|
HW
ärsyttävä
7256 viestiä
Luottokäyttäjä
|
#7 kirjoitettu
25.03.2011 18:11
Leipä on hyvästä. Syön sitä päivittäin. Ruuan kanssa en syö leipää. Leipä on iltapala/välipala/aamupala. Leivän päälle kuuluu laittaa juustoa ja/tai leikkelettä. Leivän voi paahtaa tai lämmittää uunissa/mikrossa.
Tykkään sekaleivästä eniten. Ja tietty itsetehty on parasta 
|
|
JM
18460 viestiä
|
#9 kirjoitettu
27.03.2011 01:55
Viimeaikoina olen taloudelisista syistä syönyt lähinnä edullisia sekaleipiä. maailman paras leipä on valjusrieska. Jos joku minulle paremman leivän esittelee, maksan kaikki senhetkiset käteisvarani ja iten leivän syönnin jälkeen. Itken siksi, että miten voi olla jotain niin hyvää olemassa, sillä valusrieska (oikena voin kanssa) on egkä maailman parhaimman makuinen elintarvike. Kun sitä nauttii vielä leivinuunissa kypsyetyn teeren täkän kanssa niin siirä ei vain saa kylikseen vaan menee koko rieska (vaikka se on sellasita paksua, pehmeää ja ilmavalla tavalla täyteläistä) ja täkästäkin niin että pikkulintuja olisi voinut syödö pihakoivullisen,
tällainen oli välipalan ruokavalio aina minun lapsuudessa Suomussalmella. Teerentäkkää ja vlajusrieskaa. Se on muuten patentoitu, sitä ei saa valmistaa kuin Ämmän leipä. Mutta sitä kyllä yksityishenkilöt tilaa pääkaupunkiseudullekin ja monet ajavat pari sataa kilometriä Suomussalmen tai sen lähikuntien kauppoihin josta tuota leipien aatelia saa.
Sitä kerran maistanut voi joutua elinikäiseen koukkuun ja käyttää huimia summia, aikaa ja vaivaa hankkiakseen valjusrieskaa.
Kappas, Ämmän Leivällä on verkkosivutkin. Ja etusivulla virnuilee johtajan, kummisetäni veli Arto. Ei kyllä mitenkään erikoiset sivut, olisin toivonut jotain tarinaa valjusrieskasta ja sen erityislaatuisuudesta ja asemasta maailman parhaiden leipien joukossa, ehkä tarinaa kummisetäni, leipomon pomon Pekka Jäsken isän Ensio Jäsken (levätköön rauhassa, kuoli Vasaraan - täsmennettäköön - ei siis työkaluun vaan eräälle paikalle Pohjois-Suomussalmella) neronleimauksesta tuoda tuo suvussa kaukaa Karjalasta kulkenut rieskaresepti kaupalliseen tuotantoon. Sitähän pitkään mietittiin, että ensin pitää saada suojattua tuo tuote, ennenkuin sitäö voi alkaa kaupallistamaan, aikoinaan.
Tuon leipomon leipien juri on muuten kulkenut suvussa vuosisatoja ja on edelleen käytössä kaikissa juurihapatetta tarvitsevissa leipomotuotteissa. Leivänjuuri oli jonkin vuosikymmenen käyttämättäkin kun Ensio epäröi perustaa leipomon, jonka kuitenkin kaikkien hyvän leivän ystävien riemuksi sitten perusti Suomussalmelle 1977, isäni Sasun ja nykyisen leipomojohtaja-Pekan viettäessä kovinta punk-elämänsä nousukautta. Leivänjuurihan voi säilyä hapatusastiassa johon juuri eli mäski sotketaan käymään n. 1/4vrk ennen leivonnan aloitusta tai myöhemmin riippuen miten hapanta tehdään (Venäjällä hapatetta vain lisätään astiaan ja siksi Venäläinen tumma leipä on todella tummaa ja hapanta, tämä Karjalainen juuri sentään vastaa myös ämmän leivän tapuksessa enemmän suomalaista makua pehmeydessään) jopa useamman vuosisadan, näin väitetään. Siis että olisi tuotu Karjalasta varsinkin joka on kuuluisa erinomaisista leivänjuuristaan puisia hapate-astioita ja kun niihin on muut mäskin ainekset sotkettu - kas, juuribakteerit ovat heränneet ja mäski lähtenyt happanemaan!
Muutamat hapate-astiat ovat olleet jopa niin arvokkaita, että kun bakteeri on kerran imeytynyt puuhun, on hapate-astia pilkottu palasiksi ja palasia myyty huimilla hinnoilla leipä-intoilijoille joista he ovat saaneet leivän juuren heräämään. Siis puun palasesta.
Ei hajuakaan, missä on Ämmän Leivän alkuperäinen hapate-astia vai onko juuri tuotu juurikin pienessä puunpalasessa kun on lähdetty evakkoon ja herätetty sitten liottamalla puun palasta mäskissä aikansa.
Karjalasta ovat kuitenkin USA:laiset harrastajat muistaakseni kerilleet leivänjuuria ja saaneet puisesta mäskikaukalosta heräämään jopa n. 200 vuotta vanhat leivänjuuren bakteerit. Kai se on mahdollista, jos puu on huokoista ja kaukaloa säilytetty kosteudeltaan ja lämpötiloiltaan sopivissa oloissa, että ne hapatebakteerit elää niin kauan.
Tämä leivän juurien keräily on muutenkin jännä asia. Maailmalla harvinaisia Karjalan vanhoja juuria (tai siis puunpaloja joissa juuri piilee) on huutokaupattu kymmenillä tuhansilla dollareilla ja joillain on iso kokoelma juuria erilaisia leipiä varten. Juurihan on leivän sielu. Esim. jonkun Vaasan&Vaasan leipomoiden juuri voisi olla aikamoinen juttu jos sen varastaisi jotankin. Sama homma on muuten jugurteissa. Danonen hapatebakteeri on suuri liikesalaisuus ja Danone-yhtiö vartioi bakteeriaan aivan älyttömin turvatoimin ja on siinä onnistunut, mikään muu jugurttifirma ei ole onnistunut danonen hapatettta jöltsimään.
|
|
Pohjois-Korea
10911 viestiä
|
#11 kirjoitettu
27.03.2011 14:57
Ruisleipää lähinnä, vaaleta leipää lähinnä kotona ja rieska onki sit extraherkkua. Keittojen kanssa pakollista, mut vois kyl koittaa vähentää tota leivän syöntiä tolleen yleisesti ottaen.
|
Ladataan