Mikseri.net

#2 kirjoitettu 16.08.2008 15:45

Ohmicide- oikein hauska särötys vst. Ei ilmainen tosin.
Saro- helppokäyttöinen ja ilmainen.

#3 kirjoitettu 16.08.2008 15:59

Izotope Trash.

#4 kirjoitettu 16.08.2008 16:00

d fast kirjoitti:

Saro- helppokäyttöinen ja ilmainen.


Erinomainen äänenlaatu. Käyttöliitymä irveä eikä kamalan monipuolinen.

#5 kirjoitettu 16.08.2008 20:08

Haava kirjoitti:
Käyttöliitymä irveä eikä kamalan monipuolinen.


Eikös ton käyttöliittymä ole just paras... Tai no oikeastaan se riippuu hostista kun siinä ei ole omaa käyttöliittymää. Piiskaa silti useilla hosteilla ne kamalat grafiikkaviritykset joita joissain VST-plugareissa tapaa. Noh... Makuasioita.

Mitä minipuolisuuteen tulee... kannattaa aina muistaa, että säröön vaikuttaa paljon se lähtösoundi mitä sinne syöttää, ja se miten sitä ääntä muokataan särön jälkeen. Suosittelen säröstä kiinnostuneille kokeilemaan seuraavaa efektiketjua: EQ - Särö - EQ

Ja tuossa siis Särö voi olla mikä tahansa mutta "opiskeluvaiheessa" joku yksinkertainen kuten tuo mainittu Saro on hyvä. EQ:na joku kohtuullisen monipuolinen parametrinen olisi oma suosikkini, mutta mikä vaan missä on vähän enemmän säätöjä kuin simppelit bass/mid/treble tuottaa taatusti uusia löydöksiä ja näkökulmia aiheeseen.

Kaksi EQ:ta tuossa ehdotuksessani on siksi, että EQ/filtteröinti ennen säröä tuottaa yleensä ihan erilaisia tuloksia kuin särön jälkeen. Särön jälkeen hommat toimii yleensä aika paljon kuten olettaa saattaisi jos EQ:n käyttö on yleensä mitenkään tuttua. Ennen säröä vaikutus onkin sitten jokseenkin erilainen. Mitään ohejarvoja en ala EQ:lle antamaan, kun omaehtoinen kokeileminen lienee paljon opettavaisempaa. Yhden vinkin annan. Basson leikkaamista ennen säröä ei kannata pelätä (vaikka kyseessä olisikin bassoääni)... Sitä voi aina korostaa särön jälkeen.

Tuo efektiketju ei tietenkään ole mikään kiveen kirjoitettu... jos jompaa kumpaa EQ:ta ei tunne tarvitsevansa niin sen voi jättää pois. Tuo on vaan lähtökohta joidenkin asioiden oppimiselle. Lisäksi kannattaa tietysti muistaa, että syntetisaattoreita särötettäessä ne synan omat filtterit voi toimia myös EQ:na (erillisen säröplugarin kanssa toimivat ennen säröä olevana filtterinä).

Ja vaikka kysytäänkin plugareita niin mainitaan nyt, että softallakin tuotettuja ääniä kannattaa kokeilla säröttää kitarapedaaleilla, matkaradioilla ja kaikenlaisella missä vaan on jonkinlainen äänen tuloliitäntä.

#6 kirjoitettu 17.08.2008 21:23

Elektrojänis kirjoitti:

Piiskaa silti useilla hosteilla ne kamalat grafiikkaviritykset joita joissain VST-plugareissa tapaa.


Jeps.

Mitä minipuolisuuteen tulee... kannattaa aina muistaa, että säröön vaikuttaa paljon se lähtösoundi mitä sinne syöttää, ja se miten sitä ääntä muokataan särön jälkeen. Suosittelen säröstä kiinnostuneille kokeilemaan seuraavaa efektiketjua: EQ - Särö - EQ


Näin on. Silti se mallintaa tasan yhtä vahvaria. Kuka sitten tykkää siitä ja kuka ei. Toki EQ:lla siitä saa vaikka mitä ulos joo.

Mutta siis loistavan eloisa särö.

#7 kirjoitettu 18.08.2008 00:21

Haava kirjoitti:
Toki EQ:lla siitä saa vaikka mitä ulos joo.


Vaikka mitä joo vaan ei tietysti ihan mitä vaan kuitenkaan.

Noh... Lisättäköön myös, että ei tietysti kannata unohtaa muutakaan prosessointia sen EQ:n lisäksi. Esimerkiksi kompressori ennen säröä muuttaa usein särön luonnetta... Riippuu tietysti lähtösoundista ja tavoitellusta lopputuloksesta kuinka toivottava se muutos on.

