Mikseri.net

#2 kirjoitettu 19.09.2005 18:02

Parasta hevimusiikkia aikoihin. Ja ehkä parasta Opethia, pidän, paljon. Ei vielä kovin montaa kertaa ole tullut kuunneltua levyä läpi, teos avautunee vielä lisäkuuntelun myötä. Vaatii jonkin verran keskittymistä ja oikeaa tunnelmaa. Niin ja kauniskin levy se on.

#3 kirjoitettu 21.09.2005 23:15

ihmeellistä kun ketään muu ole kertonut mielipidettään kyseiseen levyyn?

Imp muokkasi viestiä 23:21 21.09.2005

#4 kirjoitettu 22.09.2005 00:20

Rakastaa, rakastaa, rakastaa. <3

Aivan hävyttömän hyvä levy.

#5 kirjoitettu 22.09.2005 00:38

On kyllä ihan helvetin hyvä levy. Monipuolinen, syvä, hitaasti aukeava ja addiktiivinen: kaikkea, mitä levyn pitäisikin olla. Viimeksi löytyi samanlaista visiota ja monikerroksisuutta CMX:n Aionista, ja tuo on meikäläisen asteikolla paljon sanottu.

#6 kirjoitettu 23.09.2005 14:01

Insert Remedy kirjoitti:
Monipuolinen, syvä, hitaasti aukeava...


Tätä se ainakin on - ehkä aukeaa liiankin hitaasti koska meikäläiselle ei ole toiminut niin hyvin kuin legendaarinen ja mahtava Black Water Park.
Toisaalta, ehkä pitäisi pikkaisen suuremmalla antaumuksella tähänkin syventyä. Potentiaalia siinä ainakin on.

#7 kirjoitettu 25.09.2005 20:58

Onhan tämä varmaan vuoden paras levy. Ei pääse yli, ympäri eikä ali. Jo avausbiisi Ghost of perdition loksautti leuan, eikä se sulkeutunut koko albumin aikana. Mukaan soosiin on taas otettu paljon uutta: Hammond ja mellotroni soundit toimivat kuin tauti ja duurin käyttö laulussa raskaiden riffien päällä luo aivan sairaan (hyvällä tavalla) tunnelman. Kokonaisuutena levy on hyvin rakennettu ja pitää otteen alusta loppuun. Ensimmäisellä kuuntelu kerralla ei jäänyt käteen muuta kuin, että: "Jumaliste oli hieno, pakko kuunnella heti uusiksi." Useammalla kuuntelu kerralla levy aukesi entistä paremmin.

Kirkkaasti yksi Opethin parhaista levyistä.

#8 kirjoitettu 26.09.2005 02:28

Mielestäni Ghost Reveries on aika keskinkertainen tekele. Hyviä hetkiä toki on, mutta Opeth on nyt mielestäni jäänyt liikaa tutuille linjoille. Albumi ei juuri uudista Opethin soundia mitenkään, mikä on tavallaan ikävää, sillä näin yhtyeen edelliset levyt ovat aina tavanneet tehdä. Tietysti tutut ideatkin maistuvat tiettyyn pisteeseen asti, mutta monesti tulee mieleen, että miksi kuunnella tätä, kun edellisillä oli samat jutut tuoreemmin toteutettuina.

Lauantaina Tavastialla kaksi uutta kappaletta toimivat kuitenkin vallan hienosti. Muutoinkin lähes täydellisessä setissä nuo biisit olivat kuin kotonaan.

#9 kirjoitettu 11.10.2005 12:11

Aivan loistava levy minun mielestäni. Hienoja hetkiä taukoamatta. Tämä on levy johon tuskin koskaan kyllästyn.

#10 kirjoitettu 11.10.2005 14:17

Aivan käsittämättömän hyvä levy! Tuttua Opethia mutta sävellykset ovat lähes poikkeuksetta mestariteoksia. Olen täysin myyty. Paras metallijulkaisu sitten Toolin Lateraluksen.

#11 kirjoitettu 11.10.2005 18:15

Ei nappaa. Deliverance oli jo askel huonompaan suuntaan, mutta siinä oli sentään muutama hieno biisi. Miksikö en pidä? Noh, ensinnäkin kappaleista on kadonnut tunnelma, joka on ollut aina yksi bändin vahvoimmista alueista. Toinen iso minua häiritsevä juttu on äärimmäisen kliiniset soundit. Voi olla, että minulla on liikaa post-rock -kuuntelua takana nykyään, mutta varsinkin se basari on niin hirveä, että se pilaa viimeisenkin kuuntelunautinnon.

Beneath the Miren alku on lisäksi jotain niin tajuntaa laajentavaa, että en tahdo vieläkään uskoa sitä Opethin biisiksi...

Toisaalta, tulee nykyään kuunneltua muutenkin niin vähän puhdasta metallia, että en ole ehkä oikea ihminen arvostelemaan kyseistä levyä.

#12 kirjoitettu 11.10.2005 23:57

Itselleni levy aukeni kummallisen nopeasti, mikä saattaa olla huono juttu siinä mielessä, että levyyn kyllästyy nopeammin. Vielä en ole kyllästynyt, mutta hieman olen pettynyt, sillä Opeth ei vielä tälläkään levyllä tehnyt mitään radikaaleja kokeiluja. Koskettimia on käytetty jotenkin tylsän oloisesti ja death metallisemmat kohdat eivät kuulosta aivan niin rankoilta kuin ne voisivat.

Eiköhän siinä ole jo tarpeeksi haukkuja, sillä levy on kuitenkin oikeasti hyvä, ehkäpä jopa tämän vuoden parhaimpia. Opeth-asteikolla ei kuitenkaan missään nimessä loistavinta jälkeä, mutta se nyt onkin enemmän makuasia. Åkerfeldtin puhdas laulu on parantunut huomattavasti vielä entisestään (eipä se ennenkään mitään kamalaa kuunneltavaa ollut) ja ne pienet uudet elementit toimivat paremmin kuin hyvin kokonaisuudessa. Tunnelmaa riittää vieläkin, vaikka vielä maalailevampiin tunnelmiin riittäisi edellytyksiä. Onneksi bändillä ei varmasti vielä ole paukut loppu ja seuraavaksi saatammekin kuulla jotain aivan erilaista Opethia.

Loistava levy mutta...

#13 kirjoitettu 12.10.2005 00:55

hyvä levy, mutta ei kyllä pärjää kolmelle edeltäjälleen mitenkään.

#14 kirjoitettu 17.10.2005 20:54

Vuoden kovin levy tähän mennessä!

#15 kirjoitettu 06.12.2005 17:19

luoja kirjoitti:
hyvä levy, mutta ei kyllä pärjää kolmelle edeltäjälleen mitenkään.


Samoilla linjoilla. Minuun ei oikeen tahdo upota nuo progeilut. Sen sijaan tällä levyllä nuo murinat on onnistunu kyllä täydellisesti.

#16 kirjoitettu 07.12.2005 03:14

Sisältää osittain keskinkertaisia kappaleita ja ei näin yllä blackwater parkin tasolle. Myös liikaa 70-luvun proge vaikutteita.