|
Twight
3600 viestiä
|
#1 kirjoitettu
24.10.2009 15:13
Raadollisesti voidaan väittää, että demokraattisessa systeemissä päätös on monen eri mieltä olevan ihmisen kompromissi. Tämä ei välttämättä johda toivottuun lopputulokseen kenenkään kannalta.
Yhden miehen diktatuurissa kompromisseja ei juuri tule, koska päätöksiä tekee yksi ihminen. Tämä edistää systeemissä tiettyä ajatussuuntaa ja syrjäyttää muut aatteet.
Nnnnno, edustuksellinen demokratia, missä koko systeemin kaikki ihmiset saavat valita joukostaan murto-osan heitä muita edustamaan ja päätöksiä tekemään, on eräänlainen välimuoto tälle demokratia-diktatuuri-asettelulle. Tarkoitus olisikin nyt miettiä, mikä olisi yleisesti ottaen paras välimuoto. Lisäksi asiaa saisi tarkastella Suomen kannalta. Perimmäinen kysymys siis kuuluu: kuinka saada (suuressa tai pienessä) systeemissä päätöksenteko mahdollisimman toimivaksi, kun halutaan että mahdollisimman monella ihmisellä systeemin sisällä on mahdollisimman hyvä olla. Mahdollisimman.
Omasta mielestäni päätöksiä (ja sääntöjä ja lakeja) pitäisi tehdä mahdollisimman vähän yleisellä tasolla. Tällöin elo olisi vapaampaa eikä yksilön tarvitsisi maksaa asioista, joista ei halua, tai noudattaa lakia, jonka kokee vääräksi. Sääntöjä voitaisiin luoda vaikkapa läänien ja jopa kuntien sisällä tarkemmin sen mukaan, kuinka paikalliset ihmiset haluavat elää. Kun mietitään Suomea, niin koko 5,3-miljoonaista karjaa kaitsee yksi ja sama lakikirja. Lakikirja saattaa tuoda toivottuja vaikutuksiaan ihanteellisesti yhdessä paikassa, mutta toisaalla siitä saattaa olla jopa haittaa. Mitä haittaa olisi siitä, että Suomen lakia karsittaisiin ja alueellisesti päätettäisiin niistä asioista, joita sen alueen ihmiset kokevat tärkeiksi?
|
|
Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä
|
#2 kirjoitettu
25.10.2009 09:52
Twight kirjoitti:
Raadollisesti voidaan väittää, että demokraattisessa systeemissä päätös on monen eri mieltä olevan ihmisen kompromissi.
Ilman muuta.
Tämä ei välttämättä johda toivottuun lopputulokseen kenenkään kannalta.
Sanoisin, että helposti se lopputulos on parempi kuin, että kaikki elisivät yksinään ominen sääntöineen.
Yhden miehen diktatuurissa kompromisseja ei juuri tule, koska päätöksiä tekee yksi ihminen. Tämä edistää systeemissä tiettyä ajatussuuntaa ja syrjäyttää muut aatteet.
Joo. Harvinaisen paska systeemi silti kaikkien yksittäisten ihmisten kannalta. Hyvin anarkistinen ajatus viimekädessä.
Nnnnno, edustuksellinen demokratia, missä koko systeemin kaikki ihmiset saavat valita joukostaan murto-osan heitä muita edustamaan ja päätöksiä tekemään, on eräänlainen välimuoto tälle demokratia-diktatuuri-asettelulle.
Eikä ole. On se esim. demokraattisempi kuin suprademokratia.
Perimmäinen kysymys siis kuuluu: kuinka saada (suuressa tai pienessä) systeemissä päätöksenteko mahdollisimman toimivaksi, kun halutaan että mahdollisimman monella ihmisellä systeemin sisällä on mahdollisimman hyvä olla.
Ok. Kelpuutan lähtökohdaksi.
Omasta mielestäni päätöksiä (ja sääntöjä ja lakeja) pitäisi tehdä mahdollisimman vähän yleisellä tasolla. Tällöin elo olisi vapaampaa eikä yksilön tarvitsisi maksaa asioista, joista ei halua, tai noudattaa lakia, jonka kokee vääräksi. Sääntöjä voitaisiin luoda vaikkapa läänien ja jopa kuntien sisällä tarkemmin sen mukaan, kuinka paikalliset ihmiset haluavat elää.
Itse koen aivan päinvastoin. Mielummin elän vaikka aavistuksen ei 100% omien mielipiteideni kanssa olevassa isommassa systeemissä, kun että saan maksaa turhasta byrokratista ja joka kunnan omasta lakikirjasta. Puhumattakaan kun kunnat käyvät kauppaa keskenänä tai menee naapurikuntaan ostoksille, niin byrokratia taas mällää ja ei ole titoa sen kunnan turhista säädöksistä jotka siinä kunnassa taas vallitsee.
Mitä haittaa olisi siitä, että Suomen lakia karsittaisiin ja alueellisesti päätettäisiin niistä asioista, joita sen alueen ihmiset kokevat tärkeiksi?
Byrokratiaa, vaikeutta säädösten opettelussa jne...
|
Ladataan
