Mikseri.net

#2 kirjoitettu 09.11.2009 23:32

Nyhde kirjoitti:

Tai no, en ole aivan varma, mutta pelkään pahoin ettei tästä lopulta selviä yhdellä pedaalilla mitenkään kunniallisesti.


Joo. Mitähän tähän sanoisi. Tää on niin tylsä vastaus, mutta minusta säröjen kuvailu ja suosittelu on mahdotonta. Oikeasti jo älyttömän monen ihmisen kanssa näitä asiosta keskustelleena olen sitä mieltä, että säröjen suosittelu vaikka tietäisi mikä saundi on hakusessakin on suhteellisen turhaa. Homma vaan ei toimi.

En kiellä ketään yrittämästä, mutta itse en tylsästi viitsi enää kun on niin mahdotonta hommaa. Germanium fuzzeja silti suosittelen testamaan. Z-Vexit on kanssa sellaisa erikoisuuksia, että ainakin on "erilainen" lopputulos yleensä.

#3 kirjoitettu 12.11.2009 05:11

Nyhde kirjoitti:

Tai no, en ole aivan varma, mutta pelkään pahoin ettei tästä lopulta selviä yhdellä pedaalilla mitenkään kunniallisesti.


Sanoisin että harkitse kolmea.. nimittäin se särö, ja sitten EQ ennen ja jälkeen särön. Ihan käsittämättömän suuri osa säröjen (ja vahvistinten) soundista tulee EQ:sta ennen ja jälkeen sen varsinaisen säröasteen, ja jos lyöt jonkun parametrisen eteen ja perään niin maailman tylsimmästä clipperistäkin (kunhan se nyt ei tolkuttomasti kohinaa generoi) voi saada vaikka mitä irti.

#4 kirjoitettu 12.11.2009 08:10

mystran kirjoitti:

Ihan käsittämättömän suuri osa säröjen (ja vahvistinten) soundista tulee EQ:sta ennen ja jälkeen sen varsinaisen säröasteen,


Erittäin.. erittäin.. erittäin totta.

#5 kirjoitettu 12.11.2009 17:34

sv kirjoitti:

ohoh, tätä ei ookkaan tultua edes ajatelleeks... vai toimiiko se EQ tavallaan särön filtterinä siinä? vai onko se enempi niin että särö ei nosta kamaa sieltä pois EQ:lta alueilta?


Se on enemmän niin, että se särö toimii käytännössä täysin eritavalla riippuen siitä onko se EQ/Filtteri ennen sitä säröä vai sen jälkeen. Eli jos korostaa jotain taajuutta ennen säröä, niin silloin se ikäänkuin "korotettu alue" särkee enemmän. Kun taas jos korostaa sitä samaa taajuutta särön jälkeen, niin silloin ne särön luomat ylätaajuudet eivät muutu vaan pelkästään se särötetty signaali Equalisoituu.

Äsh.. En osaa selittää. Yksikertainen juttu. Särö luo lisää ylätaajuuksia äänenlle. Ennen säröä se EQ/Filtteri vaikuttaa mistä niitä ylätaajuuksia syntyy ja särön jälkeen se vaikuttaa sekä alkuperäiseen signaaliin, että niihin särön luomiin ylimääräisiin taajuuksiin.

Kitarkaapeissa se EQ on yleensä ennen säröä. Sitten se kautin (tai kaiutinemulaatio) taas filtteröi turhat ylätaajuudet pois.

#6 kirjoitettu 13.11.2009 10:25

mystran kirjoitti:
Nyhde kirjoitti:

Tai no, en ole aivan varma, mutta pelkään pahoin ettei tästä lopulta selviä yhdellä pedaalilla mitenkään kunniallisesti.


Sanoisin että harkitse kolmea.. nimittäin se särö, ja sitten EQ ennen ja jälkeen särön. Ihan käsittämättömän suuri osa säröjen (ja vahvistinten) soundista tulee EQ:sta ennen ja jälkeen sen varsinaisen säröasteen, ja jos lyöt jonkun parametrisen eteen ja perään niin maailman tylsimmästä clipperistäkin (kunhan se nyt ei tolkuttomasti kohinaa generoi) voi saada vaikka mitä irti.


hei tääpäs oli jeesi vinkki! toimii vissii softapuolellaki

#7 kirjoitettu 13.11.2009 10:37

GxBx kirjoitti:
toimii vissii softapuolellaki


Ehdottomasti.

#8 kirjoitettu 13.11.2009 10:39 Muok:13.11.2009 10:40

Haava kirjoitti:
GxBx kirjoitti:
toimii vissii softapuolellaki


Ehdottomasti.


jees testasinkin tuossa juuri. eipäs ollut tällainenkaan aikaisemmin mieleen tullut. Kiitoksia vinkistä mystran!

#9 kirjoitettu 13.11.2009 10:45

GxBx kirjoitti:

jees testasinkin tuossa juuri. eipäs ollut tällainenkaan aikaisemmin mieleen tullut.


Se on jännä kun tälläisiä itselle itsestään selvyyksiä ei tule koskaan lauottua ääneen.

#10 kirjoitettu 13.11.2009 10:47

Haava kirjoitti:
GxBx kirjoitti:

jees testasinkin tuossa juuri. eipäs ollut tällainenkaan aikaisemmin mieleen tullut.


Se on jännä kun tälläisiä itselle itsestään selvyyksiä ei tule koskaan lauottua ääneen.


mm m. tällaisia voisi mennä laukomaan enemmänkin esimerkiksi tuonne elektro musiikin niksit -ketjuun

#11 kirjoitettu 13.11.2009 10:49

GxBx kirjoitti:

mm m. tällaisia voisi mennä laukomaan enemmänkin esimerkiksi tuonne elektro musiikin niksit -ketjuun


Ehdottomasti jos se ei vaan olisi niin itsestään selvää itselle. Ei tule edes ajatelleeksi.

