Mikseri.net

#2 kirjoitettu 21.06.2005 00:09

Niin hyvä, ettei sanotuksi saanut.

#3 kirjoitettu 21.06.2005 01:06

Herä, Suomi!

#4 kirjoitettu 21.06.2005 10:06

kirakira kirjoitti:
palasin äskettäin suomeen asuttuani vuosikaudet välillä lontoo-berliini. ahkerana musiikintuottajana tietenkin innostuin kun törmäsin sellaisiin kulttuurin voimapisteisiin kuten mikseri.net, ja aloin mielenkiinnolla koluta näyttävän ja positiivisesti rikkaan matskutarjonnan läpi.

muutama asia kuitenkin kävi hyvin nopeasti selväksi, ja herätti joukon kysymyksiä.

- miksi pitää aina pyrkiä siihen samaan lopputulokseen ja päämäärään?

- miksi r'n'b :n pitää kuulostaa juuri "r'n'b":ltä, eli siltä mikä esim. mtv:stä tulee taukoamatta?

- miksi rokin pitää...

-...vaikka housen tai trancen, pitää kuulua...


- MIKSI PITÄÄ AINA PYRKIÄ SIIHEN SAMAAN LOPPUTULOKSEEN JA PÄÄMÄÄRÄÄN?

...
...
...


Hyvä herra. Valitamme olostamme ja elämistämme aiheutunutta stressiä ja pyydämme ottamaan yhteyttä omaan lääkäriinne. Lisäksi pyydämme kuuntelemaan minun matskujani ja toistaa että trancen pitää kuulua joidenkin rajojen sisään. ...Niin no joo onhan niissä tasabiitti kaikissa, mut mun mielestä siellä on parempiaki genremahdollisuuksia (niitä on miljoonia mikserissäkin valittavana, jos et tiennyt) kuin trance jos se ei sitten olekaan trancea vaan jotain muuta.

Myös kovalevylläni viruu valmis raita jossa on lähdetty liikkeelle ideasta yhdistää psytrance ja dnb.

Ei se ole niin yksiselitteistä että kaikki on sitä samaa. Väitän ettet ole kuunnellut ihan jokaista artistia.

Niin, ja minä teen musiikkia siksi koska minä haluan, en siksi että tulisin kuuluisaksi tai keksisin jotain uutta ja mullistavaa joka jäisi historiankirjoihin. Ei. Se vaan on hauskaa.

#5 kirjoitettu 21.06.2005 12:15

miksi, miksi, miksi? Paljon kysymyksiä-vähän vastauksia...
Ehkä tämä globaalinen yhtenäiskulttuuri on turruttanut pohjoiset synapsimme-pavlovin koirina riekumme siinä missä muutkin americanalla aivonsa turruttaneet maailman kyläläiset

#6 kirjoitettu 21.06.2005 12:20

kirakira kirjoitti:

- MIKSI PITÄÄ AINA PYRKIÄ SIIHEN SAMAAN LOPPUTULOKSEEN JA PÄÄMÄÄRÄÄN?



90% muusikoista on niin mielikuvituksetonta porukkaa, ettei mitään uutta ja mullistavaa osata luoda.

#7 kirjoitettu 21.06.2005 13:28

Zitru kirjoitti:

Ei se ole niin yksiselitteistä että kaikki on sitä samaa. Väitän ettet ole kuunnellut ihan jokaista artistia.



Tietenkään ei, mutta ne erot tuntuvat olevan hyvin triviaaleja (esim. vain soundien ja ohjelmointien välillä). tarkoitin yleisempää kokonaiskuvaa jossa toivoisin näkeväni enemmän eroja; että artistit ottaisivat enemmän riskejä, kokeilisivat, seikkailisivat enemmän, takertumatta niin genren luomiin vaatimuksiin ja kuvaan musiikista; tekemällä enemmän sitä minne inspiraatio vetää (tiedän artisteja jotka eivät esim. koskaan tuo joitain teoksia päivänvaloon koska ne ovat heidän mielestään outoja, epäonnistuneita, ja sen sijaan julkaisevat vain sitä minkä kuvittelevat olevan yleisemmin hyväksyttyä. vaikkakin korostamalla näitä "epäonnistuneita" he olisivat saattaneet löytää ja tarjota jotain säkenöivää...)

tottakai sitä aina aloittaa siten että matkii esikuviaan ja toisia ympärillään. ja hyvin usein siinä epäonnistuu. mutta jos opit epäonnistumaan mielenkiintoisella tavalla, siinä on se oma juttusi.

