Mikseri.net

#2 kirjoitettu 07.11.2007 05:06

Eli siis urheilitko nuorena?
Joo, kersana lentopalloa ja vähän vanhempana sählyä.

Voititko ikinä mitään?
Lentiksestä jotakin mitaleja, kirkkain taisi kuitenkin olla piirinmestaruuskulta E-pojissa v. -95. Sählyssä nyt tuli jotain turnausvoittoja. Meidän koulun joukkue voitti muistaakseni Ärrä-Cupin piirinmestaruuden joskus -01/02 Ylöjärvellä. Ylöjärvi on muuten paska paikka.

Miksi urheilit?
Kaikki kaveritkin urheili. Kyllä toki muistan miettineeni silloin, että kun urheilee, pysyy kunnossa ja saa naista paremmin. Saihan sitä. Enää ei saa kun ei urheile. Vittu.

Oliko isi hermona kentänlaidalla?
Isi katsoi kotona telkkaria eikä sitä kiinnostanut vittuakaan.

Onko nuoruusajan urheilusta hyötyä henkisesti ja mitä?
Kaipa siinä oppii sosiaalisia taitoja ja sen semmoisia. Periksiantamattomuutta. Pitkäjänteisyyttä. Oppii miltä häviäminen tuntuu ja että ei se maailma siihen kaadu.

Se vituttaa nyttemmin, ettei kotikylässä ollut kiekko- tai jalkapallotiimiä. Kuskaaminen Mänttään tai Vilppulaan olisi ollut liian raskasta vanhemmille, ottaen huomioon että he kävivät vuorotöissä. Olisihan se kiva ollut jonkun kaverin kanssa käydä läiskimässä kiakkoo, mutta kun ei vanhemmillanikaan ketään oikein ystäviä ole, joidenka kautta se kyyti olisi sitten hoitunut. No, nyt kävi näin.

#3 kirjoitettu 07.11.2007 08:35

Jäynä kirjoitti:
Eli siis urheilitko nuorena?
Kyllä! Lähinnä harrastusluontoisesti: jalka.. eiku potkupallo, lenkkeily, lentopallo, uinti, pihajääkiekko, koripallo, sulkapallo, hiihto.

Voititko ikinä mitään?
Never!

Miksi urheilit?
Kunnon ylläpitämiseksi, kaverisuhteiden ylläpitämiseksi ja kun se oli niin hauskaa!

Oliko isi hermona kentänlaidalla?
Ei todellakaan!

Onko nuoruusajan urheilusta hyötyä henkisesti ja mitä?
Näin jälkikäteen ajateltuna on kait se auttanut eteenpäin tässä elämän raa'assa viidakossa! Nykyäänkin käyn pelaamassa sählyä ja nilkat on välillä paskana, pohjelihas pahasti venähtänyt...

Saa vastata myös otsikon kysymykseen.


Olisi pitänyt uhrailla paljon huonoja asioita musiikin eteen, nykyään on niin vaikeaa enää päästä sellaisella nuoruuden intensiteetillä hommiin kiinni!

#4 kirjoitettu 07.11.2007 08:52

Jäynä kirjoitti:

Saa vastata myös otsikon kysymykseen.


Selvä.

Uhrailitko nuorena?


Kyllä. Kerran kun uhrasin Ice Trollin, niin sain jumalalta Mjollnirin.

#5 kirjoitettu 07.11.2007 08:55

Jäynä kirjoitti:
Eli siis urheilitko nuorena?
Voititko ikinä mitään?
Miksi urheilit?
Oliko isi hermona kentänlaidalla?
Onko nuoruusajan urheilusta hyötyä henkisesti ja mitä?


- Urheilin. Ensin yleisurheilin, sitten pelasin pesäpalloa ja sen jälkeen nyrkkeilin. Nykyisin pelaan jalkapalloa ja sählyä. Olen kunnostautunut jälleen!

- Kyllä sitä jotain lusikoita taisi nurkkiin kerääntyä ja pesäpallossa taisin kerran saada toiseksi parhaan pelaajan palkinnon.

- En minä tiedä miksi urheilin. Varmaan kun kaikki muutkin. Nyrkkeily sitten oli jo sellainen oma valinta joka ei liittynyt siihen että muutkin urheili. Siihen aikaan juotiin jo pussikaljaa.

- Ei ollut. Tai en ainakaan muista. Saattoi olla joskus katsomassa yleisurheilukisoja. Mutta mitään valmennusjuttua ei ollut.

- Ei siitä mitään hyötyä ollut.