Itseasiassa useimpien säröpedaalienkin varsinaiset särön tuottamis mekanismit ovat aika samanlaisia (tai no... niitä on muutamaa eri päätyyppiä). Enimmäkseen eroja tuotetaan juurikin äänen esi ja jälkikäsittelyilla.

ja kun noi kompurat tuli puheeksi... Kaikki kompressorithan tuottaa määritelmällisiestikin jo jonkin verran säröä. Särön määrä on sitä suurempi mitä lyhyemmät aika-arvot (yleensä ainakin attack ja release) kompressorin toiminalle asettaa. Toinen särön määrään vaikuttava tekijä on kuinka paljon kompressoidaan (threshold ja ratio). Kaikilla kompresoreilla joilla aika-arvot vaan saa tarpeeksi lyhyiksi, saa tuottamaan säröä. Niin joo... Mitä matalampia taajuuksia käsitellään, sen helpommin kompressori särkee pidemmilläkin aika-arvoilla.

Eli kompuroitakin voi kokeilla särön tuottajina. Kaikki eivät kompuroiden säröistä tykkää (no niitäkin on toki erilaisia), mutta ei se nyt niin kaukaa haettua olisi, että jollekkin tietylle soundille jossain tietyssä biisissä se kompuran särö vaan toimii.

Ja äskeiset asiat toisesta näkökulmasta joskin tämä lipsuu hieman ohi aiheen: Miksatessa kannattaa muistaa, että melkein kaikki säröt kompressoivat ääntä.

#8 kirjoitettu 18.08.2008 07:48

Elektrojänis kirjoitti:

Itseasiassa useimpien säröpedaalienkin varsinaiset särön tuottamis mekanismit ovat aika samanlaisia (tai no... niitä on muutamaa eri päätyyppiä). Enimmäkseen eroja tuotetaan juurikin äänen esi ja jälkikäsittelyilla.


No joo... En voi sanoa olevani samaa mieltä. Kyllähän erilaisia säröjä ilman prosessointia riittää ihan käsittämättömiä määriä ja ne ovat myös hyvinkin erikuuloisia. Jo pelkästään putkimaailmassa EQ:t ja erilaiset putkityypit unohtaen säröasteilla saadaan jo dramaattiset erot säröihin. Trankkumaailmassakin kikkoja riittää joka sormelle.

#9 kirjoitettu 18.08.2008 10:53

Haava kirjoitti:
No joo... En voi sanoa olevani samaa mieltä. Kyllähän erilaisia säröjä ilman prosessointia riittää ihan käsittämättömiä määriä ja ne ovat myös hyvinkin erikuuloisia.


Tarkoitinkin tuossa niitä perustason kitaralle tarkoitettuja "matolaatikoita". Vaikka on toki mahdollista tehdä hyvin monenlaisia erilaisia säröä tuottavia kytkentöjä, niin kaupalliset toteutukset vaan yksinkertaisesti tuntuvat enimmäkseen käyttävän vain muutamaa.

Lisäksi osa itse säröasteidenkin eroista on EQ-pohjaisia tavalla tai toisella, oli sitten kyse putkista tai transistoreista. Vahvistinasteiden (joita ne säröasteetkin aina oikeastaan on) peruskytkennätkin on loppujen lopuksi aika tavalla toistensa toisintoja niin kauan kuin pysytään yksinkertaisissa yhden tai kahden aktiivisen komponentin ratkaisuissa (oli ne sitten putkia tai transistoreita). Toki pienilläkin muutoksilla voi olla suuriakin vaikutuksia ääneen.

Alkaa mennä pahasti ohi aiheen... Noh, kuitenkin. Se mitä yritin tuossa aiemmin ilmaista on, että ei kannata välttämättä uhrata kaikkea aikaa erilaisten säröpluginien metsästämiseen, kun samaan tai parempaan lopputulokseen voi päästä yhdistämällä jonkun jo käytössä olevan hyvän plugarin muutamiin muihin asioihin ja oppia samalla asiasta jotain. Toki uudet työkalutkin piristää välillä.

#10 kirjoitettu 18.08.2008 11:10

Elektrojänis kirjoitti:

Tarkoitinkin tuossa niitä perustason kitaralle tarkoitettuja "matolaatikoita".


Joo. Perus särölootat ovat muuten hämmästyttävän mielikuvituksettomia ja toisiaan toistavia, joissa erona on lähinnä EQ.

