Mikseri.net

#2 kirjoitettu 18.07.2007 08:56

Sä käytät kompuraa liian rankalla kädellä, dynamiikka tekee musiikin ja voluumia saa lisää siitä soittimen volumenappulasta. kyllä kuuntelija itse tietää parhaiten sen, millä volumella musa påarhaalta saundaa.

Kompuroinnissa itse suosin sellaista taktiikkaa, että yksittäisille instrumenteille lisään tarvitsemani määrän kompurointia ja lopulliseen masteriin käytän vain lievää kompurakäsittelyä ja hiuksenhienoa limitointia niin, että biisi hengittää ja dynamiikka säilyy.

Suosittelen lämpimästi käyttämään rinnakkaiskompressointia, eli vaikka erilliseen auxiin se kompura, siitä asetukset kohdilleen niin ettei pahasti pumppaa vaan tuo sellaista mukavaa lämpöä mössöyttämättä. tätä auxia sitten sekoitetaan kompuroimattoman raidan päälle.

Jos haluat kompressoimalla potkivampaa alakertaa ja tukevampaa saundia voit tehdä rummuille ja bassolle saman käsittelyn niin, että ajat rumpubussia kompuraan ja basarista ja bassosta vielä erikseen sinne samaan auxiin niin, että basaria tulee sinne eniten jolloin basari laukoo kompuraa. Tuloksena pitäisi olla se, että rummut ja basso sykkii basarin mukaan. Jos eq asetukset ovat vielä siten kophdallaan että basari ja basso eivät syö toistensa tehoa niin pitäisi olla mukavan tymäkkä mutta hengittävä alakerta biisissä.

multibandkompuralla saa muuten dynamiikan tapettua helposti jos ei osaa oikeesti säätää niitä arvoja.

ite oon sitä mieltä, että jos biisi potkii ilman kovaa kompurointia niin sehän on aika ideaalinen tilanne

#3 kirjoitettu 18.07.2007 09:33

gerT kirjoitti:

Ennen ku joku kerkee tähän vastamaan et pitää käyttää monialuekompura xx ja x asetuksilla voin sanoa et käytä limitteriä. Helvetin helppo työkalu ja se on kaikki mitä tarvitset. Laita biisi soimaa lähelle nollatasoa (tai geinaat limitteristä). Ja sitten tasoitat limitterillä vaan pahimmat piikit pois niin et se soi abaut nollatasos aina. Toimii.


Tämä neuvo kuulostaa lähinnä huonolta vitsiltä.

Ei limitteri ole mikään moniealuekompuran korvaaja, niillä on aivan eri käyttötarkoitukset. Monialuekompressorin ideahan on siinä, että jos jokin taajuusalue soi epätasaisemmin/voimakkaammin/vaimeammin kuin muut, voidaan siihen puuttua vaikuttamatta biisin muiden alueiden sointiin. Limitteri taas vetää koko taajuuskaistaa läjään tasaisesti.

Ja mitä tulee asetuksiin xx ja x, sellaisia ei ole olemassa. Riippuu aina tilanteesta ja halutusta lopputuloksesta.

Kompuralla saa todella helposti miksauksen piloille, enkä näe muutenkaan mitään syytä kompuran käytölle kotimasteroinneissa jolla on todellaki suuri vaara saata biisi kuullostamaan paskalle.


Aika kummallista kun sanot, ettet nää syytä käyttää kompressoria kotimasteroinnissa, jos kuitenkin käytät limitteriä, kompura se on sekin. Käytännössä limitteri on kompressori suuremmalla ratiolla (yli 10:1) ja nopeammalla attackilla. Eli veikkaan, että biisisi kuulostaa kompressoinnin jälkeen paskalta, koska olet käyttänyt "vääriä" arvoja.

Ja itse asiaan. Itseänikin inhottaa tämä MTV-tyyliin kompressoitu kama aivan älyttömästi. En tiedä lataavatko nykypäivän masteroijat aamupuuronsa suun sijasta korviinsa, vai ovatko levy-yhtiöiden pomot imeneet jätkistä kaiken ammattiylpeyden pois. Kyllähän kuka tahansa Urpo kuulee, etteivät nämä biisit oikeasti kuulosta hyvältä. Biisien "pumppaamaan" laittaminen mielletään yleensä masteroijien suurimmaksi paheeksi, mutta omasta mielestäni soundissa kuolee paljon muutakin. Pahimmissa tapauksissa, jotka nekään eivät ole kovin harvinaisia nykyään, kappaleissa on kuultavissa aivan selvää säröytymistä.

Minua ärsyttää myös kaikenmaailman kukkahattutädit, jotka paasaavat ketjusta toiseen kompressorien ja limitoinnin pahuudesta. Vaihtoehdot tuntuvat olevan: EI kompressointia vs. Eric Prydz. Kompressoinin voi tehdä myös tyylikkäästi, ja se ehdottomasti kuuluu kaikkeen pop-musiikkiin. Hyvin tehty kompressointi, monessa eri työvaiheessa, takaa sen, että ennen masterointiin menoa kappale soi jo valmiiksi varsin kovaa, eikä tällöin "vaadi" kuin muutaman DB:n limitoinnin, joka ei sinänsä muuta soundia liiaksi.

Vastatakseni Rojolan kysymykseen, "voisiko olla kyse paskasta miksauksesta joka ei sovi kompurointiin, vai paskasta kompuroinnista joka ei sovi hienoon miksaukseen?", voi olla kumminpäin vaan, yllätysyllätys. Sanotaan, että jos biisisi soi miksauksen jälkeen 10db hiljempaa kuin perus levykama, on miksauksesi paska. Jos miksauksesi on suhteellisen lähellä (tämän saa kukin määritellä itse) tavoittelemaasi äänenvoimakkuutta, ja se mielestäsi vaatii vielä kompressointia, on kompressointisi paska. Yksinkertaista

#4 kirjoitettu 18.07.2007 11:05

gerT kirjoitti:

Ennen ku joku kerkee tähän vastamaan et pitää käyttää monialuekompura xx ja x asetuksilla voin sanoa et käytä limitteriä. Helvetin helppo työkalu ja se on kaikki mitä tarvitset.


http://www.yohng.com/w...

#5 kirjoitettu 19.07.2007 14:14

gerT kirjoitti:

Ensinnäki, jos joku alue soi liian kovaa tai hiljaa parannetaan miksausta. Ei paskasta saa konvehtia pätee myös tässä asiassa. Jos joku taajuusalue ei miellytä niin sitten miksataan se niin että se potkii ja kuullostaa hyvältä ilman 10 kompurageittilimitterihässäkän läpi. Myös volume olisi syytä laittaa jo tässä vaiheessa lähelle nollatasoa. Jos paketti on valmis ja balanssissa niin eikös sen tarkoitus ole vetää se tasaiseksi limitoimalla pois piikit? Aivan...

edit. lisättäköön vielä se et miksauksiin se "munaa" tulee aivan jostakin muualta kuin kompurasta. Se tulee ennen kaikkea hyvistä saundesita, sampleista, eq asetuksista. Masteriin lätkästy monialuekompura korostaa tai vaimentaa aina myös joitakin muita taajuuksia joita ei toivoisi muuttavan. Miksaukses on helppoa vaikuttaa vaan yhteen raitaan kerrallaan


Lähdin tosiaan siitä olettamuksesta, että miksaukset on miksailtu ja on masteroinnin vuoro. Totta helvetissä kaikki voitava tehdään miksausvaiheessa niin hyvin kuin suinkin mahdollista, mutta JOS näin ei ole tehty, otetaan käyttöön nämä multibandit yms. Joiden käyttö, kuten viestistäsikin tuli ilmi, ovat aina kompromisseja.