#8 kirjoitettu 21.06.2005 13:29

rojola kirjoitti:
hmm, eilen kuuntelin yhtä vanessa maen biisiä missä se kitkutti viululla jotain beethovenin biisiä, ja siihen oli sitten lisätty dance-biitti ja jotain efektejä. minusta se ei ollut kovin hyvä juttu. mutta onko se nyt sitä innovativiisuutta sitten?


ei kuulosta minusta ainakaan!

sen sijaan että yhdistelee vain elementtejä eri tyyleistä, sisäistämällä kaikki omat vaikutteensa, oppimalla niistä ja lopulta muuntamalla ne (sekä sisäisesti että koneen softassa) joksikin omaksi, tuo aina jotain paljon mielenkiintoisempaa.

ei innovatiiviset ideat ole mitään vallankumouksellisia ja upouusia, ne on vain pieniä ehdotuksia "mitäpä jos tämä toimisikin näin?"

#9 kirjoitettu 21.06.2005 13:43

Kovin on mystistä muusikon elämä.

Jotkut haluavat olla kuten idolinsa ja lunastaa tälla tavoin jalansijansa. Tällaiset matkijat saattavat päästä pitkälle mutta vaipuvat unohdukseen kun yhtäkkiä joutuukin käyttämään omaa päätään.

Toisilla ei riitä lahjat minkään omaperäisen tai edes hienon tekemiseen. He unohtavat musiikin ja jatkavat elämäänsä yhtä tylsinä ja lahjattomina mitä ennenkin.

Kolmannet haluavat tehdä musiikkia kaikilla voimavaroillaan mutta eivät osaa suhtautua siihen tarpeeksi vakavasti ollakseen uskottavia. Ensin heille hurrataan mutta sama vitsi käy pian puuduttamaan.

Neljäntenä tulee se yksinäinen muusikko joka uhraa elämänsä sille että rakastaa musiikkia ja kokee sen olevan osa sitä ilmaisua minkä puutteen on aina mielessään tuntenut. He keksivät ja soveltavat ja he nousevat lopulta musiikin historiaan pioneereina ja legendoina. Heitä on kovin vähän mutta heidän saavutuksensa muokkaavat ihmiselämien kulkua.

Ajan ja vaivan kanssa kultakin erottuu hiekan seasta.

#10 kirjoitettu 21.06.2005 14:14

Koska uutta Jimi Hendrixiä ei ole vielä ilmaantunut

#11 kirjoitettu 21.06.2005 14:19

kirakira kirjoitti:
Zitru kirjoitti:

Ei se ole niin yksiselitteistä että kaikki on sitä samaa. Väitän ettet ole kuunnellut ihan jokaista artistia.



Tietenkään ei, mutta ne erot tuntuvat olevan hyvin triviaaleja (esim. vain soundien ja ohjelmointien välillä). tarkoitin yleisempää kokonaiskuvaa jossa toivoisin näkeväni enemmän eroja; että artistit ottaisivat enemmän riskejä, kokeilisivat, seikkailisivat enemmän, takertumatta niin genren luomiin vaatimuksiin ja kuvaan musiikista; tekemällä enemmän sitä minne inspiraatio vetää (tiedän artisteja jotka eivät esim. koskaan tuo joitain teoksia päivänvaloon koska ne ovat heidän mielestään outoja, epäonnistuneita, ja sen sijaan julkaisevat vain sitä minkä kuvittelevat olevan yleisemmin hyväksyttyä. vaikkakin korostamalla näitä "epäonnistuneita" he olisivat saattaneet löytää ja tarjota jotain säkenöivää...)

Muista nyt kuitenkin että ilman sitä turhaa massaa ei olisi myöskään mitään mikä erottuu siitä. Minun mielestäni kaikki musiikki on tarpeellista, vaikkakaan ei aina haluttua omiin korvakäytäviin tunkeutujiksi.

