Mikseri.net

#2 kirjoitettu 17.09.2004 13:17

Seuraavan unen näin puoli vuotta sitten, mutta se on syöpynyt harvinaisen elävästi mieleeni. Olen siis mies ja 25v.

Uni alkoi siitä, että ajoin autolla äitini kanssa kohti asuntoa. Oli vasta varhainen iltapäivä, mutta oli täysin pimeää katuvaloja lukuunottamatta. Ilma oli sakean sumuinen ja taivaalta satoi lunta. Sumu ei ollut normaalia vesihöyryä, vaan jotakin muuta jonka alkuperästä kenelläkään ei ollut tarkkaa tietoa. Varmaa oli ainoastaan, että planeettamme eli viimeisiä hetkiään.

Lähipiiristäni ainoastaan minä tiesin, että maailma loppuisi seuraavana päivänä. Kaikki kadut olivat tyhjiä, sillä lähes kaikki olivat sisätiloissa ulkoilman ollessa tukalaa hengittää. Ainoa ääni oli omituisesti kaikuva tuuli.

Jätimme auton parkkipaikalleni ja menimme tekemään viimeisen tarkistuksen asuntooni, että minulla on kaikki tarpeellinen mukanani. Kaikki oli kuitenkin hämäystä, sillä en saisi ottaa mukaan muuta kuin paketissa saamani Samsung- kännykän jossa oli muistikirjassa ainoastaan yksi nimi: The One. Muuta en tulisi tarvitsemaan siellä mihin olin menossa.

Olin kertonut kaikille lähteväni ulkomaille määräämättömän pituiseksi ajaksi työtehtäviä hoitamaan. Matkani oikeaa tarkoitusta minulla ei ollut lupaa paljastaa kellekään, kuten ei muillakaan jotka lähtisivät kanssani. Ymmärtääkseni olin ainoa maastamme, joka oli lähdössä, mutta muista maista olin saamassa muutaman kymmentä matkakumppania. Lähtö tapahtuisi seuraavana päivänä kahdelta, Hollannin Amsterdamista. Perillä minun olisi soitettava "The One"- nimiselle henkilölle, joka kertoisi mihin minun on mentävä jatkoyhteydelle päästäkseni.

Jätin oman puhelimeni sekä avaimeni äidilleni ja halasin häntä jäähyväisiksi, tietäen etten näkisi häntä enää koskaan. Hän lähti mukanaan kassillinen tavaroita jotka kuuluivat hänelle. Istuin alas ja jäin hetkeksi tuijottamaan seinää. Hetken päästä ovikello soi, ja tyttöystäväni tuli hyvästelemään minut. Hän yritti vielä viimeisen kerran muuttaa päästöstäni lähteä, mutta tiesin etten enää voisi perua lähtöäni. Hyvästelin hänetkin, ja hänkin poistui luotani viimeisen kerran.

Hänkään ei ikinä saanut tietää, mikä oli ihmiskunnan todellinen historia.

Kauan sitten toisella planeetalla asuva ihmisrotu oli jättänyt maapallolle sen ensimmäiset asukkaat, joukon nuoria lapsia. Heidät jätettiin perustamaan planeetallemme uutta sivilisaatiota, vailla muistikuvia aiemmasta elämästään. Tiettyjen yksilöiden tiettyjä jälkeläisiä sekä heidän jälkeläisiään seurattiin kautta sukupolvien. Minä olin yksi seuratuista.

Uudisasutuksen suorittaneen planeetan tiedemiehet olivat onnistuneet siinä missä maapallon asukkaat eivät: he tiesivät tarkan ajankohdan koska maapallon ilmakehä luhistuu lopullisesti ja planeetta muuttuu asuinkelvottomaksi. Näin ollen he aikoivat evakuoida kaikki seurantaansa kuuluvat ihmiset, mukaanlukien minut. Juuri tämän vuoksi olin lähdössä Amsterdamiin. "The One" ei ollut syntyperältään maapallon asukas. Hän järjestäisi kyydityksen toiselle planeetalle, joka tultaisiin asuttamaan minun ja muiden matkalaisten jälkikasvulla.

Nämä kaikki asiat kävin lävitse mielessäni päiväkirjaani kirjoittaen samalla kun koneeni lensi kohti Hollantia. Pian olinkin jo kokouspaikalla, joka oli suuri vihreä niitty. Muutaman kymmentä ikäistäni ihmistä eri puolilta maapalloa seisoi niityllä kanssani. Pian paikalle saapui The One, keski-ikäinen mies, joka kertoi kyytimme saapuvan piakkoin ja kehotti luomaan viimeisen silmäyksen kotiplaneettaamme, joka eli viimeisiä tuntejaan. Katsoin niittyä, jota väsynyt, romahtamaisillaan oleva ilmakehä ympäröi sumullaan. "Kyytimme on täällä", mies sanoi, ja kaikki pimeni.