Edit, miksaukseen saa paljonkin "munaa" kompuralla, oikein käytettynä

#6 kirjoitettu 19.07.2007 22:07

Rojola kirjoitti:
nyt kun tää meikäläisen kesän musaproggis alkaa lähestyä masterointivaihetta, niin erilaisia kompuratestejä tehdessäni olen huomannut että biiseistä kuolee usein "se jokin". todenäköisesti se ehkä johtuu vain omasta osaamattomuudestani masteroinnin suhteen.

kompressointiahan yritän tehdä sitä varten että biisit soisivat "lujempaa". mutta erilaiset toimenpiteet (tähän asti) tuhoavat kappaleista sellaisen tietynlaisen dynamiikan jota olen vitullisella miksaamisella havitellut. onko minun pakko uhrata "taiteellisia visioitani" kompuramaailman edessä, vai onko molemmat mahdollisia, vai onko dynamiikkabiisit "hiljaisella" volumellaan kuitenkin oikeasti hyväksyttäviä? voisiko olla kyse paskasta miksauksesta joka ei sovi kompurointiin, vai paskasta kompuroinnista joka ei sovi hienoon miksaukseen?

tarviiko kaikkien olla mukana äänisodassa, kaipaatko itse omalta musiikiltasi ja kuuntelemaltasi musiikilta turbovolumea?

Sanoisin, että älä missään nimessä uhraa taiteellisia visioitasi ja latista hienoa dynamiikkaa, jota olet hienosäätänyt pitkään vitunmoisella miksauksellasi! Olen viime viikkojen aikana kuunnellut jonkin verran hyviä dynaamisia äänityksiä, lähinnä klassista musiikkia, ja luoja mikä nautinto on kuunnella isoilla Geneleceillä hyvää musiikkia, jossa on koko dynaaminen skaala herkistä ja hiljaisista lyyrisistä tunnelmista koko orkesterin pauhuun, joka saa kirjaimellisesti koko talon tärisemään. Tällaisia laatuäänityksiä varten voluuminappula pannaan suosiolla kaakkoon ja lähdetään siitä, että säveltäjä, sovittaja, soittajat, orkesterinjohtaja, äänittäjä ja masteroija ovat kaikki tienneet mitä tekevät eli käyttävät dynamiikkaa ilmaisun välineenä eikä minään melutason mittarina. Anna sen turbovolumen olla vain juuri niissä harvoissa huippukohdissa, missä se miksaus-ajatuksesi mukaan pitääkin olla, ja suhteuta pienemmät huiput ja laaksot siihen. Kun et ilmeisestikään tee musiikkiasi triviaaleimpien ja typerimpien kaupallisten kriteereiden (kuten autoradiokuuluvuuden tai myspace-erottuvuuden) vuoksi vaan taiteellisista lähtökohdista, tee siis rohkeasti taidetta ja unohda tuo tällä hetkellä popmusiikin masteroinnissa muodissa oleva melutasohulluus, jota jokainen itseään kunnioittava ääni-insinööri vihaa siksi, että sillä tuhotaan kaikki herkkyys ja äänenlaatu mahdollisesti hyvistä miksauksista.

#7 kirjoitettu 20.07.2007 07:34

mitä helvettiä, vakava postaus rojolalta.

Rojola kirjoitti:
nyt kun tää meikäläisen kesän musaproggis alkaa lähestyä masterointivaihetta, niin erilaisia kompuratestejä tehdessäni olen huomannut että biiseistä kuolee usein "se jokin". todenäköisesti se ehkä johtuu vain omasta osaamattomuudestani masteroinnin suhteen.

kompressointiahan yritän tehdä sitä varten että biisit soisivat "lujempaa". mutta erilaiset toimenpiteet (tähän asti) tuhoavat kappaleista sellaisen tietynlaisen dynamiikan jota olen vitullisella miksaamisella havitellut. onko minun pakko uhrata "taiteellisia visioitani" kompuramaailman edessä, vai onko molemmat mahdollisia, vai onko dynamiikkabiisit "hiljaisella" volumellaan kuitenkin oikeasti hyväksyttäviä? voisiko olla kyse paskasta miksauksesta joka ei sovi kompurointiin, vai paskasta kompuroinnista joka ei sovi hienoon miksaukseen?

gerTin ehdottama limitointi on oikeasti ihan hyvä keino, jos oikeasti vain haluaa biisinsä soimaan "lujempaa". ihmiskorva ei ole yhtä herkkä nopeille transienteille, joita limitoinnissa hiljennetään, toisin kuin kompressoinnissa, jossa tasottuu nopeiden ja voimakkaiden piikkien lisäksi vähän soundin häntääkin. se kuulostaa yleensä huonolta, ja kovin suurta kompressointia äänenvoimakkuuden takia ei masterointivaiheessa kenenkään kannattaisi tehdä, ellei oikeasti halua sitä soundia lopputulokseen.

kukaanhan ei sitäpaitsi pakota tekemään vain kovaäänisiä biisejä, voit rauhassa olla taiteellinen eikä kukaan käy sormella osoittelemaan. miksauksessa tietty saattaa olla joitakin asioita, jotka ois voinu tehdä paremmin äänenvoimakkuuden kannalta, mutta mun mielestä sellainen miksaus ja soundi on aina paras, kuin materiaalille itse haluaa ja kunhan siihen on tyytyväinen. kai sitä ihmisillä on tyylitajua. ihan itsestäänselviä juttuja, ihmettelen joskus mihin noinkin simppelit asiat unohtuu.

tarviiko kaikkien olla mukana äänisodassa, kaipaatko itse omalta musiikiltasi ja kuuntelemaltasi musiikilta turbovolumea?

en kaipaa ylilimitoituja jatkuvasti miltei säröllä hakkaavia biisejä, vaan kaipaan hyvää miksausta, joka kuulostaa kliimakseissa turbovolumelta ja suvannoissa tyyneltä kesäyöltä. kaikki masteroinnissa tuleva yleinen äänenvoimakkuuden lisäys on vain plussaa, tiettyyn rajaan asti. dynamiikkaa tarvitaan, mutta biisissä pitää olla silti tappiin asti iskeviäkin kohtia, ja toisin päin: ei -30dB tasolla soiva biisikään ole mukavaa, jos se on sitä vaan koko ajan.

olen huomannut että ainakin netissä liikuttaessa esim myspacessa, vähänkin yritteliäämpien (kokemukseni lähinnä elektronisesta musasta) artistien kappaleet soivat mieleästni vitun lujaa. onks tää nyt vaan tätä nettikulttuuria missä se kappale voittaa joka soi lujiten? onko mun ainoa vaihtoehto siis vetää nettibiisit vaan armottoman limitterin läpi kun myspacen paskakorvat ei siitä välitä kuitenkaan särkeekö siellä joku perkussio jossain?