#12 kirjoitettu 13.11.2009 15:17

Nyt kun tuli aiheesta puhe niin ajattelin mainita vielä jotain käytännön kokemuksia että mitä kannattaa lähteä testaamaan ensimmäisenä:

- HP ennen säröä estää matalia taajuuksia dominoimasta.. jyrkempi HP on yleensä huonommin
- LP särön jälkeen tekee soundista vähemmän korvia vihlovan (nojoo oli aika itsestään selvyys?)
- taajuuden korostaminen puskee mokoman taajuuden aika tehokkasti yleensä läpi (TB acid here we come; TB muuten leikkaa reilusti matalia taajuuksia mikä parantaa sen käyttäytymistä särötettäessä)
- keskialueelle kannattaa kokeilla laittaa rankka (tyyliin 10-20dB) cut.. kapeampi toimii usein paremmin (varsinkin enemmän leikatessa) jos parametrisellä on liikenteessä, tarkka taajuus riippuu siitä että mitä hakee, joten kannattaa sweepata ja kokeilla.. perinteiset vahvistinten tonestackit yleensä leikkaa keskeltä ja korostaa reunoilta ellei potikoita laita tyyliin 0-10-0 (joka on käsittääkseni yleensä se teoreettisesti neutraalein vaihtoehto)

Toisaalta kaikki riippuu siitä alkuperäisestä signaalista, siitä mitä ollaan hakemassa, ja toisaalta siitä että mitä EQ:ta se käytetty pedaali/vahvistin/plugari/whatever tekee jo ennestään, jotta käytännössä aina on pakko kokeilla joka tapauksessa.

#13 kirjoitettu 16.11.2009 13:05

http://www.youtube.com...

oliskohan toi hyvä

#14 kirjoitettu 17.11.2009 20:40 Muok:17.11.2009 20:48

Haava kirjoitti:
Kitarkaapeissa se EQ on yleensä ennen säröä. Sitten se kautin (tai kaiutinemulaatio) taas filtteröi turhat ylätaajuudet pois.


Itseasiassa tuokin riippuu vähän vahvistimen mallista ja merkistä. Yleensä ottaen se EQ on oikeestaan jossain keskivälillä niitä vahvistinasteita ja niistä vahvistinasteista voi säröä tuottaa melkein jokainen (no ihan ensimmäinen ei yleensä kovin paljoa särje).

Sen verran mitä noita kytkiksiä olen nähnyt ja asiaa muuten tutkaillut, niin putkivehkeissä ainakin menee silleen, että Fenderin vahvistimissa se EQ on useimmiten lähellä sitä signalliketjun alkupäätä ja Marshalin vehkeissä taas siellä loppupäässä just ennen mahdollista master volumea ja pääteastetta. Pääteaste on toki aina sen EQ:n jälkeen. Tosin tässä tarkoitan vain sitä EQ:ta jota siitä etupaneelista voi säätää. Tämän lisäksi sitä äänen sävyä usein muokataan muissakin kohdissa signaaliketjussa... Niitä juttuja vaan ei pääse säätämään, vaan ne on valittu etukäteen.

Tuota EQ ennen/jäkeen säröä kuvaisin itse näin: Särön jälkeen EQ muokkaa sitä soundia aika pitkälti niin kuin EQ:n yleensä voisi kuvitella ääntä muokkaavan. Ennen säröä EQ taas muokkaa enemmänkin sen särön käyttäytymistä kuin sitä loppusoundia. Noh... Parhaiten tämän kanssa sinuiksi pääsee tietysti kokeilemalla itse.

Hyvä tietää: Useimmat säröpedaalit leikkaavat (soittoniekalta mitään kyselemättä) matalia ääniä ennen säröyttämistä. Poikkeuksen tekee lähinnä miedommat overdrivet ja jotkut fuzzit. Hyvin yleistä on myös, että säröpedaali leikkaa korkeita ääniä säröyttämisen jälkeen. Syitä tälle voisi toki selitellä, mutta kannataa kokeilla itse (ja eri taajuuksilta, eri määriä). Jostain syystä se usein toimii. Jälkimmäisen suhteen kannattaa muistaa, että harva kitarakaapeissa käytetty kaiutinelementti toistaa kunnolla yli 5kHz jos edes niin korkealle. lisäksi taajusvaste vähänkin sivusta kuultuna rajoittuu usein veläkin enemmän yläpäästään.

Ja mitä noihin overdrive, fuzz ja distortion nimityksiin tulee... Sanoisin että säröjä yhtä kaikki. Peruskytkennät ei välttämättä eroa paljoakaan ja toisaalta saman kategorian siällä voi erota aika paljonkin. Ero on kytkennöissä on yleensä nyansseissa eli EQ:issa (oli ne sitten säädettävissä tai ei), siinä kuinka paljon säröä sen kytkennän annetaan tuottaa ja muussa hienosäädössä). Fuzz nimitys on tosin joidenkin mielestä varattu vain sille tietylle kytkennälle (jota Hendrixin tunnetuksi tekemä Fuzz Face noudatti), mutta Fuzz nimityksen alla on myyty paljon muutakin jo 60 ja 70 lukujen taitteesta. Itse asiassa niistä matskuista mitä on tullut luettua kaikenlaista vähän vanhempaakin materiaalia on jäänyt sellainen mielikuva, että Fuzz tuntuu olleen yleisnimitys säröpedaaleille ainakin kunnes joku keksi käyttää niistä noita muitakin nimiä.

