Mikseri.net

#2 kirjoitettu 25.04.2007 16:30

NORTON kirjoitti:
Tämä onkin mukava ketju! No ihan aluksi voisin suositella vaikkapa kotimaisia klassikoita. Esim. seuraavia.

Aino Kallas: Sudenmorsian
Juhani Aho: Panu
Timo K. Mukka: Maa on syntinen laulu
F.E. Sillanpää: Nuorena nukkunut


Voishan niistä tietty kertoa vähän että miksi ne on kolahtanu tai miksi ne on tullu luettua.. ehkä vähän jopa juonta.. voisi sitten helpommin itekin kiinnostua kun tietää koko stoorin (siis ei kirjan juonta vaan sen sun henkilökohtasen stooris..).

#3 kirjoitettu 25.04.2007 16:49

NORTON kirjoitti:

Panu kertoo suomalaisesta noidasta ajankohtana, jolloin kristinusko ei ollut vielä kunnolla rantautunut Suomeen. Kyse on pitkälti uuden ja vanhan maailman taistelusta. Kiinnostavinta on minusta se elintapojen kuvaus, jota tässä tuodaan esiin.


Juu, enpä ois tollastakaan heti arvannu kuvitella..

Onko joku lukenu Kymmenen pientä neekeripoikaa? Vai mikä sen nimi nykyään olikaan.. ite ei oo koskaan kiinnostunu ennenkun vahingossa jostain luin pikkasen jotain juonesta ja se alko vaikuttaa mielenkiintoselta, oisko jollain kokemuksii ja mahollisesti suosituksii?


Ite haluisin suositella sellasta lukion pakkolukemista joka on niitä ainoita pakkokirjoja jotka oon oikeesti lukenu alusta loppuun, eli Johanna Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi. Se on silleen tosi jännäl taval eri henkilöiden näkökulmista kerrottu, siin sekotetaan ihan tavalliseen todellisuuteen ripaus fiktiota niin että alkaa itekin epäilee luulojaan. Sitten siinä on vielä hieman kyseenalaisia seksuaalisia juttuja välillä, mikä tekee lukemisesta jännittävää. Siitä olin ihan yllättyny että kerrankin ne määräs siellä koulussa jotain mitä jakso lukeakin. Voispas melkeen lukea uudestaan joskus, kattoa onko se edelleen niin mielenkiintonen vai ei..

Krista muokkasi viestiä 16:50 25.04.2007

Oho, wikipediassa oli tuosta mainitsemastani kirjasta tietoja kaiken maailman palkinnoista sekä "Toukokuussa 2006 romaanin elokuvaoikeudet myytiin. Elokuvan tulee ohjaamaan yhdysvaltalainen Carter Smith." Aika jännää..

#4 kirjoitettu 25.04.2007 16:58

wiren kirjoitti:
Krista kirjoitti:

Onko joku lukenu Kymmenen pientä neekeripoikaa? Vai mikä sen nimi nykyään olikaan..



Who cares mikä sen nimi nykyään muka on mutta nuorempana tuli kyllä Christietä ahmittua. Myös tämä mainittu loruun pohjautuva murhamysteeri.


Joo ei muakaan uudet nimet kiinnosta, aattelin vaan jos joku yli-innokas rasisminvastustaja eksyy tänne..

Mutta kerropas toki jos mitään muistat! Oli siis varmaan hyvävai olikos huonoimpia noista ahminnoistasi? Tai mitä kristii suosittelisit mielummin jos tuo ei ollu niin hyvä, ja jos oli niin kerro sekin.

#5 kirjoitettu 25.04.2007 18:06

wiren kirjoitti:
Krista kirjoitti:
wiren kirjoitti:
Krista kirjoitti:

Onko joku lukenu Kymmenen pientä neekeripoikaa? Vai mikä sen nimi nykyään olikaan..



Who cares mikä sen nimi nykyään muka on mutta nuorempana tuli kyllä Christietä ahmittua. Myös tämä mainittu loruun pohjautuva murhamysteeri.


Joo ei muakaan uudet nimet kiinnosta, aattelin vaan jos joku yli-innokas rasisminvastustaja eksyy tänne..

Mutta kerropas toki jos mitään muistat! Oli siis varmaan hyvävai olikos huonoimpia noista ahminnoistasi? Tai mitä kristii suosittelisit mielummin jos tuo ei ollu niin hyvä, ja jos oli niin kerro sekin.