Jos kaikki tekisivät tätä 'säkenöivää epäonnistunutta inspiraation vetämää paatosta', niinkuin voisi sanoa, ei kukaan tekisikään mitään kovin kummoista vaan kaikki olisi sitä samaa ikävää äh öh kauheata hyvää musiikkia jota suoltaa joka tuutista.

tottakai sitä aina aloittaa siten että matkii esikuviaan ja toisia ympärillään. ja hyvin usein siinä epäonnistuu. mutta jos opit epäonnistumaan mielenkiintoisella tavalla, siinä on se oma juttusi.


Tästä tulee väistämättä mieleen M.A. Numminen..

#12 kirjoitettu 21.06.2005 15:37

Zitru kirjoitti:
Muista nyt kuitenkin että ilman sitä turhaa massaa ei olisi myöskään mitään mikä erottuu siitä. Minun mielestäni kaikki musiikki on tarpeellista, vaikkakaan ei aina haluttua omiin korvakäytäviin tunkeutujiksi.

Jos kaikki tekisivät tätä 'säkenöivää epäonnistunutta inspiraation vetämää paatosta', niinkuin voisi sanoa, ei kukaan tekisikään mitään kovin kummoista vaan kaikki olisi sitä samaa ikävää äh öh kauheata hyvää musiikkia jota suoltaa joka tuutista.



Olet oikeassa kyllä että tarvitaan hyvin yhdenmukainen aluskasvillisuus jonka tukemana kehittyneemmät lajit voivat sitten esiintyä.

Ja on sula mahdottomuus että kaikki tekisivät jotain erilaista. Sellaista tilannetta ei tule, eikä se toimisi. Mutta ei olisi uhkaksi kulttuurillemme jos kokeellisempaa toimintaa ja omaperäisyyttä olisi enemmän, vai mitä?

Kaikki musiikki ei ehkä ole tarpeellista, mutta kaikenlainen musiikinteko ja siihen liittyvä toiminta mielestäni on.


Tästä tulee väistämättä mieleen M.A. Numminen..



Hän kyllä, ja moni muu juttu musiikin historiasta myös. Punkin synty, rock'n'roll, minimalismi, "ikivihreät" pop-teokset, konemusiikki...itse asiassa koko länsimaisen pop-kulttuurin (ja tarkoitan tällä nyt kaikkea musiikkia) kehitys näyttää olevan täynnä artisteja jotka alkoivat käyttää vallitsevia tyylejä, osaamista ja teknologiaa "väärin" - ja olivat tietenkin epäonnistuneita massayleisön silmissä aluksi.

Entä jos Kraftwerkin jäsenet olisivatkin pysyneet opiskelemallaan klassisen musiikin tiellä?

#13 kirjoitettu 21.06.2005 16:56

Hei...!

Järkevintä keskustelua mielestäni mikserissa pitkään aikaan...

Kiitos!

#14 kirjoitettu 21.06.2005 18:14

ja p****t!

Ihmisen pitää tehdä/luoda sellaista musaa josta ITSE PITÄÄ..jos se sattuu olemaan vaikkapa täsmälleen samanlaista kun jonkun muunkin musa niin mitä sitten?
Pitäisikö silloin tyytyä vain kuuntelemaan sitä bändiä ja jättää oma musiikintekonsa taka-alalle?

Jos taas itseä kyllästyttää kaikki maailman n.5000000000 musiikkityyliä, eikä niistä löydä omaansa, niin sitten vaan keksimään omaa!

En tajua miksi musiikki jonka tapaista on jo tehty on huonoa?
Sivistyssanoja täyteen ahdetut argumentit joissa loppujen lopuksi on asiaa noin kolmen sanan verran pistävät pikkuhiljaa ketuttamaan!

Pura paineesi sormiväreillä!

#15 kirjoitettu 21.06.2005 23:18

poskisolisti kirjoitti:
ja p****t!

Ihmisen pitää tehdä/luoda sellaista musaa josta ITSE PITÄÄ..jos se sattuu olemaan vaikkapa täsmälleen samanlaista kun jonkun muunkin musa niin mitä sitten?
Pitäisikö silloin tyytyä vain kuuntelemaan sitä bändiä ja jättää oma musiikintekonsa taka-alalle?