myspacessa on varmasti myös niitä, jotka ajattelevat noin. mun mielestä ainoa vaihtoehto on tosin vain tehdä hyvää musiikkia, joka kiinnittää huomion ilman naurettavaa säröä. tulee varmasti paljon parempi kuvakin artistista.

entä CD-julkaisu, onko hyväksyttävää säilyttää sellainen vähän low-level sointi ja alkuperäinen harkittu dynamiikka/miksaus, vai vetää se ricky martin kompurapörinä sinne? onks toi hirveä kompurointi vaan joku pop-musan juttu mistä ei tarvi välittää? ärsyttääkö sua jos joku levy soi hiljempaa ku mihin on vaikka tottunut ja pitää sitä volumenamia käännellä?

jatkuvasti täysillä soivaa cd:n pituista kokonaisuutta on erittäin rasittava kuunnella. nykymusan täysilläsoiminen on lähinnä radioiden ansiota, mokomat kun ehkäpä heikkojen lähetystehojen takia tykkäävät pitää sen musan voimakkuuden edes jollain keinoilla kohinan yläpuolella, ja yleensä se radio on päällä siellä, missä on muitakin äänilähteitä. ymmärrettävää, mutta erittäin raiskaavaa soundin kannalta.

popmusassa toi tosin on ollut jo vähän aikaa sellainen the next big thing. soundit on yksinkertaisia ja ne saa kovalle. ensin se kuulosti mun mielestä naurettavalta, sitten huonolta, nyt se kuulostaa vaan perinteiseltä popilta. trendejä ei tarvitse itse käyttää, mutta niistä voi aina oppia jotain muuta hyödyllistä.

en tiedä yhtäkään syytä, miksi alkuperäinen harkittu dynaaminen miksaus pitäisi hajottaa. pidä se sellaisena.

hmm niin, en taida vaan osata

myös hyvin mahdollista! käytä kompressoreita, limittereitä, ekuja ja kaikkia muita efektejä niin paljon, että tekee varmasti kaikki mahdolliset virheet, jolloin niistä voi oppia. luovuutta, kärsivällisyyttä ja kokeilemisen iloa!

#8 kirjoitettu 20.07.2007 09:34

wiren kirjoitti:
tämä ketju miltei naukuu Haavan kommentointia suosikkiaiheestaan kompressoinnista...


Sama kävi mielessä

#9 kirjoitettu 20.07.2007 13:21

nam nam, hyviä posteja.

ite oon kokeillu kompurointia sekä limitointia, ja mielestäni limitoinnilla tulokset on parempia. yllättävän paljon joskus kestää limitointia ennenku omaan korvaani kuulen saundin hajoamista. riippuu toki biisistäkin, ja näis tapauksissa miksauksessa on yleensä jotain pielessä jos limitteri hajottaa saundin helposti. kyl itekki olen vahvasti sitä mieltä et mä unohdan sen kompuran, ellen nyt sit ala pelkästään rumpu-basso akselia säätämään (kutne ylempänä ehdotettiin) kun se sattuu kuitenkin olemaan koko levyn musiikillinen pointti ja ei olis kivaa jos se o vähä tuhnu.

#10 kirjoitettu 20.07.2007 16:41

Joo limitointia tarjoan minäkin tähän tilanteeseen. Siis jos miksaus muuten kuulostaa hyvälle ja tarkoitus on vaan saada biisi soimaan kovempaa pitäisi limitoinnin riittää. Tietysti monialuekompuralla ennen limitointia saa sen soimaan vielä kovemmin vaan onko tarvis onkin sitten eri asia...tietysti jos jollain taajuus alueella on ongelmia niin se on sitten eri juttu.

#11 kirjoitettu 20.07.2007 17:29

Tän aiheen otsikko ei musta vastaa käytyä keskustelua. Mä kun ehdin jo innostua. Kyse onkin siis jälleen kerran masteroinnin volasta.

#12 kirjoitettu 20.07.2007 19:05

Timo JM kirjoitti:
Tän aiheen otsikko ei musta vastaa käytyä keskustelua. Mä kun ehdin jo innostua. Kyse onkin siis jälleen kerran masteroinnin volasta.


mut otsikko mahdollistaa myös aiheen siirtämisen lähestulkoon mihin tahansa joten ole hyvä vaan

#13 kirjoitettu 21.07.2007 17:03

gerT kirjoitti:
Yli 6db ei kannata limitoidaa, silloin se alkaa kuulumaan jo saundissa. Elikkä limittereis kun on (ainakin logicis) Gain Reduction, niin et se ei menisi yli kuuden.


Tässä tullaan taas siihen, että riippuu ihan materiaalista.

Jos otetaan joku hyvin pitkälle sekvenserissä tehty tasatahtitanssimusabiisi niin jossa suurin osa signaalin teknisestä kokonaisvoimakkuudesta tulee basarista ja bassosta jotka hakkaa koko ajan tasan tarkkaan samalla voimakkuudella, niin 6dB voi jo kuulua hyvinkin reilusti.

Jos taas otetaan joku täysin akustisista soittimista äänitetty kappale jossa erillisiä instrumenttiraitojakaan ei ole kompressoitu ollenkaan tai vaan maltillisesti, niin se 6dB limittointi saattaa vaikuttaa vaan yhteen muutaman millisekunnin kohtaan koko biisissä.

Tällaset nyrkkisääntöarvot pätee useimmiten vaan johonkin tietynlaiseen materiaaliin (ja yleensä silloinkin kyseessä on hyvin kapea sektori, saman genrenkin sisällä voi olla paljonkin liikaa vaihtelua).

Elektrojänis muokkasi viestiä 17:04 21.07.2007

Timo JM kirjoitti:
Tän aiheen otsikko ei musta vastaa käytyä keskustelua. Mä kun ehdin jo innostua. Kyse onkin siis jälleen kerran masteroinnin volasta.


Nonih... Tähän voit vaikuttaa sinäkin, joten antaa tulla vaan! Mihin juuri sinä käytät kompressoria? Mikä on oma käyttöfilosofiasi? (Älä sano ettei sinulla ole. Jos käytät kompressoria niin sinulla on. Et vaan ole muotoillut sitä sanoiksi.) Kun laitat kompressorin raidalle ja alata säätämään sitä niin mitä ovat yleisimmät tavoitteesi?

Aloitusviestissä mielestäni peräänkuulutetaan laaja-alaista keskustelua aiheesta. Keskustelun tasoa ei useinkaan saa parannettua valittamalla siitä. Parempi on olla oikeasti aktiivinen.

Itse olen käyttänyt kompressoria vähän. Koska musiikkini on ainakin aiemmin ollut hyvin sekvensointipainotteista, niin varsinaista Liian kovien kohtien tasoittelua yms. ei ole tarvinnut tehdä. Enemmänkin olen koittanut muokata itse soundeja sillä koska sillä saa hieman erilaisia lopputuloksia kuin esim. EQ:lla. Joskus toimii, joskus ei.

