Mikseri.net

#2 kirjoitettu 30.07.2008 20:40

Ja mihinkä se raati (jonka nimeä en nyt muista) on hävinnyt tuosta maksalaatikon nykyiseltä paikalta?

Ei sillä, että sitä erikoisemmin kaipaisin. Kunhan vaan ihmettelen ääneen.

#3 kirjoitettu 30.07.2008 20:54

Ei tarvihe maksaa mainoksesta josta ei pidä.

Henkilökohtaisesti ei haittaa ollenkaan, vaan enhän ole ennenkään mainostanut.

#4 kirjoitettu 30.07.2008 20:58

Tää pienempi on parempi. En tykkää muutenkaan kun musiikkia tyrkytetään väkisin ruudulle.

#5 kirjoitettu 30.07.2008 21:02

Kaikki huomio ei aina ole positiivista huomiota.

Minusta ainakin ihan jees uudistus.

#6 kirjoitettu 30.07.2008 21:33

Eikä ole pienentynyt. Vielähän sitä on siinä 400:n gramman paketissa.

#7 kirjoitettu 30.07.2008 21:38

Veri kirjoitti:
Raep-FIN kirjoitti:
Eikä ole pienentynyt. Vielähän sitä on siinä 400:n gramman paketissa.


Yksi päivän parhaista.

Hyvä, että päästiin eroon siitä vitun Gramexraadista.


rockway raati pilkunnnussinta huom.

#8 kirjoitettu 30.07.2008 22:12

Mark S. Hole kirjoitti:
Putte kirjoitti:
Tää pienempi on parempi. En tykkää muutenkaan kun musiikkia tyrkytetään väkisin ruudulle.


Pakko myöntää, että olen täsmälleen samaa mieltä tuosta tyrkytysajatuksesta. Ihan kivalta tuo maksaloota muutenkin nyt näyttää.

Tuo Goatsen esiintuoma asiantuntijaraadin kadotus on minunkin mielestäni ihan ok. Aika väsynyttä tasoa oli ne kommentit noin enimmäkseen.

Niin ja Puukisu rakkaani Mikseri on tullut vaan nykyaikaan: hinta on sama, vaikka koko/määrä onkin pienempi.


Kuules marktiiäässhouli, minen maksa kun kunnon kokoisesta, ööhh, siis täyden maksun. Ja nyt puhun kulutushyödykkeistä.



Miksi mainostaa, jos ei kukaan tajua, että se on mainos, höh?


Eli hinnankin voisi sitten puolittaa eli 750 krediittiä per vrk, kiitos.

#9 kirjoitettu 30.07.2008 22:18

No, ylläpito joko
- A) laskee hintoja tai
- B) jättää hinnat entiselleen jolloin viesti on se että älä maksa jos et tahdo

Että näin. Turha kommentoida asiaan enempää, virallinen taho kertoo miten asian laita on jos on kertoakseen. Siihen asti ei oo pakko maksaa jos ei tahdo, kukaan ei pakota tilaamaan biisiä maksalaatikkoon.

#10 kirjoitettu 30.07.2008 23:43

eR3o kirjoitti:
Veikkaisin, että syy maksalaatikon pienemiseen on tuo camp-banneri ja kunhan se katoaa viikon päästä palautuu maksalaatikko ennalleen.

Vai onko tuo laatikko pienentynyt ennen tuota banneria?


Sen bannerin ilmestymisen jälkeen, joten ei liene syy... sekään.

#11 kirjoitettu 31.07.2008 00:30

After-Ego kirjoitti:
Ei tarvihe maksaa mainoksesta josta ei pidä.


QFT.

Minä!

#12 kirjoitettu 01.08.2008 01:17

Mark S. Hole kirjoitti:
Jasnajan Puukissa kirjoitti:
Mark S. Hole kirjoitti:
Putte kirjoitti:
Tää pienempi on parempi. En tykkää muutenkaan kun musiikkia tyrkytetään väkisin ruudulle.


