Mikseri.net

#2 kirjoitettu 07.05.2005 16:20

Itselläni oli muutama vuosi sitten tuon tyyppisiä tapauksia pari kappaletta, mutta liikkumattomuus rajoittui lähinnä jalkoihin.

Ensimmäisen kerran pelästyin aivan suunnattomasti, kun heräsin aamulla, enkä saanut itseäni käännettyä ja nostettua sängystä. Ajan kanssa se sitten meni ohi, ehkä muutamassa minuutissa. Pitkään aikaan en ole tuollaista kuitenkaan saanut.

#3 kirjoitettu 07.05.2005 16:39

Muistan kun joskus 6-vuotiaana skidinä tuli tuollainen tapaus. En tuntenut varsinaisesti mitään kauhua enkä tuntenut irtoavani ruumiista tai mitään. Lähinnä vaan kyllästytti järjettömästi kun piti odottaa että herää, vaikka olikin jo hereillä. Siinä olikin sitten aikaa miettiä että mitä seuraavana aamuna tekisi. Oli muuten yksi mielenkiintoisimmista kokemuksista tähän mennessä.

#4 kirjoitettu 07.05.2005 17:49

Minulla on monestikkin ollut näitä ikäviä herätyksiä, missä käsi tai kädet ei toimi johtuen vääränlaisesta nukkuma-asennosta. Ei sitä tosin aamulla muista, että on nukkunut kokoyön jotenki käden/käsien päällä ja sitä on ihan kauhuissaan, kun ei pysty käsiä liikuttamaan ja kun toisella kädellä koittaa sitä "kuollutta kättä" niin se tuntuu hiukan kylmenmältä, mutta siinä on vähän tuntoa jäljellä. Tosin onneksi olen jo oppinut mitä tehdä.. nopein tapa on vain nostaa käsi ylös ja alkaa pyörittelemään rannetta heti kun siihen palaa kontrolli.

Yhden kerran olen onnistunut tuon tekemään jotenkin molemmilla käsillä ja siinä oli kikkailua, että aluksi sain kädet sellaiseen asentoon, jotta niihin taas palaisi kontrolli.. se oli aika pelottavaa.

DjLime muokkasi viestiä 17:50 07.05.2005

mitään unista johtuvaa juttua tuskin on tapahtunut, mutta tuo liippasi aika läheltä aihetta.

#5 kirjoitettu 07.05.2005 19:40

Kerran on käynyt. Ei niin kauhean selkeästi mutta kuitenkin. Kävi siis niin että aamulla herätessäni tajusin makaavani sängyssä, ja aina kun nousin niin nousinkin 'unessa', ja vähän matkaa horjuen mukamas edettyäni päädyin taas makaamaan siihen sänkyyn. Kyllä siinä vähän aikaa oli sellainen olo että häh. Omituinen olo, ei voinut liikuttaa oikeata ruumistaan. Vähän jännitti. Mutta sitten jonkun viiden minuutin päästä heräsinkin. Mikäs siinä.

#6 kirjoitettu 07.05.2005 22:47

Minulla on ollut täsmälleen samanlaisia kokemuksia kuin Airolalla, juuri lähinnä päiväunien yhteydessä. Samaan tilaan liittyy kohdallani poikkeuksetta myös unimaailman ja todellisuuden sekoittuminen. Yleensä tämä ei ole kovin miellyttävää, mutta aina mielenkiintoista.

#7 kirjoitettu 07.05.2005 23:27

sebh kirjoitti:
Tämä on tapahtunut minulle kerran. Illalla kun olin nukahtamassa tai sitten olin jo nukahtanut mutta heräsin tähän tilaan. Pelkäsin oikeasti niin paljon että yritin huutaa sillä olin ihan varma että sängyn vierellä istui joku/jotain. En tietenkään onnistunut huutamaan ja se oli todella pelottavaa.

Pelottavin koko jutussa oli että minun kädet liikkuivat itsestään. Eihän se pitäisi olla mahdollista? Mutta minä en niitä liikuttanut enkä tuntenut. Tuntui kun olisin ollut ruumiini sisällä mutta en missään yhteydessä siihen. Silmät olivat auki joten pystyin näkemään kaiken.

