Mikseri.net

#2 kirjoitettu 01.12.2009 14:51

Wikipediaan hakusanaks tahtilaji. 5/5 tahtilaji ei ole edes mahdollinen, kun viidesosia ei tunneta musiikin teoriassa

#3 kirjoitettu 01.12.2009 14:52

tahtilaji

lisää

#4 kirjoitettu 01.12.2009 17:19

Kapeikko kirjoitti:
Wikipediaan hakusanaks tahtilaji. 5/5 tahtilaji ei ole edes mahdollinen, kun viidesosia ei tunneta musiikin teoriassa


Musiikinteoria tuntee viidesosat ja muutkin parittomat tai harvinaisemmat matemaattiset nuotin pituudet. Niitä ei toki käytetä tahtilajeissa nimittäjänä, mutta viidesosia esiintyy kvintolissa. On myös trioleita, septoleita jne. Tällöin näin määrätyn mittaiset nuotit (kuten kvintolissa viidesosat) sisältyvät haluttuun määrään iskuja, eli vaikka nejäsosaan.

Neljäsosassa voi toki olla vaikka 10 ääntä kahtena nopeana kvintolina tai sitten kvintoli voi iskuttua useammalle iskulle. Esim. hitaat triolit ovat melko yleisiä. Esim kvintoli ei myöskään tarvitse koostua viiden peräkkäisen äänen ryppäästä, vaan siinä voi olla taukojakin.

#5 kirjoitettu 01.12.2009 17:37

Sunt1o kirjoitti:
Sillein et tuo numero kertoo miten monta iskua menee ennenkun tahti vaihtuu.


Itse aina ajattelen niin, että kuinka monta iskua tahti pitää sisällään, mutta sama asiahan tuo on. (Paitsi jos on vain yksi tahti

Sunt1o kirjoitti:
Se eka numero voi olla mitä vaan, mutta toinen on niinkun pääsääntöisesti joko 2, 4, 8, tai 16. Periaatteessa voisi olla myös 32 tai 64 ja niin edespäin.


Voi olla myös 1, (eli kokonuotti). On näitä mutta aika harvoin.

Sunt1o kirjoitti:
Mut noista on vaan semmosia käytäntöjä et millon kirjotetaan mitenki, lähinnä niissä on kyse siitä et miten niitä nuotteja on helpompi lukea.


Niin juuri. Pääsääntöisesti hitaat tempot nuotinnetaan pienillä aika-arvoilla (esim- 3/2) ja nopeat isoilla (esim 3/8).

Sunt1o kirjoitti:
Valssia en ole ihan varma että voiko tehdä 4/4 tahtilajissa kun sitten ne tanssiaskeleet ei enää sovi siihen.


Sen verran tosiaan genresidonnaista on että monet genret saattavat perustua juuri tietyntyyppiseen rytmiseen poljentoon. Varmasti melkein mikä tahansa tanssi ei voi oleellisesti muuttua, kuten valssi ei voi mennä neljään ja tango ei voi mennä kolmeen. Tällaisen sävellyksen voi sovittaa tietysti miten vain, mutta silloin tyylilaji muuttuu.

En ole koskaan kuullut 3/4 -teknoa. Sen sijaan 6/8 olen... ja ei toimi.

#6 kirjoitettu 01.12.2009 17:52

Sunt1o kirjoitti:
Miuta on aina vähän jollain tyhmällä tavalla häirinny tuo. Se on aina miusta vaikuttanu siltä et joku on vaa huomannu ettei pysty kirjottaa biisiää nuoteiks ni söhränny ne vaa siihe ja si vähä niinku lisänny huomautuksen et tää läjä pitäs ehtii täs ajas vetämää.

No, mut kumminki ettei kysyjän päätä sekoteta, niin tahtilajien suhtee tuosta ei tarvi välittää.