Pakko myöntää, että olen täsmälleen samaa mieltä tuosta tyrkytysajatuksesta. Ihan kivalta tuo maksaloota muutenkin nyt näyttää.

Tuo Goatsen esiintuoma asiantuntijaraadin kadotus on minunkin mielestäni ihan ok. Aika väsynyttä tasoa oli ne kommentit noin enimmäkseen.

Niin ja Puukisu rakkaani Mikseri on tullut vaan nykyaikaan: hinta on sama, vaikka koko/määrä onkin pienempi.


Kuules marktiiäässhouli, minen maksa kun kunnon kokoisesta, ööhh, siis täyden maksun. Ja nyt puhun kulutushyödykkeistä.



Miksi mainostaa, jos ei kukaan tajua, että se on mainos, höh?


Eli hinnankin voisi sitten puolittaa eli 750 krediittiä per vrk, kiitos.




Juu, ihan asiaa kyllä puhut Tikkupeppuinen katti. En mie sillä. Itseäni tuo ei nyt vaan kumma kyllä häiritse ollenkaan. Päinvastoin se näyttää yllättävänkin kivalta.

Lohdutukseksesi voin kyllä kertoa, että Mikseriuran aikana olen kyllä aiemmin valittanut kaikkien kyllästymiseen asti just tuollaisista asioista ja paljon monesta muustakin... Olin paljon nirsompi motkottaja kuin sinä ja TimoJM nyt yhteensä.





Oletpas ollut neiti sitten sinäkin.



Minä en valita juurikaan, sinänsä muuta kuin asiasta.

Ihmettelen vain, jotta nytkö vasta mikseri.net siirtyi mummonmarkoista euroihin, kun tavaran määrä supistui, mutta hinta pysyy samana.


Sinänsä en myöskään ihmettele, että kovastikin moni väsää innolla sivuja myspaceen sun muualle, missä on laaja-alaisempaa toimintaa ja ikäänkuin kansainvälinen henkäys pyyhkäisee sivustoilla. Tämä on hitusen kotikutoisen oloista touhua ja ahh, niin suomalaisen jäyhää sekä kotiinpäin vetoa tuntuu olevan niin ikkunoista kuin ovistakin, varsinkin hinta / laatu suhteen näkökulmasta, erityisesti tässä mainosasiassa.

Outoa sinänsä, jos täällä älähtää jostain, heti joku on selittämässä, että älkääs nyt tämähän on ilmainen sivusto. Joo, on tavallaan, monihan tätä kuitenkin rahoittaa, osittain jopa tuolla maksalaatikolla ja Gold Member statuksilla, ei niitäkään liene syytä väheksyä kirstun täytteenä.

Samantien ollaan kuitenkin ehdottelemassa jos jotain uutta systeemiä, mutta kritisoida ei saisi, mikäs persikka siinä on? Taitaa ollakin mango, luulen ma.


Jos ostan leivän, sen on oltava tuore leipä eikä puolikas tai eilen paistettu.

Yksinkertaista, eikö vain?

#13 kirjoitettu 01.08.2008 09:17

Maksalaatikko on pikselimäärältään pienempi, mutta sitä kompensoi se, että se on siirretty Mikserin etusivun näkyvimmälle paikalle ja samalla muutettu sen ulkonäköä siten, että se näyttää enemmän kuuluvan sivuston sisältöön vanhan mainosbannerimaisen ulkoasun sijaan.

Itse en usko maksalaatikon huomioarvon kärsivän muutoksesta. Ainakin sivunlatausstatistiikkojen mukaan maksalaatikkoa klikkailtiin eilen ihan yhtä paljon kuin ennen siirtoa.