Lisäksi osa itse säröasteidenkin eroista on EQ-pohjaisia tavalla tai toisella, oli sitten kyse putkista tai transistoreista. Vahvistinasteiden (joita ne säröasteetkin aina oikeastaan on) peruskytkennätkin on loppujen lopuksi aika tavalla toistensa toisintoja niin kauan kuin pysytään yksinkertaisissa yhden tai kahden aktiivisen komponentin ratkaisuissa (oli ne sitten putkia tai transistoreita). Toki pienilläkin muutoksilla voi olla suuriakin vaikutuksia ääneen.


Mutta siis lähinnä, että tuo saro tosiaan mallintaa tasan tietynkynketäistä ja tietyn säröasteiden määrän omaavaa säröä. Siitä ei saa vähempisäröasteis saundia tai perus tarnkku emulaatiota vaikka kasaisit siihen kuinka monta EQ:t mille puolelle tahansa. Koska se drive säätää yhtäaikaa molempien asteiden gainia (kuten aito Hing octane) siitä ei saa yhden putken säröä tai perus trankkusaundia millään. Lisäksi metallistien "sirkkeli/poskettomasti asteita"-virityksia tuolla ei saa torteutettua vaikka EQ:ttaisi kuinka.

Alkaa mennä pahasti ohi aiheen... Noh, kuitenkin. Se mitä yritin tuossa aiemmin ilmaista on, että ei kannata välttämättä uhrata kaikkea aikaa erilaisten säröpluginien metsästämiseen, kun samaan tai parempaan lopputulokseen voi päästä yhdistämällä jonkun jo käytössä olevan hyvän plugarin muutamiin muihin asioihin ja oppia samalla asiasta jotain. Toki uudet työkalutkin piristää välillä.


Jeps. Tuo on todella totta. Jo pelkällä EQ:lla saa ihmeitä aikaan.

#11 kirjoitettu 18.08.2008 14:23

Haava kirjoitti:
Joo. Perus särölootat ovat muuten hämmästyttävän mielikuvituksettomia ja toisiaan toistavia, joissa erona on lähinnä EQ.
Erittäin totta. Otin tuon tässä esille lähinnä siksi, että niissäkin on kuitenkin kaikessa tylsyydessään paljonkin äänellisiä eroja ja niitä usein ihmiset ajattelee (vahvistimien lisäksi) kun näitä säröjä miettivät.

Syy tuohon linee yksinkertainen ja sangen kaupallinen. Kun on löydetty helposti toistettava kytkentä, johon perustuvat laitteet tekevät kauppansa, niin suurin osa yrityksistä valmistaa sitä samaa mielellään.

Lisäksi metallistien "sirkkeli/poskettomasti asteita"-virityksia tuolla ei saa torteutettua vaikka EQ:ttaisi kuinka.
No voihan noitakin sarojakin ketjuttaa... Ei ihan sama asia, mutta ei välttämättä pahan kuuloinen. Vähempää määrää asteita ei tietenkään saa.

J-M-M kirjoitti:
Saturaatio pluggareita unohtamatta.


Sitä minä en koskaan ole oikein ymmärtänyt, miksi erilaisia säröjä halutaan jakaa niin moneen eri luokkaan. Mulle kaikki saturaatiot, overdrivet, fuzzit, distortionit on säröä yhtä kaikki. Sävyeroja niissä toki on, mutta tuntuu vaan menevän niin, että sävyllisesti yhden overdrive on toisen distortion/särö ja se mitä joku taas kutsuu saturaatioksi, toinen kutsuu overdriveksi... ja jonkun distortion on toiselle fuzz.

#12 kirjoitettu 18.08.2008 14:49

Elektrojänis kirjoitti:

No voihan noitakin sarojakin ketjuttaa... Ei ihan sama asia, mutta ei välttämättä pahan kuuloinen.


Hmm.. Totta tosiaan. Sirkkeli tsydeemiä voisi tosiaan saada siten aikaan ehkä. En tiedä. Pitääpä kokeilla.

Sitä minä en koskaan ole oikein ymmärtänyt, miksi erilaisia säröjä halutaan jakaa niin moneen eri luokkaan. Mulle kaikki saturaatiot, overdrivet, fuzzit, distortionit on säröä yhtä kaikki.


Olen paljon säröjen sielunelämään tutstusnut ja ihan samaa mieltä olen. Ainoa ero on fuzz, joka on ihan oma särötyyppinsä kyllä. Siinähän särön määrä on about maksimaalinen heti kun särö lyö päälle. Kaikki loput taas ovat aikalalla ihan mitä sattuu aina säröstä puhujan mukaan.

