|
Kirjoittaja
|
Kitaran vibratallatyypit ja niiden vertailua
|
|
Snacke
Erityinen tuki
4516 viestiä
|
#1 kirjoitettu
06.04.2013 20:03 Muok:06.04.2013 20:06
Hankin viime vuonna matkamuistoksi Burns Marquee mk1 - tyyppisen kitaran, jossa on hieman stratocaster-vibratallasta poikkeava mutta samaa kokoluokkaa edustava tallajärjestely. Se ( point classic ) perustuu kahteen terävään vastakappaleeseen, jota vasten talla lepää stratocasterin pulttien sijaan (6 tai 2 kpl). Siinä on pikku valmistusvika, jonka takia vastakynsiä (fulcrum) kannatteleva osa ei kestä vääntymättä, mikä on johtanut huonoon vireenpitävyyteen sekä muutenkin epästabiiliin meininkiin.
Osa saapuu takuuna yhdysvalloista lähikuukausina (pointsit valmistajalle, kitara on kumminkin 11 vuotta vanha). Olen kuitenkin alkanut pohtia vaihtoehtoja. Kitara on minulla surfhommia varten, jotain millä kurottaa Mikko Lankisen ja Dick Dalen välimaastoon. On jotenkin alkanut kiinnostaa kokemukset muista systeemeistä. Ei divebombingia ole tarkoitus harrastaa vaan enemmänkin pientä fiilistelyä, kuitenkin niin, että rajuunkin touhuiluun on mahdollisuus. Kiinnostaa niin nykyiseen kitaraani sovitettavat vaihto-osat kuin toisen kitaran hankinta yhtä lailla.
Siis kokemuksia kaivataan:
- Fender straton eri tallasysteemeistä, lähinnä am std kaksipulttisesta
- Fenderin muut systeemit, Mustang, Jazzmaster
- WIlkinsonin modernit tallat
- Floyd Rose tai Kahler surfmeiningissä?
- Joku muu, mikä? Bigsby? Hyväksi osoittautunut kiinailmiö? 60-l Burnsit?
Kommentoi ainakin:
- Ylläpidon vaikeusastetta so. luotettavuutta
- Käyttöominaisuuksia
- Soveltuvuutta musiikkityyleihin
- Hinta/laatusuhdetta
Snacke muokkasi viestiä 20:05 06.04.2013
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
|
|
BullHill mja
319 viestiä
|
#2 kirjoitettu
06.04.2013 22:21 Muok:07.04.2013 13:17
mulla ollut rautalankamusaan käytössä noin 15 vuotta strato, vintage style talla 6: kiinnitysruuvilla ja peltisillä tallapaloilla.
Talla on säädetty kelluvaksi ja kiinnitysruuvit niin että reunimmaiset kiinni ja keskimmäiset hieman löysättynä.
Jousia tallassa on 3 .. kielisettinä 10 - 46
Peltisiin tallapaloihin kielet ovat syöneet lovia. palat ovat joskus myös taipuneet niin että korkeussäädön ruuvin kierre ei ole pitänyt säätäessä, mutt siihen on auttanut pieni palan taivuttelu ja puristus pihdeillä. Siis soiton ja kampeamisen aikana ei noi palojen korkeudet ole pettäneet, vaan säätöä tehdessä.
Kammenkäytön jälkeen, vire on palautunut kohdalleen.
h-kielen venytyksen jälkeen kieli ei palaudu vireeseen ennen kuin kevyesti painan kammesta, tuohonkin olen niin tottunut ettei haittaa menoa. Vika ei liene tallasysteemissä vaan saattaa kieli takerrella lavassa olevaan vintagetyyliseen peltiseen kielenohjaimeen tai satulauraan tahi tallapalaan tulleeseen loveen.. en ole sen enempiä hakenut vikakohdetta, kun oon tottunut kampea käyttelemään vireen palautukseen.
Muutenkin kitara on pysynyt kohtuullisen hyvin vireessä 3 - 4 tunnin soitoissakin kampeamisineen.. mittarilla tarkistettu
Vielä tallasta, blokkirauta on pehmoista seosta ja kampi on syönyt kiinnityskierteet siitä löysäks. Tuohon vaivaan avuksi kietaisen silloin tällöin putkimiehen teippiä kammen kierteeseen ettei kampi lonksu kiinnityksessään..
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
Snacke
Erityinen tuki
4516 viestiä
|
#3 kirjoitettu
20.04.2013 13:21
Nyt tuli takuusta palikka. Tämä nyt teräksinen (vanha jotain sinkkivaluntapaista) point retention bar kiinnitettynä talla toimii esimerkillisesti. Harmi vaan, että tuotteen maine lie vähäsen pilalla kun noissa Burnseissa tuntuu olevan aika monessa tätä ongelmaa.
