkia lahjana kuten ennenwanhaan. Pelkkien hautajaiskukkahässäköitten myynnillä eläminen olisi melko synkkää. Toki keväisin olisi aina lyhyt valmistujaissesonki, mutta noin niinkuin yleisesti. Sitähän alkaisi toivomaan ihmisten kuolemista että bisnes kukoistaisi.

Toisaalta jos siihen rinnalle ottaisi puutarhahommelit yleensä niin sitten olisi jo fiksumpi homma. Ja jos siinä tulisi riitaa asiakkaan kanssa hautajaiskukkien hinnoista niin ei muuta kun tyrkkäisi siemenpussin asiakkaan kouraan ja sanoisi että kasvattaa ite kukkansa.


Hei, hei ... nyt unohtuu paljon hyviä kukkasesonkeja :

- naisten syntymäpäivät
- äitienpäivä
- pääsiäiskukat (erityisesti keltaiset narsistit )
- juhannusruusut
- vaimonlepyttelykukat
- joulun kukkakorit sekä joulutähdet ja hyasintit
- tuliaiskukat kyläilemään mennessä
- omakotiasujien kevätistutukset
- kaupunkilaisten parvekekukat

Markettien kukkamyynti taitaa olla se, mikä tappaa kukkakaupat eikä niinkään hyvien sesonkien puute. Siispä entisenä pisnesmiehenä vastaan että en haluaisi olla kukkakauppias.

#3 kirjoitettu 09.05.2020 09:32

IT kirjoitti:
Haluaisitko olla kukkakauppias?

Tuo legendaarinen kysymys poistettiin testistä jo kuulemma 2000-luvun alussa...



Vastasin itse tähän vielä 2003. Ylen vanhassa jutussa puhutaan myös, että olisi vielä käytössä tuossa P2-testissä...

https://yle.fi/uutiset...

"Mielenkiintoinen" tuo testi on ja tosiaan, kannattaa vastata mahdollisimman, kuulemma, epämääräisesti kysymyksiin, kuten "tuntuuko sinusta usein, että vanne kiristää päätäsi". Eli kyllä kiristää ja jatkuvasti. Näin et pääse tai joudu johtajakoulutukseen. Jos taas haluat ja olet motivoitunut, niin vastaat parhaasi mukaan.

Toki valintaan vaikuttaa muukin, kuten, miten on suoriutunut alokasajan koulutuksesta, eli leireistä ja muista käytännön ja teorian kokeista.

#4 kirjoitettu 09.05.2020 17:07

Jaa ... nyt avasitte Pandoran lippaan. Inttimuistoja ... Jess!!

Setä kävi armeijan 70-luvun alussa Haminassa. Pääsin varuskuntakomppaniaan (=töpinä) kun oli silmälasit ja skolioosi selässä. Korpin natsat olivat 8 kk:n sotilasurani huippu.

Lomat pyörivät ihan kivasti. Kerran kävi tosi hyvä munkki kun jouduimme koulutustarkastukseen metsään (herranjumala; töpinä metsässä!! ). Alikersantit olivat jostain syystä kaikki pois, ja meidät käskettiin puolustusasemiin suon reunaan. Siinä kun maattiin nokat sammaleissa, niin ajattelin että ei perskele, homma menee nyt ihan munilleen ja aloin antaa tulialue yms. komentoja ja kundit toistivat kaiken mitä huusin. Siitäkös koulutustarkastaja tykkäsi, komensi meidät pois ja kysyi kuka antoi tulikomennot. Pakkohan se oli tunnustaa ... koko porukka sai ylimääräisen viikonloppuvapaan ja minä kolme. Majuri vielä kehui, ettei ole ainakaan vuoteen tavannut yhtä oma-aloitteista porukkaa kymmenissä tarkastuksissaan.

