Mikseri.net

#2 kirjoitettu 28.04.2020 03:05 Muok:28.04.2020 03:25

voi olla, että osa tästä on tuttua, mut kirjotin kuitenkin ihan varmuuden varalta.

IT kirjoitti:
Noi desibelit on muuten hyvä esimerkki siitä, että ne suurin piirtein ymmärtää, vaikken osaa niitä virallisesti ja teknisesti määritellä... Mutta äänenvoimakkuudestahan siinä on näin arkijärjellä kyse...

joo. desibelitkin on jo aikamoinen rabbit hole. desibelejä käytetään muun muassa äänenvoimakkuudesta puhumiseen. varsinaisesti desibeli on yksikkö joka kertoo kahden arvon eron suuruudesta logaritmisella asteikolla.

akustinen ääni on ilmanpaineen vaihtelua ja sen vaihtelun suuruus on äänenvoimakkuus. tätä vaihtelua voidaan mitata desibeleinä. jossain kohtaa ilmanpaineen vaihtelun ero on riittävän pieni, jota ihminen ei enää testatusti keskimäärin kuule. sitä käytetään yhtenä vertailukohtana, johon kaikkia muita ilmanpaineen vaihtelun suuruuksia verrataan, kun puhutaan ihmisen aistimasta akustisesta äänenvoimakkuudesta. ihmisen kuulokynnys on sen määrittelyn mukaan siis 0 dB, koska vertailukohdat ovat samoja (ihmisen kuulokynnys vrt. ihmisen kuulokynnys).

on olemassa tästä hiljaisempia ääniä jotka ovat negatiivisia desibelejä, joita ihminen ei kuule. toisessa ääripäässä on niin kovat äänet, että maan pinnalla vallitseva ilmanpaine vähenee käytännössä tyhjiöön. se on desibeleissä muistaakseni jotain vähän päälle 190 dB. tätäkin voimakkaampia ääniä on olemassa, mutta koska tyhjiöstä ei pääse enää harvempaan ilmanpaineeseen, niin niiden puhtaaseen toistoon vaaditaan joku muu tiiviimpi väliaine kuin ilma. akustisella äänenvoimakkuudella ei ole muuta maksimirajaa kuin se ero, joka on täydellisen tyhjiön ja big bangin välillä, jota voitaisiin ajatella maksimipaineena.

digitaalisesti ääni tallennetaan ilmanpaineen vaihteluna ajassa, mitä se on akustisenakin. erona on se, että paineenvaihtelun tallentamiseen käytetään tietty määrä bittejä, ja bittien määrä voi vaihdella ohjelmasta ja käyttötarkoituksesta toiseen. sen takia ei oo mielekästä määritellä jotain tiettyä minimihiljaisuutta vertailukohdaksi (kuten ihmisen kuulokynnys) josta pääsisi kovemmaksi, vaan vertailukohta on maksimivoimakkuus, joka on 0 dBFS (decibel full scale). siitä päästään sitä hiljaisemmaksi mitä enemmän bittejä käytetään, eli 0 dBFS on "täysillä" ja -10 dBFS on 10 dB hiljaisemmalla kuin "täysillä". kaikki mikä musasoftasta tulee ulos tai menee sisään yli 0 dBFS leikkautuu maksimiarvoon 0 dBFS, eli säröytyy. se on yleensä semmonen nou-nou. toisaalta jos äänittää niin, että kaikki signaali on maksimissaan jossain -40 dBFS niin siinä jää 40 desibeliä mahdollista dynamiikkaa käyttämättä, ja sitä joutuu sit voimistamaan, jolloin voimistaa samalla turhaan taustakohinaa.

jokaisen bitin lisäyksellä saadaan noin 6 dB lisää dynamiikkaa, eli jokaisella bitillä päästään 6 dB hiljaisemmaksi siitä maksimitasosta. CD-audiostandardissa käytetään 16 bittiä siihen, jolla saadaan n. 96 dB dynamiikka (16*6=96). se on riittävästi, jos ajatellaan että CD-audion 0 dBFS on akustisesti 96 dB jolloin CD-audion hiljaisin ääni on ihmisen kuulokynnyksellä 0 dB.