Mutta toimiva konsepti. Vire pysyy erittäin hyvin molempiin suuntiin ja tuntuma on floating tallaksi erittäin jämäkkä. Selkeästi yksi paremmista kokeilemistani strat- tyypin talloista. Jos etsii edullista rautalanka- tai muuten stratohommiin sopivaa hieman omaperäistä kitaraa kannattaa kokeilla 2000-l alun Burnsia. Käytettynä hinnat todella paljon esim. mexico - fendereitten alapuolella. Tämä tallaremontti on tosin edellytys kitaran soitettavuudelle; hyvän diilin voi saada kun etsii yksilön missä ongelmaa ei ole vielä korjattu.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
BullHill mja
319 viestiä
|
#4 kirjoitettu
31.07.2013 17:05
BullHill mja kirjoitti:
mulla ollut rautalankamusaan käytössä noin 15 vuotta strato, vintage style talla 6: kiinnitysruuvilla ja peltisillä tallapaloilla.
Talla on säädetty kelluvaksi ja kiinnitysruuvit niin että reunimmaiset kiinni ja keskimmäiset hieman löysättynä.
Jousia tallassa on 3 .. kielisettinä 10 - 46
Peltisiin tallapaloihin kielet ovat syöneet lovia. palat ovat joskus myös taipuneet niin että korkeussäädön ruuvin kierre ei ole pitänyt säätäessä, mutt siihen on auttanut pieni palan taivuttelu ja puristus pihdeillä. Siis soiton ja kampeamisen aikana ei noi palojen korkeudet ole pettäneet, vaan säätöä tehdessä.
Kammenkäytön jälkeen, vire on palautunut kohdalleen.
h-kielen venytyksen jälkeen kieli ei palaudu vireeseen ennen kuin kevyesti painan kammesta, tuohonkin olen niin tottunut ettei haittaa menoa. Vika ei liene tallasysteemissä vaan saattaa kieli takerrella lavassa olevaan vintagetyyliseen peltiseen kielenohjaimeen tai satulauraan tahi tallapalaan tulleeseen loveen.. en ole sen enempiä hakenut vikakohdetta, kun oon tottunut kampea käyttelemään vireen palautukseen.
Muutenkin kitara on pysynyt kohtuullisen hyvin vireessä 3 - 4 tunnin soitoissakin kampeamisineen.. mittarilla tarkistettu
Vielä tallasta, blokkirauta on pehmoista seosta ja kampi on syönyt kiinnityskierteet siitä löysäks. Tuohon vaivaan avuksi kietaisen silloin tällöin putkimiehen teippiä kammen kierteeseen ettei kampi lonksu kiinnityksessään..
No niin.. Nyt tuli tuokin h-kielen vireen pettäminen kielen venytyksen jälkeen korjattua. Vikaa löytyi lavassa olevasta kielten ohjaimesta.. piti taivutella sitä oikeampaan kulmaan, ja tippa öljyä siihen. Nyt palautuu h-kieli oikeaan vireeseen venytyksen jälkeen.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
Snacke
Erityinen tuki
4516 viestiä
|
#5 kirjoitettu
04.08.2013 10:52
BullHill mja kirjoitti:
BullHill mja kirjoitti:
mulla ollut rautalankamusaan käytössä noin 15 vuotta strato, vintage style talla 6: kiinnitysruuvilla ja peltisillä tallapaloilla.
Talla on säädetty kelluvaksi ja kiinnitysruuvit niin että reunimmaiset kiinni ja keskimmäiset hieman löysättynä.
Jousia tallassa on 3 .. kielisettinä 10 - 46
Peltisiin tallapaloihin kielet ovat syöneet lovia. palat ovat joskus myös taipuneet niin että korkeussäädön ruuvin kierre ei ole pitänyt säätäessä, mutt siihen on auttanut pieni palan taivuttelu ja puristus pihdeillä. Siis soiton ja kampeamisen aikana ei noi palojen korkeudet ole pettäneet, vaan säätöä tehdessä.
Kammenkäytön jälkeen, vire on palautunut kohdalleen.
h-kielen venytyksen jälkeen kieli ei palaudu vireeseen ennen kuin kevyesti painan kammesta, tuohonkin olen niin tottunut ettei haittaa menoa. Vika ei liene tallasysteemissä vaan saattaa kieli takerrella lavassa olevaan vintagetyyliseen peltiseen kielenohjaimeen tai satulauraan tahi tallapalaan tulleeseen loveen.. en ole sen enempiä hakenut vikakohdetta, kun oon tottunut kampea käyttelemään vireen palautukseen.
Muutenkin kitara on pysynyt kohtuullisen hyvin vireessä 3 - 4 tunnin soitoissakin kampeamisineen.. mittarilla tarkistettu
Vielä tallasta, blokkirauta on pehmoista seosta ja kampi on syönyt kiinnityskierteet siitä löysäks. Tuohon vaivaan avuksi kietaisen silloin tällöin putkimiehen teippiä kammen kierteeseen ettei kampi lonksu kiinnityksessään..
No niin.. Nyt tuli tuokin h-kielen vireen pettäminen kielen venytyksen jälkeen korjattua. Vikaa löytyi lavassa olevasta kielten ohjaimesta.. piti taivutella sitä oikeampaan kulmaan, ja tippa öljyä siihen. Nyt palautuu h-kieli oikeaan vireeseen venytyksen jälkeen.
Tää kielten liikkuvuuden maksimointi on ilmeisesti tosi kannattavaa hommaa, kattoo satulaan, k- ohjaimet jne läpi ja öljyä perään. Satulat aika iso ongelma ainakin edullisissa kitaroissa vireen pysymiselle.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
Ladataan
