|
LauriT
1293 viestiä
Luottokäyttäjä
|
#14 kirjoitettu
14.08.2006 23:04
NORTON kirjoitti:
Kielillä puhumisesta vielä sen verran, että muistaakseni Paavali käski, että sen pitäisi tapahtua hyvässä järjestyksessä. Yksi puhuu ja yksi tulkkaa. Silloin kun minä sitä kuulin, niin kaikki mölisivät ja kukaan ei tulkannut. En tiedä, onko yleistäkin.
Ikävä kyllä, tällainen outojen äänteiden yleinen pandemonium on hyvinkin yleistä karismaattisissa piireissä. Tämähän on tietenkin täysin Paavalin opetusten hengen vastaista. Erityisesti tällainen tyhjä hölynpölyn jauhaminen, jota Paavali vastustaa, on ollut helluntailiikkeen vitsauksena alusta alkaen. Tämän voin myös todistaa omien ensikäden havaintojeni pohjalta. Tosin tämä ilmiö on levinnyt nyt myös luterilaisen kirkon piiriin Nokia-mission kautta.
Kielilläpuhumisesta on itseasiassa tehty jopa oma "opinkappaleensa" helluntailiikkeessä. Ilmiön katsotaan olevan "kiistaton" todiste niin kutsutusta Pyhän Hengen täyteydestä tai ainakin sen jonkinlainen manifestaatio. Näin, vaikka kyseessä olisikin pelkkä tyhjänpäiväinen mölinä. Usein käytetään nimitystä "enkelikieli", kun kielilläpuhuminen ei ole tulkittavissa.
Paavali kirjoitti kuitenkin kielilläpuhumisesta alun perin näin:
6 Mitä hyötyä minusta on, veljet, jos tulen luoksenne ja vain puhun kielillä enkä välitä mitään ilmestystä tai anna teille tietoa, profetiaa tai opetusta? 7 Samoinhan on elottomien soittimienkin laita, vaikkapa huilun tai lyyran. Miten huilulla tai lyyralla soitettu sävelmä voidaan tuntea, elleivät sävelet erotu toisistaan? 8 Ja jos sotatorvesta lähtee epäselvä ääni, kuka valmistautuu taisteluun? 9 Sama koskee teitäkin: ellette puhu selvää kieltä, kuinka teidän puhettanne voidaan ymmärtää? Sananne haihtuvat taivaan tuuliin. 10 Niin paljon kuin maailmassa onkin kieliä, kaikki ne ovat ymmärrettävissä. 11 Mutta ellen ymmärrä puheen merkitystä, olen puhujalle muukalainen, samoin hän minulle.
12 Kun te nyt kerran tavoittelette henkilahjoja, pyrkikää saamaan niitä runsain määrin seurakunnan rakentamiseksi. 13 Sen, joka puhuu kielillä, on siksi rukoiltava itselleen myös tulkitsemisen kykyä. 14 Jos näet rukoilen kielillä, minun henkeni rukoilee mutta ymmärrykseni jää hyödyttömäksi. 15 Mitä tämä siis tarkoittaa? Minun tulee rukoilla hengelläni, mutta myös ymmärryksellä; minun tulee laulaa kiitosta hengelläni, mutta myös ymmärryksellä. 16 Jos kiität Jumalaa vain hengelläsi, miten paikalla oleva ulkopuolinen voi sanoa kiitokseesi aamenen, kun hän ei ymmärrä mitä sanot? 17 Sinä kyllä kiität hyvin, mutta ei tuo toinen siitä hyödy. 18 Minä puhun kielillä enemmän kuin kukaan teistä, ja siitä kiitän Jumalaa. 19 Jotta voisin opettaa muitakin, haluan seurakunnassa silti puhua mieluummin viisi ymmärrettävää sanaa kuin tuhansia hurmoskielen sanoja. (1.Kor. 14:6-19)
NORTON kirjoitti:
Toinen juttu on se, että muistaakseni opetuslapset puhuessaan kielillä puhuivat ihan olemassaolevia kieliä. Tällaistakin sattuu kuulemma joskus, mutta ei usein. Tämä pistää vähän miettimään, että onko se kaikki mumina välttämättä kielillä puhumista, vai vain "puhujan" halua ajaa itsensä johonkin tilaan.
Alun perinhän kielilläpuhumisessa oli nimenomaan kyse siitä, että puhe oli täysin ymmärrettävää. Puhuja ei vain itse hallinnut ennestään kyseistä kieltä. Tämä käy ilmi selvästi Apostolien teoista toisesta luvusta, jossa kuvataan niin kutsuttua helluntai-päivän Pyhän Hengen vuodatusta.
1 Kun sitten koitti helluntaipäivä, he olivat kaikki yhdessä koolla. 2 Yhtäkkiä kuului taivaalta kohahdus, kuin olisi käynyt raju tuulenpuuska, ja se täytti koko sen talon, jossa he olivat. 3 He näkivät tulenlieskoja, kuin kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat itse kunkin päälle. 4 He tulivat täyteen Pyhää Henkeä ja alkoivat puhua eri kielillä sitä mitä Henki antoi heille puhuttavaksi.
5 Jerusalemissa asui hurskaita juutalaisia, joita oli tullut sinne kaikkien kansojen keskuudesta, mitä taivaan alla on. 6 Kun tämä ääni kuului, paikalle kerääntyi paljon väkeä, ja hämmästys valtasi kaikki, sillä jokainen kuuli puhuttavan omaa kieltään. 7 He kysyivät ihmeissään: "Eivätkö nuo, jotka puhuvat, ole kaikki galilealaisia? 8 Kuinka me sitten kuulemme kukin oman synnyinmaamme kieltä? 9 Meitä on täällä partilaisia, meedialaisia ja elamilaisia, meitä on Mesopotamiasta, Juudeasta ja Kappadokiasta, Pontoksesta ja Aasian maakunnasta, 10 Frygiasta, Pamfyliasta, Egyptistä ja Libyasta Kyrenen seudulta, meitä on tullut Roomasta, 11 toiset meistä ovat syntyperäisiä juutalaisia, toiset uskoomme kääntyneitä, meitä on kreetalaisia ja arabialaisia -- ja me kaikki kuulemme heidän julistavan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja." 12 He eivät tienneet, mitä ajatella. Ihmeissään he kyselivät toinen toiseltaan: "Mitä tämä oikein on?" 13 Mutta jotkut pilkkasivat: "He ovat juovuksissa, makeaa viiniä täynnä." (Apt.t. 2:1-13)
|
Ladataan
Kielilläpuhumisen lahjaa olen päässyt todistamaan muutamaan otteeseen, kun joku tarpeeksi päihtynyt sekakäyttäjä on osunut kohdalle.