Varsinaiseen dynamiikan tasoitteluun on itsellä usein ollut toimivampi vaihtoehto käyttää silkkaa säröä. Lähes kaikki säröt kompressoivat signaalia myös. Särössä vaan yleensä kovemmat kohdat muuttuvat tavallaan kirkkaammiksi (korkeita taajuuksia tulee lisää). Alkuperäisen signaalin dynamiikka ei siis katoa kokonaan, vaan se muuttuu voimakkuden vaihtelusta äänen sävyn vaihteluksi. Läheskään kaikkeenhan ei särö sovi tietenkään.

#14 kirjoitettu 21.07.2007 19:31

gerT kirjoitti:


Ennen ku joku kerkee tähän vastamaan et pitää käyttää monialuekompura xx ja x asetuksilla voin sanoa et käytä limitteriä. Helvetin helppo työkalu ja se on kaikki mitä tarvitset. Laita biisi soimaa lähelle nollatasoa (tai geinaat limitteristä). Ja sitten tasoitat limitterillä vaan pahimmat piikit pois niin et se soi abaut nollatasos aina. Toimii.







lol! tyypillinen "kaikki dynamiikat matalaksi" -tuubamasterointi.

#15 kirjoitettu 22.07.2007 21:11

gerT kirjoitti:
Laita biisi soimaan mahdollisimman lähelle nollatasoa kuitenkaan niin ettei viisu klippaa. Sitten limitterillä tasoitat piikkejä jotka menevät yli nollatason nostaen samalla kappaleen RMS voimakkuutta.

jos biisi ei klippaa, yksikään piikki ei mee yli nollatason.

#16 kirjoitettu 22.07.2007 21:57

gerT kirjoitti:

Laita biisi soimaan mahdollisimman lähelle nollatasoa kuitenkaan niin ettei viisu klippaa. Sitten limitterillä tasoitat piikkejä jotka menevät yli nollatason nostaen samalla kappaleen RMS voimakkuutta.

Sanaa tuupamasterointi en tähän saa kyl mitenkään, sillä tähän prosessiin ei laitetaa mitään markantuupamonialuekompuroit.



mä haluaisin kuulla jonkun hyvän esimerkin missä tämäon oikeasti pystytty tekemään niin että biisi vielä toimii muuallakin kuin radiossa? radiosoittoonhan nuo perus lyttyynmasteroidut biisit toimii mainiosti, lähetyksen laatu kun ei sinänsä niitä enää paskemmaksi saa.

#17 kirjoitettu 23.07.2007 00:35

Itse käytän kompressoria vain efektinä, en masterointi/miksaus työkaluna. Jos biisi onnistuu käyttämättä kompressoria, niin vitunko vuoksi sitä sinne tunkemaan. Yleensä hyvin miksattu ei juuri kompressointia ainakaan masteroinnissa tarvi. Joskus kompressorilla on kyllä kiva kikkailla efektinä, esim. ihan lättyyn kompresositu rumpulinja voi joskus kuullostaa mielenkiintoiselta.

#18 kirjoitettu 23.07.2007 01:27

Ainoastaan basariin ja basslineen, usein geitattuna. Oikeat instrumentit voi jättää kompuroimatta.

#19 kirjoitettu 23.07.2007 04:28

veezay kirjoitti:
jos biisi ei klippaa, yksikään piikki ei mee yli nollatason.
Jypã kirjoitti:
Uskallan väittää vastaan. Mun eräässä kappaleessa nimeltä Mirage, on Master Volume -5dB ja hiljennettu soittimia runsaasti. Ja silti 0.23 -kohdassa basari jää pois. Toi ei tietenkään ole varsinaista klippailua, mutta mitä sitten se on?

1) täh?
2) toi mitä sanoin, on sama asia kahdella eri tavalla selitettynä.

gerT kirjoitti:
Laita biisi soimaan mahdollisimman lähelle nollatasoa kuitenkaan niin ettei viisu klippaa. Sitten limitterillä tasoitat piikkejä jotka menevät yli nollatason nostaen samalla kappaleen RMS voimakkuutta.
1005 kirjoitti:
mä haluaisin kuulla jonkun hyvän esimerkin missä tämäon oikeasti pystytty tekemään niin että biisi vielä toimii muuallakin kuin radiossa? radiosoittoonhan nuo perus lyttyynmasteroidut biisit toimii mainiosti, lähetyksen laatu kun ei sinänsä niitä enää paskemmaksi saa.

mitä mahdotonta tossa on? ja kuka väitti, että on pakko limitoida ihan lyttyyn, kun yleisvoimakkuutta on tarkotus vaan nostaa vähän? sitäpaitsi radiossahan niitä kompressoidaan ja limitoidaan vielä lisää, joten sit niitten pitäs soida vielä rumemmin, eikö?

gerT kirjoitti:
Ja Veezy, joo, jäin myös ajattelemään et ilmaisin itseäni epäselvästi

juu, mikäli tolla rumannäkösellä nickillä tossa tarkotetaan mua.

JM kirjoitti:
Jos biisi onnistuu käyttämättä kompressoria, niin vitunko vuoksi sitä sinne tunkemaan.

ei edes vitun!

Yleensä hyvin miksattu ei juuri kompressointia ainakaan masteroinnissa tarvi.

ei varmasti. yksittäiset instrut onkin toinen juttu.

pieslice kirjoitti:
Ainoastaan basariin ja basslineen, usein geitattuna. Oikeat instrumentit voi jättää kompuroimatta.

eiks basari olekaan oikea instrumentti? :(

gerT kirjoitti:
Ennen ku joku kerkee tähän vastamaan et pitää käyttää monialuekompura xx ja x asetuksilla voin sanoa et käytä limitteriä. Helvetin helppo työkalu ja se on kaikki mitä tarvitset. Laita biisi soimaa lähelle nollatasoa (tai geinaat limitteristä). Ja sitten tasoitat limitterillä vaan pahimmat piikit pois niin et se soi abaut nollatasos aina. Toimii.
.Trauma kirjoitti:
Tämä neuvo kuulostaa lähinnä huonolta vitsiltä. Ei limitteri ole mikään moniealuekompuran korvaaja, niillä on aivan eri käyttötarkoitukset.

uskoisin että gerT tietää tämän eikä tarkottanut sitä, vaan yritti sanoa, että voimakkuudenpuutteen korjaamiseen riittää pelkkä hallittu limitointi, eikä kannata rikkoa miksausta monialuekompressorilla, jos tahtoo biisiin oikeasti vain lisää volaa.

Minua ärsyttää myös kaikenmaailman kukkahattutädit, jotka paasaavat ketjusta toiseen kompressorien ja limitoinnin pahuudesta. Vaihtoehdot tuntuvat olevan: EI kompressointia vs. Eric Prydz. Kompressoinin voi tehdä myös tyylikkäästi, ja se ehdottomasti kuuluu kaikkeen pop-musiikkiin.

sama juttu, totta, ja asiaa puhut. tuntuu, että ihmiset joko jättävät kompuran pois, tai laittavat sen väkisin täysille. tiedä mistä johtuu, mutta ainakin itteä hämäsi alussa jättää kompuran ratio niin pienelle, että sitä hädin tuskin a/b-testaamalla kuuli ja se sai silloin vähän vainoharhaiseksi, tyyliin "noh emmä tossa kuule mitään eroa, parempi ottaa sit vaan rehdisti pois kun ihmiset sanoo että kompressori on paha asia". lopputuloksia vertaamalla kuitenkin huomasi, että vieno kompressointi kannatti ja ajan myötä sitä oppi käyttämään myös hillitysti. suosittelen.