Onko kellään muulla ollut vastaavaa?


Onneksi ei. Saatanan pelottavaa.

#8 kirjoitettu 07.05.2005 23:55

Miulla ei ole mainitunlaista tapahtumaa tullut vastaan mutta monesti käy niin että "todellisuus alkaa ennen kuin uni loppuu" eli saatan tiedostaa olevani hereillä ja pystyn puhumaan ja kuulen kaiken "oikeasta maailmasta" mutta näen edelleenkin näkemääni unta vielä parikymmentä sekuntia "ylimääräistä".

Omalääkärini selitti hommaa sekä tuota halvausjuttua jotenkin siten että on olemassa jokin.. ilmeisesti hormoni tai joku kemiallinen hässäkkä aivoissa joka "ylläpitää" unta (mie en kovin paljon tajua lääkärijutuista).. eli kun tätä "ainetta" alkaa erittyä aivoihin (?) aivot asettuvat johonkin unitilaan ja motoriset funktiot (liike ja muut) asettuvat lepotilaan (tai jotain). Joskus tämä kemiallinen tasapaino järkkyy jolloin jolloin tajunta palaa normaalitilaan mutta kemiallisen oikun takia ihmisen "liikekoneisto" luulee vielä olevansa unitilassa sen pienen hetken kun kroppa "ei toimi".

Eli kyseessä olisi "aivokemiallinen" toiminnehäiriö.

Yritän kysyä hiukan selkeämpää selvitystä seuraavan kerran kun näen tuota samaista tohtoria. Jospa se tällä kertaa selittäisi saman suomeksi eikä niillä latinankielisillä termeillä.

-H

#9 kirjoitettu 08.05.2005 04:38

Ei ole tuollaista tapahtunut. Jotain sen kaltaista ehkä, muttei mitään niin voimakasta ettei kontrollia halutessaan kehoonsa saisi.

Ei sillä, että haluaisin aina kontrollin pitääkään..

#10 kirjoitettu 08.05.2005 13:03

Alle kouluikäisenä tuota "unihalvausta" esiintyi minulla aina silloin tällöin. Vieläkin sitä esiintyy harvakseltaan. Periaattessahan tuo ei ole mitenkään ihmeellistä tai luonnotonta, vaan ainoastaan tavallista syvempi rentoutumisen tila. Tietysti, jos ei tilan syytä ymmärrä niin onhan se silloin kieltämättä hieman pelottavaa, mutta on todellakin suuri vääryys nimittää sitä "taudiksi". Nykyään olen ryhtynyt harjoittelemaan säännöllisesti rentoutumista, jotta kykenisin saamaan aikaan tuon tilan myös tietoisesti, eikä pelkästään vahingossa heräämisen yhteydessä aamulla. Toistaiseksi en ole kuitenkaan onnistunut tietoisella ponnistuksella saavuttamaan tätä tilaa yhtä täydellisesti. Ja tosiaan, kuten joku jo asiaa sivusi, tämä on nimenomaan se rentoutumisen tila, joka on kaikista otollisin "ruumistairtautumisen" suorittamiselle. Helpointa tämä on saavuttaa aamuyöstä, jos laittaa kellon soimaan esim. 05:00 tai jopa 04:00 riippuen hieman nukkumaanmenoajasta.

#11 kirjoitettu 13.05.2005 12:51

Itselleni varsin jokapäiväinen (lähes) ongelma joka todellakaan ei tunnu vieläkään hyvältä. Toisin kuin yleensä, suurimman osan unihalvauksista koen juuri nukahtamisvaiheessa varsinkin, jos olen valmiiksi väsynyt ja rentoutunut.

Lähes poikkeuksetta käy niin, että olen päässyt tietoisesti unikynnyksen yli ja iskee paniikki. Tämän seurauksena en pysty liikuttamaan ruumistani vaikka tiedän olevani hereillä-->aniikki kasvaa. Kun loppujen lopuksi saan kontrollin kehooni, nousen yleensä vauhdilla pystyyn istumaan ja sydän pompottaa. Välillä tässä tilassa silmät on auki ja näen kaiken, yleensä silmät ovat kuitenkin kiinni. Sitä nykyään pelkää mennä jo nukkumaan..

