Mikseri.net

#2 kirjoitettu 16.08.2009 12:48

Tungin ala-asteella erään itäisen rajan taka tulleen pojan koulukirjat vessanpönttöön. Olin niin kettu tässä toiminnossa että en jäänyt kiinni.

En koe katuvani tätä toimintaa. Muistini syövereistä ei nyt tule muita tapauksia esiin, informoin teitä kernaasti hetki kun muistan mahdollisesti muita kivoja jäyniä.

#3 kirjoitettu 16.08.2009 12:55

Itse kai olin suht kiltti lapsi.. Ylä-asteen alussa taisin kyllä kaverini kanssa laittaa nastan yhden tytön tuolille. Siinä sit nieleskeltii naurua kun se tuli sisään, ja voi kirottua kun se istui siitä ohi. Isoin nauru kuitenki pääsi kun se tyttö korjas asentoaan siinä penkillä, ja vasta sitten istui siihen nastan päälle. Repesin totaalisesti ja huusin vaan "SE OLI MIKA!" kun juoksin käytävään..

Fitz muokkasi viestiä 12:55 16.08.2009

aika ysäriä...

#4 kirjoitettu 16.08.2009 13:01

Paljonkin joskus ala-asteen ensimmäisillä luokilla, kun minulla oli tapana syyttää tekosistani erästä luokkatoveriani, joka sitten joutui yleensä kärsimään tekojeni seuraukset. Tuo luokkatoverini joutui sitten jossain vaiheessa vaihtamaan koulua (kuolussa kiertäneiden huhujen mukaan joutui tarkkailuluokalle), jonka jälkeen oli vaikeampi löytää syntipukki.

#5 kirjoitettu 16.08.2009 13:11

Olin aika kiltti lapsi. Yleensä niissä vittumaisissa tapauksissa minä olin se kärsivä osapuoli.

Tiaisn kuusvuotiaana heittää kivellä isän auton takaikkunan paskaksi. Voi sitä nostalgian määrää.

#6 kirjoitettu 16.08.2009 19:06

Chadonna kirjoitti:
Oletko tehnyt koskaan mitään ilkeää toiselle ihmiselle lapsena, josta et ole jäänyt kiinni? Oletko nyt häpeissäsi siitä?

Itse voin antaa esimerkin omasta lapsuudestani: Suutuin isille ja suolasin sen tarkkaan vaalitun rairuohon ja naureskelin itsekseni kun se kuoli vaikka isi kuinka yritti sitä kastella. Ja kyllä, vähän saattaa hävettää, kun oli niin ilkeä :( ja vielä nautti siitä.


Minua on kiusattu koulussa ja minulla oli hirveä halu kuulua joukkoon, siksi sorruin silloin olemaan kiusaamisessa mukana (en siis ole henkilökohtaisesti haukkunut ketään vaan ollut mukana). Se harmittaa ja haluaisin pyytää kyseiseltä tyypiltä anteeksi. Tämä tapahtui siis ala-asteella.

#7 kirjoitettu 17.08.2009 08:17

Ei kyllä milään tule mieleen. En ole koskaan ollut ilkeä.

Sen mistan, että joskus kun tuli puhelu tarhaan, että tiedätkö missä isän aivamet ovat. "Kukkaruukun takana ikkunalaudalla"-vastaus oli tullut heti. Hassu käytännönpila silti, eikä ihan olölut käsitystä kuinka hankala juttu on kun ei aamulla löydä avainnippua mistään. Siis sitä jossa on kaikki mahdolliset työpaikan ja kodinavaimet.

#8 kirjoitettu 17.08.2009 09:38

Haava kirjoitti:
Ei kyllä milään tule mieleen. En ole koskaan ollut ilkeä.


En kyllä usko niin millään.

#9 kirjoitettu 17.08.2009 09:58

Chadonna kirjoitti:

En kyllä usko niin millään.


Sellaisia pikku käytännönpiloja olen harrastanut jo pienenä ja yhä harrastan. Kuten vaikka tuo avainjuttu. Mutta siis koskaan ideana ei ole kiusata ketään, vaan korkeintaan vähän kiusia. Sellaista hauskaa. Ei liian ikävää.

Miksi et usko?

#10 kirjoitettu 17.08.2009 10:32

Haava kirjoitti:
Miksi et usko?


No sitten olet kait kasvanut tuollaiseksi

#11 kirjoitettu 17.08.2009 19:05

Myotess kirjoitti:


Minua on kiusattu koulussa ja minulla oli hirveä halu kuulua joukkoon, siksi sorruin silloin olemaan kiusaamisessa mukana (en siis ole henkilökohtaisesti haukkunut ketään vaan ollut mukana). Se harmittaa ja haluaisin pyytää kyseiseltä tyypiltä anteeksi. Tämä tapahtui siis ala-asteella.


Minuakin kiusattiin ja itse kiusasin (syrjin) yhtä tyttöä joka oli ulkonäöltään hyvin poikkeava tuohon aikaan, se on se klassinen sosiaalinen paine, ettei joudu itse kiusatuksi joka kerta vaan vain joka toinen kerta.