Muutamakin ylimääräinen "harjoitusvapaa" tuli siitä hyvästä, että soitimme jonkusen kerran RUK:n upseerikerholla erilaisissa pippaloissa silloisen bändini kanssa. Olin kirjurina RUK:n ilmatorjuntapatteristossa ja joskus tuli kansliassa puhetta patteristoa johtaneen kapteenin kanssa että soitan bändissä. Kapu taisi kuulua upseerikerhon huvitoimikuntaan ja hoiti meidät keikoille. Hauskaa oli sekä meillä että silmämääräisesti arvioituna myös heillä.

#5 kirjoitettu 10.05.2020 08:37

Mukavahan näitä juttuja on kirjoiteilla ... ja vielä mukavampaa kun joku viitsii niitä lukea ja kommentoida.

Ei ne kaikki inttijututkaan olleet ihan pelkkää erotiikkaa. Kerran käytti todella läheltä, etten niistänyt yhden nuoren alikersantin nenää kun se alkoi simputtaa tupansa siivouksesta.

Eikä se "taakse-poistukaan" mieltä ylentänyt, vaikka osasihan kersantti sen tarpeellisuuden perustellakin sillä että "joukko-osaston henki saattaa tositilanteessa riippua siitä kuinka nopeasti käskyihin reagoidaan."

Mutta hauskinta oli kun Kymen Jääkäripataljoonan mestari eli töpinä voitti RUK:n parhaan joukko-osaston lentopallossa. Töpinään oli osunut pari jonkintason sarjapelaajaakin meidän muiden ihan asiallisten pelureiden lisäksi. Ottelu oli tiukka, mutta voiton meille käänsi RUK:n huutosakki, joka alkoi viimeisessä erässä kannustaa omiaan tyyliin "Jumankauta ... aiotteko te hävitä NOILLE!!??" Upseerioppilaiden konseptit menivät lopussa ihan sekaisin ja viimeiset pinnat saimme yliyrittäneiden vastustajien verkkovirheistä. Kuntoisuuslomahan tuostakin napsahti yllätysvoiton lisäksi.

Alokaskoulutuksessa tuore kersantti kysyi mitkä seikat vaikuttavat luodin lentorataan
- alokas 1: tuuli
- kersantti: Oikein. Seuraava.
- alokas 2: luodin paino
- kersantti: oikein. Seuraava.
- alokas 3: luodin lähtönopeus
- kersantti: oikein. Seuraava.
- minä: maan vetovoima.
- kersantti: ööö . Seuraava.

#6 kirjoitettu 10.05.2020 08:56

Tosta typoilusta sen verran, että mulle on varmaankin tullut jokin luku/kirjoitushäiriö vanhemmalla iällä... Sanat menee välillä sekaisin, ja sitten tää näppäimistö on niin herkkä, että jos kirjoittaa nopeassa tahdissa, niin peräkkäin tulevat kirjaimet näkyykin kolmena kappaleena... Tekstiä saa olla koko ajan korjaamassa enemmän taikka vähemmän...


Valitettavan tuttua kauraa, minulla jumittaa sekä "Gayboard" että hiiri. Jos jättäisin korjaukset tekemättä, niin kukaan tuskin saisi selvää mitä yritän viestiä.

Se taitaa tuo ihmisen muisti olla sellainen, että se yrittää aktiivisesti häivyttää ikävät asiat, mutta säilöö paremmin mukavat muistot.

Ns. rättihommat ihmetyttivät armeijassa eniten. Koska olin pitkä ja laiha, sain aivan liian lyhytpunttiset housut. Niillä sitten joutui lähtemään lomillekin. Kun menin kirjurikomennukselle RUK:n Ilmatorjuntapatteristoon, vääpeli katseli asuani ja sanoi ettei RUK:n palveluksessa voi kulkea kaupungilla noin epäsopivissa vaatteissa. Kerroin, ettei vaihtopyyntööni suostuttu jääkäripataljoonan varusvarastolla. "Vai niin. Kirjoitan teille lapun RUK:n varusvarastoa varten ja soitan sinne etukäteen, että etsivät niin kauan että kunnon vaatteet löytyvät". Löytyiväthän ne. Kummallinen episodi.