Klassisessa musiikissa tulee paljon eteen erilaisia juoksutuksia (ei kyllä pasuunalla..) joissa tiettyyn iskuun sisällytetään tietty määrä nuotteja, vaikkapa joku pätkä skaalaa. jos siihen tarvitaan seitsemän ääntä että päästään äänestä a ääneen b, niin sitten laitetaan septoli. Tämä oli vain esimerkki. Sitähän nuottien aika-arvot nimenomaan ovatkin, että "tää pitää tässä ajassa vetää". (Groove on sitten ihan eri juttu..)
Niin kutsutussa "uudessa musiikissa" tulee puolestaan näitä "harvinaisempia" rytmipelleilyjä usein eteen. Niissä useimmiten pyritään rytmiseen tarkkuuteen eikä tyylittelyyn ole varaa.

Tyylittelyllä tarkoitan esimerkiksi sitä, että on joku kaunis melodia jossa on sitten vaikkapa tämä kvintoli. Se usein soitetaan niin että se alkaa hitaasti ja vähän kiihtyy loppua kohden. Eikö saman voisi kirjoittaa esim. kaksi tasanuottia ja nopeampi trioli? Siltä se ainakin kuulostaa..

Ei näillä siis olekaan väliä tahtilajien kanssa, mutta joku tuossa meni sanomaan ettei mus. teoria tunne viidesosia, joka ei pidä paikkaansa.

#7 kirjoitettu 01.12.2009 18:00

tepposal kirjoitti:
Ei näillä siis olekaan väliä tahtilajien kanssa, mutta joku tuossa meni sanomaan ettei mus. teoria tunne viidesosia, joka ei pidä paikkaansa.


Niin siis en ymmärrä miten teoria ei voisi tuntea jotain sellaista jonka voi soittaa. Tai siis jos ei tunne niin huono teoria

Itse olen tuosta klassisesta teoriasta vieraantunut aika pahasti, osaankohan nuottejakaan enää lukea vaikka yli kymmenen vuotta harjoittelin pianonsoittoa.

#8 kirjoitettu 01.12.2009 21:47

Sama teoria musiikilla on popissakin. Ja voi kevyttäkin soittaa nuoteista. Ja vaikka kuinka improvisoisi fiiliksissä mitä uraauurtavinta materiaalia, niin joku tulee ja teoretisoi sen..

#9 kirjoitettu 01.12.2009 22:22

tepposal kirjoitti:
Ja vaikka kuinka improvisoisi fiiliksissä mitä uraauurtavinta materiaalia, niin joku tulee ja teoretisoi sen..


niin

#10 kirjoitettu 02.12.2009 00:09

Lisäksi eri tahtilajeilla on erilaisia painotuksia. Esim. 6/8 jaotellaan usein kahteen kolmen kahdeksasosan sarjaan, jolloin sävellys on keinuvampi kuin 3/4. 6/8 = 1-2-3-2-2-3 ja 3/4= 1-2-3-1-2-3. Yleistä on että tahtilajit painottavat joko kahden tai kolmen iskun pätkiä. Esimerkiksi progetonttujen peruskomppi 7/8 voidaan painottaa joko 1-2, 1-2, 1-2-3 tai 1-2-3, 1-2, 1-2 TAI 1-2, 1-2-3, 1-2. Näppärää eikö?

#11 kirjoitettu 02.12.2009 12:35

Hra. Kinnas kirjoitti:
Lisäksi eri tahtilajeilla on erilaisia painotuksia. Esim. 6/8 jaotellaan usein kahteen kolmen kahdeksasosan sarjaan, jolloin sävellys on keinuvampi kuin 3/4. 6/8 = 1-2-3-2-2-3 ja 3/4= 1-2-3-1-2-3. Yleistä on että tahtilajit painottavat joko kahden tai kolmen iskun pätkiä. Esimerkiksi progetonttujen peruskomppi 7/8 voidaan painottaa joko 1-2, 1-2, 1-2-3 tai 1-2-3, 1-2, 1-2 TAI 1-2, 1-2-3, 1-2. Näppärää eikö?


Totta. Rytminen painotus usein vaikuttaa nuotinnustapaan.

Vaikka esimerkkinä voisi olla yllämainittujen lisäksi 8/8 tahtilaji. Miksei sitä voisi kirjoittaa 4/4? Varmaan voisi mutta syynä voi olla haluttu painotus, joka voi olla vaikka 3 + 2 + 3 (tai 2+3+3, tai 3+3+2).