Jos taas itseä kyllästyttää kaikki maailman n.5000000000 musiikkityyliä, eikä niistä löydä omaansa, niin sitten vaan keksimään omaa!

En tajua miksi musiikki jonka tapaista on jo tehty on huonoa?
Sivistyssanoja täyteen ahdetut argumentit joissa loppujen lopuksi on asiaa noin kolmen sanan verran pistävät pikkuhiljaa ketuttamaan!

Pura paineesi sormiväreillä!





Puhut mies asiaa! Kuten aiemmin totesin, jokaisella on omat motivaationsa tehdä musiikkia, eikä niitä syitä tarvitse kyseenalaistaa. Jos jonkin matskun tuottaminen on hauskaa niin mikä ettei, mene täydesti eteenpäin.

Omasta näkökulmastani VAIN jo moneen kertaan kulutetun ja kolutun musiikin toisto musiikinluonnissa ei ole mielenkiintoista. Muistan edelleen hyvin sen mysteerin ja haltioitumisen mitä ensimmäiset kuulemani levyt jostakin uudesta musiikista saivat minussa aikaan (ensin heavy metal, sitten techno, minimalismi, afrobeat jne.), ja pyrin musiikissani kohti samanlaisia päämääriä. Ja tämä ei tarkoita että musiikki on jotain upouutta - ääripään kokeilut eivät liikuta - vaan että se saisi aikaan (uuden?) tuntemuksen ja kuljettaisi minut jonnekin.

Ihmisillä on enemmän luovuutta kuin he osaavat yleensä hyödyntää.

Ja nyt argumenttini kolmeen sanaan tiivistettynä:

Puhut VAIN he

#16 kirjoitettu 22.06.2005 01:33

A.D.I.D.A.S. kirjoitti:
Hei...!

Järkevintä keskustelua mielestäni mikserissa pitkään aikaan...

Kiitos!





100% samaa mieltä.

#17 kirjoitettu 22.06.2005 12:11

Kirakira herää! Suomesta tulee Suomalaista ja Suomen näköistä musiikkia, Berliinistä, Lontoosta ja Timbuktusta tulee niiden itsensä näköistä musiikkia. Se että musiikki-metropoleilla on rautainen ote alan markkinoinnista ja näin myös markkina-osuuksista, ei tarkoita sitä, ettäkö sieltä tuleva musiikki olisi jotenkin keskimäärin parempaa tai "oikeaoppisempaa". Usein jopa päinvastoin. Suomen musiikki tarjonta ja osaaminen ovat tällä hetkellä parempaa kuin koskaan ennen, eikä kehitys varmaankaan tähän pysähdy.

Se että joka genren kaikkia vivahteita ei Suomesta löydy, johtunee enimmäkseen pienestä asukasluvusta. Kysynnän ja tarjonnan laki. Toisaalta taas esim. Suomalainen laatumetalli on ulkomaille ulottuva käsite.

Se on hyvä että tulee reissattua, mutta aina reissun jälkeen on hyvä kääntää päätä hieman kallelleen ja tarkistaa valuuko korvasta jotakin keltaista, päähän kertynyttä nestettä. Ja ne kainaloihin unohtuneet heliumpallot on hyvä jättää koneeseen Helsinki-Vantaalla, ottaa sitten jalat paljon paremmin maahan kiinni, kun astuu koneesta ulos. Se on tärkeätä!

#18 kirjoitettu 22.06.2005 12:36

Ongelmana onkin että suomesta ei näytä tulevan suomelle omaperäistä musiikkia vaan vain sitä samaa mtv-äänimakkaraa mitä kaikkialla muuallakin on (valitettavasti).

Tällä hetkellä vaikutuksen "Suomen näköisestä musiikista" ovat tehneet lähinnä REUNA, DYSTOP, PAN SONIC, AAVIKKO, IMATRAN VOIMA, ISMO ALANKO, LOST WEIGHTS ja JIMI TENORin intervision-albumi.