#12 kirjoitettu 31.05.2005 15:03

Just just. Tämä tunne on hirvittävä.Minulle on tullut kymmeniä kertoja tämä tila. Tunnelma lähtee kehittymään niin että juuri kun luulet nukahtavasi jäätkin ihan outoon tilaan hermoja nykii tai hermot jotenkin antaa pahoja säväreitä ja silloin aina tiedän mitä on tulossa..yleensä tila on tullut selällään nukkuessa viimeksi 6 kertaa kuitenkin kyljellään. Uh en pystynyt liikkumaan ja hermopäissä(kai ne on ne ) sytki ja tunsin kirjaimellisesti kuolevani jos en pääse hereille. Yritän pois tilasta jollakin liikkeellä pyrin saamaan jonkun paikan liikkeelle hengitystä kiihdytettyä tai ihan mitä tahansa että herään.Pahan läsnä oloa en ole kokenut jotkut kuulemma kokevat mutta siinä tilassa kun kuulet muiden liikeet ja puheen mutta itse et voi vastata etkä liikkua tulee mieleen kuolema ja se tunne on mulla ainakin että vetää syvemmälle puoleensa joku mustajuttu huh. Mutta kaverini oli irtaantunut kropastaan saman jutun seurauksena kun oli eka kerran tullut toisella kerralla oli tuntenut että joku seisoi pihalla ja käveli seinän ja hänen snkynsä ja hänen lävitseen ja kaveri ei voinut liikkua huh-huh.Kaveri kertoili olleensa kauhuissaan ja joku toinen kerta hän oli nukkunut kylellään (koska hän sanoo myös että selällään tulee se halvaus helpommin) oli tunne että ovella on joku ja sitten olikin tajunneensa olevansa taas siinä piinapenkissä, kaveri sanoi että hän sai jalan heilumaan ja heilautti itsensä hereille ja samantien oli kuulunut juoksu askeleita makarinovelta poispäin...ei ollut kuulemma tarvinnu nukkua sen jälkeen sinä yönä.Onneksi ei mulla tollaisia mutta tunne että jos et saa itseäsi hereille kuolet on taatusti kaikien aikojen kammottavin kokemus yleensä. Kuitenkin olen kiinnittänyt huomiota milloin tila"laukeaa päälle" jumalaton stressi; fyysinen esim. Olet viikonlopun viettänyt kosteissa merkeissä ja valvonut tai toisaalla liika nukkuminen. Se on omituista että tuota oloa ei tule oikeen ajateltuakaan hereillä ollessa mutta kun se tulee niin aina iskee oikeat kuoleman pelot mutta kun herää ja käy juomassa vettä ja jatkaa uunia se menee ohi ja kokojuttu on niinkun painajainen. En suosittele vaikka mikä on tätä tilaa kellekkään. Joka ei ole kokenut ja kokee sanon kaksi neuvoa; laita liikkeelle väkisin sormi tai joku jalka ati kiihdytä hengitystä tai sitten jos on pokkaa anna olon viedä kuulemma nukahtaa itse en uskalla antaa olon viedä vaan olen aina onnistunut herättämään itseni. Huh kauheeta mutta jotenkin niin mielenkiintosta.

