Mikseri.net

#2 kirjoitettu 14.08.2011 12:53

Pitää alottaa kliseisesti että Tarantinon tuotanto.

#3 kirjoitettu 14.08.2011 13:00

Unelmien sielunmessu.

#4 kirjoitettu 14.08.2011 13:06

Audition

#5 kirjoitettu 14.08.2011 13:13

Varmaan once were warriors. Se on masentava.

Jos tarpeeton on se avainsana ni Aussie park boys

#6 kirjoitettu 14.08.2011 13:24

Kellopeliappelsiini

#7 kirjoitettu 14.08.2011 13:26 Muok:14.08.2011 13:26

Sanottaisko inglorious basterds ja sin city

#8 kirjoitettu 14.08.2011 14:25

Marttyyrit ja Inside. Saw-sarja ei ole läheskään yhtä oksettavaa menoa.

ja sit näitä en ole nähnyt, mut ovat kuuleman mukaan aika extremeä:

Serbian Film
Visitor Q (ja kaikki muutkin Takashi Miiken leffat)
Irreversible

toisaalta, tuollainen ylenmääräinen väkivalta turruttaa jossain vaiheessa, esim. Saw-elokuvissa. Kun on nähnyt niistä pari, ei ne jatko-osien silpomiset enää jaksa säväyttää. Ensimmäinen Saw oli vielä hyvä, siinä oli jopa juonessa vähän twistiä ja shokeeraaminen jaksoi toimia.

Ahdistavampia ovat toisinaan elokuvat joissa ei varsinaisesti näytetä sitä väkivaltaa, ainakaan samassa mittakaavassa kuin noissa slasher-leffoissa yms. gornossa....

Orpokoti
Pan's Labyrinth
Dead Ringers- Erottamattomat

(tuon viimeisimmän ahdistavuus ehkä johtui siitä, että se perustuu löyhästi tositapahtumiin)

#9 kirjoitettu 14.08.2011 14:31

quafka kirjoitti:
Chadonna kirjoitti:
Sanottaisko inglorious basterds

Tuliksä tästä huonolle tuulelle? Mun mielestä se oli kohtuullisen hilpeä.

Oliko se kriteerinä?

#10 kirjoitettu 14.08.2011 14:32

quafka kirjoitti:
Chadonna kirjoitti:
Sanottaisko inglorious basterds

Tuliksä tästä huonolle tuulelle? Mun mielestä se oli kohtuullisen hilpeä.


En tullu mut tossa alotusviestissa sanotaa et leffat joissa on ylimäärästä väkivaltaa.

#11 kirjoitettu 14.08.2011 14:43

quafka kirjoitti:
Tusina Immonen kirjoitti:
Oliko se kriteerinä?

No otsikon huomioon ottaen, mielestäni se olisi ainakin hyvä osakriteeri, ettei leffasta tule hilpeä fiilis. Toki Haava tuossa alleviivasi tuota ylimääräistä väkivaltaa (mitä en edelleenkään ymmärrä suuntaan enkä toiseen).


Mie taas ymmärsin et tässä etitää vaa niiku hyviä väkivaltaleffoja. Joka kunniattomat paskiaiset on. Joskin joo. hilpeä. Mutta öklö. ku lirskuu.

#12 kirjoitettu 14.08.2011 14:58

quafka kirjoitti:
Tusina Immonen kirjoitti:
Oliko se kriteerinä?

No otsikon huomioon ottaen, mielestäni se olisi ainakin hyvä osakriteeri, ettei leffasta tule hilpeä fiilis. Toki Haava tuossa alleviivasi tuota ylimääräistä väkivaltaa (mitä en edelleenkään ymmärrä suuntaan enkä toiseen).


No joo, sopishan aiheeseen jonkinlainen synkkyys.
Mut sitte mun pitäis vetää takasin Tarantino. Ne on kuitenki ennenkaikkea hauskoja leffoja kaikki.

#13 kirjoitettu 14.08.2011 15:15

Christiane F. – tyttö metroasemalta Uli Edelin raju ohjaustyö narkomaanien elämästä. Pakko suositella kuitenkin, on melkoisen vavahduttava elokuva. Natja Brunckhorst tekee mielettömän upean roolityön ja on sääli, ettei hän sitten enää jatkanut näyttelijän uralle.