Elektrojänis kirjoitti:
Mihin juuri sinä käytät kompressoria? Mikä on oma käyttöfilosofiasi? Kun laitat kompressorin raidalle ja alata säätämään sitä niin mitä ovat yleisimmät tavoitteesi?

käytän kompressoria vähentämään soundin dynamiikkaa, tai vaihtoehtoisesti rikkomaan jonkun tutun samplen täysin erilaiseksi, jolloin siitä voi jatkoefektoimalla saada jotain ihan muuta.

kun laitan kompressorin raidalle, olen yleisimmin sitä mieltä, että:
1) siinä on liikaa/liian isoja nopeahkoja voimakkuudenvaihteluita, joita pitää tasata, ja joita ei ole järkevää yrittää korjata volumeautomaatiolla, tai
2) soundin iskua on hiljennettävä ja/tai häntää voimistettava, tai
3a) soundi varastaa tilaa toiselta soundilta, ja laitan toisen sidechainiin, tai
3b) soundi on pakko laittaa pomppimaan basarin tahtiin, koska joskus se nyt vaan kuulostaa niin pahuksen hyvältä.

näiden kolmen yhdistely on omassa käytössä myös hyvin yleistä. riippuu aivan siitä, mitä koen haluavani/tarvitsevani. jos jokin mättää biisissä, etsitään elementti, joka on vinossa, ja se korjataan parhaalla mahdollisella tavalla. efektien käyttäytymisen tunteminen on tietysti tärkeää, että osaa ottaa niistä kaiken irti omiin tarkoituksiin. menee säätäessäkin usein vähemmän aikaa.

<mainos>
usein tämä kaikki tapahtuu Reasonin sisällä, ja rakastelenkin koko laitosta sen johdotusfilosofian ja suhteellisen vapauden takia.
softassa ei ole monialuekompressoria, mutta ei hätää: käytä stereokuvaefektin jakosuodinta jakamaan spektri osiin, ja laita jokaisen perään oma kompressorinsa. ei löydy wah-wahia? tee signaalista kaksi kopiota, laita toiseen filtteri ja toiseen kompressori, ja vedä kompressorin gain reduction -ohjaussignaali filtterin frequency-nupikan cv-sisääntuloon. muita esimerkkejä voi keksiä mm. niin paljon kuin mielikuvitusta riittää.
</mainos>

#20 kirjoitettu 23.07.2007 09:41

gerT kirjoitti:

Sanaa tuupamasterointi en tähän saa kyl mitenkään, sillä tähän prosessiin ei laitetaa mitään markantuupamonialuekompuroit.

...Radioon pitää kompuroida biisi niin lyttyyn jollaki markan monialuekompuralla ettei ainuttakaa hiljaista kohtaa jää.



Mitä sä mies puhut! Tiedätkö sä mistä puhut? ..ja silti paasaat, että monialuekompressointi olisi joku tae lytättyyn ja pumppaavaan tuupamasteriin. Haluaisitko selventää tätä hieman?

Käytän siis itsekkin limittereitä, ettei jää epäselväksi. Käytän myös aina multibandkompuraa masteroinnissa.. aina. Ihmiskorva on niin vittumainen aparaatti, että se huomaa limitoinnin vaikutukset paremmin toisilla taajuusalueilla kuin toisilla. Näitä korostumia on mielestäni hyvä himmailla ennen sitä viimeistä limitteriä. <- tämä siis tapauksessa, jossa miksaus on tasapainoinen, eikä muuten multibandia vaatisi.

Siirtyminen n. 3 hanikan limittereistä 20+ hanikan multibandcompressoreihin saattaa olla isokin harppaus. Mutta sitä kannattaa oikeasti harjoitella. Kahden markan hintaluokasta löytyy ihan kelvollisia plugareita. Kolmella markalla saa analogirautaa, joka on parasta.

#21 kirjoitettu 23.07.2007 12:05

Itsekin olen juuri miksaillut viime viikkona äänitettyä Stonestorm-bändimme EP:tä ja käyttänyt aika paljon multiband kompuraa erillisillä raidoilla. En tiedä mikä on niin sanotusti oikein tai väärin, vaan yritän parhaani mukaan käyttää korviani ja kuunnella mikä toimii ja mikä ei. Olen jo jonkin aikaa harjoitellut kompuran käyttöä ja opetellut käyttämään sitä maltilla. Eniten kompura vierailee basso- ja rumpuraidoilla.

Nyt kun olisi tarkoitus teettää levy ihan CD:ksi asti, niin mieleen on tullut ulkopuolisen masteroijan käyttö. Tuntuu kuitenkin kurjalta antaa oma tuotoksensa jollekin toiselle muokattavaksi ja vieläpä maksaa siitä aika kovasti, joten olemme taipumassa siihen vaihtoehtoon, että annamme levymme olla hieman rosoinen ja ei niin kovaääninen.

Miten te olette toimineet, kun olette tuottaneet CD-monistamoon menevää tavaraa? Oletteko käyttäneet ammattilaista masteroinnissa vai onko oma jälki ollut lopulta tarpeeksi hyvää?

Minulle levyn voluumi ei ole mikään pakkomielle, kunhan se ei soi huomattavan hiljaisesti.

#22 kirjoitettu 23.07.2007 12:47

nyt kun tää meikäläisen kesän musaproggis alkaa lähestyä masterointivaihetta, niin erilaisia kompuratestejä tehdessäni olen huomannut että biiseistä kuolee usein "se jokin". todenäköisesti se ehkä johtuu vain omasta osaamattomuudestani masteroinnin suhteen.


Otetaan nyt erilainen näkökulma asiaan..

Herää heti kysymys. Oletko 'masteroimassa' kappaleitasi ns. CD-demoa varten vai onko se vaan _vaihe_ ennen kuin lataat tuotantosi mikseri.nettiin ?.

Jos olet oikein CD-demoa kasaamassa (ja jos haluat erottua laadullisesti), voisin lämpimästi ohjata sut finnvoxin eMASTERING-palveluihin, Chartmakers tarjoaa myös samanlaista palvelua. Tämähän tietty maksaa (~50€/viisu), mutta luulenpa että se näkyy myös laadussa.

Jos ketjunaloittaja ei havittele tehostemaisen kompressoinnin 'soundia', niin luulen että ongelman voisi ratkaista niinkin yksinkertaisella asialla kuin 'gain staging'. Kun se asia on kunnossa (En epäile ettäkö sulla ei olisi, mutta tarkistaminen ei maksa mitään.), sen jälkeen sitten kattoa sitä enkelimäisen kevyttä kompressointia (ettei se sielu katoa) .

Minkälaisessa ympäristössä työskentelet ?. Tarkkailetko äänikorttisi sovelluksen(mikserin) tasoja ?.

Dynamiikkaprosessorit on kivoja ja $eksikkäitä, mutta ei niitä joka kanavalle kannata latailla vaan sen takia, varsinkaan sinne ihunaan masterbussiin .