Kyselin jo Artolta tosta, mutten saanut selvää vastausta, joten kysyn nyt sultakin veezay, että mitenkä tuon master kanavan desibelisäädöt on järkevä asettaa?

ongelma on, että en tiedä kuulematta. en välttämättä edes tiedä mitä tarkotat "master kanavan desibelisäädöillä". miksaamiseen tai masteroimiseen ei ole mitään maagisia asetuksia jotka sais kaiken kuulostamaan hyvältä. muutenhan miksaaminen tai masteroiminen ei vaikuttais niin mystiseltä touhulta.

pohjimmiltaan miksaamisessa ja masteroinnissa on kyse vaan siitä, että
1) kuullaan joku asia johon halutaan muutosta
2) tunnistetaan mikä siinä asiassa on vialla
3) tiedetään millä työkalulla voidaan korjata se asia, ja
4) osataan käyttää sitä työkalua sen asian korjaamiseen.

siihen ei voi antaa mitään helppoja one-size-fits-all-vinkkejä, koska kaikki riippuu siitä millaista ääntä ollaan työstämässä ja miten.

Eli mitenkä säädöt vaikuttavat äänitysvaihessa

äänitysvaiheessa ei vaikuta muu kuin se että saat käyttökelpoista signaalia sisään siitä mitä haluat äänittää. jos jatkuvasti ei mee "punaselle" (eli yli 0 dBFS) tai toisessa ääripäässä välillä päästään edes -20 dBFS alueelle niin kyllä sen pitäis olla ihan käyttismatskua. sekin riippuu mitä siinä äänitysketjussa on välissä ja mitä sille äänitteelle on tarkoitus myöhemmin tehdä. nää ei oo mitenkään suoraviivaisia yhden lauseen juttuja, mutta testaamalla ja säätämällä pääsee pitkälle.

ja minkälaiset säädöt on hyvä laittaa masterointivaiheessa?

toistan itseäni. ei voi tietää kuulematta. se pitää säätää sen perusteella mitä biisissä tapahtuu. enkä tarkota siis sitä että onko biisi rokkia vai räppiä tai jotain muuta, vaan biisin äänenvoimakkuus ja sen sisältö saattaa olla ihan mitä vain, joka vaikuttaa siihen miten sitä kannattaa lähestyä.

ei oo mitään maagisia säätöjä.

Itse olen tosiaan pääasiasssa masteroinut piisini siten, että mulla se keskiverto dB taso liikkuu siellä noin -10 dB hujakoilla, ja piikit sitten muutamaa desibeliä korkeammalla...

okei, eli siis kaiken prosessoinnin jälkeen piikit on muutamaa desibeliä tota -10 dB korkeammalla? ne piikithän saa olla siinä nollan tuntumassa kuitenkin, joten ei haittaa yhtään jos esim. master-liukua nostaa sen verran.

Toisaalta se mikä itseä askarruttaa, niin on se että kuinka tämä vaikuttaa sen kappaleen myöhempään soitettavuuteen... Monesti tuntuu, että kun noita mun masteroitujen raitojen äänentasoja sitten myöhemmin nostaa tietyn volume tason yli, niin se kappale ei enää kuulostakaan yhtä hyvältä...

tää on kans semmonen juttu, että mahdoton sanoa jos ei tiedä mistä biisistä on kyse ja missä tota äänentason nostoa ollaan tekemässä ja miten.