Toinen juttu mikä kannattaa etenkin kitaran kanssa muistaa ja liittyy vähän samaan kuin toi EQ ennen säröä: Kannattaa mittiä mitä sinne särölle työntää. Kielten paksuus vaikuttaa. Plektra vaikuttaa (mene ja rankaise paksulla plekulla RRrrraaAAAAhHHhh!). Mikkivalinta vaikuttaa. Kitara muutenkin vaikuttaa. Soittotekniikka vaikuttaa.

Jänniä havaintoja voi tehdä ihan surkeankin kuuloisilla säröillä, kun ajattelee asiaa ennemminkin siltä kantilta, että soittaa sillä kitaralla sitä säröä kuin niin, että vaan säröttää sitä soittamansa kitaran ääntä. Etsii sieltä otelaudalta niitä juttuja ja niitä soittotekniikoita jotka kuulostaa sen särön läpi hyvältä. Ei sillä, että olisin mitenkään kaksinen kitaristi (aika surkea oikeastaan) tai, että oma soittoni olisi tuollaisesta ajattelutavasta muiden korviin välttämättä paremmaksi muuttunut. Itselleni sille on kuitenkin ollut merkitystä. Eikä tuota tarvitse edes kokoajan käyttää. Soveltaa tuota voi varmaan muihinkin soittimiin.

Elektrojänis muokkasi viestiä 20:42 17.11.2009

mystran kirjoitti:
perinteiset vahvistinten tonestackit yleensä leikkaa keskeltä ja korostaa reunoilta ellei potikoita laita tyyliin 0-10-0 (joka on käsittääkseni yleensä se teoreettisesti neutraalein vaihtoehto)


Jotakuinkin noin ainakin kitaravahvistimissa. Vähän riippuu tonestackistä. Joskus oikein neutraalia vaihtoehtoa ei olekaan. Fenderin jutuissa muistaakseni treblen ja basson säätäminen nolliin muuttaa middle säätimen käytännössä volumeksi. Toki tuokin vaan sen tonestackin osalta... Vahvistin saattaa muokata sitä taajuuskaistaa muissakin kohdissa. Fenderin vahvistimien keskialuekuoppa on yleensä muistaakseni noin 300Hz kohdalla ja Marshalin noin 1kHz kohdalla. Kuoppa tosin saataa ajelehtia hieman niiten säätöjen mukaan.

Jos niitä vahvistimien tonestackien vaikutuksia haluaa havainnollistaa, niin tämä tekee kivoja käppyröitä. Komponenttien arvojakin saa muuttaa, mutta oletuksena ne on muistaakseni aika tavalla ne mitä noissa käytetään.

#15 kirjoitettu 26.02.2010 13:33

Kiitokset kaikille vastanneille, vaikka vastauksenne olivatkin osittain melko tylsiä! Mukaan mahtui kuitenkin paljon hyvääkin. Lisäksi Jepulle pisteet kotiin ihan vain konstailemattomasta tarjousyrityksestä!

Pedaaliarmadani on kasvanut hitaasti mutta varmasti ja olenkin jo lähestulkoon saavuttanut molemmat aloitusviestissäni kuvailemani kitarasoundit. Äänistä "hienovaraisen likaisen" olen saavuttanut paremmin kuin uskalsin ikinä toivoakaan. Likaa piisaa ja sointi on hienovarainen sekä kaunis. Myös säätövaraa löytyy lähes äärettömästi, mistä olen sanoinkuvaamattoman tyytyväinen. Olen lisäksi oppinut ajamaan jonkin aikaa sitten ostamalleni delaylle äänenvoimakkuudeltaan juuri oikeanlaista signaalia, mikä on entisestään korostanut tuon yksinkertaisen ja edullisen pedaalin monipuolisuutta. Valittelin toisessa ketjussa kyseisen efektin liikkumavaran niukkuutta, mutta kyse oli lopulta lähinnä harjoituksen puutteesta.

Mitä toiseen aloitusviestissä kuvailemaani äänimalliin tulee, onnistuu "rankka ja vivahteikas" särökin tätä nykyä melko hyvin. Tästä pääsemme kuitenkin päivän pääaiheeseen: melko hyvä ei ole kiitettävä! Erinomaista en usko omalla budjetillani ikinä saavuttavanikaan, mutta suunnataan nyt ainakin sitä kohti.

Toisin sanoen "rankka ja vivahteikas" säröni kaipaa lisärankkuutta ja etenkin monipuolisuutta. Vaikka olenkin äärettömän tyytyväinen tuhnusärölläni soitellessani, pitää välillä olla rankkaakin! Puutteellinen rankka aiheuttaa pahaa mieltä, eikä paha mieli ole näissä asioissa hyvästä!

Käytännössä tämä tarkoittaa kahta asiaa. Ensiksi sitä, että nyt olisi varmaankin aika sijoittaa ekvalisaattoriin. Mikä olisi hyvä laite? Lisäksi jonkinlainen gate-pedaali saattaisi olla tarpeen, sillä äänenvoimakkuutta alkaa äänekkäimmillään olla jo melkoisesti. Mitä olette tästä mieltä?

Toiseksi tämä tarkoittaa sitä, että tahtoisin monipuolisuuden nimissä niin halutessani päästä näiden varsin vakuuttavien overdrive-pohjaisten säröjen lisäksi soittamaan myös astetta fuzzimmilla säröillä. Voisi kuvitella, että oikeanlainen fuzz-pedaali saattaisi hyvinkin olla avain tämän tempun suorittamiseen.

Elektrojäniksen ei tarvitse tätä keskustelun osaa kommentoida, jos hän ei koe siihen pakottavaa tarvetta, sillä hänen mielestään ne ovat vain "säröjä yhtä kaikki". Nyt on kyse juuri näiden äänten eroista.