#13 kirjoitettu 31.05.2005 16:19

makes69 kirjoitti:
Just just. Tämä tunne on hirvittävä.Minulle on tullut kymmeniä kertoja tämä tila. Tunnelma lähtee kehittymään niin että juuri kun luulet nukahtavasi jäätkin ihan outoon tilaan hermoja nykii tai hermot jotenkin antaa pahoja säväreitä ja silloin aina tiedän mitä on tulossa..yleensä tila on tullut selällään nukkuessa viimeksi 6 kertaa kuitenkin kyljellään. Uh en pystynyt liikkumaan ja hermopäissä(kai ne on ne ) sytki ja tunsin kirjaimellisesti kuolevani jos en pääse hereille. Yritän pois tilasta jollakin liikkeellä pyrin saamaan jonkun paikan liikkeelle hengitystä kiihdytettyä tai ihan mitä tahansa että herään.Pahan läsnä oloa en ole kokenut jotkut kuulemma kokevat mutta siinä tilassa kun kuulet muiden liikeet ja puheen mutta itse et voi vastata etkä liikkua tulee mieleen kuolema ja se tunne on mulla ainakin että vetää syvemmälle puoleensa joku mustajuttu huh. Mutta kaverini oli irtaantunut kropastaan saman jutun seurauksena kun oli eka kerran tullut toisella kerralla oli tuntenut että joku seisoi pihalla ja käveli seinän ja hänen snkynsä ja hänen lävitseen ja kaveri ei voinut liikkua huh-huh.Kaveri kertoili olleensa kauhuissaan ja joku toinen kerta hän oli nukkunut kylellään (koska hän sanoo myös että selällään tulee se halvaus helpommin) oli tunne että ovella on joku ja sitten olikin tajunneensa olevansa taas siinä piinapenkissä, kaveri sanoi että hän sai jalan heilumaan ja heilautti itsensä hereille ja samantien oli kuulunut juoksu askeleita makarinovelta poispäin...ei ollut kuulemma tarvinnu nukkua sen jälkeen sinä yönä.Onneksi ei mulla tollaisia mutta tunne että jos et saa itseäsi hereille kuolet on taatusti kaikien aikojen kammottavin kokemus yleensä. Kuitenkin olen kiinnittänyt huomiota milloin tila"laukeaa päälle" jumalaton stressi; fyysinen esim. Olet viikonlopun viettänyt kosteissa merkeissä ja valvonut tai toisaalla liika nukkuminen. Se on omituista että tuota oloa ei tule oikeen ajateltuakaan hereillä ollessa mutta kun se tulee niin aina iskee oikeat kuoleman pelot mutta kun herää ja käy juomassa vettä ja jatkaa uunia se menee ohi ja kokojuttu on niinkun painajainen. En suosittele vaikka mikä on tätä tilaa kellekkään. Joka ei ole kokenut ja kokee sanon kaksi neuvoa; laita liikkeelle väkisin sormi tai joku jalka ati kiihdytä hengitystä tai sitten jos on pokkaa anna olon viedä kuulemma nukahtaa itse en uskalla antaa olon viedä vaan olen aina onnistunut herättämään itseni. Huh kauheeta mutta jotenkin niin mielenkiintosta.


Mielenkiintoista... Oikea toimintatapa tällaisessa tilanteessa nimenomaan on se, että antaa asioiden tapahtua itsestään pysytellen itse pelkkänä passiivisena tarkkailijana. Useimmiten tällaisen toimintatavan seurauksena on spontaani ruumiistairtaantuminen (itselläni tällaiset yleensä tosin kestävät vain 5-10 sekuntiin, ehdin päästä ehkä makuuhuoneesta olohuoneseen ja tuurilla naapurin seinän läpi). Tuo "panikoiminen" itse asiassa vaan lisää sitä järjetöntä pelontunnetta. Tuohonkin ilmiöön voi tottua (niin kuin mihin tahansa muuhunkin "epämiellyttävään"). "Tottumisen" myötä tuo ilmiö itse asiassa muuttuu paljon lievemmäksi ja harvinaisemmaksi.

#14 kirjoitettu 31.05.2005 18:22

Olen vielä huomannut sen, että kun saa itsensä taas "eloon" on noustava ja karistettava pienetkin unen rippeet silmistään ja sen jälkeen vasta uudelleen unta koittamaan. Muuten tuohon (ainakin itse) jää sahaamaan yhä uudestaan ja uudestaan eikä enää tahdo päästä siitä oravan pyörästä pois ennen kun nukahtaa.

Jos tähän tilaan jään "vellomaan", tapahtuu monia kivoja lisäefektejä. Näitä ovat esim. unen ja todellisuuden sekoittuminen, ajan hukkaus, saatat luulla olevasi hereillä kunnes heräät oikeasti ja taas nukahdat, et enään tiedä mikä on todellisuutta. Ja tähän kokemaasi todellisuuteen sekoittuu usein pahat hallusinaatiot (jotka ovat sekunttien pituisia unen pätkiä), joita luulet todeksi.. Vaikea selittää.