Niin ja kerran vetäsin tunnilla kaverini tuolin pois sen alta kun se oli juuri istumassa siihen. Ja se tömähti maahan aika huvittavasti ja kaikki nauro. Eihän se mitään mukavaa ole, mutta ei voi mitään että se oli niin huvittava tilanne että se naurattaa edelleenkin. Sitä en muista vedinkö tuolin pois sen alta tahalteen vai en.

Niin ja kerran leikkasin kirjaston kirjasta kuvia pois, se oli joku musiikkikirja.

Sit oon ritsalla tähdänny monta kertaa mun veljen päähän, aseina oli aina käpyjä kun mun veli oli "aika käpy".

Niin ja olen piiskannu kavereita hyppynarulla, tosin puolustuksekseni voin sanoa että ne teki sitä samaa mulle. Siis ihan niin kuin oikein kunnolla piiskausta että sattuu.

Väittäisin silti olleeni suhtkiltti lapsi, ainakin veljeeni verrattuna joka on ollut poliisin "vanha tuttu" jo 9-vuotiaasta lähtien...

#12 kirjoitettu 17.08.2009 19:25

Löin yhtä minua härnännyttä tyyppiä kasvoihin. Se on ehkä ilkein asia mitä olen tehnyt. Kuulemma uhkasin puukottaa jotakuta saksilla 1. luokalla mutta itse en ko. tapahtumaa muista. Vaikea ja ikävä olin kyllä koulussa.

#13 kirjoitettu 17.08.2009 19:36

En ollut ilkeä. Olin paha.

#14 kirjoitettu 17.08.2009 23:35

Ai nii joo. Oltiin ulkomailla lomalla, niin pöllin kaupasta karkkia.

#15 kirjoitettu 17.08.2009 23:48

Ainii! Tungettiin seiskoja roskiksiin ruokavälkän ajaks ja istuttiin siin pääl ettei ne pääse pois! XDDDDDDDDDD XDDDDDDDDDD

#16 kirjoitettu 18.08.2009 00:18

sv kirjoitti:
BVR kirjoitti:
Ainii! Tungettiin seiskoja roskiksiin ruokavälkän ajaks ja istuttiin siin pääl ettei ne pääse pois! XDDDDDDDDDD XDDDDDDDDDD


myö syljettii siihe mopokastetöhnään mitä ne joutu syömää

Myö syljettiin niitten päälle!

#17 kirjoitettu 18.08.2009 00:58

Emmä mitään dramaattisen ilkeää tehnyt ikinä, vaan olin juurikin se jolle tehtiin sitä ilkeää. Toisaalta mulla oli myös se jo mainittu sosiaalinen paine, olin peruskoulussa sekä kiusaaja että kiusattu, joskin enemmän jälkimmäistä. Semmosta peruskeljuilua se useimmiten oli, ala-asteella piilotettiin toisten kengät ja yläasteella pöllittiin tupakat.

#18 kirjoitettu 18.08.2009 02:11

Rääväsuu kirjoitti:
BVR kirjoitti:
Myö syljettiin niitten päälle!


Mä sylkäsinkin ekaluokkalaisen pillulle ennen kuin aloin hyysätä sitä!


Mä heitin yläasteella uusia oppilaita pehmiksellä.

#19 kirjoitettu 18.08.2009 03:09

En pidä siitä, mihin tämä offtopic on menossa

#20 kirjoitettu 18.08.2009 11:11

Outo Tuttava kirjoitti:
Ei kun nyt muistinkin että olin yläasteella aika mulkku eräälle minuun ihastuneelle tytölle.


Aika moni pojista on :( Mutta pitäähän niille teinitytöille opettaa vähän elämää!

#21 kirjoitettu 18.08.2009 16:37

Outo Tuttava kirjoitti:
Ei kun nyt muistinkin että olin yläasteella aika mulkku eräälle minuun ihastuneelle tytölle.


Sillee kuvainnollisesti vai kirjaimellisesti?

#22 kirjoitettu 19.08.2009 01:03

Outo Tuttava kirjoitti:
Äh.. ..kyllä tuosta huono omatunto iski taas päälle kun muistin. Vaikka koko jutusta onkin jo 12 vuotta (jestas kun olen vanha).


16-vuotiaana kaikki on ilkeitä :( Vaikka ei ole tarkoitus. Ei vaan osaa ilmaista asioita niin diplomaattisesti. Joka toisaalta on hyvä, tosiaalta ei.

#23 kirjoitettu 19.08.2009 09:07

Chadonna kirjoitti:

16-vuotiaana kaikki on ilkeitä


Enkä ollu! Sitä nuorempaa ehkä vähän olinkin, mutta 16 vuotiaana jo tosi kiltti.

#24 kirjoitettu 19.08.2009 19:37

Laitoin nastan yhden minua kiusanneen pojan kenkään ala-asteella. Minusta se oli silloin ihan oikein sille. Myöhemmin pistin neulalla yhtä toista poikaa joka kiusasi minua, se tosin oli eräänlaista itsepuolustusta.