Hyvä fuzz-pedaali avaisi samalla pari aavistuksen retromman rokin luo johtavaa ovea, mikä voisi hyvinkin olla mieleeni. Ainakin omaksi huvikseen soitellessa, vaikka tämä ei ihan omiin kappaleisiin asti ulottuisikaan. Lienee sanomattakin selvää, etten nyt hae digitaalisia tehosteita. Sitä ihteään, kiitos!

Mitä laitteita suosittelette? En ole aivan perillä eri fuzz-tyyppien eroista, joten jos joku sattuu näistäkin tietämään, olisin kiitollinen jos joku pystyisi asiaa hieman valottamaan. Tarkoitan nyt lähinnä vertailua germanium- ja silicon-transistorien välillä. Miten ne poikkeavat toisistaan ja mitä ne lopulta tekevät noiden metallilaatikoiden sisällä? Itse en ole ikinä päässyt silicon fuzzilla soittamaan, joten en varsinaisesti tiedä, miltä sellainen käytännössä kuulostaa. Internetin syövereistä löytyy toki video jos toinenkin, mutta niistä saatu informaatio on usein hiukan värittynyttä ja melko rajallistakin.

Taitaa olla niin, että ZVexin Fuzz Factory on ainakin monipuolisin tällä hetkellä markkinoilta löytyvä fuzz-pedaali ja se onkin tällä hetkellä ykkösvaihtoehtoni, vaikka aluksi siihen hieman epäilevästi suhtauduinkin. Siitä on vain melko haastavaa saada irti järkevää tai tasapainoista ääntä. Sellainenkin ihme on kuitenkin mahdollista huolellisella säätämisellä, mikä on hiljalleen lämmittänyt minut kyseisen pedaalin potentiaalille. Mitä muita järkevän hintaisia laitteita tiedätte? Mitä teillä itsellänne on käytössä? Millaisten äänten tekemiseen käytätte niitä?

Saisimmekohan tällä kertaa vietyä tätä keskustelua astetta enemmän eri efektien eroihin, vaikka se joidenkin mielestä jotenkin mahdotonta onkin? Ja vaikka se lopulta olisikin mahdotonta, saattaisi se ainakin olla mielenkiintoista. Ainakin omasta mielestäni näin olisi.

#16 kirjoitettu 01.03.2010 08:28 Muok:01.03.2010 08:33

Nyhde kirjoitti:

Käytännössä tämä tarkoittaa kahta asiaa. Ensiksi sitä, että nyt olisi varmaankin aika sijoittaa ekvalisaattoriin. Mikä olisi hyvä laite?


Ensimmäinen asia on minusta unohtaa kaikki graafiset EQ:t ja hommata parametrinen eq. Kustannus tehokkain ja järjellisellä koolla varustettu on esim. tämä. Parametrinen voittaa säädeltävyydessään ja äänenlaadussaan kaikki surkeat graafiset viritelmät. Jos ei riitä, niin hommaa noita kaksi, kun eivät ole hinnallakaan pilattuja.

Lisäksi jonkinlainen gate-pedaali saattaisi olla tarpeen, sillä äänenvoimakkuutta alkaa äänekkäimmillään olla jo melkoisesti. Mitä olette tästä mieltä?


Gate on joskus ison särömäärän kanssa suht pakollinen. Itse pyrin välttämään, mutta ihan hyvä työkalu toki.

Toiseksi tämä tarkoittaa sitä, että tahtoisin monipuolisuuden nimissä niin halutessani päästä näiden varsin vakuuttavien overdrive-pohjaisten säröjen lisäksi soittamaan myös astetta fuzzimmilla säröillä. Voisi kuvitella, että oikeanlainen fuzz-pedaali saattaisi hyvinkin olla avain tämän tempun suorittamiseen.


Fuzz on käytännössä hyvin erilainen kuin muut säröt. Eli kyllä joo fuzz särön saa vain fuzz pedaaleilla.

Elektrojäniksen ei tarvitse tätä keskustelun osaa kommentoida, jos hän ei koe siihen pakottavaa tarvetta, sillä hänen mielestään ne ovat vain "säröjä yhtä kaikki". Nyt on kyse juuri näiden äänten eroista.


Elektrojänöllä oli siinä pointti, että kaikki missä lukee fuzz, ei ole aina fuzz. Silti lopputuloksellisesti aito fuzz särö on kyllä todella omanlaisensa ja hyvin jäljittelemärön minusta. Siinähän särön määrä ikäänkuin hyppää täysin yhäkkiä nollasta täysille ilman mitään välimuotoja. Toki se imput volume vaikuttaa siihen särön käytöseen, joten se särö on todella elävä ja se mitä soittaa vaikuttaa kovasti, mutta siis sellaista "pientä fuzzia" ei oikein ole olemassakaan.

Mitä laitteita suosittelette?


Kaikkia germanium fuzzeja. Lähinnä säätöjen mukaan sitten hakee sen mieluisensa. Fuzz on vähän sellainen särötyyppi, että itse pidän niitä säätöjä vain puolihyödyllisinä verrattuna esim. muihin särötyyppeihin.

En ole aivan perillä eri fuzz-tyyppien eroista, joten jos joku sattuu näistäkin tietämään, olisin kiitollinen jos joku pystyisi asiaa hieman valottamaan. Tarkoitan nyt lähinnä vertailua germanium- ja silicon-transistorien välillä. Miten ne poikkeavat toisistaan ja mitä ne lopulta tekevät noiden metallilaatikoiden sisällä?


