Mikseri.net

#2 kirjoitettu 15.04.2005 19:05

SaastanenHippi kirjoitti:

Sitten yhtäkkiä joku huusi nimeäni toiselta puolen baaria. Tämä ääni kantautui korvaani ja oli selvästikkin paljon selkeämpi ja äänekkäämpi ääni kuin humalaisten meteli ja musiikki yhteensä.


Sama kuin ihminen on tehokkainta herättää sanomalla hänen oma nimensä. Aivot oma kumma laitos. Ne sudattavat tiedostomattomasti pois vaikka mitä... tai korostavat.

#3 kirjoitettu 15.04.2005 19:08

SaastanenHippi kirjoitti:
Miksi ihminen kuulee oman nimensä kovaäänisissä bileissä tms. vaikka mistään muusta hän ei selvää saisikaan?

Tällaista aloin jonkun aikaa sitten miettimään. Olin kohtalaisen täydessä baarissa. Menoa ja meininkiä oli eikä oikeastaan kuullut mitään, mitä muut puhui. Sitten yhtäkkiä joku huusi nimeäni toiselta puolen baaria. Tämä ääni kantautui korvaani ja oli selvästikkin paljon selkeämpi ja äänekkäämpi ääni kuin humalaisten meteli ja musiikki yhteensä.

Perin omituista


En ole lukenut tätä mistään kirjasta tai kuullut asiantuntijalta, vaan ihan omasta kokemuksesta olen asian päätellyt: kun kuulet puhetta kymmenien tai satojen ihmisten suusta yhtä aikaa, on puheen oltava jollain tavalla sinua koskettavaa tai huomiosi herättävää, kuten erityisen kovaääninen huutaminen tai juuri nimesi mainitseminen. Jos olet ajatuksissasi, etkä kuuntele mitä kaverisi puhuu, huomiosi kuitenkin kiinnittyy puheeseen heti kun hän sanoo nimesi. Jne.

#4 kirjoitettu 15.04.2005 19:39

Välillä se oman nimen kuuleminen on myös erittäin kiusallista - varsinkin jos tilanne ei sitä suo!

Kävelee kaupungilla. Kuulee jonkun kutsuvan sua nimeltä. Käännyt ja huomaat erittäin kiusallisen ihmisen, jonka kanssa et juuri nyt jaksaisi puhua.

Mutta en osaa sanoa, mikä siinä on, että ihminen erottaa oman nimensä tai itseensä kohdistuvan asian paremmin, kuin jonkin muun. Ehkä se on jonkinlainen 'reaktio'? :b

#5 kirjoitettu 15.04.2005 19:41

Pallopää astraaliruumis kirjoitti:

Mikälie "coctail-ilmiö".


Coctail ilmiä on hieman eriasia. Se on sitä, että pystyy erottamaan yhden äänilähteen satojen joukosta. Se siis perustuu kongnitioon. Tuossa oli kysymys siitä, että se oma nimi kiinnittää huomiosi sieltä kaiken seasta. Toki se vaatii sen, että aivot erottavat sen nimen sieltä sotkusta.

#6 kirjoitettu 15.04.2005 19:42

Cocktail-ilmiöpä hyvinkin; valikoivaa tarkkaavaisuutta. Tämä taisi olla Treismanin suodatinvaimennusteoriasta... Aivoissa on semanttinen tunnistussysteemi, "mentaalinen sanakirja", jossa se oma napa on hierarkkisesti, yllätys, aika keskeisellä sijalla. Oma nimi siis livahtaa tietoisuuteen haluamattakin.

#7 kirjoitettu 15.04.2005 19:47

Haava kirjoitti:
Coctail ilmiä on hieman eriasia. Se on sitä, että pystyy erottamaan yhden äänilähteen satojen joukosta. Se siis perustuu kongnitioon. Tuossa oli kysymys siitä, että se oma nimi kiinnittää huomiosi sieltä kaiken seasta. Toki se vaatii sen, että aivot erottavat sen nimen sieltä sotkusta.

Eikös koko cocktail-ilmiön nimi juonnu siitä, että kutsuilla, jossa on kova puheensorina, oma nimi tai jokin muu itselle tärkeä käsite erottuu tahtomattaankin puheensorinan joukosta? Sillä siis ei ole tietoisen tarkkaavaisuuden suuntaamisen kanssa mitään tekemistä, se on tahatonta. Käsittääkseni tämä oli alunperinkin osa kritiikkiä Broadbentin jyrkkää suodatinteoriaa vastaan, jonka mukaan tarkkaavaisuuteen pääsevät ärsykkeet ovat ihan kiinni tarkkailijan itsensä tietoisesta suuntautumisesta.

Miksi juuri cocktail...? Pyörivätkö psykologit yleensäkin jossain pintaliitococktailkesteillä...

#8 kirjoitettu 16.04.2005 02:23

jrnn kirjoitti:
Haava kirjoitti:
Coctail ilmiä on hieman eriasia. Se on sitä, että pystyy erottamaan yhden äänilähteen satojen joukosta. Se siis perustuu kongnitioon. Tuossa oli kysymys siitä, että se oma nimi kiinnittää huomiosi sieltä kaiken seasta. Toki se vaatii sen, että aivot erottavat sen nimen sieltä sotkusta.

Eikös koko cocktail-ilmiön nimi juonnu siitä, että kutsuilla, jossa on kova puheensorina, oma nimi tai jokin muu itselle tärkeä käsite erottuu tahtomattaankin puheensorinan joukosta? Sillä siis ei ole tietoisen tarkkaavaisuuden suuntaamisen kanssa mitään tekemistä, se on tahatonta. Käsittääkseni tämä oli alunperinkin osa kritiikkiä Broadbentin jyrkkää suodatinteoriaa vastaan, jonka mukaan tarkkaavaisuuteen pääsevät ärsykkeet ovat ihan kiinni tarkkailijan itsensä tietoisesta suuntautumisesta.

Miksi juuri cocktail...? Pyörivätkö psykologit yleensäkin jossain pintaliitococktailkesteillä...


Helvetti soikoon ihmiset, työhän tiiätte kaikesta jotain,Mikä mun koiran nimi on?

#9 kirjoitettu 16.04.2005 12:07

Kai silläkin jotain vaikutusta on että oman nimensä on kuullut satoja, tuhansia, satojatuhansia jne. kertoja. Jos on kuullut jonkin biisin monen monituista kertaa niin kyllä senkin sitten samantien tunnistaa jo ensimmäisestä soinnusta, vaikka sellaiset biisit joita ei ole aikaisemmin kuullut menee helpommin ohi korvien. Tai jotain. Tulihan tarpeeksi epäselvästi?

#10 kirjoitettu 16.04.2005 13:20

jrnn kirjoitti:

Eikös koko cocktail-ilmiön nimi juonnu siitä, että kutsuilla, jossa on kova puheensorina, oma nimi tai jokin muu itselle tärkeä käsite erottuu tahtomattaankin puheensorinan joukosta?


Olen ymmärtänyt, että coctail-ilmiössä on nimeomaan kysymys siitä, että sieltä poheensorinasta pystyy kuuntelemaan mitä keskustelua tahansa, eivätkä ne muut keskustelut häiritse. Heh... Jos sen kaiken mötäkän nauhoittaa cd-levylle, niin eipä siitä paljon selvää saa.