Lontoossa ei voi oikein puhua "lontoolaisesta" musiikista, sillä siellä on tapana luoda hybridejä, katsoa mitä maailmanlaajuisesti tapahtuu ja sulattaa se mikä innostaa. on siellä tietenkin suomeen verrattuna monikertaisempi määrä "roskaa", mutta siellä on myös hyvin tiukka tyylitaju että mikä hyväksytään. ja mielestäni tämä on vain kehittyvälle kulttuurille hyväksi, se luo haasteita ja omaperäisiä ratkaisuja niihin.

Englannin mediassa suomalainen konemusiikki on korkeassa arvossa (lähinnä pan sonicin ja imatran voiman ansiosta). samoin on se ns. laatumetalli, tosin ne puhuvat vain pohjoismaisesta metallista siellä...

#19 kirjoitettu 22.06.2005 13:14

kirakira kirjoitti:
Ongelmana onkin että suomesta ei näytä tulevan suomelle omaperäistä musiikkia vaan vain sitä samaa mtv-äänimakkaraa mitä kaikkialla muuallakin on (valitettavasti).


Tällä hetkellä vaikutuksen "Suomen näköisestä musiikista" ovat tehneet lähinnä REUNA, DYSTOP, PAN SONIC, AAVIKKO, IMATRAN VOIMA, ISMO ALANKO, LOST WEIGHTS ja JIMI TENORin intervision-albumi.


Minusta näyttää pahasti, että nuo kaksi laatikkoa ovat ristiriidassa toistensa kanssa? En tajua?

#20 kirjoitettu 22.06.2005 17:17

Haava kirjoitti:

Minusta näyttää pahasti, että nuo kaksi laatikkoa ovat ristiriidassa toistensa kanssa? En tajua?


Perustele.

#21 kirjoitettu 22.06.2005 17:21

kirakira kirjoitti:

Perustele.


Minusta vain näytti siltä. Selitä sinä mikseivät ne olisi?

Briteissä on miltei kymmenenkertaa enemmän ihmisiä kuin suomessa. Jos suomesta tulee noinkin paljon hyviä, niin eikai sitä nyt niin paljoa jäädä?

#22 kirjoitettu 22.06.2005 17:51

passe kirjoitti:
Kirakira herää! Suomesta tulee Suomalaista ja Suomen näköistä musiikkia, Berliinistä, Lontoosta ja Timbuktusta tulee niiden itsensä näköistä musiikkia. Se että musiikki-metropoleilla on rautainen ote alan markkinoinnista ja näin myös markkina-osuuksista, ei tarkoita sitä, ettäkö sieltä tuleva musiikki olisi jotenkin keskimäärin parempaa tai "oikeaoppisempaa". Usein jopa päinvastoin. Suomen musiikki tarjonta ja osaaminen ovat tällä hetkellä parempaa kuin koskaan ennen, eikä kehitys varmaankaan tähän pysähdy.



Yhdyn mielipiteeseesi kyllä ettei metropoleista tuleva musiikki ole mitään "oikeaoppisempaa", ja asia todellakin on usein päinvastoin: ne imevät paljon vaikutteita ja alan tekijöitä muista maista, joissa markkinoiden painostuksen puuttuminen takaa vapaamman, hulluttelevamman ilmapiirin. perinteisesti näitä maita ovat olleet (englannista katsottuna) islanti, venäjä, japani, saksa, balkanin maat ja myös suomi.

silti ihmettelen mitä se Suomen musiikkitarjonta ja -osaaminen todella on? näyttää että ed. viestissä mainitsemieni artistien (reuna, pan sonic, aavikko, tenor) aloittama kehityspolku ei ole kovin paljon vaikutusta tehnyt täällä; lähes kaikki vastaantulemani musiikki tähtää vain siihen samaan mtv-päämäärään tai genren uskonomaiseen kopiointiin mistä olen jo jauhanut tarpeeksi.

jos teillä on jotain ehdotuksia kuuntelemisen arvoisista suomalaisartisteista (ja täällä on korvat avoinna kaikelle), laittakaa ihmeessä vinkkejä.