Ennemminkin varmaan yksi parhaista ja kuuluisimmista. Heti lukemaan siis se. Kuuluu yleissivistykseen. Yksi kerrallaan siinä ruumiita syntyy, lastenlorun pohjalta.


Yleissivistyksen takia (ja vähän muustakin syystä) mä luin Sieppari ruispellossa ja se oli jokseenkin mielenkiintonen mutta kuitenkin niin tyhmä. Klassikkohan sekin. Siitä jäi vielä typeriä ajatuksia päähän, siis sellasia että jossain tilanteessa tuli mieleen se mitä se äijä siinä kirjassa mietti ja sitten ite arvioi onko tää nyt sellasta.. luinpa sen viel enkuks. Mut joo, olihan se ihan luettava mut mitäänhän siin ei tapahdu, kerran luulin et nyt tapahtuu mut ei taphtunukaa.. no mut ymmärrän et jokku tykkää ja kaikis kirjois ei tarttekaa tapahtuu mut kyl mä vähän kaipaan jotain sisältööki juonelle..

Mut ton kirjan tosiaan vois lukee, kuhan joskus kerkeis. Nyt on taas sen verran lyhyt mutta monivaihtonen työmatkakin kesällä ettei varmaan paljoo siin matkal kerkee lukee. Viime vuonna oli hyvä ku oli joka päivä se vähintään puoltoist tuntii ihan vaan bussissa istumista ni tuli pottereit luettuu..

#6 kirjoitettu 25.04.2007 18:15

NORTON kirjoitti:
Krista kirjoitti:


Yleissivistyksen takia (ja vähän muustakin syystä) mä luin Sieppari ruispellossa ja se oli jokseenkin mielenkiintonen mutta kuitenkin niin tyhmä.


Sieppari on vähän sellainen kirja, että se ei välttämättä avaudu kaikille ihmisille. Pitää osata samaistua päähenkilön ajattelutapaan. Merkittävintä tuossa kirjassa on oikeastaan se, joka siinä jätetään sanomatta.


Niin se siinä mun kohalla just jotenkin mätti, kun se selvästi yritti muokata mun ajatusmaalimaa jotenkin synkempään suuntaan ja onnistukin siinä vähäsen.. =/ Siis se jos siihen osaa samaistua, ei musta oo välttämättä mikään kovin hyvä asia.. sen verran synkästi se äijä kaiken näki.

#7 kirjoitettu 25.04.2007 18:16

Itse en ole oikein pitänyt Tuntemattomasta sotilaasta enkä myöskään Seitsemästä veljeksestä. Jotenkin vaan ei tuntunut vetävän mukaansa.

Päätalo nyt on tylsyydessään ja huonoudessaan jotain kamalaa.

Samoin Taru Sormusten Herrasta oli sellanen, missä tuli välillä pahoja huteja ja ne hudit kesti aina kymmeniä sivuja, niin aikamoista paskassa kahlaamista se välillä oli. Toimii paremmin elokuvina.

#8 kirjoitettu 25.04.2007 18:20

JM kirjoitti:
Samoin Taru Sormusten Herrasta oli sellanen, missä tuli välillä pahoja huteja ja ne hudit kesti aina kymmeniä sivuja, niin aikamoista paskassa kahlaamista se välillä oli. Toimii paremmin elokuvina.


Sormusten herraa en oo uskaltanu edes kokeilla, mut Hobittii oon kaks kertaa koittanu kahlata läpi. Ekal kerral en tienny mitää mistää ja se kirja oli sekava ja tylsä ja jäi kesken. Tokal kerral oli leffat sormusten herrast jo tullu ja tiesin et mikä koko tolkien-ilmiö on ja kun luin sitä hobittia niin luulin kokoajan lukevani sormusten herraa, sen verran samat jutut siinä oli ku näkemässäni leffassa ja sitten se jäi taas kesken kun oli niin tylsä ja vieläpä niin sekottautu siihen sormusten herraan.. Sori vaan niille jotka Tolkienii palvoo mut muhun ne ei kyl iske.. =/

JM keskittykin aika hyvin vaan haukkumaan kirjoja..