Kerrankin makasin parisängyllämme kyljellään huoneen perällä olevaa ovea katsellen. Tyttöystäväni tuli ovesta, käveli minua kohti ja ryömi minun ylitseni sängyn toiselle puolelle eli selkäni taakse. Kun käännyin sitten katsomaan, sänky takanani oli tyhjä; En huomannut katkosta todellisuuden ja unen välillä missään vaiheessa. Tyttöystäväni oli lähtenyt töihin 2 tuntia aiemmin.

Kivaa..! En suosittele

#15 kirjoitettu 31.05.2005 22:02

Juu.. Monesti on käyny niin että kun mukamas herään ja yritän nousta niin en kertakaikkiaan pysty siihen mitenkään vaikka kuinka yritän.

#16 kirjoitettu 31.05.2005 22:56

gerana kirjoitti:
Juu.. Monesti on käyny niin että kun mukamas herään ja yritän nousta niin en kertakaikkiaan pysty siihen mitenkään vaikka kuinka yritän.


Joo-o, ei aamua ilman tuota ilmiötä.

#17 kirjoitettu 31.05.2005 23:32

Enpä sitten tiedä liittyykö tämä oikeastaan unihalvaukseen, mutta apinan aivoillani kuvittelen että tämä minun "oireeni" on ilmiö joka estää mieleni siirtymisen tuohon unihalvauksen tilaan; eli kyseessä on ns. sätkähtäminen. Tätä tapahtuu minulla verrattain usein ja yleensä nukahtamisen yhteydessä. Ruumiini herättää minut uneen siirtymisestä sätkähtämällä voimakkaasti, tuntuu lähes siltä kuin joka lihas ruumiissa jäykistyy ja lennähdän usein (tyttöystäväni mukaan) jopa useiden senttimetrien korkeuteen sängystä täysin vaakatilassa. Tämä on täysin spastinen reaktio johon minulla ei ole minkäänlaista kontrollia, mutta herään siihen lähes poikkeuksetta.

On täysin mahdollista että tämä on aivan eri laatuinen juttu kuin unihalvaus, mutta MuTu tuntumalta tämä tuntuisi luontaiselta hylkimis-reaktiolta sille tilalle. Eli, ruumiini sanoo että ei saatana, nyt ei lähdetä leikkimään tuollaiseen tilaan. Enpä tiedä mikä on totuus, mutta näin voisi heikkomielinen kuvitella.

#18 kirjoitettu 01.06.2005 16:17

Joo siis tuo nytkähtäminen ja sen aiheuttama herätys voi ollakin esteenä unihalvaukselle hitonhyvin ajateltu!!
Olen sairaanhoito alan ammattilainen ja tunnen kohtalaisen paljon ihmisen Anatomiaa/Fysiologia ja voisin kuvitella tuon johdonmukaisesti olevan eräänlainen suojakeino unihalvausta kohtaan...siis minulle tuo sopii, joskus nytkähdän hereille juuri kuvaamallasi tavalla hitto täähän menee mielenkiintoiseksi.

#19 kirjoitettu 01.06.2005 19:50

Jep, minullakin tuo hereille nytkähtäminen on useimmiten ollut esteenä ruumistairtaantumisen suorittamiselle. Juuri kun olen menettämässä kaiken tietoisuuden fyysisesen kehoni olemassaolosta, säpsähdän hereille erittäin voimakkaaseen putoamisen tunteeseen. Tosin jos tämän vaiheen yli pääsee menettämättä hermojaan, niin luvassa on tosiaan varsin psykedeelisiä kokemuksia unen ja toden rajamailla. Suosittelen ehdottomasti!

LauriT muokkasi viestiä 19:50 01.06.2005

#20 kirjoitettu 03.06.2005 00:34

Minulle käy usein aamuyöstä sillä tavalla, että unessa alkaa tuntua kuin joku painaisi kädellä voimakkaasti mahaani (kutian mahasta helposti ja siksi se on ahdistavaa) ja sitten uni alkaa hämärtyä ja tajuan sen olevan unta. Yritän herätä mutta se on vaikeaa. Kun herään, sydän hakkaa ja hengästyttää.