Heräsin omasta sängystäni tyttöystäväni vierestä. Halasin häntä herättämättä ja nousin keittämään aamukahveja.

#3 kirjoitettu 17.09.2004 16:56

Jouh, joskus ihan pentuna (n. 12v) näin erittäin aidon tuntuisen unen, jonka kirjoitin ylöskin ja luultavasti siksi muistan sen edelleen. Elikkä unessa ei paljoa sen kummempaa tapahtunut kuin että olin perheeni kanssa autolla (itse olin vasemmalla puolella takapenkillä) vanhaa mutkikasta maantietä. Tulimme liian lujaa loivaan oikealle kaartavaan mutkaan jossa oli silta ja vastaan tuleva auto ohitti traktoria sillalla, jolloin molemmat kaistat olivat tukossa. Isä ohjasi vasemmalle pusikkoon, mutta auto hypähtikin ojasta suoraan joen vastapenkkaan (harmaata kiveä) ja tapahtui siis törmäys ilmassa. Auto putosi veteen ja alkoi hiljalleen täyttyä vedellä. Etupenkillä olleet vanhempani olivat verissään ja retkottivat miten sattuu, pikkuveljeni näytti nukkuvan. Itse en saanut huudettua ja auto täyttyi pikkuhiljaa vedellä. Tuskallisen hitaasti auto täyttyi vedellä, mutta tajuntani ei kaikonnutkaan missään vaiheessa. Olin veden allaja katselin ikkunasta kun veden kelmun läpi näkyi ihmisiä hädissään katsomassa tapahtunutta. Heräsin ilman puutteeseen. Enkä nukkunut koko loppuyönä. Painajaisia näkyy sillointällöin, mutta tuo on yksi niistä kaikkein pahimmista.

Juuri kun olen nukahtamassa tulee näitä hetkellisiä "putoamisia", joista herää hätkähtäen. Menin (oikeasti, en unissani) about kuukausi sitten täällä helsingissä sellaiseen free drop-hommeliin, jossa tiputetaan äijä selkä edellä 35 m vapaalla pudotuksella verkkoon. Kokemus oli melko häkellyttävä, aivan sama fiilis kuin noissa unissa, mutta se että siitä ei herännytkään vaikka niin oletti heti tuon tunteen tullessa oli se paras osuus. Suosittelen jos jossain pääsette kokeilemaan.

Biosexual M, Miespuolinen 25 v.

#4 kirjoitettu 17.09.2004 18:57

wiren kirjoitti:
mä näin viime yönä unta siitä kun isäni pakotti serkkutyttöni ottamaan suihin. Menin siitä kertomaan äidille että käypäs katsomassa mitä äijä touhuaa. Äiti meni kieltämään josta tuohtuneena isä leikkasi äidiltäni pään irti sirpillä.

pankaa paremmaksi... taitaa olla vähän työstressiä päällä...


:o Eipä tuosta oikein voi paremmaksi (tai pahemmaksi) laittaakkaan.. Tahtoisitko kertoa enemmän itsestäsi? Ota hyvä asento ja niitä punaisia ja kovia karamelleja siitä sohvan vierestä ja anna tulla. Lapsuudesta asti.
Juu, on niitä aika kieroja ollu, esimerkiksi kun tuolla uusnatsikeskustelussa vaahtosin niin tulihan se uniinkin, mutta häveliäisyyssyistä jätän yksityiskohdat kertomatta....

#5 kirjoitettu 17.09.2004 18:59

mun painajainen on kun valkoiseen pukeutunut musta hiuksinen tyttö tulee kirveen kaa ja hakkaa mut!

#6 kirjoitettu 19.09.2004 09:37

Pari päivää Beslanin koulukaappauksen jälkeen näin unta,että oma kouluni oli kaapattu,kaappaajat olivat koulun opettajia...Itse pääsin viime hetkellä kipuamaan kouluni katolle jossa näin kuinka koulun ilmastointikanaviin työnnettiin ruutia ja räjähteitä,ja tikku perään koulu räjähti juuri kun hyppäsin katolta pyöräni kanssa,koulu oli todella korkea,mutta minä ja kaksi kaveriani selvisisimme pudotuksesta naarmuitta.Jatkoimme ajoamme kotiani kohti,mutta kun yritin soittaa äitilleni puhelinlinjat olivat tukossa,äitini pyörtyi surusta.

