Mikseri.net

#2 kirjoitettu 16.03.2010 13:33

On järkevää esittää MYÖS nuo kysymykset, mutta tuo "olla päissään tästä ajatteluitavasta" on aika hyvä ilmaisu, siis pitää varoa, ettie sumenna näkökenttäänsä kapeaksi arvioimalla vain noiden kysymysten kautta...

Että en minä tuota ajatustapaa vastusta sinänsä, jos se ei ota täydellistä yliotetta kaikkien muiden kysymysten ohi.

Teknokraattisia hyötyajattelijoita tarvitaan jos aiotaan elää tällaisessa maailmassa, mutta mukana täytyy olla idealistin kommentit huomioonotettuina.

#3 kirjoitettu 16.03.2010 13:45

quafka kirjoitti:
Ihminen kun tykkäävät tehdä, olla ja omistaa monenlaisia asioista, joista ei ole oikeastaan minkäänlaista mitattavaa hyötyä. Rakkaus ja empatia näin esimerkiksi. Molemmat ovat itse asiassa todella perseestä markkinataloudelle.


Valoa on näkyvissä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kaverit tekevät parempaa tulosta. Hyvä pomo palkkaa siis kavereita ja hyvät tiimit muodostuvat ihmisistä, jotka tykkäävät toisistaan. Jos joku uskaltaa ja tajuaaa tätä hyödyntää niin saa lisää rahaa. Tosin kaverit voivat suuttua tulisesti toisilleen. Mutta yhtälailla jatkuvasti huono ilmapiiri vähentää työtehoa ja tämäkin on tutkittu ja todistettu.

Eli kappas. Rakkaus voi saadakin lisää tuottoa sijoittajille, jos senkin osaa valjastaa oikein, mutta itseäni hieman alkaa oksettaa, kun mietin, että rakkaus on tuotannon väline.

Tosin ihan sama mun kannalta, ku en enää koskaan rakasta tai koe empatiaa ketään kohtaan. Eipä se silti oo lisänny mun tuottavuutta eli teillä muilla on viel toivoa.

#4 kirjoitettu 16.03.2010 20:06

Sunt1o kirjoitti:
En usko että tuommoinen muu taho kuin elävä olento (siis esim. yritys) on kykenevä tuntemaan mitään tunteita. Vain yksilöt tuntevat noita.


"60 miljardia solua on niin sekava soppa et se ei pysty tuntee rakkautta. Vain yks solu pystyy rakastaa naapurisolujaan."

Sie oot rasisti. Ja mie käytän nyt tuota syrjimisen synonyymina.

#5 kirjoitettu 16.03.2010 20:34

Kysehän on siitä, mikä on tärkeää. Jos hyöty on tärkeää niin sitten hyötyaspekti. Jos rakkaus ja eläminen on tärkeää niin sitten ne.

#6 kirjoitettu 16.03.2010 20:50 Muok:16.03.2010 20:50

Rakkaudesta ja empatiastahan sitä saa kaikkein eniten irti. Esimerkiksi: JOKAIKINEN JUHLAPYHÄ, KEKSITTY PYHÄ, JUHLAPÄIVÄ ja SYNTYMÄPÄIVÄ................................................. Senssipalstat, ystävänpäivät, laihdutustuotteet... Rahalla rakkauteen apua.

Ilman rakkautta johonkin - ihan mihin vaan - ei saa irti ostajasta mitään. Rakkaudesta on hyötyä ja se tuottaa paljon paljon paljon paljon paljon rahaa.

Empatialla rahaa lapsille afrikkaan. Tosin puolet vaa menee sinne.. Tai ei sitäkää. Mut aika moni saa palkan! Ne asuu täällä kyl jo.

Sitten: oikeestaan tää koko tuottaminen ja muu sellanen, hyödyn tavoittelu.. se kaikki on sitä, mikä tekee ihmisestä ihmisen. Markkinatalous on ovela. Nyt jokaisella meistä on mahdollisuus saada ja kuluttaa ja jokaisella on mahdollista saada lisää ja kuluttaa lisää ja ostaa ja myydä ja kuluttaa. Ja samaan aikaan tätä tapahtuu sielläkin, johon markkinatalous ei ole vielä työntänyt nokkaansa.

Jos tuotto ei olisi meidän kaikkien mielestä kivaa, kommunismi ois toiminu ilman monen miljoonan ihmisen tappamista siks, koska ne oli eri mieltä.

Chadonna muokkasi viestiä 20:50 16.03.2010

Niijoo. Ja jos joku oikeesti väittää, et ei oo kivaa omistaa asioita, ni muuttakoot bambumajaan pois mun interneteistä.

#7 kirjoitettu 16.03.2010 20:59

Sunt1o kirjoitti:
Tuskin monikaan silti rakkautta tms. väheksyy mut eipä se raha siitä oo pois.