Ennenvanhaan transistorit tehtiin germaniumista. Ne olivat kohinaisia, epälineaarisia ja muutenkin elektroniikka käyttöön ihan paskoja. Sitten keksittiin pii, josta saatiin vähemmän kohisevia ja lineaarisempia transistoreja. Valitettavasti kuitenkin juuri se lineaarisuus olikin huono puoli fuzz tyyppisissä säröissä, joissa särön "elo" katosi ja "terä" muuttui tylsemmäksi. Molemmat toimivat juuri samalla tavalla, mutta ne germaniun transitorit vain ovat epälineaarisempia ja muutenokin toimivat "omituisesti". Omiin korviin ne ikäänkuin emuloivat putkista sitä "eloisuutta", mutta niissä on silti trasitorien "terä". Mikään ei vaan emuloi germaniun fuzzia. Ei digi, ei pii eivätkä putket.

En nyt muuta osaa sanoa äkkipäältä. Kysy lisää, jos selitys oli puutteellinen, sekava tai huono.

Hmm.. Se unohtui sanoa, että nuo germanium transistorit pitää valita todella tarkasti noihin pedaaleihin. Jos ostaa kasan niitä transistoreita, niin pitää varautua heittämään ison osan pois liian kohinaisina ja muuten audio käyttöön huonosti soveltuvina. Sitten sellainen juttu on hyvä tiedää fuzz säröstä, että se toimii erilailla jos sitä ennen ääntä ei ole bufferoitu. Eli suoraan kitarasta kytkettynä nuo germanium fuzzin periteisellä kaaviolla toimivat hyvin erikoisesti, että se mitä sieltä kitarasta on äsken tullut ulos vaikuttaa siihen miten se särö käyttäytyy. Jos väliin laittaa bufferoidun efektin (tai ääni on muuten bufferitua, eli tulee esim. äänikortista tai synasta), niin se kuullostaa erilaiselta. Itse kyllä tykkään germanium fuzzeista synissakin, että en hirttäytyisi tuohon.

Itse en ole ikinä päässyt silicon fuzzilla soittamaan, joten en varsinaisesti tiedä, miltä sellainen käytännössä kuulostaa.


Samalta kuin germaniun fuzzi, mutta kaikin puolin tylsemmältä. Perus säröltä enemmän, mutta toki omaltaan.

Taitaa olla niin, että ZVexin Fuzz Factory on ainakin monipuolisin tällä hetkellä markkinoilta löytyvä fuzz-pedaali ja se onkin tällä hetkellä ykkösvaihtoehtoni, vaikka aluksi siihen hieman epäilevästi suhtauduinkin. Siitä on vain melko haastavaa saada irti järkevää tai tasapainoista ääntä. Sellainenkin ihme on kuitenkin mahdollista huolellisella säätämisellä, mikä on hiljalleen lämmittänyt minut kyseisen pedaalin potentiaalille. Mitä muita järkevän hintaisia laitteita tiedätte?


Niin. Z-Vexin on toki paras ja piste. Minusta on kuitenkin järjetöntä maksaa triplahintaa siitä säätövarasta jos se on itselle turha. Siksi kokeilihin elektroharminixin , Dunlopin ja Orionin fuzzit myös jos mahdollista. Itse en Z-vexin ylimääräisiä säätöjä tarvitsisi, mutta jos joku tarvitsee, niin sitten se on toki se.

Mitä teillä itsellänne on käytössä?


Tälläinen kotikutoinen Jimi Hendrix klooni. Ovat nuo Hendrix säädöt osoittautuneet ohan turhiksi siinä kyllä.

Millaisten äänten tekemiseen käytätte niitä?


Räkänen särö. Pörinä.

Saisimmekohan tällä kertaa vietyä tätä keskustelua astetta enemmän eri efektien eroihin, vaikka se joidenkin mielestä jotenkin mahdotonta onkin? Ja vaikka se lopulta olisikin mahdotonta, saattaisi se ainakin olla mielenkiintoista. Ainakin omasta mielestäni näin olisi.


Ilman muuta. Anna vähän suuntaa?

#17 kirjoitettu 01.03.2010 11:22

Haava kirjoitti:
En nyt muuta osaa sanoa äkkipäältä. Kysy lisää, jos selitys oli puutteellinen, sekava tai huono.


Sen lisäisin vielä että germanium-trankkujen toimintaan vaikuttaa myös tietyissä määrin ympäristön lämpötila. Viileässä autotallissa sama fuzz-pedaali saattaa siis kuulostaa erilaiselta kuin lavalla tulikuumien lamppujen paisteessa. Piitrankku-fuzzeissa tätä "ominaisuutta" ei käytännössä ilmene.

#18 kirjoitettu 01.03.2010 11:26

Haava kirjoitti:
Ensimmäinen asia on minusta unohtaa kaikki graafiset EQ:t ja hommata parametrinen eq. Kustannus tehokkain ja järjellisellä koolla varustettu on esim. tämä.


Parametrinen mulla on suunnitelmissa ollutkin. Pedaalikokoisia vaihtoehtoja vain tuntuu olevan markkinoilla todella niukasti, eivätkä ne lopulta säätövarallakaan juhli. Thomannin valikoimista löytyy pari kolme kappaletta ja tilanne tuntuu olevan jotakuinkin sama muillakin alan nettikaupoilla.

Tuon Artecin pedaalin ainoa selkeä ongelma on melko vähäiseksi jäävä säätövara. Kuten sanoitkin, noitahan voisi toki ostaa samalla kertaa kaksikin kappaletta, mutta ostaisin mieluummin yhden pedaalin, jolla pystyisi samanaikaisesti muokkaamaan kahta tai ehkä jopa kolmea eri taajuusaluetta.