Kuinka kompressio ja tuo master raidan dB taso mahdollisesti vaikuttaa tähän? Tätä uutta piisiä masteroidessa jätin master raidan dB tason säätimen muutamaa desibeliä alemmalle tasolle, kun se mulla normaalisti on siellä nollan hujakoilla, ja kummasti piisistä tuli kuunneltavampi hieman korkeammillakin volume säädöillä... Toki tähän vaikuttaa moni muukin asia...

sinäpä sen sanoit, siihen vaikuttaa moni asia. mikä tää "korkeampi volume säätö" on esimerkiksi? mitä kaikkea tässä välissä on tapahtunut?


vaikutti ehkä vähän siltä etten varsinaisesti vastannu mihinkään kysymykseen, mutta nää on vaikeita kysymyksiä joihin ei välttämättä oo suoria vastauksia. jatkokysymykset tervetulleita!

#3 kirjoitettu 28.04.2020 17:08

Olen tullut siihen tulokseen, että koska en ole ääni-insinööri tai -teknikko, en edes luule pystyväni kovinkaan hienoon lopputulokseen jos alan itse ruuvailla nappuloita perstuntumalla. Tuubissa on asiasta vaikka minkälaista videota, osaajaa ja mielipidettä, mutta ei niitä kauaa jaksa katsella. Siitäkin kinataan missä järjestyksessä plugareita pitäisi käyttää.

Olen alkanut käyttää perussettejä, joissa on valmiita "tehdasasetuksia" sekä miksaukseen että masterointiin.

Yksittäisissä raidoissa on ihan sama juttu eli toteutan tulevissa biiseissä EQt ja kompressorit sopivilla tehdasasetuksilla, joita ainakin IKMultimedian plugareissa on enemmän kuin tarpeeksi. Tähän asti en ole viitsinyt käyttää raitakohtaisia plugareita ollenkaan ... ja sen kyllä huomaa. Jatkossa käytän.

Parin työn alla olevan biisin miksauksen toteutan Izotopen Neutronilla ja masteroinnin saman putiikin Ozonella, joissa niissäkin on lukuisia valmiita malliasetuksia ja jotka osaavat säätää mm. äänitystasotkin oikeiksi käyttötarkoituksen mukaan. Masterointiin käytän joskus myös IKMultimedian Lurssen masterointikonsolia, jossa siinäkin on esiasetukset eri tyyleille.

Ohituskytkimellä on helppo vertailla onko tulos parempi tietyllä yksittäisellä plugarilla vai ilman. Makuasioitakin nämä tietysti ovat.

Jos epäilen, josko tuotos olisi kuitenkin liian "kovalla" lyön viimeiseksi plugariksi limitterin, joka varmistaa sen ettei tavoitetaso ylity kunhan säätää tavoitetason sopivaksi.

Rahaa noihin apuohjelmistoihin on mennyt lähemmäs tonni, mutta projekti maksaa itsensä takaisin kun pääsee pienellä vaivalla nollatasosta edes jonkun verran ylöspäin.

Paska ei myöskään muutu kullaksi vaikka sen käärisi millaiseen pakettiin ja kun pistää liikaa kompressoria joka paikkaan niin lopputulos on takuuvarmasti pilalla.

#4 kirjoitettu 01.05.2020 11:49

Itse en käyttäisi kompressoria laulun äänen volyymitasojen heittelyn korjaukseen. En usko että se toimii siinä kunnolla koska se vaikuttaa ymmärtääkseni myös OK-tasolla oleviin ääniin. Valmiiksi kovempien äänien särkymisen vaara taitaa olla aika ilmeinen.

Äänitasojen heittelyä varten on olemassa mm. Accusonuksella ihan oma palikka joka nostaa vain hiljaisempia ääniä mutta huom! ei nosta kovemmalla olevia äänitasoja. Palikassa on myös säädöt sitä varten kuinka paljon haluaa tasoja korjata. Toimii todistettavasti myös omalla koneella.

Melodynellä pystyy korjaamaan jopa yksittäisiä ääniä sekä "volyymitason" että vireen osalta. Tätäkin käytän joka biisissä.