Tuskin tosiaan. Mitäpä tähän muuta lisäämään.

#8 kirjoitettu 17.03.2010 00:22

quafka kirjoitti:
Ota toki huomioon, että "tuotto" on nuori ilmiö, kun katsotaan miten vanha ilmiö ihmiskulttuurit ovat.

Ahneus, vallan- ja omistamisen himo ovat varsin vanhoja ilmiöitä. Raha nyt vain on nykyään se väline millä asioita ja valtaa saa. Tuotolla saa rahaa ja rahalla saa asioita ja valtaa. Ei tässä mitään uutta ole.

#9 kirjoitettu 17.03.2010 00:30

Ostaako ketjun aloittaja sitten pääasiallisesti sikoja säkissä, samalla sitten täyttä paskaa?

#10 kirjoitettu 17.03.2010 01:09

Katsoin äsken Steven Spielbergin ohjaaman katastrofileffan, jossa Tom Cruise jälleen kerran pelasti Amerikan. Tai itseasiassa Jumala tuhosi ne örkit, koska oli viisaudessaan laittanut maapalloon niin paljon viksuja mikrobeja.

En osaa nyt vastata.

Mutta isolla budjetilla tuotetut elokuvat tuottavat hyvin vaikka maksavat.
Mutta tärkeintä on kasvattaa ruokaa ja lapsia, uskonnosta ja moraalista riippumatta.

#11 kirjoitettu 17.03.2010 14:39

quafka kirjoitti:

Koska tätähän se meininki on nykyään. Kun mietitään pitäisikö meillä olla jokin asia, tai pitäisikö meidän menetellä jollain tietyllä tavalla, tämä on nykypäivänä käytännössä synonyyminen kysymyksille "paljonko siitä on hyötyä?", "paljonko se maksaa" ja "paljonko se tuottaa?".


Paljonko siitä on hyötyä on todella hyvä kysymys ja nuo kaksi muuta ovat alisteisia sille. Maksaminen ja tuottaminen ovat hyödyllisiä vain siinä määrin kuin ne edistävät jotakin. Itsessään ne ovat arvottomia.

Kyse on erilaisten näkökulmien painotuksesta, ja väitän että kulttuurissamme vaaka on vääristynyt solmuun, kun se nojaa melkein kokonaan talous- ja hyötyaspekteihin.


Hyöty aspektissa ei ole mitään vikaa. Pitäsii vain kysyä pikeminkin onko se talous, raha jne.. yhtä kuin se hyöty. Kysymys on piemminkin minkä vuoksi niistä puhutaan ja mikä on tarkoitus siellä takana.

Onko hyvä juttu olla näin päissään hyöty- ja talousajattelusta?


Hyöty, kyllä. Talous, kyllä niin kauan kuin se hyöty aspekti ei unohdu ja sitä osataan pohtia oikeasti syvällisesti.

Eikö tälläisen ajattelun rajat tule aika nopeasti vastaan?


pelkän rahan ja alouden hyödyt tulevat äkkiä vastaan JOS niitä aitoja hyötyjä ei ole punnittu. Ole pohdittu mikä sen taloden ja rahan funtio oikein on.

Ihminen kun tykkäävät tehdä, olla ja omistaa monenlaisia asioista, joista ei ole oikeastaan minkäänlaista mitattavaa hyötyä.


Paskapuhetta ja todella kapeakatseista hyötyajattelua.

Rakkaus ja empatia näin esimerkiksi. Molemmat ovat itse asiassa todella perseestä markkinataloudelle.


Väärin. Ovat turhia markkinataloudella, mutta eivät turthia hyödylle.

#12 kirjoitettu 17.03.2010 15:24

quafka kirjoitti:

Väittäisin kuitenkin, että kun yhteiskunnallisissa kysymyksissä pohditaan asioiden hyödyllisyyttä, niin painottuvat "hyödyt" melkoisen kapealta alalta, kapeakatseisesti. Ts. yleisesti on käytössä hyvin kapeakatseinen hyötyajattelu.


Kyllä. Ja TÄMÄ on se ongelma. Eh tahdo, että "hyödylle" antetaan jo uutta määritelmää ja siksi vastasin kuten vastasin.

#13 kirjoitettu 17.03.2010 16:09

Sunt1o kirjoitti:

Mutta siis kyllä minusta tehokkuus on asiana hyvä hyvinvointia edistävä. Noin niinkun yksityiskohtana.


Ilman muuta. Sitten on eri kysymys miten tuo tehokkuuden parannus aaavutetaan. Jos se aavutetaan esim. siten että ihmiset tekevät enemmän työtä kuin jaksavat tehdä, niin silloin se tehokkuusta saatu hyöty on usein pienempi kuin mitä se menettetty hyöty on uupumisena.