#14 kirjoitettu 14.08.2011 15:17

eR3o kirjoitti:
Dogville
Unelminen sielunmessu
Antichrist


Lisäksi:

Sunset Limited. Ei kyllä juurikaan vastaa aloitusviestin kuvausta tää leffa mutta dialogi on niin kyynistä ja masentavaa että huonolle mielellehän siitä tulee.

Irreversible. Sisältää yhden sairaimmista ja järisyttävimmistä kohtauksista mitä olen elokuvissa nähnyt.

Inside. Goregasmi.

#15 kirjoitettu 14.08.2011 15:41 Muok:14.08.2011 15:46

Scarface on ainakin aika rankka ja raaka elokuva. Yksi kaikkien aikojen suosikkileffoistani.

Crank on väkivaltainen ja armoton elokuva, jossa ei juuri suvantokohtia ole, vaan koko elokuva on kuin yksi pitkä toimintakohtaus. Kuitenkin hieno elokuva, jonka jälkeen on semmoinen fiilis kuin olisi ollut vuoristoradassa tai vastaavassa.

huntfornothing muokkasi viestiä 15:45 14.08.2011
... ja lisäksi vielä nuo jo mainitut Kellopeliappelsiini ja Pans Labyrinth

#16 kirjoitettu 14.08.2011 15:51

huntfornothing kirjoitti:
Crank on väkivaltainen ja armoton elokuva, jossa ei juuri suvantokohtia ole, vaan koko elokuva on kuin yksi pitkä toimintakohtaus. Kuitenkin hieno elokuva, jonka jälkeen on semmoinen fiilis kuin olisi ollut vuoristoradassa tai vastaavassa.


Crankin jatko-osa vetää homman täysin nextille levelille, eikä välttämättä hyvällä tavalla.
Tämä ei kuitenkaan lukeutune huonon mielen elokuviin, kun se on niin naurettava.

#17 kirjoitettu 14.08.2011 16:19

muistui vielä mieleeni elokuva nimeltä Pääteasema Brooklyn. Siinä ei muistaakseni ihan hirveästi väkivaltaa ollut, mut muuten kyllä erittäinkin pahaa mieltä aiheuttava. Saattoi jopa olla, että raihan on ohjannut tuo sama saksalainen jantteri kuin tuon Christine F:n, joka sekin on aika inhorealistisen masentava elokuva.

Kaksi kertaa on oikeasti tullut tippa linssiin elokuvan vuoksi, toisen toinen kerta näistä (Blade Runner) johtui todennäköisesti vain siitä että katsoin sen krapulassa (ihan viinan aiheuttamassa sekä moraalisessa), toinen (Tulikärpästen Hauta) johtui vain yksinkertaisesti siitä että elokuva on ehkä surullisin pätkä maailmassa. Eli jonkinasteista pahaa mieltä sekin aiheutti, sen verran ettei ole aikomusta katsoa sitä enää toiste. Leffa on nerokkaasti kyllä rakenneltu: jo alussa selviää miten se loppuu, ja silti se kosketti. (vielä enemmän pahaa oloa aiheutti tieto siitä, että leffan pohjalla ollut kirja perustuu enemmän ja vähemmän tositapahtumiin WWII:n aikaisessa Japanissa) Ja siis elokuva on anime! (näyteltykin versio on olemassa Japanissa, mut sitä ei oo hinkua katsoa)

#18 kirjoitettu 14.08.2011 16:27

karman hardon kirjoitti:
muistui vielä mieleeni elokuva nimeltä Pääteasema Brooklyn. Siinä ei muistaakseni ihan hirveästi väkivaltaa ollut, mut muuten kyllä erittäinkin pahaa mieltä aiheuttava. Saattoi jopa olla, että raihan on ohjannut tuo sama saksalainen jantteri kuin tuon Christine F:n, joka sekin on aika inhorealistisen masentava elokuva.

Kaksi kertaa on oikeasti tullut tippa linssiin elokuvan vuoksi, toisen toinen kerta näistä (Blade Runner) johtui todennäköisesti vain siitä että katsoin sen krapulassa (ihan viinan aiheuttamassa sekä moraalisessa), toinen (Tulikärpästen Hauta) johtui vain yksinkertaisesti siitä että elokuva on ehkä surullisin pätkä maailmassa. Eli jonkinasteista pahaa mieltä sekin aiheutti, sen verran ettei ole aikomusta katsoa sitä enää toiste. Leffa on nerokkaasti kyllä rakenneltu: jo alussa selviää miten se loppuu, ja silti se kosketti. (vielä enemmän pahaa oloa aiheutti tieto siitä, että leffan pohjalla ollut kirja perustuu enemmän ja vähemmän tositapahtumiin WWII:n aikaisessa Japanissa) Ja siis elokuva on anime! (näyteltykin versio on olemassa Japanissa, mut sitä ei oo hinkua katsoa)