#21 kirjoitettu 21.06.2005 23:47

NORTON kirjoitti:
Ei ole tuollaista ollut, mutta muista epämiellyttäviä juttuja kylläkin. Pari kertaa olen herännyt pimeässä huoneessa siten, että en ole muistanut kuka olen tai missä ole, eikä millään aineilla ym. ollut osuutta pelissä. Siinä iskee silmitön paniikki. Kerran taas hourin, että sellainen sumumainen, ilkeännäköinen nainen oli ylläni ja "sukelsi" mahaani. Se oli mielenkiintoista, koska mahani meni tosiaan siitä sekaisin, tai olis se ollut jo aiemminkin. Jonkinlainen psykosomaattinen homma siis.


Se on se mikä lie noita-akka. Oot kattonu liikaa Mysteries, Magic and Miraclesia

SaastanenHippi muokkasi viestiä 23:53 21.06.2005


Kerran on minulla tullut omituinen unikohtaus. Tuntui, että ruumis painoi ainakin 1000 kiloa ja heti sen jälkeen tunsin, että jalkani leijuvat. En saanut silmiä auki. Tunsin vain, kun jalat kohosivat kattoa kohti. Hikoilin myös aivan perkeleesti.

SaastanenHippi muokkasi viestiä 00:23 22.06.2005


yllämainittuja säpsähdyksiä kärsin yleensä päiväunien aikana.

#22 kirjoitettu 22.06.2005 02:40

Mäkin aina silloin tällöin "sätkähdän" yöunien yhteydessä. En ole kokenut unihalvauksen kaltaista koskaan, mutta etenkin pienempänä nukkumaanmennessä saatoin nähdä todella nopeatempoisen, ehkä noin sekunnin mittaisen todella ahdistavan tai muulla tavoin hyvin erikoisen, mutta erittäin todentuntuisen unen ja se päättyi aina hereille säpsähtämiseen.

K-mikko muokkasi viestiä 02:44 22.06.2005

Tuo unihalvausjuttu kuulostaa perkeleen ahdistavalta. Voikohan ihmiselle, joka kokee tuota kovin useasti, tulla jonkinlaista pelkoa nukkumaanmenoon tjsp.?

#23 kirjoitettu 22.06.2005 02:54

heti ku otettiin puheeksi nämä säpsähtämis jutut, mä oon osa tätä ryhmää.. en ole koskaan ollut tuossa tilassa mistä puhutte, mutta joskus säpsähdän hyvin paljon ja hyppään sen muutaman sentin, joka vaatii lihaksia, kun kyseessä on yli sata kiloinen järkäle.. mutta siis juu, olen säpsähtänyt..

#24 kirjoitettu 12.07.2005 21:44

itsekin olen unihalvauksen kokenut (aika ufo juttu) mutta totta on.
Ihmeellisiä juttuja tapahtuu unen ja valvetilan Välissä.
Kerran potkasin jalallani melkein sohvan vieressä olevan pöytälampun nurin kun säpsähdin.

Jonkun teorian mukaan on olemassa eräänlainen neljäs ulottuvuus (tunnetaan myös mm: nimellä seitsemäs taivas )

Netistä löytyy jos haluaa tietää enemmän...

*Hajoaa pää*

#25 kirjoitettu 12.07.2005 22:25

Mullekki (<--- kirjoitusvirhe) on tullut tollasia kohtauksia ja ne on ihan perseestä. Kelaan aina et nyt sitä on sitte halvaannuttu tai jotain. Kauheeta tollanen

Sit on niitä kun ei jaksa nousta tuolista ja hakea kolmen metrin päästä kahvikuppia, mut se nyt sit taitaakin (<----noin se kirjotetaan oikein ,vaan yks k-kirjain) olla laiskuutta.