#13 kirjoitettu 18.08.2008 21:56

Haava kirjoitti:
Hmm.. Totta tosiaan. Sirkkeli tsydeemiä voisi tosiaan saada siten aikaan ehkä. En tiedä. Pitääpä kokeilla.
Kokeilin... Ei tullu kovin sirkkeliä vaikka laitoin kolme peräkkäin... Tosin en käyttänyt mitään muuta efektejä niiden lisäksi. EQ vois muuttaa tilannetta radikaalisti. Esim. ekan Saron jälkeen jos vaikka leikkais bassoja reippaasti ja vikan jälkeen leikkais keskiääniä ja ehkä korostais bassoja takas niin voisi olla sirkkelimpää.

Ainoa ero on fuzz, joka on ihan oma särötyyppinsä kyllä.
No tääkin on vähän määrittelykysymys. Jos oikein puritaanisesti katsotaan niin voisi tietysti sanoa, että fuzz piirissä pitäisi olla se kahden transistorin kytkentä (jos ei muuten niin ainakin muun mukana) joka Arbitterin Fuzzfacessa alunperin oli (se kai se ensimmäinen sitä laatuo oli?). Siitähän on variantteja sitten paljonkin. Toisaalta kaikki 60/70-luvun pedaalitkaan missä päällä lukee fuzz ei perustu samalle piirille.

Toisaalta taas sellaista soundia minkä useimmat käsittävät fuzziksi voi kyllä tuottaa muillakin piireillä.


Siinähän särön määrä on about maksimaalinen heti kun särö lyö päälle.
No tuokin riippuu vähän kaikesta. Jos sen noin määrittelee, niin niinhän se sitten menee. Toisaalta siitä alkuperäisen Fuzzfacen kytkennästäkin saa aika monenlaista soundia biasointia muuttamalla. Särönkin saa sopivalla biasoinnilla ja kitaran volumella miedonnettua aika paljon ja sopivalla biasoinnilla se särön ja puhtaan siirtymä ei edes ole kovin jyrkkä. Niin ja alkuperäisissähän ne biasoinnit vaihteli laiteyksilöiden, ympäristön lämpötilan ja varmaan auringonpilkkujenkin mukaan älyttömästi.

#14 kirjoitettu 18.08.2008 22:02

Elektrojänis kirjoitti:

Jos oikein puritaanisesti katsotaan niin voisi tietysti sanoa, että fuzz piirissä pitäisi olla se kahden transistorin kytkentä (jos ei muuten niin ainakin muun mukana) joka Arbitterin Fuzzfacessa alunperin oli (se kai se ensimmäinen sitä laatuo oli?). Siitähän on variantteja sitten paljonkin. Toisaalta kaikki 60/70-luvun pedaalitkaan missä päällä lukee fuzz ei perustu samalle piirille.


Ei, mutta kyllä s ja myöhemmät fuzzit ovat melkoisesti aina olleet "fuzz"-säröjä eivätkä mitään muuta. En nyt toki mene sanomaan etteikö jokunen valmistaja olisi siitäkin lvennyt mutta silti. Fuzz on poikkeus tuohon joukkoon.

Toisaalta taas sellaista soundia minkä useimmat käsittävät fuzziksi voi kyllä tuottaa muillakin piireillä.


Vramasti, mutta fuzz särö on silti fuzz särö. Se on selvästi tunnistettava oma lajinsa. Toisinkuin taas overdrive, saturation tai distortion eivät tarkoita yhtään mitään.


Toisaalta siitä alkuperäisen Fuzzfacen kytkennästäkin saa aika monenlaista soundia biasointia muuttamalla. Särönkin saa sopivalla biasoinnilla ja kitaran volumella miedonnettua aika paljon ja sopivalla biasoinnilla se särön ja puhtaan siirtymä ei edes ole kovin jyrkkä. Niin ja alkuperäisissähän ne biasoinnit vaihteli laiteyksilöiden, ympäristön lämpötilan ja varmaan auringonpilkkujenkin mukaan älyttömästi.


Väittäisin, että kovinkaan tasaista siirtymää ei kyllä saa aikaan. Lisäksi se fuzz särö on muutenkin käytännössä omanlaisensa kuuloinen muihin verrattuna.

#15 kirjoitettu 22.08.2008 23:36

Pikkuisen off-topiciksi menee, mutta menkööt, säröstä kuitekin: Puhallinsoittimiin saa tehtyä livenä hienon "särön" kun puhaltaessa "laulaa" yhtä aikaa soittimen sisälle. Saksofonilla ainakin tämä toimii joskus oikein hyvänä tehokeinona. Myös nokkahuilun ääni muuttuu vähintään mielenkiintoiseksi tällä efektillä...jaa, no muut puhaltimet ovatkin jääneet vähemälle. Joskus olisi kiva koittaa, mitä tuo aikaansaisi vaskipuhaltimella.

Jamsteri korjaili häiritseviä kirjoituserheitään 23:38 22.08.2008