Varsinkin "uudessa musiikissa" painotus voi muuttua joka tahdissa. Esim 5/8 painottuu 2+3, ja seuraavassa tahdissa onkin 3+2. Käy ilmi vasta materiaalia analysoidessa ellei säveltäjä ole ilmoittanut.

#12 kirjoitettu 02.12.2009 17:39

Hullunviulu kirjoitti:
Mulla on vähän sellanen pelko että saatatte sekoittaa ihan simppeliä perusasiaa kysyneen aloittelin pään


Mielestäni alkuperäiseen kysymykseen on vastattu ihan selkeästi.
Sitten taas jos aiheesta syntyy keskustelua niin eihän se ole huono juttu? Ja toki väärinkäsityksiäkin sopii oikaista.

#13 kirjoitettu 02.12.2009 20:55

Sunt1o kirjoitti:
Sillein et tuo numero kertoo miten monta iskua menee ennenkun tahti vaihtuu.

Esim. 6/8 niin se eka numero kertoo että kuusi iskua aina kun on mennyt niin tahti vaihtuu. Tuo kenoviivan jälkeinen numero kertoo että minkä pituisista nuoteista nyt puhutaan. Tässä tapauksesssa kahdeksasosanuoteista (=8). Neljäsosanuotti on olisi sitten 4.

4/4 kertoo että tahti vaihtuu aina neljän neljäsosanuotin välein.

Sunt1o muokkasi viestiä 16:15 01.12.2009

Niin ja kuten moni sanoi niin 5/5 ei ole mahdollinen, koska viidesosanuotteja ei ole. 5/4 on mahdollinen. Se eka numero voi olla mitä vaan, mutta toinen on niinkun pääsääntöisesti joko 2, 4, 8, tai 16. Periaatteessa voisi olla myös 32 tai 64 ja niin edespäin.

Sitten jos/kun osaa murtolukuja niinkun peruskoulussa opetellaan niin voi päätellä että esim. 12/8 on sama kuin 6/4. Mut noista on vaan semmosia käytäntöjä et millon kirjotetaan mitenki, lähinnä niissä on kyse siitä et miten niitä nuotteja on helpompi lukea.

Sunt1o muokkasi viestiä 16:19 01.12.2009

NIIN VIELÄ! Tahtilaji ei ole sinällään genresidonnainen juttu, mutta jotkut tahtilajit ovat joissain genreissä tyypillisempiä kuin toisissa. Vähän sama kun sähkökitara on tyypillisempi rockissa kun teknossa. Valssi on aika usein 3/4 ja popmusiikki tuppaa useimmiten olemaan 4/4. Tosin melkein kaikki usein radiossa kuullut biisit ovat enimmäkseen 4/4 tahtilajissa. Se on varmasti yleisin.

Valssia en ole ihan varma että voiko tehdä 4/4 tahtilajissa kun sitten ne tanssiaskeleet ei enää sovi siihen.


this post was a good post

#14 kirjoitettu 02.12.2009 20:58 Muok:02.12.2009 20:59

Sunt1o kirjoitti:
Miten kun oon tehny tämmösen biisin mis menee about näin

YY-kaa-YY-KAA-koo-YY-kaa-YY-KAA-koo ja site se menee YY-KAA-KOO-NEE-vii

Ni miten se tein mielestä pitäis merkitä? Mie oon ite miettiny et se ois niinku jotai 5/8 tai 5/4 (riippuen et minkä laskee temmoks) mut sen vois toki myös pistää esim. 10/8... mikä on se oikee oppine?

Sunt1o muokkasi viestiä 18:07 02.12.2009

Siis nuoteiksihan sen voi kirjoittaa noista millä vaan, mutta onko siinä joku käytäntö et miten se ois niinku yleisen käytännön mukasesti?


riippuu varmaa vähä temposta. tossahan aikasemmin mainittiin että nopeemmissa tempoissa käytetään "isompia" arvoja tai jotain..


tepposal kirjoitti:
Niin juuri. Pääsääntöisesti hitaat tempot nuotinnetaan pienillä aika-arvoilla (esim- 3/2) ja nopeat isoilla (esim 3/8).