#14 kirjoitettu 01.08.2008 10:06

Salminen kirjoitti:
Maksalaatikko on pikselimäärältään pienempi, mutta sitä kompensoi se, että se on siirretty Mikserin etusivun näkyvimmälle paikalle ja samalla muutettu sen ulkonäköä siten, että se näyttää enemmän kuuluvan sivuston sisältöön vanhan mainosbannerimaisen ulkoasun sijaan.

Miksi mainos ei saa näyttää mainokselta?

Siitähän tässä ainakin minä olen maksanut enkä siitä, että mainokseni näyttäisi sivuston sisällöltä.

Näin ollen kaikkien biisit ovat täällä sivuston sisältöä, joten voisi äkkiseltään ajatella, jotta jokainen voisi laittaa biisejään maksalaatikkoon sivuston sisältönä ilmaiseksi, jos ei mainos näytä mainokselta.

Hyvä mainos erottuu nimenomaan sivustolla, lehdessä tai katukuvassa. (Tämä on yksi näitä perusjuttuja viestinnän ja mainonnan maailmassa.)

Harva mainostaja tyytyisi minkään median ilmoitukseen, että ajattelimme laittaa mainoksesi artikkelimaiseen / sivuston sisältöä / tai linjaustamme vastaavaan muotoon, jotta se näyttää lehtemme / brändimme / sivustomme sisällöltä. Kas, kun sitä ei varmaankaan tuo mainostaja ole halunnut. Siksi hän on sen mainoksen ostanut, jotta se mainos erottuisi sieltä sisällöstä.

Mainoksen tulisi olla mainokseksi miellettävä, jotta muut kuin suomenkielisetkin (heitäkin käy kuulemma Mikseri.net sivustolla) erottavat mikä on sivuston sisältöä ja mikä on mainostusta ja kenenkin mainos.

Mikseri.net on suomenkielinen sivusto, joten visuaalisuudella saadaan aikaan mielleyhtymät, mikä on mitäkin sivustolla ja näin saadaan etusivulta ohjattua vierailijat oikeaan osoitteeseen, siis mihin haluavatkin sitten tutustua.

Nimim.
Mainosmiehen tytär, ei mainarin.


Jasnajan Puukissa jatkoi ihan vähän vaan..

#15 kirjoitettu 02.08.2008 00:31

Mark S. Hole kirjoitti:
Jasnajan Puukissa kirjoitti:
Salminen kirjoitti:
Maksalaatikko on pikselimäärältään pienempi, mutta sitä kompensoi se, että se on siirretty Mikserin etusivun näkyvimmälle paikalle ja samalla muutettu sen ulkonäköä siten, että se näyttää enemmän kuuluvan sivuston sisältöön vanhan mainosbannerimaisen ulkoasun sijaan.

Miksi mainos ei saa näyttää mainokselta?

Siitähän tässä ainakin minä olen maksanut enkä siitä, että mainokseni näyttäisi sivuston sisällöltä.

Näin ollen kaikkien biisit ovat täällä sivuston sisältöä, joten voisi äkkiseltään ajatella, jotta jokainen voisi laittaa biisejään maksalaatikkoon sivuston sisältönä ilmaiseksi, jos ei mainos näytä mainokselta.

Hyvä mainos erottuu nimenomaan sivustolla, lehdessä tai katukuvassa. (Tämä on yksi näitä perusjuttuja viestinnän ja mainonnan maailmassa.)

Harva mainostaja tyytyisi minkään median ilmoitukseen, että ajattelimme laittaa mainoksesi artikkelimaiseen / sivuston sisältöä / tai linjaustamme vastaavaan muotoon, jotta se näyttää lehtemme / brändimme / sivustomme sisällöltä. Kas, kun sitä ei varmaankaan tuo mainostaja ole halunnut. Siksi hän on sen mainoksen ostanut, jotta se mainos erottuisi sieltä sisällöstä.

Mainoksen tulisi olla mainokseksi miellettävä, jotta muut kuin suomenkielisetkin (heitäkin käy kuulemma Mikseri.net sivustolla) erottavat mikä on sivuston sisältöä ja mikä on mainostusta ja kenenkin mainos.