Juu

#26 kirjoitettu 12.07.2005 22:31

Airola kirjoitti:
Käyn nukkumaan. Tunnen pientä painetta. Olen hereillä. En saa silmiäni auki. Olen hereillä. En saa sormiani liikkeelle. Olen hereillä. En voi liikkua. Tulee outo tunne. Aivan, kuin lähtisin lentoon. Yhtäkkiä tunnen sunnatonta pelkoa. Minun on saatava liikutettua edes sormeani. Ei onnistu. Silmätkään eivät aukea. Ahdistaa. Tunnen, että irtoan itsestäni niskani kautta. Pakko saada sormet liikkeelle. Keskityn. Keskityn. Keskityn. Ahdistaa. Keskityn. Irtoan itsestäni. Ahdistaa. Keskityn. Saan liikautettua pikkusormeani. Saan liikautettua kättäni. Saan silmäni auki. Mieletön helpotus.

Tämä tuli tuosta poltergeist -ketjusta mieleen, enkä ollut oikein varma sopisiko tämä sinne mukaan.

Onkos muilla vastaavanlaista juttua tapahtunut? Itse ihmettelin kauan mistä asiasta oli kyse, mutta hetken googlattuani löysin unitauteja hakemalla tämän unihalvaus -nimisen ongelman.

Joillain tämä ilmenee mukavana tunteena ja kokija tuntee leijailevansa lähiympäristössä. Jotkus taas tuntevat jonkin pahan läsnäolon unihalvauksen aikana. Joitain se vain pelkästään ahdistaa etenkin siinä vaiheessa, kun tulee se "ruumiista irtautumisen" tunne. Tämä viimeinen pätee minuun.

Yleensä tuo on tapahtunut, kun olen yrittänyt nukkua päiväunia. Ensin se tapahtuu kerran. Sitten jos yrittää uudestaan nukahtaa, niin alkaa taas tuntea kuinka silmät tuntuvat oudon raskailta ja käsiä on vaikea liikuttaa. Silloin pitää äkkiä avata silmät ja nousta istumaan. Siihen sitten jää päiväunet.

Erittäin mielenkiintoisesta ilmiöstä on kyse, vaikkakin se loppujenlopuksi omalla kohdallani aina alkaakin tuntua erittäin ahdistavalta.

Tässä muutama linkki aiheeseen liittyen:
http://www.skepsis.fi/...
http://tutkielmat.uta....
http://fi.wikipedia.or...
http://watarts.uwaterl...
http://www.dreamsnight...



Hm.. Erikoista. Kuulostaa hieman Lucid- unelta. Tosin Lucid unet ovat unia, joissa tajuat olevasi unessa. Niitä minullekkin on tapahtunut useasti ja niitä varten pystyy jopa treenaamaan

http://www.hoyhensaare... <-- tuolta löytyy ohjeita lucid- unien aikaansaamiseksi.

Mutta aika pelottava tuo sinun kokemuksesi lähinnä siksi, että se on uusiutunut Toivottavasti, en itse koe.

Yöllä olen joskus herännyt ja ihmetellyt mikä makaa naamani päällä, sitten olen huomannut että se on käteni. Sitten olen yrittänyt liikuttaa sitä mutta kun olen maannut sen päällä niin se on puutunut täysin, että en edes tunne sitä. Joudun heittämään sen toisella kädellä pois ja jatkamaan nukkumista

#27 kirjoitettu 12.07.2005 22:52

Bluefever kirjoitti:

Hm.. Erikoista. Kuulostaa hieman Lucid- unelta. Tosin Lucid unet ovat unia, joissa tajuat olevasi unessa. Niitä minullekkin on tapahtunut useasti ja niitä varten pystyy jopa treenaamaan

http://www.hoyhensaare... <-- tuolta löytyy ohjeita lucid- unien aikaansaamiseksi.


Noita Lucid-juttuja olen itsekin kokenut erittäin usein. Nykyisin on tosin jäänyt vähän vähemmälle. Pienenä saatoin joskus kesken painajaisunen havaita, että kyseessä on vain uni. Sitten yritin kaikin keinoin herätä siitä ja sitten myöhemmin opinkin, että kun unessa huutaa niin lujaa kuin mahdollista, niin herää. Niin minä ainakin pienenä painajaisista osasin päästä pois.