Empressin araeq" target="_blank" class="bb-url">ParaEQ on ominaisuuksiltaan hieman lähempänä optimaalista, mutten todellakaan haluaisi maksaa taajuuskorjaimesta selkeästi yli kahdensadan kipuavia hintoja. Yhdysvalloista tilaamalla päätyy aina maksamaan sievoisia summia tulliveroina ja euroopassa saa puolestaan lähes aina maksettavakseen numeron, joka on siirretty sellaisenaan euromuotoon piittaamatta valuutanvaihdoksesta.

Onpahan taas tarpeettoman vaikeaa.

Haava kirjoitti:
Gate on joskus ison särömäärän kanssa suht pakollinen. Itse pyrin välttämään, mutta ihan hyvä työkalu toki.


Sama täällä. Käytössäni olevat äänentasot alkavat vain tosiaan olla jo sitä luokkaa, että joihinkin juttuihin, kuten vaikkapa hieman säröisemmän rytmikitaran soittamiseen, kaipaisin sellaistakin vaihtoehtoa, ettei itsessään varsin vaatimaton linjakohina muuttuisi parin pedaalin läpi ajettuna itsenäiseksi elementikseen.

Ongelma tulee jälleen kerran vastaan siinä, etten ole onnistunut löytämään kovinkaan montaa vaihtoehtoa, enkä ole itse ikinä soittanut ensimmäiselläkään. Bossin gate-pedaali taitaa olla ainoa, jonka olen edes nähnyt myynnissä, mutta kyseisen porukan valmistamissa leluissa ei ole edes true bypassia, joten kierrän ne kyllä vastaisuudessakin kaukaa.

Pienen etsinnän tuloksena löytämäni Artecin noise gate vaikuttaa perusasialliselta ja -edulliselta vaihtoehdolta. Ja tästäkin Artecin laitteesta löytyy useimmille valmistajille itsestäänselvä true bypass -ominaisuus.

Muita Thomannilta löytyviä järkevän oloisia vaihtoehtoja ovat —— on ehkä ainoastaan MXR:n Smart gate josta löytyy jonkinlainen hälyn laadun määrittelemiseen sopiva säädin. Kuulostaa ansalta.

Vaikeaa on tämäkin.

Haava kirjoitti:
Elektrojänöllä oli siinä pointti, että kaikki missä lukee fuzz, ei ole aina fuzz.


No joo, siinä Sähkökaniini oli kieltämättä oikeassa. Jotkut kirjoittelevat ihme sontaa pedaaliensa pintoihin.

Haava kirjoitti:
Toki se imput volume vaikuttaa siihen särön käytöseen, joten se särö on todella elävä ja se mitä soittaa vaikuttaa kovasti, mutta siis sellaista "pientä fuzzia" ei oikein ole olemassakaan.


Tuo taitaa kyllä olla suurimmaksi osaksi totta. Adjektiivit "pieni" ja "kevyt" tulevat ainakin Fuzz Factoryn kohdalla mieleen lähinnä silloin, kun kitaran oman äänenvoimakkuuden on säätänyt hyvin hiljaiselle. Tällöin päästään ehkäpä lähimmäs tuota "pientä fuzzia", mutta kaikenkaikkiaan on kyllä kyse melko hyökkäävästä tehosteesta.

Haava kirjoitti:
Kaikkia germanium fuzzeja. Lähinnä säätöjen mukaan sitten hakee sen mieluisensa. Fuzz on vähän sellainen särötyyppi, että itse pidän niitä säätöjä vain puolihyödyllisinä verrattuna esim. muihin särötyyppeihin.


Yksin omaksi ilokseen soitellessaan syntyy jatkuvasti tilanteita, kun haluaa vähän ronklata tai muuten vain pelleillä säädöillä. Ja silloin tällöin kehitteillä oleva kappalekin saattaa tällaisen tilanteen sanella. Kyllä ainakin lähtökohtaisesti on hyvä asia, että säätövaraa löytyy, jos sitä sattuu joskus kaipaamaan, vaikka syy olisi mikä tahansa.

Haava kirjoitti:
Ennenvanhaan transistorit tehtiin germaniumista. Ne olivat kohinaisia, epälineaarisia ja muutenkin elektroniikka käyttöön ihan paskoja.

(...)

En nyt muuta osaa sanoa äkkipäältä. Kysy lisää, jos selitys oli puutteellinen, sekava tai huono.


Tuo tekstinpätkä selvensi tilannetta jo huomattavasti! Kiitos jälleen kerran!

Netissä pedaalivideoita kyyläämällä olen kieltämättä pannut merkille noiden piitransistoreita (enhän minä tätä suomennosta edes muistanut!) käyttävien fuzzien hienoisen tasaisuuden. Toki niistäkin kaikenlaista outoa kylkiäispulputusta ja -litinää irtoaa, mutta perusluonteeltaan ne kuulostavat mielestäni hieman väärällä tavalla tasaisilta.

Haava kirjoitti:
Hmm.. Se unohtui sanoa, että nuo germanium transistorit pitää valita todella tarkasti noihin pedaaleihin.


Hahah, joo. Tutustuessani x0xb0x-projektiin huomasin erittäin nopeasti, että tekniikan pojat ovat "aika tarkkoja" transistoriensa suhteen. Ihan oikein tietenkin, tarkkana pitää olla! Hieman vähemmän asiaan perehtyneenä huomasin kuitenkin usein hihitteleväni hienoisesti tahattoman komiikan puolelle valuneille viestiketjuille.

Haava kirjoitti:
Niin. Z-Vexin on toki paras ja piste. Minusta on kuitenkin järjetöntä maksaa triplahintaa siitä säätövarasta jos se on itselle turha.