#15 kirjoitettu 02.12.2009 22:59

tepposal kirjoitti:
Sunt1o kirjoitti:
Miuta on aina vähän jollain tyhmällä tavalla häirinny tuo. Se on aina miusta vaikuttanu siltä et joku on vaa huomannu ettei pysty kirjottaa biisiää nuoteiks ni söhränny ne vaa siihe ja si vähä niinku lisänny huomautuksen et tää läjä pitäs ehtii täs ajas vetämää.

No, mut kumminki ettei kysyjän päätä sekoteta, niin tahtilajien suhtee tuosta ei tarvi välittää.


Klassisessa musiikissa tulee paljon eteen erilaisia juoksutuksia (ei kyllä pasuunalla..) joissa tiettyyn iskuun sisällytetään tietty määrä nuotteja, vaikkapa joku pätkä skaalaa. jos siihen tarvitaan seitsemän ääntä että päästään äänestä a ääneen b, niin sitten laitetaan septoli.



jeps.. Mutta ajatellaanpas että biisin tempo on vaikka 120 ja tahtilaji 8/8. Sitten halutaan kohta, jossa on 7 neljäsosanuottia yhdessä tahdissa ja tahdin pituus ei muutu. Senhän voi merkitä myös siten, että nostaa temmon 210 (eli siis 1.75 kertaiseksi) ja tahtilajiksi 14/8 (eli 1,75 kertainen määrä nuottejakin luonnollisesti).

#16 kirjoitettu 02.12.2009 23:36

huntfornothing kirjoitti:
jeps.. Mutta ajatellaanpas että biisin tempo on vaikka 120 ja tahtilaji 8/8. Sitten halutaan kohta, jossa on 7 neljäsosanuottia yhdessä tahdissa ja tahdin pituus ei muutu. Senhän voi merkitä myös siten, että nostaa temmon 210 (eli siis 1.75 kertaiseksi) ja tahtilajiksi 14/8 (eli 1,75 kertainen määrä nuottejakin luonnollisesti).


Ei tempon muuttuminen ole mitenkään harvinaista.

#17 kirjoitettu 02.12.2009 23:44

Sunt1o kirjoitti:
Miten kun oon tehny tämmösen biisin mis menee about näin

YY-kaa-YY-KAA-koo-YY-kaa-YY-KAA-koo ja site se menee YY-KAA-KOO-NEE-vii

Ni miten se tein mielestä pitäis merkitä? Mie oon ite miettiny et se ois niinku jotai 5/8 tai 5/4 (riippuen et minkä laskee temmoks) mut sen vois toki myös pistää esim. 10/8... mikä on se oikee oppine?

Sunt1o muokkasi viestiä 18:07 02.12.2009

Siis nuoteiksihan sen voi kirjoittaa noista millä vaan, mutta onko siinä joku käytäntö et miten se ois niinku yleisen käytännön mukasesti?


Useimmiten näyttäisi olevan niin että tollaiset "epäpulssiset" poljennot kirjoitetaan lyhemmän mukaan hahmottamisen helpottamiseksi. Ei kovin usein tule eteen 10/8. Voisin kuvitella että 10/8 olisi vaikka jokin "poikkeustahti" joka on päätetty vaan kirjoittaa noin.

Porukka intoutuu kyseleen näitä ja sitten menee kuitenkin tekeen musaa 140 bpm four-on-the-floor...

#18 kirjoitettu 03.12.2009 01:53 Muok:03.12.2009 01:55

huntfornothing kirjoitti:

jeps.. Mutta ajatellaanpas että biisin tempo on vaikka 120 ja tahtilaji 8/8. Sitten halutaan kohta, jossa on 7 neljäsosanuottia yhdessä tahdissa ja tahdin pituus ei muutu. Senhän voi merkitä myös siten, että nostaa temmon 210 (eli siis 1.75 kertaiseksi) ja tahtilajiksi 14/8 (eli 1,75 kertainen määrä nuottejakin luonnollisesti).