Oli tuossa pari kuukautta sitten yksi projekti Future Music (nr.187) -lehdessä ja tosiaan minkäänlaista 'masterointia' en tehnyt, miksausvaiheen loppuunviemiseen kuitenkin meni helvetellinen kasa tunteja, sellanen kasa että se helvetin viisu alko tulemaan korvista ulos ja vitutti, mutta kaipa tuo lopussa kiitos seisoi. Hope so..

#23 kirjoitettu 23.07.2007 12:54

veezay kirjoitti:
jos biisi ei klippaa, yksikään piikki ei mee yli nollatason.


Tämä tulee jo klippaamisen määritelmästä joten se on määritelmällisesti yksinkertaisesti totta. Nollataso on tässä tietysti 0dBFS (eikä esim. analogisella puolella totuttu keskimääräinen referenssitaso).

Jypã kirjoitti:
Uskallan väittää vastaan. Mun eräässä kappaleessa nimeltä Mirage, on Master Volume -5dB ja hiljennettu soittimia runsaasti. Ja silti 0.23 -kohdassa basari jää pois. Toi ei tietenkään ole varsinaista klippailua, mutta mitä sitten se on?


Klippaamisella tarkoitetaan sitä kun signaali yrittää ylittää kovimman mahdollisen tasonsa. Tällöin piikin huippu lytistyy tasaiseksi. Tästä syntyy säröä.

Jonkun yksittäisen ohjelmiston äänenvoimakkuus-säätimien tietyt asetukset eivät kerro sitä meneekö signaali yli tuon 0dBFS tason. Voimakkuuden säätimet on aina suhteellisia, eli signaalin voimakkuus säätimen jälkeen riippuu signaalin voimakkuudesta sitä säädintä ennen.

dBFS = DeciBels Full Scale eli desibeliä täyteen mahdolliseen voimakkuuteen nähden

Esimerkki: Jollain tietyillä asetuksilla ohjelmistoon ladattu instrumenttiplugin (VSTi) saattaa tuottaa signaaleja jotka on (lopulliseen ulostulotasoon nähden) +20dBFS. Tämä ei useimmille ohjelmistoille aiheuta sinänsä ongelmaa koska käsittely tapahtuu isommalla bittisyvyydellä jolloin ohjelman sisäisessä käsittelyssä käytettävissä on enemmän dynamiikkaa. Jos nyt sitten ohjelman "mikseristä" asetat kyseisen instrumentin voimakkuuden tasolle -5dB (huomaa. ei kirjaimia FS) ja masterin tasolle -5dB niin lopullinen tuotos on silti tasolla +10dBFS ja särkee/clippaa. Jommasta kummasta volumesta on pudotettava vielä 10dB jotta ei särje.

Esimerkin instrumenttiplugin saattaa toisaalta jollain toisella soundilla tuottaa vain esim. maksimissaan -5dBFS signaalin. Tuo taas ei klippaa vaikka ne voimakkuussäädöt jättäisi huomattavasti kovemmallekin.

Tässä keskustelussa kuitenkin puhutaan siitä lopullisen signaalin tasosta tuohon nollatasoon nähden, joten nuo yksittäisten voimakkuussäätöjen asetukset ovat merkityksettömiä.

Toivottavasti tämä selvensi edes jonkin verran.

#24 kirjoitettu 23.07.2007 18:27

route_electrique kirjoitti:
Herää heti kysymys. Oletko 'masteroimassa' kappaleitasi ns. CD-demoa varten vai onko se vaan _vaihe_ ennen kuin lataat tuotantosi mikseri.nettiin ?.

Jos olet oikein CD-demoa kasaamassa (ja jos haluat erottua laadullisesti), voisin lämpimästi ohjata sut finnvoxin eMASTERING-palveluihin, Chartmakers tarjoaa myös samanlaista palvelua. Tämähän tietty maksaa (~50€/viisu), mutta luulenpa että se näkyy myös laadussa.

Jos ketjunaloittaja ei havittele tehostemaisen kompressoinnin 'soundia', niin luulen että ongelman voisi ratkaista niinkin yksinkertaisella asialla kuin 'gain staging'. Kun se asia on kunnossa (En epäile ettäkö sulla ei olisi, mutta tarkistaminen ei maksa mitään.), sen jälkeen sitten kattoa sitä enkelimäisen kevyttä kompressointia (ettei se sielu katoa) .

Minkälaisessa ympäristössä työskentelet ?. Tarkkailetko äänikorttisi sovelluksen(mikserin) tasoja ?.


joo eli lähinnä CD-demoa varten oon tässä tekemässä ja se saa olla uskollinen alkuperäiselle saundille, toki tietenkin "masteroituna". taas nettilevitykseen ois tarkotus saada sellanen tuubamasterointi että paskakorvien äänentoistolaitteet hajoaa. todenäköisesti teen sen vaan limitterillä koska nettilevitykseen "ei maksa vaivaa" säätää kompuralla.

sellasissa rahoissa ei liikuta että mihinkään finnvoxille oltas täs menos, ja en usko että myöskään raitojen äänenlaatu riittää niitten studiolle koska biisit on alusta loppuun tehty ainoastaan cd-laatusena.

mikäs on gain staging?

äänikortin tasot ja muut asetukset pitäs olla ihan asiallisesti kohdallaan, eipä niihin nyt kauheesti ees pääse vaikuttamaan.

#25 kirjoitettu 23.07.2007 18:35

gerT kirjoitti:

Jäi taas epäselväksi mikä pitää selventää? Siis..... ööh... saundin saa lyttiin toki limitterikkaki, mutmut..... Niin no tuota noin...

Tämmöisistä postauksista onki varmaa hemmetin paljon apua jollekki joka haluaa yksinkertaisesti nostaa biisinsä volumee ja laittaa raidat soimaan yhtä lujaa.... Eipä kyl sunkaan postaus paljon täälläolevia viisaammaksi tee.



No juurikin tuota pyysin selventämään, että miten se nimenomainen monialuekompressori sen tuuban siihen soundiin tuo. Ja se tulikin selväksi, ei mitenkään. Joo, vähän ohi aiheesta viestini kyllä menivät. Parempi kuitenkin korjata väittämä, että monialuekompressori olisi joku tuubasoundin perimmäinen lähde, niille jotka asiasta vähemmän tietävät.

Henkilökohtaisesti, perus pop/rock-musaa miksatessa, pyrkin kompressoimaan biisiä kaikissa työvaiheissa, vähän kerrallaan. Kompressioketju esim. kitaralle: ilma ennen mikrofonia -> putkietuaste -> hardwarekompressori -> kompressori (tai pari) kitararaidalla -> kitararyhmäkompressori -> masterkompura. Eli vähän kerrallaan (max 5db?), monessa työvaiheessa ja erilaisilla kompressoreilla. Konemusassa nämä jutut ovatkin tietty vähän erilaisia, periaatteessa kuitenkin noin.