Ja heitin yhden pojan rukkaset keskelle jumalatonta lätäkköä, mutta sekin johtui siitä että eräs ilkeä poika "pakotti" minut tekemään sen. Oisin varmaan saanu turpiini jos en ois heittänyt niitä rukkasia sinne.

#25 kirjoitettu 20.08.2009 14:32

Mie muistan että isot pojat heitti miut ekaluokalla rappusia alas ja olivat jo vissiin ihan paniikissa, mut mie vaan nauroin asialle. Olin ihan seko jo silloin

Sit sen jälkeen muutuin tälläseksi depressiiviseksi paskaksi jota kiusattiin ja jolle vittuiltiin niin paljon että hakeuduin hoitoon

Enkä usko että annan kymmenenkään vuoden päästä anteeksi yhtään mitään, että kiitos vaam ihan vitusti, toivottavasti en joudu enää koskaan tekemään sellaisten urpojen kanssa.

#26 kirjoitettu 20.08.2009 19:48

otin yhe mulkvistin nilkkipaskan kädestä kirjat ja heitin ne rappusista alas.
Se oli oikein sille polven mittaiselle äpärälle.

vein ammattikoulussa yhen heebon savukkeet.


Ei ny nii kauhee ilkeitä oo tullu tehtyä. Nastatemppuja kyls ja ne on ollu aina kivoja. Nauran vieläkin mahaani hytkyttäen.

#27 kirjoitettu 20.08.2009 22:14

Hyppymiina kirjoitti:

Enkä usko että annan kymmenenkään vuoden päästä anteeksi yhtään mitään, että kiitos vaam ihan vitusti, toivottavasti en joudu enää koskaan tekemään sellaisten urpojen kanssa.


Sääli, että se anteeksiantamattomuus haittaa sinua. Ei heitä.

#28 kirjoitettu 20.08.2009 22:22

Haava kirjoitti:
Hyppymiina kirjoitti:

Enkä usko että annan kymmenenkään vuoden päästä anteeksi yhtään mitään, että kiitos vaam ihan vitusti, toivottavasti en joudu enää koskaan tekemään sellaisten urpojen kanssa.


Sääli, että se anteeksiantamattomuus haittaa sinua. Ei heitä.


En mä kyl usko että mikään valtava 'annan anteeksi' marttyyrius auttaa. varsinkaan kun tavoitteean ei varsinaisesti ole ollut hakeutuminen tekemisiin samojen ihmisten kanssa.

#29 kirjoitettu 20.08.2009 22:24

Chadonna kirjoitti:
Outo Tuttava kirjoitti:
Äh.. ..kyllä tuosta huono omatunto iski taas päälle kun muistin. Vaikka koko jutusta onkin jo 12 vuotta (jestas kun olen vanha).


16-vuotiaana kaikki on ilkeitä :( Vaikka ei ole tarkoitus. Ei vaan osaa ilmaista asioita niin diplomaattisesti. Joka toisaalta on hyvä, tosiaalta ei.


Mie olen aika kilttii tapaus.

#30 kirjoitettu 21.08.2009 09:45

Hyppymiina kirjoitti:

En mä kyl usko että mikään valtava 'annan anteeksi' marttyyrius auttaa. varsinkaan kun tavoitteean ei varsinaisesti ole ollut hakeutuminen tekemisiin samojen ihmisten kanssa.


Joo. Olet oikessa "annan anteeksi martyyrius ei auta mitään. Sen sijaan se, että jos ymmärtäisit tekijöitäsi ja osaisit anta anteeksi, niin se auttaisi SINUA. Ihan siitä riippumatta näetkö heitä enää koskaan.

Täsmennän vielä, että anteeksi antaminen tai ymmärtäminen ei tarkoita, että hyväksyisit heidän tekonsa.

Sunt1o kirjoitti:

Tai siis vähän yksinkertasemmin: se on aika hiton rankkaa vihotella jollekkin pitempiä aikoja, mut kun sitä tekee vuosikausia ni sitä ei enää ite huomaa miten paljo voimia se vie.


Niin ja tämä "vihoittelun" ei tosiaankaan tarvitse olla "ajatten heitä vihalla joka päiuvä"-tyyppistä, vaan juuri tätä että suututtaa kun niitä vanhoja juttuja muistelee. Sekin syö miestä siellä takaraivossa enemmän kuin uskoisikaan.

#31 kirjoitettu 21.08.2009 10:06

Sunt1o kirjoitti:
Tai siis vähän yksinkertasemmin: se on aika hiton rankkaa vihotella jollekkin pitempiä aikoja, mut kun sitä tekee vuosikausia ni sitä ei enää ite huomaa miten paljo voimia se vie.


Tavallaan se viha silloin menee mytylle ja painuu pohjaan ja jää sinne kalvamaan.. Kyllä. Ikävää on se.

Taino, en oikeestaa osaa sanoa, koska en oo koskaan suuttunu niin pahasti kellekkää.