Sukupuoli:mies
Ikä:14½

#7 kirjoitettu 19.09.2004 10:25

Onhan niitä painajaisia tullut nähtyä..

Pienenä inhosin japanilaisten animaatioiden isoja silmiä älyttömän paljon, en tiedä miksi. No mutta ne tuli kerran uniini, ne jahtasivat mua mustassa isossa tilassa ja juoksin niitä karkuun. Juoksuni oli ihan sairaan hidasta ja ne silmät sai mut kiinni. Sitten mulle tuli semmoset silmät. o.O

Joskus 4-5 vuotta sitten olin iltapäivisin semmosessa puistossa, jossa sai askarrella, leikkiä ja tätä rataa. No kerran olin tehnyt siellä semmoisen ihmeukkelin, jonka vartalo oli vanha puinen lankakerän torso ja pää oli puolikas puinen pallo. Niiden välissä oli vaaleanpunainen kankaanrepale.
Eräänä yönä sitten näin semmosta unta, että olin kotonani. Yhteen huoneeseen ei saanut mennä, koska se puu-ukkeli asui siellä. No minä uteliaana tyttönä kurkkasin ovesta sisään. Yhtäkkiä alkoi tuntua ihan sairaan kova imu sinne huoneeseen ja jouduin sisään. Siinä oli semmoinen outo kieleke, josta meinasin pudota, mutten pudonnutkaan. (Siellä oli myös lokkeja.)
Karkasin huoneesta ja piilouduin eteiseen. Sieltä semmoinen pelottava ukkeli tuli ja ilmiselvästi etsi minua. IIK! Onneksi uni loppui tuohon.

Tyttö, kohta 14.

#8 kirjoitettu 21.09.2004 17:52

painajaisia on nähty.. tippumisesta sen verran että joka kerran kun nukahdan ''tipun uneen'' niin sanotusti. Tuttua?
Tippumisen jälkeen alkaa aina uni.

Hmm.. painajaisia. Pienenä näin aina unta että olimme perheemme kanssa kesämökillämme. Olin veljeni kanssa uimassa, kunnes yhtäkkiä maa alkoi tärähdellä ja juoksimme veljeni kanssa mökille. Katsoin pelokkaana mökin ikkunasta ulos ja näin jättiläisen. Jättiläinen sanoi että haluaa syödä äitini. Katsoin unessa itkevää äitiäni ja juoksin ulos mökistä, kunnes huomasin että jätti oli tarttunut minuun ja piti minua nyrkissään, kunnes heräsin.

Uni on toistunut kolmisen kertaa. Ja joka kerta olen herännyt samassa kohtaa. Tuolloin olin 6-vuotias pikku tytteli

#9 kirjoitettu 23.09.2004 01:51

Jees poks! En tiedä miksi, mutta pelkään Kummelin yhtä skets
iä nimeltä "Duo Tremolo.

Toissa yönä tuli nähtyä semmonen uni, että ajoin autolla jossain Kangasalan Kisarannan lähettyvillä missä tuo "Duo Tremolo" on kuvattu. Olin itse menossa kuvaamaan kyseistä sketsiä ja minulle se on painajainen. Kun Heräsin, niin se sketsi pyöri todella nopealla kelauksella alusta loppuun päässäni koko ajan, ja sitten kuulin vielä jotakin kolinaa (ilmeisesti Aamulehti tuli), ja se sai ihan hysteeriseksi. Huomasin että huoneen oveni on auki ja kuulin kun mutsi yskäs olkkarissa, ja huomasin, että oli nukkumassa sielä, niin se helpotti, ja nukahdin melkein heti.




Ne, jotka eivät ole tuota sketsiä nähnyt, niin ladatkaa jollain haku ohjelmalla tuo Duo Tremolo. Se on hyvä mutta pelottava! (Minun mielestä)

#10 kirjoitettu 24.09.2004 12:17

Viime yönä näin unta, että olin kolmen kaverini kanssa uimassa, sellaisella uimarannalla, joka kovasti muistutti uimarantaa, jossa lapsena kovastikkin vietin aikaa. Tosin tämä unen rannan kallio jatkui veteenkin, eikä siis muuttunut hiekkapohjaiseksi. Olemme sen verran kaukana rannasta uimassa, että kun me ja rannalla oleva väki huomaa hain, emme enää ehtisi uimaan rannalle. Onneksi aivan lähellä on jokin metallinen hökötys, johon kiipeämme pakoon haita. Se ei kuitenkaan kestä sillä emme saa sitä tasapainoiseksi ja se rakentuu vain muutamasta ohuesta metalliputkesta, jotka ovat toisissaan kiinni. Lopulta se ei siis enää kestä ja meidän on pakko koittaa uida rannalle. Minä pääsen rannalle, jossa kultani odottaa. Veteen alan heitellä kiviä jotta hai kiinnostuisi niistä ja jättäisi kaverini rauhaan. Mutta eipä se hai niistä kiinnostunut ja niinpä se syö ja raatelee kaverini. Näitä jäljelle jääneitä palasia tulee lokit noukkimaan vedestä ja kantavat niitä johonkin pois. Palaset kiiltävät hopeisina aina joltakin puolelta, vähän kuin kalojen suomut. Itken rannalla kuolleita kavereitani ja inhoan sitä uimapaikkaa.