Tyypillisimmät virheet mitä kompressoinnissa tehdään liittyvät attack- ja releasearvoihin (ei universaali totuus).
- Liian lyhyt attack esim. basarissa tai snaressa tappaa sen soundin iskevyyden, "atakin" tai "napsun". Kompressointi tulisi keskittää nimenomaan sen äänen soinnin tasoittamiseen, ei siihen iskevyyteen. Nostakaa niitä attack-arvoja, tai käyttäkää vaikka presettejä optimaalista arvoa hakiessanne.
- Liian pitkä release, vaikka haitsuraidassa, ei ehdi sammuttaa sitä kompressoria ennen seuraanvan hihatin "atakkia", jolloin haikasta häviää terävyys. Tarvitseeko soundin häntänne sekunnin päästä sammuvaa kompressoria, vai saako se sammua kun ääni loppuu?

Näihin keskittyisin kompressiota harjoitellessa, koska atackin ja releasen ryssiminen pilaa kyllä soundin kuin soundin.


.Trauma ei osaa kirjoittaa 18:38 23.07.2007

#26 kirjoitettu 26.07.2007 10:02

veezay kirjoitti:
eiks basari olekaan oikea instrumentti? :(


No ei siinä mielessä että siitä voi tota dynamiikkaa lytätä toisella tavalla kuten esim. pianosta.
Ei-instrumenteilla tarkoitin kärjisäen siis tollaisia rytmisiä elementtejä missä pitää saada terävyyttä; rummut ja bassline.
(rockissa varmaan komppikitara, en osaa sanoa kun en ole livemusiikin kanssa hirveästi tekemisissä)

Enkä vielä ole törmännyt tarpeeseen kompressoida esim padeja tai pianoa.

#27 kirjoitettu 26.07.2007 10:15

Enkä vielä ole törmännyt tarpeeseen kompressoida esim padeja tai pianoa.

Et ole ilmeisesti koskaan miksannut perinteisesti soitettua ja äänitettyä pianoa tai flyygeliä? (Eli ei mitään sämple-midityksiä.)

#28 kirjoitettu 26.07.2007 10:32

Timo JM kirjoitti:
Enkä vielä ole törmännyt tarpeeseen kompressoida esim padeja tai pianoa.

Et ole ilmeisesti koskaan miksannut perinteisesti soitettua ja äänitettyä pianoa tai flyygeliä? (Eli ei mitään sämple-midityksiä.)


No jos on pakko mikittää huonosti, niin kompura tulee tarpeeseen. Mikittää oikein, niin ilma kompressoi mainiosti sen pianon tai flyygelin. Efektit tulee tarpeeseen, kun ei osata mikittää.

#29 kirjoitettu 26.07.2007 10:41

No jos on pakko mikittää huonosti, niin kompura tulee tarpeeseen. Mikittää oikein, niin ilma kompressoi mainiosti sen pianon tai flyygelin. Efektit tulee tarpeeseen, kun ei osata mikittää.


Tähän sopii täydellisesti : 'You can't polish the turd'. Muutenkin, ei ole hirveän kannattavaa kompressoida signaalia äänitysvaiheessa. Tai jos tekee niin, kannattaa se originaali (ei kompressoitu) signaali kumminkin ottaa talteen myös.

#30 kirjoitettu 26.07.2007 17:49

Jepu kirjoitti:
No jos on pakko mikittää huonosti, niin kompura tulee tarpeeseen. Mikittää oikein, niin ilma kompressoi mainiosti sen pianon tai flyygelin. Efektit tulee tarpeeseen, kun ei osata mikittää.

Ohhoh, enpäs ole ennen tuollaista perustelua kuullutkaan.

#31 kirjoitettu 26.07.2007 18:21

pieslice kirjoitti:
Enkä vielä ole törmännyt tarpeeseen kompressoida esim padeja tai pianoa.

ehkä törmäät vielä joskus.

Jepu kirjoitti:
No jos on pakko mikittää huonosti, niin kompura tulee tarpeeseen. Mikittää oikein, niin ilma kompressoi mainiosti sen pianon tai flyygelin. Efektit tulee tarpeeseen, kun ei osata mikittää.
route_electrique kirjoitti:
Muutenkin, ei ole hirveän kannattavaa kompressoida signaalia äänitysvaiheessa. Tai jos tekee niin, kannattaa se originaali (ei kompressoitu) signaali kumminkin ottaa talteen myös.

Jepu puhui luonnossa äänelle tapahtuvista asioista, ei efekteistä jotka on kiinni äänitysvaiheessa.

#32 kirjoitettu 27.07.2007 00:12

No jos on pakko mikittää huonosti, niin kompura tulee tarpeeseen. Mikittää oikein, niin ilma kompressoi mainiosti sen pianon tai flyygelin. Efektit tulee tarpeeseen, kun ei osata mikittää.

route_electrique kirjoitti:
Tähän sopii täydellisesti : 'You can't polish the turd'. Muutenkin, ei ole hirveän kannattavaa kompressoida signaalia äänitysvaiheessa. Tai jos tekee niin, kannattaa se originaali (ei kompressoitu) signaali kumminkin ottaa talteen myös.


Totta on, että kannattaa äänittää mahdollisimman valmista signaalia sisään. Mutta miksi ihmeessä sitten ottaa se kompressoimaton siihen mukaan, jos teet sen soundin kompuran kanssa? Jos äänitysvaiheessa ei kuule mikä toimii, niin sitten kannattaa ehkä palkata henkilö joka kuulee sen siihen hommaan, koska kokonaisuutta on ajateltava ensimmäisen äänitetyn instrumentin ensimmäisestä tahdista alkaen.

Kompressori ei ole mikään mörkö, jolla automaattisesti pilaa äänitteen. Se on työkalu, jota pitää osata käyttää. Monet paremmat kompurat tuovat soundiin jotain mitä siitä on vaikea kaivaa esille muuten, jokainen joka on kokeillut _aitoa_ 1176:sta, LA2A:ta tai vaikkapa alkuperäistä DBX:n 160VU:ta, tietävät tämän koska noilla kompressoreilla on Soundi isolla S:llä.

Jos sävellyksessä on oikeaa dynamiikkaa (eikä miksauskikoilla toteutettua dynamiikkaa) sitä ei pysty mikään kompressori pilaamaan, jos sitä kompuraa käskee ihminen joka tietä mitä on tekemässä. Kaikki lähtee kuitenkin itse kappaleesta ja sen sovituksesta, äänimiehen tehtävä on kuitenkin vain toisintaa alkuperäinen esitys sille edullisella tavalla. Jos jokin soundi kaipaa toimiakseen kompressoria, sitä käytetään, jos sitä ei tarvita, niin sitä ei ole mikään pakko inserttiin tunkea.

#33 kirjoitettu 27.07.2007 10:30

EO kirjoitti:
Kompressori ei ole mikään mörkö, jolla automaattisesti pilaa äänitteen. Se on työkalu, jota pitää osata käyttää. Monet paremmat kompurat tuovat soundiin jotain mitä siitä on vaikea kaivaa esille muuten, jokainen joka on kokeillut _aitoa_ 1176:sta, LA2A:ta tai vaikkapa alkuperäistä DBX:n 160VU:ta, tietävät tämän koska noilla kompressoreilla on Soundi isolla S:llä.

