uninen runoilija
47 viestiä
|
#1 kirjoitettu
27.12.2011 23:49
Luin lapsena pelkästään Gunnar Nordströmin kirjoittamaa Kiekkotähti kirja sarjaa
Sarjan uusimpia kirjoja en ole lukennut... Pitäisi varmaan lukea, hetkellinen paluu lapsuuteen.
Kiekkotähti-sarja:
Tilanne jäissä – Kiekkotähti 2 , 2011
Taistelu pudotuspeleistä - Kiekkotähti 20 , 2011
Suuntana NHL – Kiekkotähti 1 , 2011
Paljon pelissä - Kiekkotähti 19 , 2011
Vastaiskun paikka – Kiekkotähti 18 , 2010
Tahtokiekkoa - Kiekkotähti 17 , 2010
Siirto edessä - Kiekkotähti 16 , 2009
Mestarin paineet - Kiekkotähti 15 , 2009
Poika kotiin – Kiekkotähti 14 , 2008
Pakkovoiton edessä - Kiekkotähti 13 , 2008
Silmästä silmään - Kiekkotähti 11 , 2007
Kovaa peliä Detroitissa - Kiekkotähti 12 , 2007
Tavoitteena playoff – Kiekkotähti 10 , 2006
Kovaluinen puolustaja - Kiekkotähti 9 , 2006
Tärkeä tehopiste – Kiekkotähti 7 , 2005
Farmijoukkueen riveihin - Kiekkotähti 8 , 2005
Valmiina loppuotteluun – Kiekkotähti 6 , 2004
Maajoukkueen molari - Kiekkotähti 5 , 2004
Stanley Cup kutsuu – Kiekkotähti 3 , 2003
Ratkaiseva play-off – Kiekkotähti 4 , 2003
Yläasteella luin enemmän kirjoja, mutta sen jälkeen kiinnostus kirjoihin/kirjoittamiseen "räjähti"
|
Susimies
4 viestiä
|
#2 kirjoitettu
27.12.2011 23:54 Muok:27.12.2011 23:56
ala-aste ikäisenä luin tosi paljon, alotin kolmannella luokalla lukemaan silleen että kävin nukkumaan vasta ku olin saanut 100 sivua päivässä luettua
Kirjat mitä muistan olivat:
- David Eddingsin fantasiakirjat, melkein kaikki mitä silloin oli julkaistu.
- JRR Tolkien: Taru Sormusten Herrasta
- R.A. Salvatoren kirjoittamat Forgotten Realms maailmaan sijoittuvat kirjasarjat joissa päähenkilönä oli aina Drizzt D'Urden.
- JRR Tolkien: Hobitti, sinne ja takaisin.
ylä-asteen alkuaikoina alkoi tytöt, kapinointi ja viihde-elämä kiinnostamaan niin lukeminen jäi vuosiksi. Aloitin puolisen vuotta sitten taas lukemaan kunnolla ja kyllä tuntuukin mukavalta! Mutta nyt ei oikein kiinnosta lukea romaaneja vaan olen lukenut kirjoja jotka kertovat oikeista historian tapahtumista ja ihmisistä jms... muinaiset kulttuurit, mennyt aika ja mysteerit kiinnostavat kovasti.
|
Sunt1o
10 viestiä Luottokäyttäjä
|
#3 kirjoitettu
30.12.2011 17:36
Jotain sarjaa, en tiedä nimeä mutta jos joku tietää niin olisi kiva jos kertoisitte:
Lähinnä idea oli että oli määrä X lapsia ja sitten ne etsi pitkin maailmaa jotain ihme eri materiaaleista tehtyjä rannekkeita ja niitten avulla saikohan sitten jotain taikavoimia ja ne taisteli jotain pahoja kelttimytologishenkisiä olentoja vastaan. Ainakin Merlin oli käsittääkseni yhtenä henkilönä kirjassa ja jotain pakanajumalantyylisiä kanssa.
Yllä meren, alla kiven tms oli vissiin jonkun kirjan nimi.
Se oli ihan hyvä sarja, ainakin silloin.
|
HW
57 viestiä Luottokäyttäjä
|
#4 kirjoitettu
30.12.2011 18:00
Luin muksuna ihan kaiken, mitä käsiini sain. Taino, päätalot jäivät hyllyyn. Luin tietosanakirjoja jos tuli lukemisen puute. L.M. Montgomerystä tykkäsin tosi paljon, ja mieleen jäi erityisesti joku kirja, jossa kerrottiin noidista. Minähän en noita nimiä oo koskaan muistanut, omakin unohtuu joskus, mutta siinä oli ihana valkoinen noita johon paha velho sit rakastui päätäpahkaa (melkein) ja sit eleltiin onnellisna elämän loppuun asti.
Sit kun vähän kasvoin isommaksi, luin vähän valikoivammin. Klassista kauhua ja SteveOta, lähinnä.
Oon aina ollut vähän tämmöinen "määrä korvaa laadun"-tyyppi. Taisiis. Eiku. Äh.
|
Myotess
31 viestiä
|
#6 kirjoitettu
30.01.2012 14:44
Night Child kirjoitti:
Meille luettiin pienenä ainakin Kuupoikaa, Viisi pientä hevoslasta ja Leevi Lauhkeaa Leijonaa.
Nuorena luin mm. Karl Mayta ja erinäisiä noitakirjoja.
Luin näitä + Tiina-kirjoja, Neiti Etsiviä ja Merja Jalon Nummelan ponitalli-sarjaa, joista pidän vieläkin. LIsäksi kiinnosti kauhukirjat (lähinnä nuorten) ja intiaanikirjat.
|
HW
57 viestiä Luottokäyttäjä
|
#7 kirjoitettu
30.01.2012 14:46
Myotess kirjoitti:
Tiina-kirjoja
Ainiin, Tiina. Luin noi varmaan kaikki. Sit luin kaikki Lotta-kirjat. Ne oli hauskoja, ja kun isin ja äiteen luona käydessäni luin ne kolme kirjahyllystä löytyvää kappaletta (ihan vähän aikaa sitten, siis) havaitsin ilokseni, että ne eivät olleet menneet miksikään vaikka kasvoikin itse isoksi.
|