#23 kirjoitettu 22.06.2005 17:57

Haava kirjoitti:

Briteissä on miltei kymmenenkertaa enemmän ihmisiä kuin suomessa. Jos suomesta tulee noinkin paljon hyviä, niin eikai sitä nyt niin paljoa jäädä?


hyvä pointti.. hyvä on sitten, ei täällä ole mitään syytä huolestua. (mut on se silti aika pieni joukko artisteja, kun ajattelee kuinka paljon täällä näitä tekijöitä on... )

#24 kirjoitettu 23.06.2005 03:41

Ei kai tässä mitään syytä heräämiseen ole jos ajattelee asiaa noiden asioiden läpi mitä avauksessa lueteltiin.

Tottakai meillä on täälläkin Idols yms. mutta niiden rantautuminen ei varmaankaan johdu siitä että niillä voitaisiin viedä musiikkikulttuuria eteenpäin, tai edes se että voitaisiin tuoda ulkomailta sitä lisää tänne.

Tietenkin meillä on meidän pakolliset ulkomailta vaikutteita ottaneet pop-artistit, ja omasta mielestä tuntuu siltä että esim. tämä RNB-Jonna ja Redrama on kovassa suosiossa juuri sen takia, että ne tekee ison maailman juttuja suomalaisittain. Jos tästä halutaan päästä eroon niin paras tapa lienee sulkea rajat, erottaa suomalaiset omaan intternettiinsä ja ampua jokainen ilmatilaan ilmestyvä satelliitti alas.

Mitä tulee mieleen näitä genrejä eteenpäin vieneistä artisteista, niin ite en juuri muita keksi kuin Miles Daviksen jazzissa ja Stevie Wonderin soulissa. Ei ne mun mielestä debytoidessaan tai edes viidellä ekalla levyllään mitään uutta ja nerokasta tuonut, vaan tekivät yksinkertaisesti paremmin sitä sen ajan "juttua" ku kukaan muu, kunnes kaikki muut muusikot yms. alan ihmiset kunnioittivat ja ihannoivat heidän taitojaan niin, että soittivatpa he mitä tahansa niin aina tuli levy-yhtiöiltä ja muusikkoystäviltä varaukseton siunaus ja kaikki mahdollinen tuki. Jos oikein muistan niin eikös Jimi Hendrix lyönyt itsensä samalla tavalla läpi Englannissa kun soitteli bluesia, rock'n'rollia ja lopulta Eric Claptonia "paremmin" kuin Clapton itse. Ihmiset tajus että "Henkka on kovempi ukko ku Eki". Siihen aikaan kun kyse ei ollut juuri muusta kuin soittotekniikasta.

Eli lyhyesti olen sitä mieltä että kannattaa hioo se MTV:n musiikkimurikka timantiksi ennen ku lähtee etsimään ihan omaa juttua, tai ainakaan tekemään töitä sen kanssa.

Vähän tollanen tilanne tuntuis nyt olevan suomalaisten ja metallimusiikin kanssa. Se kun sopii suomalaisten sävelkorvaan ja perkele-meininkiin niin että se tuntuu uskottavalta ja luontevalta. Lisäksi se voi johtua siitä että metallista löytyy klassisen musiikin vivahteita ja Suomessa on tunnetusti vahva jalansija klassisella musiikilla ja sen soittajilla. No joka tapauksessa täällä on hiottu sitä metallin timanttia paljon kovemmin kuin muualla, tai ainakaan näin suuressa mittakaavassa.

Miksikö sitten teen musiikkia? No ensinnäkin tietenkin siksi että se on kiva harrastus siinä missä puutarhanhoito tai kiekonheitto ja siinä voi kehittyä. Toinen syy on varmaan se että sitä on olemassa eikä sitä tarvitse keksiä, omaa kehitystä voi vertailla muihin eikä asia ole niin absoluuttinen kuin vaikka pituushyppy. Laskeeko matemaatikko sen ratkaisun ja lopputuloksen vuoksi että voi selvittää kuinka paljon tarvitaan aitaa pihan ympäröimiseen, vai siksi että sen voi laskea ja vielä monella eri tapaa?

Musiikki on kuitenkin abstraktein taide ja vielä yksi suurimmista(?) bisneksistä maailmassa niin nyt kyllä sohitaan tässä threadissa jättiläismäistä ampiaspesää vähintäänkin kolmikärjellä.