#9 kirjoitettu 25.04.2007 18:30

Krista kirjoitti:
JM keskittykin aika hyvin vaan haukkumaan kirjoja..


No kehumpa nyt, että Jari Tervon Ohranan luin viimeksi ja hyvä oli, mutta toisaalta olen pitänyt kaikista muistakin Tervon kirjoista. Kannattaa kokeilla.

Myös novelleina Tervo toimii, mutta novellikokoelmissa taso on hiukan vaihtelevampi.

Jos et Tervoa ole lukenut, niin aloita vaikkapa Tuulikaappimaasta - ehkä Tervon tunnetuin ja aika hyvin kuvaa sitä tyyliä. Paitsi että Ohrana ja Myyrä nyt on ollu vähän erilaisia.

JM muokkasi viestiä 18:32 25.04.2007
Ja tietysti Nicholas Kalashnikoffin "Tojon, Siperia koira" siinäpä hieno kirja!

#10 kirjoitettu 25.04.2007 19:57

Akif Princci: Felidae - Kuka Murhasi Kissan

Jean-Paul Sartre: Inho

Johanna Sinisalo - Ennen päivänlaskua ei voi


Tässäpä kolme omalaatuista ja ajatuksia herättävää kirjaa. Suosittelen lämpimästi!

#11 kirjoitettu 26.04.2007 00:36

Franz Kafka: Linna
Maailman paras fiktiivinen kirja. Muuta ei tarvitse sanoa. Aivoni jäivät koukkuun informaation sekaan jota tämä kirja tarjosi. Mahtavaa!

Tuntematon/tuntemattomat: Saarnaajan kirja
Tässä kirjassa on totuus. Lukekaa se hitaasti ja huolella. Siinä on katkeroituneen miehen tuskanhuuto artikuloituna selvästi ja hienosti. Rakkauta ensilukemalla... ja toisella... ja ties vaikka kuinkamonella. Jos raamatusa jotain kannattaa lukea, niin se on juuri tämä kirja.

Philip K. Dick - Valis
Skifi alkaa tästä ja loppuu tähän. Omaelämänkerrallinen skifiromaani! Pitääkö enää muuten perustella.

Gabriel García Marquezin: Sadan vuoden yksinäisyys.
Minä vain pidän tästä. Tämä on hyvä. Perustelut ovat turhia.

Albert Camus: Sivullinen
Tässä kuvataan ihmistä tavalla joka oli uusi. Lumoavaa.

Fedor Dostojevski: Rikos ja rangaistus.
Mahtava. Mahtava. Vaikka Idiootin alku rulaakin, niin tämä on silti äijän paras. Mahtava kokonaisuus.

William Blake - Songs of Innocence and of Experience

Kuvitettu versio on upea, mutta kuvittamatokin on mahtavaa tekstiä. Ehdottomasti englanniksi täytyy lukea. Äijä oli NIIN plajon edellä aikaansa, että ei uskoisi.

Uuno Kailas

Koko tuotanto, mutta erityisesti lapsifantasiat kannattaa lukea huolella. Paras runoilija ikinä.

Bertrand Russell - Länsimaisen Filosofian Historia
Tässä on se kaikki. Ennenkuin luin tämän kirjan ajattelin jo juuri näin. Luettuani tämän kirjan omat ajatuksnei olivat minulle vain selvempiä.

Egon Friedell - Uuden ajan kulttuurihistoria
Tämä mies on puolueellisin historian kirjoittaja joka on olemassa. En ole hänen kanssaan samaa mieltä läheskään kaikesta, mutta tämä äijä on NERO. Niin tarkkanäköistä ja rehellisen suoraa oivaltajaa historian saralla ei historia tunne. Kirja joka on PAKKO lukea, jos tahtoo tajuta eurooppalaisuudesta yhtään mitään. Ihan oikeasti lukekaa tämä. Isolla kritiikillä toki.

Platon - Valtio

Tämä sisältää kaikki platonin parhaat jutut. Luolavertauksen ja Utopistisen valtion joka muistuttaa häkellyttävästi kommunismia noin ajatukseltaan. Hyvässä ja pahassa.

#12 kirjoitettu 26.04.2007 11:42

Minä taas suosittelen

James Clavell- Shogunia
,vaikka aikaisemmin tuossa joku sitä kritisoikin.
loistava seikkailukirja.

samalla seikkailu linjalla suosittelen myös
Alexander Dumas - Kolmea musketti soturia
ja kaikki jatko osat.