Mikseri.net on suomenkielinen sivusto, joten visuaalisuudella saadaan aikaan mielleyhtymät, mikä on mitäkin sivustolla ja näin saadaan etusivulta ohjattua vierailijat oikeaan osoitteeseen, siis mihin haluavatkin sitten tutustua.

Nimim.
Mainosmiehen tytär, ei mainarin.


Jasnajan Puukissa jatkoi ihan vähän vaan..


"Kun on aina saatava se viimeinen sana, vaik se ei johtaisi mihinkään.."

Nyt ämmä turpa kiinni jo!

#16 kirjoitettu 02.08.2008 03:22

After-Ego kirjoitti:
Ei tarvihe maksaa mainoksesta josta ei pidä.

After-Ego kirjoitti:
QFT.

Minä!

QFT.

(Quote for truth)

#17 kirjoitettu 02.08.2008 13:05

Kun alkuun pääsin, niin...

Palvelu on aineetonta ja vaikeasti mitattavaa yleisin määrein. Se on toimintaa, jota ei voi varastoida eikä jälleenmyydä. Palvelua on vaikea esitellä ja vakioida sopivaksi kaikille.

Ostoheräte nousee yleensä havaitusta tarpeesta ja on siten aiemmin hankitun palvelun korvaamista samalla tai vastaavalla tai aivan uudella tuotteella.

Ostotarjoukset ovat oleellinen osa ostoprosessia. Tarjousten perusteella valitaan mahdollinen toimittaja. Edullisin tarjous ei välttämättä johda ostopäätökseen.

Palveluiden hankinnassa toimii vastavuoroisuusperiaate, jota ei ilmene kulutushyödykkeiden ostotapahtumassa. Toimittajalla ja ostajalla voi olla pitkäkin yhteistyösuhde.

Asiakas osallistuu itse suorassa kontaktissa myyjään palvelun tuottamiseksi, samoin asiakas joutuu kokeilun avulla tutustumaan palveluun. Vain hetkellinen käyttöoikeus saadaan hankkimalla palvelu.

Palvelua voi olla joustava saatavuus, suunnittelu sekä huolto. Yleensä palvelut suunnitellaan yhdessä ostajan kanssa. Kannattavinta on saada aikaan kokonaisvaltainen ratkaisu.

Koska hankintatapahtuma lähtee asiakkaan tarpeista, päätöksentekoon vaikuttavat henkilön mieltymykset ja asenteet. Julkishallinnossa päätöksentekoon vaikuttaa myös asema.

Kuluttajakäyttäytymistä ohjataan joko vahvistamalla asenteita tai heikentämällä niitä piilomarkkinoinnin avulla. Myös oppiminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä päätöksiin.

Hankintapäätös voi syntyä spontaanisti tilannemotivaation vaikutuksesta. Ympäristö vaikuttaa aistien välityksellä ja synnyttää tarpeita, joita pyritään tyydyttämään saatavilla olevin keinoin.

Asiakas suhtautuu aina subjektiivisesti palvelutapahtumaan, jolloin hyväkin tuote saatetaan kokea epätyydyttäväksi, jos palvelu on aiheuttanut asiakkaalle kielteisiä tuntemuksia.

Palveluiden ostaja on hyvinkin irrationaalinen toiminnoissaan, joten korkea tyytyväisyysaste lisää ostouskollisuutta. Tyytymättömyys johtaa substatiivisten palveluiden hakuun.

Markkinoinnissa käytetään tyypillisiä keinoja tuoteviestinnässä, kuten mainontaa, myynninedistämistä ja suhdetoimintaa. Myös jälkihoito on oleellista palveluiden tuottamisessa.