Jos yrität soittaa nuoteista jotain niin arvaa kumpi on helpompaa, todeta että jaa, näkyy olevan 7 nuottia kokonuotin aikana, vai laskea että jaa nyt kun tää tempo nuosee tän verran niin sattuu käymään niin että 7 neljäsosaa vastaa edellisen tempon 4 neljäsosaa? Koneelle se on tietysti ihan sama miten ne merkitsee.

Sinänsä tempon muuttaminen on tietysti ihan normaalia, mutta en itse välttämättä elävillä muusikoilla yrittäisi saada tuollaista matikkaa toimimaan (ja vaikka olisin itse mukana tuotannossa niin tuskin jaksaisin yrittää selittää, kun septolit on kuitenkin ihan normaaleja).

Ja jos on pakko vaihtaa tahtilajia niin ennemmin kyllä käyttäisin 4/4 ja 7/4 tahtilajeina. Yleensä aina kun on jotain muuta kun neljäsosia niin sillä erityisesti halutaan jotakin sanoa. Jos vaikka 4/4 sijaan käytetään 2/2 niin oletettavasti halutaan mennä kahdella iskulla neljän sijaan. Vastaavasti jos 3/4 sijaan on merkitty 6/8, niin usein se käytännössä tarkoittaa kahta 3:n 8-osan ryhmää (jolloin siis 3/4 olisi huono merkintä koska halutaan vain kaksi iskua).

#19 kirjoitettu 03.12.2009 10:47 Muok:03.12.2009 10:50

"Musiikinteoria tuntee viidesosat ja muutkin parittomat tai harvinaisemmat matemaattiset nuotin pituudet. Niitä ei toki käytetä tahtilajeissa nimittäjänä, mutta viidesosia esiintyy kvintolissa. On myös trioleita, septoleita jne. Tällöin näin määrätyn mittaiset nuotit (kuten kvintolissa viidesosat) sisältyvät haluttuun määrään iskuja, eli vaikka nejäsosaan."


Totta. Tarkoitin juurikin tuota ettei tahtilajissa nimittäjänä käytetä viideosanuottia. Pahoittelen tota väärää termiä/epäselvää selitystä

Tuli tossa vaan mieleen, että jos valssia (3/4) lähdettään kiihdyttämään --> (6/8) --> (12/8) ja loppujen lopuksi kun ei iskulla olevia jakoja enää pysty tunnistamaan, muuttuu valssi 4/4:ksi. Onko se sitten enää valssi?. Mutta kyllä käytännössä siis on genresidonnaisia tahtilajeja.

nobletone muokkasi viestiä 10:48 03.12.2009

#20 kirjoitettu 03.12.2009 15:20

http://www.youtube.com...

#21 kirjoitettu 03.12.2009 15:40 Muok:03.12.2009 15:41

Epoche kirjoitti:
Löyty midinä mutta tos on vissii oikastu vähäse. Eikä muute 10 vuotta riitä ees, perkele 15 vuotta vanha.
Tässä on 15/7. Tolla taiettii selittää sit mitä vedetää


Ihan normaali 7/8 tahtilaji alusta loppuun BPM 140

Ei tainnu olla edes yhtään septolia piisissä..

#22 kirjoitettu 03.12.2009 15:59

Laskettavissa ihan ilman haitsujakin.

#23 kirjoitettu 03.12.2009 16:30

Eihän tossa biisissä mikään "väärin" ollut.

#24 kirjoitettu 03.12.2009 23:27

Sunt1o kirjoitti:
Toki sen voi kirjoittaa myös 15/7 tahtilajissa jos välttämättä haluaa.


Mut sitä ei lue ydinfyysikkokaan..

#25 kirjoitettu 11.12.2009 22:16

johanness kirjoitti:
btw, kvintoli: sekatavara. saa just taimin kohalleen tuolla aikaleikillä ko miettii tuota sanaa soittaessaan niitä nuotteja.


Septoli: jaloviinaputeli.