Dee Brown- Haudatkaa sydämmeni Wounded kneehen,
erilainen kuvaus lännen valloittamisesta.

jatkan kun jaksan...

#13 kirjoitettu 21.06.2007 06:56

Voisin suositella tuota Narnia-saagaa kaikille. Vallan mainioita tarinoita, ja melko merkityksellisiä, mikäli näin "vanhana" luette niitä. Eli kaikki itsensä kypsiksi tuntevat, Narniaa vain nokan eteen.

#14 kirjoitettu 21.06.2007 10:59

Jos laadukasta fantasiakirjallisuutta kaipaa, kyllästyneenä niihin keskinkertaisiin tai sitä huonompiin Forgotten Realms -tarinoihin, joita syntyy kuin sieniä sateella, suositteleen Robin Hobbin kirjoja.

Eli:

Näkijän taru / The Farseer Trilogy
Salamurhaajan oppipoika (1996), suom. Sauli Santikko, Otava / Assassin's Apprentice (1995)
Kuninkaan salamurhaaja (1997), suom. Sauli Santikko, Otava / Royal Assassin (1996)
Salamurhaajan taival (1998), suom. Sauli Santikko, Otava / Assassin's Quest (1997)

The Liveship Traders Trilogy
Ship of Magic (1998)
The Mad Ship (1999)
Ship of Destiny (2000)

Lordi Kultainen / The Tawny Man Trilogy
Narrin matka (2004), suom. Sauli Santikko, Otava / Fool's Errand (2001)
Narrin palvelija (2005), suom. Sauli Santikko, Otava / Golden Fool 2002)
Narrin kohtalo (2006), suom. Sauli Santikko, Otava / Fool's Fate (2003)

Soldier Son Trilogy
Shaman's Crossing (2005)
Forest Mage (2006)
Renegade's Magic (2007) - ei vielä ilmestynyt


Itse luen tällä hetkellä Shaman's Crossingia ja kaikki kirjat ovat olleet mielestäni äärettömän hyviä. Toki jos oikeasti pitää niitä Forgotten Realms -tarinoita laatukirjoina, niin Hobbin tuotanto on luultavasti aivan liian raskasta luettavaa ja keskittyy turhan paljon muuhun kuin siihen itse asiaan, eli örkkien ja lohikäärmeiden lahtaamiseen.

#15 kirjoitettu 21.06.2007 11:37

Ohuita opuksia:

Paulo Coelho: Alkemisti

Tässä on kirja joka pistää niin nuoren kuin vanhan ajattelemaan. Suosittelen lämpimästi, sopii ihan kaikille.


Ari Peltonen: Pallinaama

Tämä on Ari "Paska" Peltosen haukkumakirjallisuuden trilogian päätösosa. Haukutaan entistä pomoa kannesta kanteen. Mieletön teos.
Itse en ole lukenut, mutta meinaan silti suositella myös kirjoja Huutomerkki sekä Toinen, jotka mollaavat opettajaa ja tyttöystävää.


Dan Brown: Enkelit ja Demonit

Mainio pikku pokkari. Mielestäni parempi kuin Da Vinci -koodi. Vatikaanissa seikkaillaan ja ihmetellään.


Paksumpaa kuin ohutta:

David Eddings: Belgarionin taru & Mallorean taru

Tuosta 10 kirjaa luettavaksesi. Viisi molempia taruja. Jos hiukka vähemmän vakavamielinen fantasia kiinnostaa, suosittelen tätä ennen kuin Dragonlancea. Toki suosittelen sitäkin... Mutta silti tätä.


David & Leigh Eddings: Belgarath - Velhon tarina & Polgara - Velhottaren tarina

Jos olet nuo edelliset 10 kirjaa lukenut ja pidit niistä, tässä on kaksi joista tulet luultavasti pitämään myös. Sama maailma, samat kuviot, perspektiivi ja aikajana aivan eri.
Menevät myös sellaisenaan, jos ei häiritse välikommentit joita ei ymmärrä, kirjan näennäinen keskeneräisyys, ylipäätään viittaukset tapahtumiin joista ei tiedä mitään. Eli ei ne oikeestaan ihan mene sellaisenaan.