Tuote on erilaistettava, jotta asiakas kokee saavansa jotain ainutlaatuista. Markkinoiden segmentointi on osa menestyksellistä toimintaa. Kohderyhmien valintaan on syytä kiinnittää erityishuomiota.


Ja Marktiipööääshoulille, mä kans sua, sillä sanothan sinä sen viimeisein sanan aina eli kyllä.

#18 kirjoitettu 02.08.2008 13:10

Taitaa mennä tää juttu käräjille.

#19 kirjoitettu 14.08.2008 15:47

Raep-FIN kirjoitti:
Taitaa mennä tää juttu käräjille.


Tahtoo kattomaan! Monel voi ostaa lippui?

#20 kirjoitettu 14.08.2008 15:54

Jasnajan Puukissa kirjoitti:
Kun alkuun pääsin, niin...

Palvelu on aineetonta ja vaikeasti mitattavaa yleisin määrein. Se on toimintaa, jota ei voi varastoida eikä jälleenmyydä. Palvelua on vaikea esitellä ja vakioida sopivaksi kaikille.

Ostoheräte nousee yleensä havaitusta tarpeesta ja on siten aiemmin hankitun palvelun korvaamista samalla tai vastaavalla tai aivan uudella tuotteella.

Ostotarjoukset ovat oleellinen osa ostoprosessia. Tarjousten perusteella valitaan mahdollinen toimittaja. Edullisin tarjous ei välttämättä johda ostopäätökseen.

Palveluiden hankinnassa toimii vastavuoroisuusperiaate, jota ei ilmene kulutushyödykkeiden ostotapahtumassa. Toimittajalla ja ostajalla voi olla pitkäkin yhteistyösuhde.

Asiakas osallistuu itse suorassa kontaktissa myyjään palvelun tuottamiseksi, samoin asiakas joutuu kokeilun avulla tutustumaan palveluun. Vain hetkellinen käyttöoikeus saadaan hankkimalla palvelu.

Palvelua voi olla joustava saatavuus, suunnittelu sekä huolto. Yleensä palvelut suunnitellaan yhdessä ostajan kanssa. Kannattavinta on saada aikaan kokonaisvaltainen ratkaisu.

Koska hankintatapahtuma lähtee asiakkaan tarpeista, päätöksentekoon vaikuttavat henkilön mieltymykset ja asenteet. Julkishallinnossa päätöksentekoon vaikuttaa myös asema.

Kuluttajakäyttäytymistä ohjataan joko vahvistamalla asenteita tai heikentämällä niitä piilomarkkinoinnin avulla. Myös oppiminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä päätöksiin.

Hankintapäätös voi syntyä spontaanisti tilannemotivaation vaikutuksesta. Ympäristö vaikuttaa aistien välityksellä ja synnyttää tarpeita, joita pyritään tyydyttämään saatavilla olevin keinoin.

Asiakas suhtautuu aina subjektiivisesti palvelutapahtumaan, jolloin hyväkin tuote saatetaan kokea epätyydyttäväksi, jos palvelu on aiheuttanut asiakkaalle kielteisiä tuntemuksia.

Palveluiden ostaja on hyvinkin irrationaalinen toiminnoissaan, joten korkea tyytyväisyysaste lisää ostouskollisuutta. Tyytymättömyys johtaa substatiivisten palveluiden hakuun.

Markkinoinnissa käytetään tyypillisiä keinoja tuoteviestinnässä, kuten mainontaa, myynninedistämistä ja suhdetoimintaa. Myös jälkihoito on oleellista palveluiden tuottamisessa.

Tuote on erilaistettava, jotta asiakas kokee saavansa jotain ainutlaatuista. Markkinoiden segmentointi on osa menestyksellistä toimintaa. Kohderyhmien valintaan on syytä kiinnittää erityishuomiota.


Ja Marktiipööääshoulille, mä kans sua, sillä sanothan sinä sen viimeisein sanan aina eli kyllä.