#14 kirjoitettu 17.03.2010 17:15

Sunt1o kirjoitti:

Niin siis aattelen tän niin että tehokkuus on sitä et mahd pienellä resurssilla saadaan mahd paljon tulosta. Sinällään se on työn määrää vähentävä tekijä. Toki sitten jos heittäytyy ahneeksi ja päättää että hyödynnetään tämä nyt tekemällä entistä enemmän työtä ja paljon enemmän tulosta niin se on toki ongelma, mutta miusta se tehokkuus ei sitten oo se ongelma siinä vaan se resurssien ylittäminen. Tehokkuus on sitä että vaivaa menee mahollisimman vähän hukkaan.


Ajattelet tehokuutta väärin. Tehokkuus on yrityksen näkökulmasta sitä, että pienellä summalla saadan iso tulos. Jos joku työntekijä tekee paljon töitä ja polttaa itsensä loppuun ja hänet voi korvata toisella tekijällä, niin se voi olla yrityksen nkökulmasta hyvinkin tehokasta.

Mut joo, voi käsittää myös sen tehokkuuden niin että se on sitä että puristetaan siitä työntekijästä irti niin paljon kun inhimillisesti mahdollista. Se on huono.


Se on vain yksi tehokkuuden muoto. Siksi yritänkin sanoa, että tehokkuus ei itsessään ole vielä välttämättä hyvä asia. Ainakaan se ei ole se tavoite, vaan väline.

#15 kirjoitettu 17.03.2010 19:23

quafka kirjoitti:
En? Miksi ostaisin?

Sain vain sellaisen kuvan tuosta.

#16 kirjoitettu 17.03.2010 19:51

Sunt1o kirjoitti:

Tuokin on tehokkuutta, mutta siinä huomiodaan vaan osa käytetystä resurssista (=raha). Toki jos ajattelee vaan sen kannalta joka siihen sijoittaa niin voi sanoa tehokkuudekksi sitä että mahdollisimman pienellä rahalla saa mahdollisimman paljon rahaa.


Tietenkin sijoittaja arvio asiaa näin. Useimmat siis. Siis pitkällä tähtäimellä tätä toki. Ihmisresurssit ovat toki esim. osa sitä rahallista arvoa.

Tuosta muuten kuulin isältäni mielenkiintoisen vähän asiaan liittyvän asian. Heillä töissä kuivataan tiettyä mineraalia laaduntarkkailun yhteydessä. Tähän on teollisuuskäyttöön tarkoitettuja laitteita, mutta työnantaja on laskenut että tulee halvemmaksi käyttää tavallista mikroaaltouunia joka hajoaa tässä käytössä n. kuukaudessa. On kuitenkin halvempaa ostaa vähän väliä mikroaaltouuneja kuin ostaa se hommaan tarkoitettu laite, kun se on niin kallis että sillä hinnalla ostaa tolkuttomasti halpoja mikroaaltouuneja, etenkin kun ne saa vielä ainakin ajoittain takuuseen.


Tuo on kyllä laitonta ottaa niitä takuuseen. Takuuehtojen rikkomus selvästi. Mutta joo. Kokonaitaloudenkin kannlta tuo voi olla tehokkain ratkaisu. Luonnon kannalta ehkä on tai ehkä ei. Ei voi tietää kun maailmassa tuo ympäristöverotus ei ole kovinkaan pitkällä.

Yleensä olen kuullut tehokkuudesta puhuttavan juurikin siinä tuotantoketjun tehokkuutena ja esim. työajan mielekkään käytön ja tehtävänjakojen yhteydessä. Tämä oli se mitä itse ajattelin kun vastasin.


Jeps. Tuo on vain yksi osa tehokkuutta. Se joka työntekijöille esitetään. Isommat pomot miettii ihan muuta myös.

Kun minusta se henkilön tekemä työmäärä on myös niinkun resurssi minkä tehokas käyttö pitäisi huomioida. Se että se työ minkä se tekee (oli sitä paljon tai vähän) tuottaa mahdollisimman paljon tulosta. Minusta siinä on työntekijänkin etu että sitä tehokkuutta maksimoidaan.


Joskus se on työntekijänkin etu ja joskus ei. Riippuu tavasta millä sitä tehokkuutta maksimoidaan.

Sellaiset asiat kuin että työaikaa ei mene turhaan tarpeettoman monimutkaisen tietokonejärjestelmän kanssa painimiseen tai paikasta toiseen kävelemiseen. Ei tule tuottamatonta.


Jeps. Useihan tehokkuuden parannus on kaikkien etu. Pointti vain oli, että aina ei ole.

Joo, siis välinehän se on, mutta miusta välineenä hyödyllinen. Tai siis oisko se sit tuotantoketjun ominaisuus ennemmin kun väline vai mikskä sitä pitäisi sanoa. Mut kumminkin se et unohettas tuo tehokkuus kokonaan niin ois miusta jotenki vähä älytön ajatus.


Samaa mieltä. Hyödyllinen väline, MUTTA ei itsetarkoitus.