#6 kirjoitettu 07.11.2007 09:10

Eli siis urheilitko nuorena?
- Joo...tuli jalkapalloa pelattua jossain paikallisessa pikkuliigassa. Maalivahtina olin, ja ihan hyvin isoksi miehenaluksi pärjäsin.
- Myös skimbailtua on tullut kohta 10 vuotta...vai onko jo ylikin...kuitenkin. Eli suksilla mäkeä alas.


Voititko ikinä mitään?
- Paras saavutus on jalkapalloturnauksesta pronssia.
- Laskettelukilpailuissa en pahemmin ole käynyt. Pari suomi-slalom pinssiä olen voittanut
- Joskus löysin maasta kultaisen hiihtomitallin


Miksi urheilit?
- For fun

Oliko isi hermona kentänlaidalla?
- Aina silloin tällöin.

Onko nuoruusajan urheilusta hyötyä henkisesti ja mitä?
- Ei henkisesti ehkä, mutta fyysisesti vähän.


Uhrailitko nuorena?
- En.

#7 kirjoitettu 07.11.2007 10:49

Eli siis urheilitko nuorena?
Urheilin pelasin korista

Voititko ikinä mitään?
pahoja loukaantumisia

Miksi urheilit?
huvikseni

Oliko isi hermona kentänlaidalla?
kyllä

Onko nuoruusajan urheilusta hyötyä henkisesti ja mitä?
ei mitän hyötyä kun joka paikka oli kipeänä ja kun vanhemmat vielä pakotti urheilemaan onneksi loukkaanuin pahasti niin pystyin lopettamaan

#8 kirjoitettu 07.11.2007 14:20

Urheilin aika vähän, olin aika nysvä nuorempana. Futista vähän, yleisurheilua vielä vähemmän. Tosin olin vaahtosammuttimena sirkuskoulussa lyhyen ajan, missä opin jotain. En voittanut yleensä juuri mitään, pituudessa taisin tulla kolmanneksi ala-asteella.

Ai niin, uimisessa olin aikas hyvä mutta en kuitenkaan 30 sekuntiin päässyt sitä 50:ä metriä. Matkoja uin mielelläni.

Oliko isi hermona kentänlaidalla?
Siinä se ongelma taisi olla, ettei kukaan - varsinkaan vanhemmat - koskaan painostaneet minua mihinkään urheiluun. Nykyään olisin toivonut, että olisivat kannustaneet ja suostutelleet enemmän.

#9 kirjoitettu 07.11.2007 14:33

Eli siis urheilitko nuorena?
Hengelläni sekä fyysisellä että henkisellä terveydellä.

Voititko ikinä mitään?
Useita lieviä että vakavia mielen ja kehon ruhjeita sekä vaurioita.

Miksi urheilit?
Taisin olla hiaman uhmaikäinen.

Oliko isi hermona kentänlaidalla?
Hermona oli, mutta en tiedä missä.

Onko nuoruusajan urheilusta hyötyä henkisesti ja mitä?
Sitä minkä nuorena saa rikki, tietää vanhana kaivata.

Saa vastata myös otsikon kysymykseen.
Onko pakko?

#10 kirjoitettu 07.11.2007 16:26

wiren kirjoitti:
- isä valmensi futista mutta sitä enemmän oli porvarit hermona kentän laidalla. Joukkueeni olin nimittäin TUL:n joukkue. Kannustivat meitä kivoilla huudoillaan kuten "kommunistien pennuilta pallo pois!".

Hoho, sain vision. Kun joskus perustan oman joukkueen, tulee sen nimi ehdottomasti olemaan Porvarit. En malta odottaa, jun juontaja huutaa "Porvarit riistävät pallon pois"

- aloin uhraamaan jumalille olutta vasta 17-vuotiaana. uhrasin samoihin aikoihin poikuuteni yhdelle tuhmalle tytölle.

Jumaliste! Tämä pitää paikkansa myös minun kohdallani. Nyt minä tiedän, miksi tunnen niin suurta yhtäläisyyttä kanssasi!

#11 kirjoitettu 07.11.2007 16:47

urheilu... hieman korvaan kalskahtaa tutulta, mutta.. niin joo, taisin yleisurheilua harrastaa taannoin... ja pari mitaliakin tuli -_-

#12 kirjoitettu 07.11.2007 16:55

2 vuotta toimin Laitilan Jyskeen jalkapallojunioreissa pakkina.

Emme voittaneet 2 vuoden aikana yhtään peliä. Oikeasti, emme vittu yhtään!!!

Nauvosta tosin sain 17-0 päättyneen pelin jälkeen "Matchjälte" -palkinnon. Se vissiin tarkoittaa "Kova luu" tai jotain. En ymmärrä tuollaista ruåttia.