Mainonta on maksettua, suurelle kohderyhmälle suunnattua persoonatonta viestintää, jota yritys välittää erilaisten medioiden välityksellä. Mainonnalla pyritään informoimaan, suostutteleman ja muistuttamaan. Mainonnan tavoitteena voi olla määrällisten ja tunnepohjaisten vaikutusten aikaansaaminen. Määrällisiä tavoitteita voivat olla esimerkiksi asiakassuhteiden, ostopäätöksien, tuote/yrityskokeilun tai uusintaoston aikaansaaminen sekä merkki- tai yritysuskollisuuden vahvistaminen. Tunnepohjaisia mainonnan tavoitteita ovat esimerkiksi tuotteisiin/yrityksiin liittyvien mielipiteiden ja tunteiden aikaansaaminen, muuttaminen ja vahvistaminen sekä tuotteen saaminen kuluttajan harkintaryhmään.

Ostotilanteet muuttuvat monen eri muuttujan suhteen. Ostotilanteeseen vaikuttavia tekijöitä ovat: hankinnan merkitys ostajalle, osto- ja markkinointiprosessin pituus, ostopäätöksenteon monimutkaisuus, ostotoimintaan osallistuvien tahojen ja ostoon osallistuvien henkilöiden lukumäärä, asiakassuhteen tiiviys ja oston henkilökohtaisuus, organisaation ostopäätöskriteerit ja päätöksenteon muodollisuus

Ostotilanteet jaetaan kolmeen eri päämalliin, joita ovat kertaluonteiset hankinnat, jatkuvat hankinnat ja epäsäännölliset hankinnat..

Kertaluontoisia hankintoja voivat olla esimerkiksi paikalleen asetetut pääomahyödykkeet tai tuotanto- ja toimintajärjestelmät.

Jatkuvia hankintoja voivat olla esimerkiksi raaka-aineet, osakomponentit ja lisätarvikkeet.

Epäsäännöllisiä hankintoja voivat olla tuotannolliset välineet tai taloudelliset ammattipalvelut.

Monen eri tekijän vaikuttaessa markkinointiprosessiin on hankala muodostaa mitään yhtä ainoaa toimivaa mallia business to business -markkinointiin. Markkinointia tulee soveltaa aina yrityskohtaisesti eri ostotilanteisiin. Business to business -markkinoiden ominaispiirteitä voidaan myös vertailla kulutushyödykkeiden markkinointiin ja partnership-toimintaan, jossa kehitetään toimiva asiakas-toimittajasuhde.

Organisaation ostoprosessi toimii business to business -markkinoinnin perustana. Päästäkseen hyvään lopputulokseen, markkinoijan on tunnettava asiakaskuntansa ja sen ostokäyttäytyminen. Tuotantohyödykkeen ostamiseen vaikuttavat tarjolla olevat tuotteet, yrityksen kilpailijat, tuotteita ostavat organisaatiot sekä ostotilanteet.

Yrityksessä ostoprosessi käynnistyy tarpeiden määrittelyllä, koska myyvän yrityksen markkinoinnin tarkoituksena on herättää toisten yritysten tarpeet ja saada markkinoitavalle tuotteelle näin kysyntää. Markkinoiva yritys voi joutua tilanteeseen, jossa sen on ensin myytävä idea tuotteen tarpeellisuudesta ja käytettävyydestä, ennen kuin ostajan ostoprosessi saadaan käyntiin. Oman tuotteen paremmuutta aletaan korostaa vasta siinä vaiheessa, kun asiakas on sitä ostamassa.