Siihenpä sitten heräsin. Sitä en käsitä mistä moinen uni tuli. Kavereitani en ole nyt pahemmin nähnyt, mitään hai -aiheista ohjelmaa tai puhetta ei ole ollut. Ja siellä uimarannalla en ole käynyt pitkään aikaan.

Naispuoleinen henkilö olen ja ikää on yhdeksäntoista vuotta.

Zareling muokkasi viestiä 12:19 24.09.2004

Kuulostaapa tyhmältä tuo kivien viskominen, mutta unessa se oli täysin järkevää toimintaa..

#11 kirjoitettu 24.09.2004 12:40

Omiin uniini, varsinkin painajaisiin liittyy usein näyttämö. Yksi vahvimpia unikokemuksiani on seuraava: Olen näyttämöllä, siis tiedän olevani, mutta verhot ovat kiinni. Unessa kuva on näyttämön edestä. Verhot aukeavat ja olen yhtäkkiä järvellä (silti vieläkin näyttämöllä) ja vampyyri ajaa minua moottoriveneellä takaa järvellä, ja juoksen järven pintaa pitkin karkuun vampyyria. Lopulta pääsen saareen ja vampyyri ei pääse sinne. Omituista kyllä tämä vampyyri vaikuttaa "hyvältä tyypiltä" unessa, mutta silti tunnelma on pelottava. Muuta en muista koska näin unen joskus 10-vuotiaana.

Toinen uneni liittyy siihen että katson silloisen kotitalomme takaparvekkeelta takapihalle (kyseessä on siis omakotitalo). Jälleen kerran piha toimii selkeänä näyttämönä, sen aistin unessa. 2 miestä on takapihalla, joista toinen istuu pöydän päällä, ja pöytä on kaadettu sivuttain toisen päälle, jonka pöytälevy on halkaissut puoliksi. Toinen mies nauraa kun toinen on niin tuskissaan, ja tunnen voimattomuutta ja pelkoa koska en voi puuttua tilanteeseen. Enempää en muista tästäkään unesta koska näin tämän vielä aiemmin kuin tuon vampyyriunen, ehkä 8-vuotiaana.

Lisäksi muistan sellaisen tippumisunen lapsuudesta, jolloin olen Grand Canyon-tyyppisessä autiomaassa, ja tipun alas tuollaiselta ylänkövuorelta mitä Grand Canyonissakin on. Tiedän että tipun seuraavalle tasanteelle, jonne tiedän olevan 300 metriä. Tiedän myös sen että minun pitäisi käytännössä kuolla, ja mietin ilmassa että nyt sitä sitten kuollaan, mutta toivon ihan satasella ettei niin kävisi. Sitten tipun tasanteelle, eikä minulle käy mitään. Muistan unesta erityisen hyvin sen hyvin realistisen tunteen jaloissani kun tipun. Ja sen kaikkivoipaisuuden tunteen, ikään kuin voisin mielelläni hallita omaa kuolevaisuuttani, sitä että jos haluan olla kuolematon niin voin jos vain uskon siihen. Myös n.8-vuotiaana koettu uni.

Toivottavasti noista saa jotain...

Olen mies, 21-vuotta.

#12 kirjoitettu 24.09.2004 13:28

Hei ja kiitos tuhannesti unistanne!
Olemme ottaneet muutaman käyttöön dokumenttiimme,ja lukiessamme näitä unia, voimme sanoa että jo on sairasta shittiä..

Mut joo, kiitos ja nukkukaa hyvin!!

#13 kirjoitettu 24.09.2004 13:57

iso -M- kirjoitti:
Hei ja kiitos tuhannesti unistanne!
Olemme ottaneet muutaman käyttöön dokumenttiimme,ja lukiessamme näitä unia, voimme sanoa että jo on sairasta shittiä..

Mut joo, kiitos ja nukkukaa hyvin!!