#13 kirjoitettu 07.11.2007 19:06

Valitsin musiikin.

#14 kirjoitettu 08.11.2007 21:06

Jäynä kirjoitti:
Eli siis urheilitko nuorena?


Pelasin pesäpalloa, kävin judossa ja pelasin hetken aikaa sählyä. Jotain yleisurheilujuttujakin olen vähän harrastanut.

Voititko ikinä mitään?


Sisähyppykisoista(?!) on ykköspalkinto (joku lusikka). Silloin tosin ei ollut mukana muuta, kuin kolme kilpailijaa, joista yksi joutui lähtemään kotiin kesken kilpailun

Pesäpallosta on joitain mitaleja.

Heitto-cupissa voitin pronssia. (työnnettiin kuulaa ja heitettiin kiekkoa sekä keihästä)

Miksi urheilit?


Toisinaan sen vuoksi, koska se oli kivaa ja toisinaan ympäristön paineiden vuoksi.

Oliko isi hermona kentänlaidalla?


Isi tykkäsi kovasti, kun pelasin pesäpalloa. Eikä ainakaan ääneen harmitellut, vaikka ekana vuonna meni aivan helvetin huonosti. Seuraavana vuonna oli kivaa, kun iskä oli katsomassa peliä ja pelasin aivan hiton hyvin! Harmi vaan, että jouduin vaihtamaan pelipaikkaa, kun valmentaja oli luvannut myöhässä peliin mukaan tulleelle elitistiurheilijalle, että pääsee pelaamaan sille paikalle, jolla minä pelasin. Se ei ollut reilua. Varsinkin, kun olin siinä paikalla oikeasti hyvä.

Onko nuoruusajan urheilusta hyötyä henkisesti ja mitä?


Joskus oli ikävää urheilla, kun mukana oli vanhempia lapsia ja sellaisia, jotka ottivat sen urheilun aivan liian vakavasti. Toisinaan urheileminen oli erittäin hauskaa.

Ja judossa oli hullu valmentaja. Heitti yhden tytön ippon-seionagella(?taimikähelvettiolikaan?), jolloin tämä mursi solisluunsa ja alkoi itkeä. Valmentaja vaan huusi, että "mitäs et kaatunut oikein, ei voi sattua!"
Ja usein hän laittoi väärin treenavia kovalle käytävälle punnertamaan rystysillä. Serkkupoika oksensi kahdesti mennessään vyökokeeseen. Se valmentaja jännitti häntä niin paljon. Mutta aina, kun mukana oli sijaisvalmentaja, Mikko nimeltään, siellä oli aivan älyttömän kivaa.

#15 kirjoitettu 09.11.2007 12:55

Eli siis urheilitko nuorena?
Kyllä.

Voititko ikinä mitään?
Muutamia koulunsisäisiä skaboja sekä hiihtokilpailussa 2 kultaa ja yhden hopean.

Miksi urheilit?
Pysyi kunto hyvänä ja se oli kivaa.

Oliko isi hermona kentänlaidalla?
Ei tod.

Onko nuoruusajan urheilusta hyötyä henkisesti ja mitä?
Eiköhän siitä ole, sen takia pelaan vieläkin fudista.

#16 kirjoitettu 09.11.2007 13:01

Paini oli lajini.

Paini on kyllä hieno laji, siinä saa harjoittaa kehonsa kaikkia puolia ja opetella käyttämään niitä vahvimpia. Ja ottelutilanteissa se on aika henkinenkin laji.

Mutta sitten vittuunnunin lähinnä valmentajiin ja joukkuekavereihin. Rasittavaa sakkia. Ei huvittanu.

Ja jonkinlaisesti kilpailuissa joskus menestyinkin.

#17 kirjoitettu 09.11.2007 13:22

Jäynä kirjoitti:
1. Eli siis urheilitko nuorena?
2. Voititko ikinä mitään?
3. Miksi urheilit?
4. Oliko isi hermona kentänlaidalla?
5. Onko nuoruusajan urheilusta hyötyä henkisesti ja mitä?

+ Saa vastata myös otsikon kysymykseen.


1. No muutaman kerran pelailin sulkapalloa...
2. En, syy selviää jos lukee edellisen vastauksen.
3. Koska sulkkis on sählyn ohella ainoa jokseenkin melkein miellyttävä urheilulaji. "-Miks sää et urheile?" "-No kun siinä tulee hiki!"
4. No ei. Syyn voi päätellä jos osaa lukea ylläolevaa.
5. Varmasti olisi.
+ Kyllä, muurahaisia pääosin mutta myös sammakoita ja joitain pikkuhyönteisiä.