Lopuksi täytyy todeta että ne ketä kutsutaan muusikoiksi ovat paljon valmiimpia puhumaan musiikista ja valittamaan sen nykytilanteesta, kuin esim. tekemään asialle jotain. Niin se on aina ollut.

#25 kirjoitettu 23.06.2005 22:10

Hyviä mielipiteitä.


en5ca kirjoitti:

Mitä tulee mieleen näitä genrejä eteenpäin vieneistä artisteista, niin ite en juuri muita keksi kuin Miles Daviksen jazzissa ja Stevie Wonderin soulissa. Ei ne mun mielestä debytoidessaan tai edes viidellä ekalla levyllään mitään uutta ja nerokasta tuonut, vaan tekivät yksinkertaisesti paremmin sitä sen ajan "juttua" ku kukaan muu, kunnes kaikki muut muusikot yms. alan ihmiset kunnioittivat ja ihannoivat heidän taitojaan niin, että soittivatpa he mitä tahansa niin aina tuli levy-yhtiöiltä ja muusikkoystäviltä varaukseton siunaus ja kaikki mahdollinen tuki. Jos oikein muistan niin eikös Jimi Hendrix lyönyt itsensä samalla tavalla läpi Englannissa kun soitteli bluesia, rock'n'rollia ja lopulta Eric Claptonia "paremmin" kuin Clapton itse. Ihmiset tajus että "Henkka on kovempi ukko ku Eki". Siihen aikaan kun kyse ei ollut juuri muusta kuin soittotekniikasta.


mutta ehkäpä tuo "sen ajan jutun paremmin tekeminen" onkin sitä eteenpäin viemistä; lahjakkaat ja mielikuvitus-rikkaat artistit osaavat kyllä puskea soittoaan eteenpäin (eikä vain pitäytyä esim. samoissa blues-riffeissä) ja löytää uusia luomia musiikilleen. ja ehkä hendrix oli "parempi clapton", mutta hän ymmärsi soittaa myös äänellä ja sen ominaisuuksilla (särö, voimakkuus, väri jne.) - hän ei soittanut pelkästään kitaraa vaan koko äänisysteemiä.

lisäisin noihin genrejä kehittäneisiin artisteihin myös: BRIAN ENO, david bowie, kraftwerk, fela kuti, talking heads, björk, missy elliott...listasta voisi saada runsaankin.

Lopuksi täytyy todeta että ne ketä kutsutaan muusikoiksi ovat paljon valmiimpia puhumaan musiikista ja valittamaan sen nykytilanteesta, kuin esim. tekemään asialle jotain. Niin se on aina ollut.


ehkä pitää paikkansa? esim. englannissa on vankka näkemys siitä että hyvä pop-musiikki ei koskaan tule musiikkikouluista vaan taidekouluista...

#26 kirjoitettu 06.07.2005 13:13

Itse ainakin teen musiikkia täysin mielihalujen/tunteiden mukaan enkä koskaan kenellekään muulle, ja viimeisenä siksi että haluaisin että siitä musiikista pidettäisiin.
Se, että saa purettua tunteitaan luomalla jotain "tyhjästä", se että saa biisin valmiiksi ja on siihen itse tyytyväinen, on elämän yksi hienoimmista tunteista ja verrattavissa useisiin orgasmeihin yhtäaikaisesti.
Se, että joku muu siitä tykkää sen lisäksi on vain pientä plussaa verrattuna siihen luomisen ihanuuteen. Joskus vain tuntuu siltä että on tehtävä jotain mikä on kuultu jo kolmetuhatta kertaa aiemminkin, ei se silti vähennä mitenkään sitä mielihyvää minkä sen biisin tekemisestä saan. Näin meillä, entäs teillä?

#27 kirjoitettu 06.07.2005 14:32

Mä olen pitkälti Kirakiran kanssa samaa mieltä. Oikeasti kun luotte musiikkia niin koittakaa sinne väliin jotain vaikka ihan typerää mitä tulee mieleen. Jotain mitä ketään ei tekisi? Kokeilkaa eri juttuja, antakaa mielen vaeltaa musamaastoissa, löytäkää sieltä jotain hienoa (ei tarvi olla edes isoa) ja tuokaa se ihmisten korville.

Omaperäisyys on sana jota musta ei voi koskaan ihan liikaa painottaa.