Teini-iässä taisi noita tajuamistilanteita sattua eniten. Yleensä lähdin lentoon mahdollisimman pian tajuamisen jälkeen. Sitten myöhemmin alkoi tulla vähän vaikeuksia hallita toimintaa. Vaikka kuinka tajusin, että se uni on vain unta ja vaikka kuinka yritin päästä lentoon, ei se onnistunut sitten millään. Varmaan liittyi jotenkin sen ajan henkiseen tilaani.

#28 kirjoitettu 12.07.2005 23:02

Nimenomaan Airolan kuvaamia tapauksia on tullut monestikin. Aluksi pelästyin saatanasti, mutta myöhemmin sitä on oppinut käsittelemään. Olisikohan tuo yllä kuvattu Lucid-uni ollut kyseessä, kun yleensä tajuan nukkuvani, mutta kroppaani en pysty liikuttamaan vaikka kuinka pinnistäisin. Harvinaisen vittumainen tilanne, kun ei halua jatkaa enää nukkumista sen ahdistuksen takia, mutta itseään ei saa liikkelle millään. Nykyään yritän liikuttaa raajojani niin pitkään, kunnes ne todella liikkuvat ja tuosta tilasta pääsee hereille. Joku mainitsikin, että selällään maatessa tuo tila tulee helpommin, oon itse huomannut saman asian.

Toinen juttu on tosiaan nukkumisasennosta johtuva raajojen puutuminen, mutta se ei taas liittyne unihalvaukseen.

Helpottavaa kuulla, että muillakin on tapahtunut tällaista.

docey muokkasi viestiä 23:08 12.07.2005

Luinpa tuon höyhensaaret-linkin takaa Lucid-unista, ja totesin että niistä ei ollutkaan kyse, vaan nimenomaan tuosta aloitusviestissä kuvatusta unihalvauksesta.

#29 kirjoitettu 12.07.2005 23:04

Ymmärtääkseni noi sätkähdykset ja putoamiset johtuu usein voimakkaasta ja nopeasta rentoutumisesta, lhakset ikään kuin "kimpoaa" takaisin jäykkyyteen.

Lucidit on aika tyylikkäitä.

Pienenä mä olin vielä parempi niissä kuin nyt, mulla oli niissä "kaukosäädin". eli kun en tykännyt unesta, menin siinä kyykkyyn ja laitoin silmät kiinni, ja uni vaihtui välittömästi.

se oli siistiä.

#30 kirjoitettu 04.01.2008 22:53

NORTON kirjoitti:
Ei ole tuollaista ollut, mutta muista epämiellyttäviä juttuja kylläkin. Pari kertaa olen herännyt pimeässä huoneessa siten, että en ole muistanut kuka olen tai missä ole, eikä millään aineilla ym. ollut osuutta pelissä. Siinä iskee silmitön paniikki. Kerran taas hourin, että sellainen sumumainen, ilkeännäköinen nainen oli ylläni ja "sukelsi" mahaani. Se oli mielenkiintoista, koska mahani meni tosiaan siitä sekaisin, tai olis se ollut jo aiemminkin. Jonkinlainen psykosomaattinen homma siis.


Joo itsellä tuollaisia ollu kanssa. tosin silleen että on ollut halvaantuneena ja joku tullut mahaan ja kutiaa ja tuntuu todella pahalta mahasta ja ahdistaa. onneksi nuo sentään jäänyt lapsuuteen

#31 kirjoitettu 04.01.2008 22:58

Flava kirjoitti:
Ymmärtääkseni noi sätkähdykset ja putoamiset johtuu usein voimakkaasta ja nopeasta rentoutumisesta, lhakset ikään kuin "kimpoaa" takaisin jäykkyyteen.

Lucidit on aika tyylikkäitä.

Pienenä mä olin vielä parempi niissä kuin nyt, mulla oli niissä "kaukosäädin". eli kun en tykännyt unesta, menin siinä kyykkyyn ja laitoin silmät kiinni, ja uni vaihtui välittömästi.

se oli siistiä.



Erityisen siistiä on se jos tajuaa unen aikana että näkee unta niin voi ajatuksen voimalla tuottaa hahmoja uneen ja tehdä ihan mitä vaan lain ja fysiikanlain vastaista

Phazon muokkasi viestiä 23:04 04.01.2008


Täytyypä tehdä tuostakin threadi