Oletko sattunut tutustumaan Z.Vexin Vexter-mallistoon? Kyseinen pedaalisarja julkaistiin tuossa noin pari vuotta sitten ja monille kaltaisilleni se on juuri se, mitä Z.Vexiltä olin kaivannutkin. Siihen kuuluvat pedaalit ovat sisältä täysin identtisiä alkuperäisten kanssa, mutta niitä ei ole maalattu käsin, joten hinnasta on voitu leikata pois huomattava siivu. Esimerkiksi Vexter-sarjan Fuzz Factoryn voi ostaa useammastakin nettikaupasta omakseen jopa alta kahdensadan euron. Sellaisen tulen todennäköisesti itsekin lähitulevaisuudessa hankkimaan.

Haava kirjoitti:
Tälläinen kotikutoinen Jimi Hendrix klooni.


Tuo kuva on tainnutkin joskus tulla vastaan.

Haava kirjoitti:
Räkänen särö. Pörinä.


Hehe. Joo, taisi olla vähän pöljä kysymys, kun näin jälkeenpäin ajattelen. Lähinnä kiinnostaa tietää, tekeekö porukka fuzzeillaan jotain muutakin kuin soittaa sävyltään 60-lukulaiselta kuulostavaa kitarariffittelyä.

Löytyykö täältä fuzzia olennaisesti soundissaan käyttäviä poppareita tai vaikka metallimiehiä? Ja miten on synteettisemmän soundin laita?

Haava kirjoitti:
Ilman muuta. Anna vähän suuntaa?


Okei. Ketjuahan voisi lähteä esimerkiksi viemään niinkin yleishyödylliseen suuntaan, että halutessaan voisi kirjoittaa pienimuotoisia tekstinpätkiä käyttökokemuksistaan erilaisten säröjen kanssa. Miltä pedaali kuulosti? Miten se käyttäytyi eri säädöillä? Millaisia "pääasetuksia" pedaalista löytyy? Oliko siitä mihinkään? Miksi se on ihan sikaparas?

Itse asiassa tämän voisi tehdä toisen ketjun puolella. Olisikohan mitään ideaa perustaa jonkinlaista efektipedaalikokemuksille omistettua ketjua? Jos joku etsisi jotain tietynlaista soundia, tuollaisen ketjun käyttökokemuksia läpi lukemalla saattaisi löytää kaipaamansa. Toisaalta, tuohon tarkoitukseen on tehty kokonaisia nettisivujakin, mutta eipä se ole Mikserin väkeä ennenkään estänyt. Tuollaiseen ketjuun saattaisi lisäksi voida ujuttaa muitakin kuin pelkkiä säröpedaaleja. Mutta miksi kukaan haluaisi niin tehdä?!

#19 kirjoitettu 01.03.2010 12:53 Muok:01.03.2010 13:01

Nyhde kirjoitti:

Parametrinen mulla on suunnitelmissa ollutkin. Pedaalikokoisia vaihtoehtoja vain tuntuu olevan markkinoilla todella niukasti, eivätkä ne lopulta säätövarallakaan juhli


Joo. Miltei kaikki mistään mitään tajuavat muusikot tahtovat parametrisen, mutta 95% kitaristeista ei tajua mistään mitään ja tahtoo miulummin graafisen. Sääli.

Yksin omaksi ilokseen soitellessaan syntyy jatkuvasti tilanteita, kun haluaa vähän ronklata tai muuten vain pelleillä säädöillä. Ja silloin tällöin kehitteillä oleva kappalekin saattaa tällaisen tilanteen sanella. Kyllä ainakin lähtökohtaisesti on hyvä asia, että säätövaraa löytyy, jos sitä sattuu joskus kaipaamaan, vaikka syy olisi mikä tahansa.


Toki säädöllinen on parempi. Tosin joskus ne turhat säädöt vähän haittavatkin kun syövät vaan turhaan aikaa. Juuri fuzzien kanssa olen melkein ainoina pedaaleina huomannut, että kaikkea säätöä ei välttämättä tarvitsisi edes olaa. Ei silti. Kyllä Z-Vex kelpaisi en minä sitä.

Hahah, joo. Tutustuessani x0xb0x-projektiin huomasin erittäin nopeasti, että tekniikan pojat ovat "aika tarkkoja" transistoriensa suhteen. Ihan oikein tietenkin, tarkkana pitää olla! Hieman vähemmän asiaan perehtyneenä huomasin kuitenkin usein hihitteleväni hienoisesti tahattoman komiikan puolelle valuneille viestiketjuille.


Joo. Piin kanssa voi mennä joskus jo ihan naurettavaksikin tuo. Germaniumin kanssa taas samasta tehtaasta tulleet kaksi yksilöä voivat olla niin erilaisia, että särön luonne muuttuu täysin tai kohina mahdollisesti viisinkertaistuu. Ihan yksinkertaisella yleimittarin vilkaisulla voi katsoa millainen juuri se kyseinen transitori on laadultaan.

Oletko sattunut tutustumaan Z.Vexin Vexter-mallistoon? [...] Esimerkiksi Vexter-sarjan Fuzz Factoryn voi ostaa useammastakin nettikaupasta omakseen jopa alta kahdensadan euron. Sellaisen tulen todennäköisesti itsekin lähitulevaisuudessa hankkimaan.


En ole! Kiitos tästä! Näkyi New Yorkissa (jonne olen matkustamassa keväämällä) olevan kaupan 180 dollarin hintaan tuota. Kun ottaa huomioon dollarin kurssin, niin se alkaa olla jo HALPA!

Lähinnä kiinnostaa tietää, tekeekö porukka fuzzeillaan jotain muutakin kuin soittaa sävyltään 60-lukulaiselta kuulostavaa kitarariffittelyä.