Kun ostoprosessi on käynnissä, ostava yritys selvittää myös vaihtoehtoiset ratkaisut tarpeidensa ratkaisemiseksi. Markkinoijan täytyy tällöin perustella oman tuotteensa ratkaisumalli hyväksi ja muita paremmaksi. Markkinoijan tulee tehdä yrityksestään ja sen tuotteista tunnettuja ja hyvämaineisia, jotta ostava organisaatio löytäisi sen luo. Potentiaalisten myyjien kartoituksen jälkeen ostava organisaatio vertailee vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Yleensä ostava organisaatio pyytää kirjallisen tarjouspyynnön markkinoijilta, jonka perusteella päätetään, keneltä tuote hankitaan, jos hankitaan. Organisaation edetessä ostovaiheeseen tulee markkinoijan tässä vaiheessa saada tehtyä oma tarjous kilpailijoiden tarjouksia houkuttelevammaksi.

Organisaatio, joka on ostanut markkinoijan tuotteen alkaa muodostaa käsitystään käytössään olevasta tuotteesta, jonka on hankkinut. Tässä vaiheessa markkinoijan tulee varmistaa asiakkaan tyytyväisyys tuotteeseen, jotta voitaisiin tehdä lisämyyntiä sekä varmistaa, että yrityksestä leviäisi markkinoille positiivinen imago. Tyytyväinen asiakas on parasta antia yrityskuvalle, vastaavasti tyytymättömyydestä kerrotaan keskimäärin 15 henkilölle, joten huonon asiakaspalvelun vaikutus lisääntyy nopeasti. Business to business - markkinoinnin tehtävinä on asiakassuhteen luominen ja toimivuuden varmistaminen, mutta tärkeimpänä tehtävänä osa-alueista on ylläpito- ja hoitovaihe.

Organisaation ostoprosessiin osallistuu eri määrä henkilöitä, joilla on oma roolinsa ostoprosessissa.

Käyttäjäryhmä tekee päätöksensä tuotteen käytettävyyden ja toimivuuden perusteella. Käyttäjäryhmällä on suurin merkitys kun kartoitetaan tarpeita ja kerätään kokemusta tuotteen toimivuudesta.

Vaikuttajaryhmä koostuu asiantuntijoista, jotka tutkivat tuotteita teknillisistä näkökulmista katsoen. Vaikuttajaryhmä vaikuttaa läpi koko ostoprosessin.

Ostajaryhmä koostuu talousihmisistä, jotka hallitsevat neuvottelutekniikat ja osaavat mm. hinnanvedättämisen ja halvalla ostamisen keinot.

Päätöksentekijän rooli ei välttämättä ole koko ostoprosessissa kovinkaan suuri, mutta päätöksentekijä on kuitenkin se, joka hyväksyy tai hylkää ostopäätöksen. Markkinoijan tulisi pitää yllä suhteita päättäjiin, koska päätös tehdään loppujen lopuksi näiden henkilöiden taholla.

Koordinaattoreiden rooli on tehdä linjauksia hankintoihin ja varmistaa ostojen taloudellisuus. Koordinaattorit valvovat koko ostoprosessin edistymistä, hankitun tutkimustiedon tarpeellisuutta ja laadukkuutta. Mikäli jollekin ostavan organisaation henkilölle on annettu koordinaattorin rooli, on markkinoijan huomioitava tämä henkilö. Koordinaattorilla voi olla suuri merkitys organisaation tehdessä ostopäätöstä.

Lisäksi on muistettava myös portinvartijat, jotka ovat mm. sihteereitä ja muita henkilöitä, jotka järjestävät tapaamisia ja helpottavat asioiden kulkua.

#21 kirjoitettu 14.08.2008 17:40

Sunt1o kirjoitti:
Meinaatteko te nyt sitten kirjoittaa sen koko oppikirjan tänne vai?


Minun tekstini on täysin omaa koostetta viestinnästä, ei kopio mistään.

Muista en tiedä mistä raapivat tekstinsä, minä revin ne päästäni.

#22 kirjoitettu 14.08.2008 21:40

onionseller kirjoitti:
mikä se rockwayraati yleensä oikein oli..?




Ettivät varmaan lahjakkuuksia tuolta kymmenien tuhansien projektien seasta ja kommentoivat.