#18 kirjoitettu 10.11.2007 14:49

Eli siis urheilitko nuorena?
Oonhan mä edelleen nuori. Mut balettia harrastin 7 vuotta, ja lisäksi harrastin yleisurheilua ja pelasin pesistä. Ja ratsastusta harrastin myös monta vuotta.

Voititko ikinä mitään?
En juurikaan kilpaillut. Hiihtokilpailussa voitin silloin pienenä. Pesäpallossakin voitettiin joskus jotain. Ja sit kerran yhen esteratsastuskisan.

Miksi urheilit?
Baletti oli kivaa. Ratsastus oli mahtava ja vauhdikas laji, ja tietty tyypillisenä pikkutyttönä pidin hevosista (ja pidän edelleen). Pesis ja yleisurheilu sit vaan oli sellasia kivoja lajeja, enkä sen kummemmin edes tiedä miksi niitä harrastin. Kyllä noihin kaikkiin lajeihin oli myös sosiaalisia syitä (joukkuekaverit etc.)

Oliko isi hermona kentänlaidalla?
Ei. Äiti saattoi joskus balettinäytöksissä jännittää puolestani, muttei mitään sen suurempaa.


Onko nuoruusajan urheilusta hyötyä henkisesti ja mitä?
Kyllähän pienenä aloitettu urheilu on vaikuttanut hirveästi motoriikan kehittymiseen, että eipä noista haittaakaan ollut. Henkisiä hyötyjä on ainakin ratsastuksesta tullut keskittymiskyvyn paranemisena. Ja löytyihän noista lapsuusajan harrastuksista hyviä ystäviä jotka ovat edelleen kuvioissa.

#19 kirjoitettu 10.11.2007 15:47

Jäynä kirjoitti:
Eli siis urheilitko nuorena?

Jossain vaiheessa pelasin lippupalloa vähän aikaa..

Voititko ikinä mitään?

Kyllä meidän brand new lippupallojoukkue voitti ensimmäisen harjotusmatsin. Sen jälkeen en pelannu lippupalloa.

Miksi urheilit?

Jaa-a... En osaa sanoa.
Tyhmäähän se oli, mutta kai sitä nuoren täytyy vähän kokeilla rajojaan..

Oliko isi hermona kentänlaidalla?

Muistaakseni vain äiti. Eikä varmaan niin hermona.. Kun lippupallossa ei saa edes taklata..

Onko nuoruusajan urheilusta hyötyä henkisesti ja mitä?

Eipä juuri. Enemmän hyötyä oli muutamia vuosia lippupallon jälkeen tulleesta breakdance-innosta. Se oli oikeesti hauskaa ja mä olin aika hyväki, ollakseni harrastanu vaan muutaman vuoden sillai vasurilla.
Mut enough offtopic, ei tänne tanssimisesta tultu puhumaan.

#20 kirjoitettu 11.11.2007 01:18

Eli siis urheilitko nuorena?

Urheilin kovastikin, intin jälkeen innostus vähän lopahtanut, kun ei jalat enää kestä. Seuratasolla olen harrastanut futista, uintia ja judoa. Muita enemmän itsenäisti harrastamiani lajeja mm. jääkiekko, koripallo, laskettelu, lumilautailu.

Voititko ikinä mitään?

Futiksessa kultamitali ja San Fransiscon alueiden välisessä kisailussa pudotuspelien ja mestaruusottelun jälkeen, vuosi oli -95, eli nappulasarjassa pelailin. Judossa paras saavutus taisi olla aluemestaruus-hopeaa sarjassani, mikä lie tuolloin ollutkaan. Myös muita satunnaisia mitaleja judossa sain, mutta koskaan en sitä kirkkainta. Ai niin ja laskettelin 11-vuotiaana Dumle-kilpailun voittoon.

Miksi urheilit?

Hyvä kysymys.. Kai se vaan kuului silloiseen elämänvaiheeseen. Ei mulla ikinä mitään suurempaa urheiluviettiä ole ollut.

Oliko isi hermona kentänlaidalla?

Ei se hermostu ikinä. Mutta aina on jaksanut tukena olla. En muista käyneeni ikinä missään kisoissa ilman jommankumman vanhemman läsnäoloa.

Onko nuoruusajan urheilusta hyötyä henkisesti ja mitä?

Kai se on tuota sosiaalista puolta tietyllä tapaa kehittänyt. Ja totuttihan se häviöihinkin hieman, minä kun olen edelleen todella huono häviäjä. Tai siis olen se heppu kuka saa liian usein paskimmat varusteet.