Minä myös pidän tuosta Pääteasema Broklyn:stä ja itseasiassa olen etsinyt käsiini kaikki mainitun Uli Edelin ohjaustyöt, jotka olen löytänyt. Saman ohjaajan Baader Meinhof Komplex sopii myöskin hyvin tähän kategoriaan. Filmistä jää sellainen outo fiilis, ei onnen tunne. Kuitenkin elämyksellinen elokuva ja hyvä tutkielma terrorismista.

#19 kirjoitettu 14.08.2011 17:46

Salo 120.

#20 kirjoitettu 14.08.2011 18:50

Sanotaas kaksi eksploitaatioelokuvaa, jotka maineestaan huolimatta ovat paljon muutakin kuin puhdasta eksploitaatiota: Srpski film ja Cannibal Holocaust. Kummatkin ovat kieltämättä häikäilemätöntä väkivallalla ja seksillä mässäilyä, mutta ne ovat myös vaikuttavia elokuvia, jotka pakottavat katsojan ajattelemaan. Kummassakin elokuvassa sekä väkivallan tekijöissä että uhreissa on syvyyttä toisin kuin esim. monessa toimintaleffassa väkivallan uhrien ainoa funktio on kuolla näyttävästi. Tämä saa miettimään syvemmin väkivallan syitä ja oikeutusta - ja ylipäätään väkivallan roolia ihmisen elämässä. Kannibaalien polttouhrit saa vielä kunniamaininnan häiriintyneestä soundtrackista.

#21 kirjoitettu 14.08.2011 18:51

Jätetään tuo avausviesti huomioimatta ja vastataan siihen mitä mulle tuli ekana mieleen "huonon mielen elokuvasta".


Once Were Warriors on erittäin hyvä huonon mielen elokuva.

#22 kirjoitettu 14.08.2011 18:59 Muok:14.08.2011 19:18

JyRSiä kirjoitti:
Pan's Labyrinth..?

ok




Sanon nyt vielä ton Calvairen lisäksi La Casa Muda mikä oli ihan mielenkiintonen, lähinnä sen "one shot" -systeemin takia. Oli se kyl muutenki ihan sellanen ahistava mut se lisäs siihen jotenki sitä "huonon mielen elokuvan" -tunnelmaa. Ilsin jälkeen tuli kans vähä huono mieli.


Aamulehden arvostelija kehtasi haukkua Pan's Labyrinth:n. Kaikkia ne lehtiin kirjoittelemaan päästävätkin...

Yksi, joka ei saa jäädä tästä listasta pois on: Amores Perros. Meksikolaiset tekevät hyviä elokuvia.

#23 kirjoitettu 14.08.2011 19:25

Titanic. Sen jälkeen on hyvinkin masentunut siitä että tuli tuhlattua elämästään moinen aika moiseen paskaan.

#24 kirjoitettu 14.08.2011 20:13

kuumottaisi hieman yyteröidä leffa An American Crime. Perustuu tositapahtumiin sekin; kertoo joskus back in the day tapahtuneesta judanssista kun yksinhuoltaja kiduttaa huostaansa annetun pikkulikan kuoliaaksi. Ei varmaankaan tule kovin hyvä mieli tuostakaan elokuvasta.

#25 kirjoitettu 14.08.2011 20:23 Muok:14.08.2011 20:24

Funereal kirjoitti:
Kannibaalien polttouhrit saa vielä kunniamaininnan häiriintyneestä soundtrackista.


Tämä. Juuri tämä.

Itse leffa nyt ei oo niinkään ehkä otsikossa haetun kaltainen, vaikkakaan ei sinänsä mitään miellyttävää nähtävää olekaan. Mutta musa on kyllä suhteellisen karmivaa.

#26 kirjoitettu 14.08.2011 21:55

Tämä osuukin olemaan meikäläiselle otollinen leffagenre. Onhan pakko mainita Meri sisälläni.
Jo aihe on varsin karmea, kun kertoo eutanasiasta. Elokuvana todella upea, mitä on vaikea kuvitella edes mahdolliseksi, jos päähenkilö on neliraajahalvaantuneena sängyssä koko ajan. Jälleen elokuva, jonka katsomisen jälkeen on outo olo.