#5 kirjoitettu 01.05.2020 13:54 Muok:01.05.2020 14:04

AnttiJ kirjoitti:
Itse en käyttäisi kompressoria laulun äänen volyymitasojen heittelyn korjaukseen. En usko että se toimii siinä kunnolla koska se vaikuttaa ymmärtääkseni myös OK-tasolla oleviin ääniin. Valmiiksi kovempien äänien särkymisen vaara taitaa olla aika ilmeinen.

se miten hyvin kompressori toimii volyymitasojen heittelyn korjaukseen riippuu prikulleen siitä miten olet kompressorin säätänyt, jonka vastaavasti pitäisi riippua siitä minkälaista raitaa kompressoidaan ja mitä varten. tavalliset downward-kompressorit (hiljennetään kovia ääniä) ei vaikuta thresholdin alittavaan signaaliin mitenkään. vain sitä kovempia ääniä hiljennetään, ja riippuu ihan kompressorin säädöistä, miten paljon ja kuulostaako niiden hiljentyminen hyvältä vai ei.

jos kompressoinnin jälkeen voimakas ääni kuulostaa särkevän, se ei todennäköisesti johdu siitä että se signaali on enää "liian kovalla", vaan siitä, että kompressori on joutunut hiljentämään sitä niin aggressiivisesti, että siitä johtuvat kompressoriartefaktit kuulostavat huonolta. muun muassa sen takia on joskus hyvä idea käyttää useampaa lempeää kompressoria peräkkäin kuin yhtä aggressiivista.

Äänitasojen heittelyä varten on olemassa mm. Accusonuksella ihan oma palikka joka nostaa vain hiljaisempia ääniä mutta huom! ei nosta kovemmalla olevia äänitasoja.

tää on upward-kompressiota. se tiivistää dynamiikkaa kuin downward-kompressorikin, mutta hieman eri taktiikalla. siinä valitaan threshold jonka alittavia ääniä voimistetaan jollain ratiolla. toimii yhtä lailla laulun kompressointiin kuin downward-kompressoritkin, ja riippuu täysin kompressorista ja säädöistä (=käyttäjästä), miten hyvin se onnistuu siinä.

en ymmärrä tuota "huom!"-huomautusta, koska perinteiset downward-kompressoritkaan ei nosta kovemmalla olevia äänitasoja — päinvastoin ne hiljentävät niitä, kun upward-kompressori taas pitää ne samalla tasolla.

Melodynellä pystyy korjaamaan jopa yksittäisiä ääniä sekä "volyymitason" että vireen osalta. Tätäkin käytän joka biisissä.

melodyne on oikein pätevä virekorjaustyökalu, mut äänenvoimakkuuden tasaaminen hoituu omalla kohdalla nopeammin ja paremman kuuloisesti kyllä kompressoinnilla, sekä downward- että upward-sellaisella.

#6 kirjoitettu 01.05.2020 14:05 Muok:01.05.2020 14:19

Itse en käytä perinteistä kompressoria lauluun. Jos joku sitä haluaa käyttää, niin siitä vaan. En ymmärrä miksi tästä(kin) asiasta pitäisi vääntää sen kummemmin. Suomi on vapaa maa.

Näistä teknisistä asioista löytyy niin monta mielipidettä kuin on lausujiakin. Puhun vain siitä, mitä olen itse kokeillut ja hyväksi havainnut.

Minusta parempaa jälkeä tulee sillä, että nostetaan liian hiljaisia ääniä mieluummin kuin puristetaan pakettia yläpäästä kasaan. Tämä lienee makuasia.

Melodynen etu on se, että sillä pystyy korjaamaan helposti yksittäisen äänen volyymitasoa virekorjauksen lisäksi. Ainakin omissa "vokaalisuorituksissani" löytyy joka kerta muista selvästi poikkeavia yksittäisiä ääniä (liian hiljaa/liian lujaa), joita on ensin pakko korjata, jotta koko vokaaliraita pysyy edes uunnilleen samassa raamissa. Paremmat laulajat pystyvät varmaan tasaisempiin suorituksiin, joten voi olla ettei oikeissa studioissa edes törmätä tämänkaltaiseen ongelmaan. Jos tätä korjausta ei tee, kuulostaa vokaaliraita accusonuksenkin jälkeen huonolta koska korjaustarve on liian suuri.