Jos sävellyksessä on oikeaa dynamiikkaa (eikä miksauskikoilla toteutettua dynamiikkaa) sitä ei pysty mikään kompressori pilaamaan, jos sitä kompuraa käskee ihminen joka tietä mitä on tekemässä. Kaikki lähtee kuitenkin itse kappaleesta ja sen sovituksesta, äänimiehen tehtävä on kuitenkin vain toisintaa alkuperäinen esitys sille edullisella tavalla. Jos jokin soundi kaipaa toimiakseen kompressoria, sitä käytetään, jos sitä ei tarvita, niin sitä ei ole mikään pakko inserttiin tunkea.


Missä on Haava?

#34 kirjoitettu 27.07.2007 10:42

Totta on, että kannattaa äänittää mahdollisimman valmista signaalia sisään. Mutta miksi ihmeessä sitten ottaa se kompressoimaton siihen mukaan, jos teet sen soundin kompuran kanssa?

Juu. Yritinkin tuossa vaan sanoa, että jos kompressoidaan signaalia niin siitä ei ole sitten enää paluuta myöhemmin. Tietty lähestymistapoja on monia, monet äänittäjät kompressoi ja ekvalisoi suoraan signaalin, jotkut ottaa raakana. What ever works.

#35 kirjoitettu 28.07.2007 18:29

gerT kirjoitti:
Siis, täällä kysyttii yksinkertaisia "masterointi" neuvoja ja nyt täällä on käyty jopa pianon mikitys läpi..... Luoja.....

Rojola kirjoitti:
halusin vain perustaa uuden yleismaailmallisen kompressointiketjun ja tulla avautumaan ja keskustelemaan ja kyselemään mielipiteitänne.

#36 kirjoitettu 30.07.2007 00:55

Rojola kirjoitti:

nyt kun tää meikäläisen kesän musaproggis alkaa lähestyä masterointivaihetta, niin erilaisia kompuratestejä tehdessäni olen huomannut että biiseistä kuolee usein "se jokin". todenäköisesti se ehkä johtuu vain omasta osaamattomuudestani masteroinnin suhteen.


Se varmasti johtuu myös siitä. Siis sen lisäksi, että aina ja ikuisesti komressoiminen tuhioaa biisitä dynamiikkaa joka on nähdäkseni useinkin tärkeä asia biisissä.

kompressointiahan yritän tehdä sitä varten että biisit soisivat "lujempaa". mutta erilaiset toimenpiteet (tähän asti) tuhoavat kappaleista sellaisen tietynlaisen dynamiikan jota olen vitullisella miksaamisella havitellut. onko minun pakko uhrata "taiteellisia visioitani" kompuramaailman edessä,


Ei ole. Aina voi jättää komressoimatta.

vai onko molemmat mahdollisia,


Joskus ovat joskut eivät. Riippuu biisistä. Joissakin tapauksissa AINOA tapa saada tietty fiilis biisin on volume dynamiikka. Jossain tapauksissa AINOA tapa saada tietty fiilis biisiin on poistaa se dynamiikka kompuralla

vai onko dynamiikkabiisit "hiljaisella" volumellaan kuitenkin oikeasti hyväksyttäviä?


Tiestysti ovat.

voisiko olla kyse paskasta miksauksesta joka ei sovi kompurointiin, vai paskasta kompuroinnista joka ei sovi hienoon miksaukseen?


Molemmat ovat erittäin mahdollisia. Jos tietää, että meinaa kompuroida/ei aio kompuroida, niin kyllähän sen pitäisi vaikuttaa jo miksausvaiheessa valintoihin.

tarviiko kaikkien olla mukana äänisodassa,


Ei.

kaipaatko itse omalta musiikiltasi ja kuuntelemaltasi musiikilta turbovolumea?


En.

onks tää nyt vaan tätä nettikulttuuria missä se kappale voittaa joka soi lujiten?


Nähdäkseni ne kappaleen eivät voita jotka soivat lujiten. Haava-projetillai on keskimääräsitä enemmän faneja, vaikka kompivolumeisiakin yhtyeitä on mikserissä suurin osa.

onko mun ainoa vaihtoehto siis vetää nettibiisit vaan armottoman limitterin läpi kun myspacen paskakorvat ei siitä välitä kuitenkaan särkeekö siellä joku perkussio jossain?


Ei ole. Toinen vaihtoehto on jättää komressoimatta se masteri. Kolmas vaihtoehto on tasata dynamiikkaa pääasiassa yksittäisissä raidoissa ja neljäs käyttää nauhakompressiota masteriin.

Lisäksi voi yhdistellä kaikkia noita.

Lisäksi tämä ei ole mikään on/off juttu vaan voi myös kompuroida vähän ja niin edeleen.

hmm niin, en taida vaan osata


Sekin varmasti vaikuttaa asiaan. Master komurointi on älyttömän vaikea laji ja hyvin tehtynäkin se helposti syö biisejä.

#37 kirjoitettu 05.08.2007 22:18

Katastrofi Kaitselmus kirjoitti:
Varmaan nuo RMS-tasot jonkun verran vaihtelevat mittarin mukaan


Kyllä RMS tason mittaus digitaalisesta datasta on varsin yksiselitteinen prosessi josta jokaisen mittarn pitäisi antaa sama tulos. Siis koko biisistä puhuttaessa. Tietyn hetken RMS arvosta puhuttaessa toki arvos voivat vaihdella käytetyn ikkunan mukaan.

#38 kirjoitettu 07.08.2007 13:50

Oikeesti suosittelen parallelkompressointia jos tuntuu siltä, että lytätty dynamiikka kyllästyttää. Äänite soi rinnakkaiskompuroinnin seurauksena toivottavasti tukevammin, mutta silti niin että sitä dynamiikkaa löytyy.

#39 kirjoitettu 07.08.2007 14:17

PJS kirjoitti:
Oikeesti suosittelen parallelkompressointia jos tuntuu siltä, että lytätty dynamiikka kyllästyttää. Äänite soi rinnakkaiskompuroinnin seurauksena toivottavasti tukevammin, mutta silti niin että sitä dynamiikkaa löytyy.


Tarkoittanet tällä nyt sitä, että komressoidaan träkit yksittäin (tai muutaman träkinkokonaisuuksina) koko masterin sijaan?

Erittäin suositeltava tapa poistaa dynamiikkaa kappaleesta. Myös vaikka meinaisi komressoida myös sen koko masterin. Ei tuo silti sitä dynamiikan katoamista poista, mutta vähentää sekä komression aiheuttamaa epälineaarista tuhraatumista, että instrumenttien äänenvoimakkuuksien hyvin omituistakin muuttumista. Myöskään tilan tuntu ei kärsi niin paljon kuin puhtaassa masterkompuroinnissa.

#40 kirjoitettu 07.08.2007 17:11

Haava kirjoitti:
PJS kirjoitti:
Oikeesti suosittelen parallelkompressointia jos tuntuu siltä, että lytätty dynamiikka kyllästyttää. Äänite soi rinnakkaiskompuroinnin seurauksena toivottavasti tukevammin, mutta silti niin että sitä dynamiikkaa löytyy.

Ei tuo silti sitä dynamiikan katoamista poista, mutta vähentää sekä komression aiheuttamaa epälineaarista tuhraatumista, että instrumenttien äänenvoimakkuuksien hyvin omituistakin muuttumista. Myöskään tilan tuntu ei kärsi niin paljon kuin puhtaassa masterkompuroinnissa.

Itse suosin tuota.