#2 kirjoitettu 09.05.2014 13:48

karman hardon kirjoitti:
Samoin kun oltiin poikain kanssa Finnvoxin B-studiolla nauhoittelemassa rokkiurkuja ja Rhodesia niin ero omiin himanysväämisiin oli melkoinen - ja ainoa erottava tekijä oli interface ja se etuaste (taisi olla joku vintage) siinä välissä.

onks sulla kotona identtinen B-studioäänityshuone vai menikö suoraan linjaan?

#3 kirjoitettu 20.05.2014 09:35 Muok:20.05.2014 09:36

Funereal kirjoitti:
Kuinka paljon äänitettyyn saundiin vaikuttaa se, että se on äänitetty käyttäen ns. hyvää mikrofonietuastetta?


Trankussa se perun nyrkkisääntölogiikka menee niin, että tärkein on se äänitetävän äänen oma laatu. Toiseksi tärkein on mikrofoni, kolmanneksi etuaste ja vähiten tärkeä on AD-muunnin.

Mikä tekee mikrofonietuasteesta hyvän? Onko tonnin etuasteen ja jonkin Fast trackin sisäisten etuasteiden ero merkittävä?


Trankuissa vähän säröä, suora taajuusvaste, ei hurinoita ja ei särje. On niillä eroja. Makuasia sitten sen merkityksen kanssa taas. Pitäytyisin tuosa nyrkkisäännössä taas.

Olen itse päässyt käyttämään pelkästään budjettiluokan etuasteita, ja olen huomannut merkittäviä eroja vain kohinatasoissa; halpispikkumikserien etuasteet tuppaavat kohisemaan paljon reilummin kuin esim. halpisaudiovälinaamojen. Ajattelin, että olisi kiinnostavaa joko kuulla käytännössä tai jonkun muun kokemuksen perusteella, millainen ero "ammattiluokan" ja "budjettitason" etuasteilla on.


Kyllä ihan trankuissakin eroja lineerisuudessakin on.

Samalla voi myös esittää näkemyksiä siitä, mitkä (ja miten) muut parametrit mikrofonien laadusta akustointiin vaikuttavat erillisen etuasteen hankkimisen kannattavuuteen.


Tota alun nyrkkisääntöä vaan peliin. Putkijutut on sitten erikseen. Sen voi ajatella efektinä, joka samalla korvaa sen trankkuvahvistuksen.