#27 kirjoitettu 14.08.2011 22:50

Vessajono kirjoitti:
Salo 120.


Eli Sodoman 120 päivää

Kyl joo.

#28 kirjoitettu 14.08.2011 23:08

Rurouni Kenshin: Trust and Betrayal

Toimii ihan vitun hyvin. Synkkä, tunnelmallinen ja todella kauniisti animoitu.

#29 kirjoitettu 15.08.2011 09:50

Bertrand Tavernierin "Auringonpimennys" (Coup de Torchon, 1981) - vaikka siinä ei olekaan ylenmäärin 'tarpeetonta väkivaltaa, sotaa, verta, väkivaltaista seksuaalisuutta' se on aika karu ja tyly elokuva, perustuuhan se löyhästi Jim Thompsonin romaaniin. Lisäksi se tuottaa oudolla ja ehkä hieman häiritsevällä tavalla mielihyvää, ja on vielä niitä parhaita elokuvia.

#30 kirjoitettu 15.08.2011 11:42

Lilja 4-ever Kertoo ihmiskaupasta, eikä tee katsojaansa onnelliseksi. Ruotsalaiset tohtivat ruotia yhteiskuntansa ongelmia varsin raskaasti.

#31 kirjoitettu 15.08.2011 13:20

American History X

#32 kirjoitettu 15.08.2011 13:41

Tulipahan mieleen tää American Beauty. Ei oo mikään hilpee leffa se. Mutta hyvä.

#33 kirjoitettu 15.08.2011 14:58

Chadonna kirjoitti:
sin city


tässä tuli raja vastaan. ostin keräilyversio-dvd:n, katsoin ja sit oli pakko mydä pois. ihan järkyttävää teurastusta. en tykkää.

irreversibleki on ku nalle puh.

#34 kirjoitettu 15.08.2011 15:23

Chinatown

#35 kirjoitettu 15.08.2011 22:52

Sweeney Toddin filmatisointi vuodelta 2007 on ainaki ihan turhan verinen, ja julmahan se tarina on.

#36 kirjoitettu 16.08.2011 11:46

Akmareul boatda (I Saw the Devil) tuommonen pätkä tuli ensimmäisenä mieleen.

#37 kirjoitettu 16.08.2011 12:53

Stocco kirjoitti:
Chadonna kirjoitti:
sin city

tässä tuli raja vastaan. ostin keräilyversio-dvd:n, katsoin ja sit oli pakko mydä pois. ihan järkyttävää teurastusta. en tykkää.


Mie en tykkää yleensä teurastuksesta, mut täs se oli joteki toteutettu niin, etten joteki harmistunu tai pelästyny tai oksettunu siitä, niiku yleensä.

#38 kirjoitettu 16.08.2011 13:24

Englar Alheimsins on kyllä aika huonon mielen elokuva ja hyvä sellainen. Sattumalta näin tämän vuosia takaperin ja ei oo raivokkaampaa näyttelijäsuoritusta kovin usein tullut vastaan.

#39 kirjoitettu 16.08.2011 17:30

Heijala kirjoitti:
Englar Alheimsins on kyllä aika huonon mielen elokuva ja hyvä sellainen. Sattumalta näin tämän vuosia takaperin ja ei oo raivokkaampaa näyttelijäsuoritusta kovin usein tullut vastaan.


'joo tämä on aqika dramaattinen sen kaikissa merkityksissä ja sigur rós:n soundtrack on varmaan ainoa oikea valinta tällaselle.

#40 kirjoitettu 16.08.2011 18:27

quafka kirjoitti:

No otsikon huomioon ottaen, mielestäni se olisi ainakin hyvä osakriteeri, ettei leffasta tule hilpeä fiilis. Toki Haava tuossa alleviivasi tuota ylimääräistä väkivaltaa (mitä en edelleenkään ymmärrä suuntaan enkä toiseen).


Kyllä se "huono mieli" viittasi tosiaan (tarpeettomaan) väkivaltraan, ahdostukseen ja sillä mässäilyn. "huono mieli" siksi, että se vain kuvasti vastakohtaa noille "hyvän mielen"-elokuvilla, joissa väkivalta ja ahdostavuus on minimoitu.

Mutta siis joo.. Hilpeähenkinen väkivaltamässäily täyttää minusta kriteerit oikein hyvin tässä kohtaa.