Joo. Synien kanssa käytän lähinnä. Bassojen kanssa pitää tosin ensin haaroittaa bassot erikseen ja säröttää vain keskiäänet ja siitä ylöpäin, niin tulee todella päheää pörinää. Fuzzeissa on kaikissa (siis oikeanlaisissa) hp-filtteri siinä edessä, koska bassotaajuudet eivät kuullosta kovinkaan hyvältä fuzzin läpi.

Okei. Ketjuahan voisi lähteä esimerkiksi viemään niinkin yleishyödylliseen suuntaan, että halutessaan voisi kirjoittaa pienimuotoisia tekstinpätkiä käyttökokemuksistaan erilaisten säröjen kanssa. Miltä pedaali kuulosti? Miten se käyttäytyi eri säädöillä? Millaisia "pääasetuksia" pedaalista löytyy? Oliko siitä mihinkään? Miksi se on ihan sikaparas?

Itse asiassa tämän voisi tehdä toisen ketjun puolella. Olisikohan mitään ideaa perustaa jonkinlaista efektipedaalikokemuksille omistettua ketjua?


Kuullostaa ihan hyvältä.

#20 kirjoitettu 02.03.2010 01:57

re fuzzface: http://geofex.com/Arti... on mielenkiintoinen sivu.

#21 kirjoitettu 03.03.2010 11:45

Nyhde kirjoitti:

Parametrinen mulla on suunnitelmissa ollutkin.


Tämä unohtui mainita, vaikka se tuskin onkaan haluamasi ratkaisu ongelmaasi. On niin päheä.

#22 kirjoitettu 03.03.2010 13:35 Muok:03.03.2010 13:39

Haava kirjoitti:
Tämä unohtui mainita, vaikka se tuskin onkaan haluamasi ratkaisu ongelmaasi. On niin päheä.


Onhan tuota tullut tarkkailtua. Ajatuksena putkilla ääntä värittävä ekvalisaattori on kieltämättä melko houkutteleva, mutta tietyt yksityiskohdat vaikeuttavat mahdollisen ostopäätöksen tekemistä. Hintaa tuolla olisi toisaalta melkein sopivasti. Aavistuksen turhan hintavahan tuo on siihen nähden, ettei ylä- ja alataajuuksien säätövaraa ole juuri lainkaan. Lisäksi minua ihmetyttää, ettei tästä laitteesta löydy kovinkaan laadukkaita esittelyvideoita mistään päin internetiä. Electro Harmonixin omilta sivuilta löytyy toki pari kelvollista, mutta kummastakaan ei lopulta selviä tämän EQ:n oma soundi kuin auttavasti. Ensimmäisessä videossa käytetty signaaliketju jää lähes täysin arvoitukseksi ja lisäksi samaisen esittelypätkän perusteella kuulostaa, ettei tätä pedaalia saa edes ohitettua True Bypassilla. Jälkimmäisestä videosta on edes turha puhua, jos on kiinnostunut yksinomaan tästä Tube EQ:sta.

Jos tällä hetkellä pitäisi valita, mitä ei onneksi tarvitse tehdä, yrittäisin varmaankin etsiä parasta mahdollista tarjousta jo ylempänä mainitsemastani araeq" target="_blank" class="bb-url">Empressin ParaEQ:sta.

Nyhde muokkasi viestiä 13:36 03.03.2010

Lisähuomio: miksi ihmeessä nämä parametriset eq:t tuntuvat poikkeuksetta olevan huomattavasti isokokoisempia kuin vaikkapa graafiset tai muut pedaalit ylipäätään? Mitä sellaista niiden sisällä mukamas tapahtuu, että tilaa tarvitaan yli tuplasti tavallisen kokoluokan pedaaleihin verrattuna?

#23 kirjoitettu 03.03.2010 14:12

Nyhde kirjoitti:
Lisäksi minua ihmetyttää, ettei tästä laitteesta löydy kovinkaan laadukkaita esittelyvideoita mistään päin internetiä. Electro Harmonixin omilta sivuilta löytyy toki pari kelvollista, mutta kummastakaan ei lopulta selviä tämän EQ:n oma soundi kuin auttavasti.


No joo.. Siis nuo Q-säätöiset parametriset saundaavat "cleanina" kyllä suhteellisen samalle aina mikäli oikein olen ymmärtänyt.

Ensimmäisessä videossa käytetty signaaliketju jää lähes täysin arvoitukseksi ja lisäksi samaisen esittelypätkän perusteella kuulostaa, ettei tätä pedaalia saa edes ohitettua True Bypassilla.


Joo. Signaaliketju menee kuulemma niin, että ensin se säröttää, sitten eq ja sitten se säröttää taas. Jos sitä kysyit?

Lisähuomio: miksi ihmeessä nämä parametriset eq:t tuntuvat poikkeuksetta olevan huomattavasti isokokoisempia kuin vaikkapa graafiset tai muut pedaalit ylipäätään?


Veikkaisin, että koska ne on tehty enemmän studiokäyttöön, koska kitaristit eivät niitä jostain käsittämättömästä syystä tahdo ostaa. Lisäksi pienemmät myyntimäärät saattavat vaikuttaa teknisesti siihen, että niistä ei kannata tehdä yhtä pieniä. En tiedä.

Mitä sellaista niiden sisällä mukamas tapahtuu, että tilaa tarvitaan yli tuplasti tavallisen kokoluokan pedaaleihin verrattuna?


No suhteellisen iso määrä potikoita ja liitöntöjä lähinnä. Ainakaan sisälmykset eivät oikeasti ole se juttu tässä, vaan pikemminkin teolliset ja markkinalliset syyt.