|
harmaalokki
2120 viestiä
|
#6 kirjoitettu
18.05.2018 18:12
IT kirjoitti:
Se kuitenkin on varmaa, että tulevaisuudessa porukka on vain enemmän sekaisin niin identiteetistään kuin seksuaalisuudestaan, kunhan sukupuolineutraalin koulutuksen saanut sukupolvi kasvaa aikuisikään...
Millä ihmeen logiikalla tuo olisi varmaa?
IMO enemmän menee sekaisin siitä jos ohjataan määrittelemään itsensä johonkin tiettyyn muottiin vain biologisten seikkojen perusteella.
Noin vertauskuvallisesti, on ikävää jos joku tulee ulkoapäin määrittelemään että "saat säveltää joko luonnollisessa mollissa tai puhtaassa duurissa, etkä missään siltä väliltä, etkä etenkään samaan aikaan". Molli ja duuri säilyvät kuitenkin vaikka joku säveltäisi miksolyydisessä tai fryygisessä tai kromaattisessa tai kokonaan atonaalisena.
IT kirjoitti:
Toisaalta ehkäpä nuo nuoret ja lapset ovat fiksumpia kuin kasvattajansa, sillä eräässä Suomen kunnassa yläkoululaiset kyllästyivät Unisex vessoihin, ja saivat aikaan muutoksen jolla sekä tytöille että pojille varustettiiin omat vessat...
https://yle.fi/uutiset...
Hassua kuinka tuossa jutussa ei kysytä *miksi* unisex-vessat olivat epäsiistejä. Olisi mielenkiintoista kuulla kuinka sama oppilasväestö suhtautuu unisex-vessoihin esimerkiksi junissa tai kotonaan, ja päätyvätkö nekin vessat epäsiisteiksi.
Vaikuttaa siltä että jutun kirjoittajilla (ja ilmeisesti koulussa laajemminkin) oli draaman tarvetta, eikä sitä paremmasta aiheesta onnistuttu tuolla kertaa löytämään.
Sen toki ymmärtää että jos yrittää tuoda AllyMcBeal -tyylisen unisex-vessahallin yhtään mihinkään, niin se tuskin toimii, koska yksityisyys ei toteudu niissä. Sellaiset yhteisvessatilat ovat yleensäkin epämiellyttäviä, oli ovessa mikä logo tahansa.
Mutta jos vessa on yhden hengen koppi, varustelu on hyvä, äänieristys toimii ja kävijät osaavat olla sotkematta, niin se toimii ihan yhtä hyvin koulussa kuin junassa tai kotona.
|
|
harmaalokki
2120 viestiä
|
#7 kirjoitettu
18.05.2018 18:16
Ketjun kysymykseen vastatakseen täytyy tietysti kysyä, tarkoitetaanko rakastumisella esimerkiksi lisääntymisvaiston aikaansaamaa kiintymystä - "rakastan sinua nyt koska biologisen ohjelmointini mukaan täytät potentiaaliselle lisääntymiskumppanille asetetut vaatimukset parhaiten muista minulle tällä hetkellä mahdollisista vaihtoehdoista" - vaiko jotain muuta.
Tuo edellämainittu ainakin sulkisi pois kaikki robotit joiden kanssa ei voi lisääntyä. Ja jos/kun on replikantteja joiden kanssa ihminen voi tuottaa tervettä jälkikasvua, niin hehän ovat silloin käytännössä ihmisiä?
|
|
harmaalokki
2120 viestiä
|
#8 kirjoitettu
21.05.2018 10:16 Muok:21.05.2018 10:19
Robottien kanssa koetuista ahaa-elämyksistä tulee mieleen, että viime vuosina profilointiin ja markkinointiin kehitetyt järjestelmät (joissa on mukana myös tekoälyä) pystyvät ennustamaan jo melko hyvin ihmisten toistuvia rutiineja ja niihin pohjautuvia kulutustottumuksia. Nykyisin tämän näkee lähinnä järjestelmien tekemistä ehdotuksista - "mitä haluaisit ostaa/katsoa/kuulla/tms. seuraavaksi" - mutta samalla periaatteella voidaan tuottaa myös vuorovaikutusta.
Jos ajattelee vaikkapa pitkään yhdessä olleita pariskuntia, niin sen jälkeen kun kumpikin on oppinut perinpohjaisesti toisen päässä olevat "kirjastot" ja "ehtolausekkeet", niin yhteiselo rutinoituu lähes täysin ennustettavaksi. Todennäköisesti tällainen profiloimiseen ja palvelemiseen perustuva vuorovaikutus tulee olemaan ensimmäisten ihmistenkaltaisten robottien perusominaisuus, ja tullee sellaisenaan riittämään monelle ihmiselle jotka eivät muuta kaipaa.
IT kirjoitti:
Tuo tunteiden muodostuminen ei-elävää olentoa kohtaan tuntuu musta ainakin mahdottomalta samassa mielessä kuin elävää ihmistä kohtaan...
Tähän liittyen täytyy ottaa esille se mitä tapahtuu vaikkapa elokuvien hahmoja katsoessa tai pop-idoleja seuratessa. Kummatkaan eivät ole todellisia eläviä olentoja vaan näyteltyjä hahmoja joiden kanssa ei yleensä voi vuorovaikuttaa. Mutta ne herättävät tunnetusti monenlaisia tunteita, joskus todella voimakkaita ja pysyviä.
Sen lisäksi että ihmisten tiedetään käyttävän näitä yksisuuntaisia hahmoja tunteiden herättäjinä ja kiinnekohtina, niin monella elämän osa-alueella odotetaan myös toisilta ihmisiltä hyvin rajattua ja rutiininomaista käyttäytymistä - silloinkin kun luullaan vuorovaikuttavansa.
Esimerkkinä - jos pysytään ketjun aiheessa - voisi ajatella kaikkia niitä toimia joita ihmiset toteuttavat lisääntymisvaiston ajamina, ja missä määrin nämä oikeasti ovat molemminpuolista vuorovaikutusta. Toisen mielestä tilanne voi olla rakkauden huipentuma, mutta toiselle se voi olla tiedostettu velvollisuus jolla varmistetaan vastapuolen jatkuva kiintymys ja suosio.
Lisäksi, puheistaan ja tavoitteistaan huolimatta, ihmiset tapaavat olla joiltain vaatimuksiltaan melko itsekeskeisiä, ellei jopa tekopyhiä. Esimerkiksi, toisaalla voi vastustaa ihmisten seksuaalista esineellistämistä, mutta toisaalla sisimmissään ihannoida muodollisesti kauniita yksilöitä ja asettaa heitä tiedostamattaankin jonkinlaiselle jalustalle.
***
Olettaen tekoälyn olevan riittävän monimutkainen ja robottikehon vastaavan puolisossa haluamaasi ihmiskehoa, oletko ihan varma, ettei kumppani-ihannettasi vastaava ja tunteitasi palveleva keinohenkilö vetäisi sinua puoleensa ja jossain vaiheessa jopa riittäisi korvaamaan ihmispuolison?
Sietäisitkö todella mieluummin itsekkään aidon ihmisen oikkuja, vaatimuksia, vanhenemista ja persoonan muuttumista - verrattuna muuten vastaavaan robottiin, joka ei riitelisi, ei pettäisi, ei aloittaisi huoltajuuskiistoja, pysyisi aina sinulle myönteisenä, olisi aina esteettisesti miellyttävä ja muiltakin osin edesauttaisi sinussa myönteisten tunteiden muodostumista itseään kohtaan, kuten rooliinsa tehokkaasti ehdollistetun avio-orjan kuuluisikin?
|
Ladataan