Jokainen tekee kuten parhaaksi uskoo, ei siinä sen kummempaa.

#7 kirjoitettu 01.05.2020 14:18

AnttiJ kirjoitti:
Itse en käyttäisi kompressoria lauluun. Jos joku sitä haluaa käyttää, niin siitä vaan. En ala vääntää tästä asiasta sen kummemmin.

Minusta siihen on olemassa parempiakin välineitä. Näistä teknisistä asioista löytyy niin monta mielipidettä kuin on lausujiakin. Puhun vain siitä, mitä olen itse kokeillut.

jos laulun äänenvoimakkuuden tasaamiseen miksauksessa on kompressoria parempia välineitä, niin ammattilaisetkaan eivät ole niitä näemmä vielä löytäneet. paras toki ois äänittää niin hyvin, että mitään ei tarvis miksata, mut se on aavistuksen haastavaa.

itsekin puhuit tuosta Accusonuksen kompressorista. se on kompressori siinä missä muutkin perinteisemmät kompressorit.

Melodynen etu on se, että sillä pystyy korjaamaan helposti yksittäisen äänen; en tiedä onko vastaavaa kompressoria olemassa.

toi ei ole kompressointia. toi on automaatiota, ja täysin saman voi tehdä missä tahansa musasoftassa lauluraidan volyymin automaatiolla ihan oman mielensä mukaan. sekin on toki joskus hyödyllistä etenkin yhdistettynä sen jälkeen tulevaan kompressointiin, jossa kompressoria "autetaan" etukäteen korjaamalla lauluraidasta jotain yksittäisten äänteiden voimakkuuksia.

#8 kirjoitettu 01.05.2020 14:21 Muok:01.05.2020 14:26

Vireheitot voi Melodynessä korjata todella helposti samoin kuin tasata normitason ylittävät tai alittavat äänet.

Myös kuorojen rakentelu onnistuu kohtuullisen helposti ja harrastajatasoa tyydyttävästi.

Olen onnistunut monasti "särkemään" äänen kun huudan mikkiin liian lujaa. Tämänkin voi Melodynessä korjata jos ylitys ei ole liian suuri.

#9 kirjoitettu 01.05.2020 15:28

IT kirjoitti:
veezaylle vielä sellainen kysymys, että kun käyttää kompressoria, niin näetkö parhaaksi valita joko downward tai upward kompressorin, vain kenties käyttää kumpaakin?

Ja varmaan riippuu tilanteesta, mutta mitkä tekijät sulla vaikuttaisi tähän valintaan?

valkkaan sen työkalun jolla koen parhaiten korjaavani ongelman joka raidassa on. jos haluan vaan hillitä jotain voimakkaimpia piikkejä, se on yleensä kätevin tehdä downward-kompressorilla. lauluraidan epätasaisuuden saa yleensä kohtuullisen kätevästi tasattua upward-kompressorilla. joskus rajoitan lauluraidasta ensin voimakkaimmat piikit joko automatisoimalla ne hiljemmalle tai käytän downward-kompressoria joka reagoi vain niihin, jonka jälkeen nostan hiljaisia upward-kompressorilla. rumpuraitaan saa lisäpotkua rinnankompressoinnilla (tavallinen downward-kompressori joka lyttää raitaa runsaasti joka miksataan alkuperäisen kanssa sopivaan suhteeseen). äänenvoimakkuutta voi tasata myös saturaatiolla, joka kompressoi ääntä ja lisää samalla pientä rosoa voimakkaisiin kohtiin, joka on joihinkin juttuihin ihan tervetullut lisä.

#10 kirjoitettu 03.05.2020 19:18

Filius|B kirjoitti:
Mulla olis tuolla tallissa kompressori joka ei kerää painetta.


Mulla kompressori, josta saa kolme Baria (lähiöbaarin, Kulmabaarin ja Åke Karan baarin)