Voisko sen dokumentin nähdä jossain muodossa jossain vaiheessa? Edellytyksenä ei ole se, että juuri oma uneni olis siinä, vaan ihan mielenkiinnosta...

#14 kirjoitettu 29.09.2004 10:09

heips!
Dokumenttimme voi nähdä huomenna 30.päivä, meidän koulussamme, eli Lohjan amiksessa.
Me ei oikein mielellämme lähdetä lähettelemään sitä, mutta tervetuloa tänne katsomaan. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

#15 kirjoitettu 29.09.2004 12:40

iso -M- kirjoitti:
heips!
Dokumenttimme voi nähdä huomenna 30.päivä, meidän koulussamme, eli Lohjan amiksessa.
Me ei oikein mielellämme lähdetä lähettelemään sitä, mutta tervetuloa tänne katsomaan. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.



Ei taida sinne asti päästä, mutta kerrohan toki kenen unet siinä on ja minkä arvosanan saitte. Ja millä arvosteluilla.

#16 kirjoitettu 09.10.2004 01:53

Devil in a Record kirjoitti:
sit mä olen hukkunu kovan virauksen seurauksena padon ritilää vasen.


Näin on itseasiassa käynt eräälle tutulleni. Tosin tukehtui, kun pidätti hengitystään loppuun saakka. Eräs kamalimpia kuviteltavissa olevista kuolemista. Minun mielestäni.

#17 kirjoitettu 09.10.2004 02:08

wiren kirjoitti:
näen painajaista että joudun Lohjan Amikseen...


Siis eikö kukaan osaa tulkita unia!!? Täällä on henkilö, jota koettelee suuret vaikeudet! Painajaiset ovat vaarallisia ihmisen psyykkeelle. Oman vauvansa omalla kalulla hakkaaminen kuoliaaksi on lievää vielä. Auttakaa nyt tätä koeteltua ihmistä!

#18 kirjoitettu 09.10.2004 02:24

Siis painajaiset on itseasiassa aika karmeita joillekkin. Minun tapauksessani ne on vain outoja.

Esim. eräs uneni muuttui painajaiseksi, kun en saanutkaan ampua haulikolla ovesta tulevia isokokoisia pahiksi/amiksia, vaan ne halusi ainoastaan napata jonkun toisen hepun ja tulivat hakemaan minun asevarastoni pois. Se oli aivan karmeaa.

Toisaalta on pahempaa nähdä fantasia unia, sillä aamulla koko päivä tuntuu olevan yhtä painajaista, koska asiat eivät olekkaan, niin kuten unessa. Todellisuus on karmeampi, kuin mikään painajainen koskaan voi olla.

#19 kirjoitettu 20.10.2004 14:15

Elikkä, aikaahan sen dokkarin ensi-iilasta on jo, mutta hyvin pärjättiin. Saatiin numeroksi femma eli täällä amiksissa täyden pojot! Perusteluja ei nyt tarkalleen muista, mutta kaiken kaikkiaan kehuttiin erittäin hyväksi kokonaisuudeksi

Ja vielä kun muistaisi että keiden tarinat me siihen valittiin, johonkin nekin paperit on hautautuneet..

#20 kirjoitettu 20.10.2004 14:25

iso -M- kirjoitti:
Elikkä, aikaahan sen dokkarin ensi-iilasta on jo, mutta hyvin pärjättiin. Saatiin numeroksi femma eli täällä amiksissa täyden pojot! Perusteluja ei nyt tarkalleen muista, mutta kaiken kaikkiaan kehuttiin erittäin hyväksi kokonaisuudeksi

Ja vielä kun muistaisi että keiden tarinat me siihen valittiin, johonkin nekin paperit on hautautuneet..


Eikös se selviä sitä leffaa ja tätä threadia vertailemalla? Olisi kyllä minustakin mielenkiintoista tietää, jos vaan jaksatte...

#21 kirjoitettu 20.10.2004 20:19

Twight kirjoitti:
wiren kirjoitti:
näen painajaista että joudun Lohjan Amikseen...


Siis eikö kukaan osaa tulkita unia!!? Täällä on henkilö, jota koettelee suuret vaikeudet! Painajaiset ovat vaarallisia ihmisen psyykkeelle. Oman vauvansa omalla kalulla hakkaaminen kuoliaaksi on lievää vielä. Auttakaa nyt tätä koeteltua ihmistä!



rofl

#22 kirjoitettu 21.10.2004 08:09

Siinä oli oikeus pysyä anonyyminä, eli siinä on pelkät nimimerkit ja osa tarinoista oli soneplazasta. Saako tiedustella mikäs kiinnostus kertojiin on, kun välttämättä ei niitä tunnekaan?