Mikseri.net

#42 kirjoitettu 04.12.2023 14:03 Muok:04.12.2023 14:05

Jostain luin et about 40 millisekuntia ois se raja minkä alkaa jo mieltää eri ääneks. Ite koen et pienemmätkin erot vaikuttaa siihen miltä biisi kuulostaa vaik niitä ei osaakkaan kuulija niin yksilöidä.

Mut siis sit jos ei halua koko raitaa käydä läpi niin korjaa vaan ne mitkä kuulet olevan epätahdissa tai käy läpi ne osat mitkä tuntuu muhjusilta ajotuksen suhteen.

Ite kokisin et 100ms on jo aika iso fiba taimissa mut tietenkin se vähän riippuu asiayhteydestä.

Sunt1o muokkasi viestiä 14:03 04.12.2023

Niin ja lisään vielä et omasta mielestä basson taimissa oleminen on sillein noista tärkeintä, komppikitaroissa ja etenkin leadeissä se ei tunnu olevan niin ikävä juttu jos taimi on vähän väljää.

Mutta tietysti tää riippuu myös siitä mitä ne soittaa. Esim tommonen rytmikäs metallidemppaus on paljon jykevämpää jos se menee taimissa ja etenkin et kaikki kitarat lyö sen iskun just samaan aikaan.

#43 kirjoitettu 04.12.2023 14:11

En tiedä auttaako tämä, mutta itse koen, että pelkkä metronomi taustalla helpottaa taimausta. Kun nauhoitan, niin laitan mutelle turhia raitoja. Sooloja soittaessa tietty fiiliksen vuoksi kiva saada jotain taustaa.

#44 kirjoitettu 04.12.2023 15:20

Tää kitaroiden editointi ja taimissa oleminen melkein ansaitsis oman keskustelun.

#45 kirjoitettu 04.12.2023 19:28

IT kirjoitti:
Mietin tässä vaan sitä, että mitenkä tuo onnistuu tuo komppien kohdalleen pistäminen ajallisesti käytännössä?

editoit audioraitaa. reaperille löytyy muistaakseni noin 719 videota joutubesta miten se tehdään.

yks keino joka voi auttaa paremmin rytmissä pysymiseen äänitysvaiheessa on laittaa taustalle soimaan joku nopeampirytminen nakutus, jos rumpurytmi on jotenkin erityisen väljä. lisäksi erityisesti biisin alussa tapahtuva rytmisähellys voi vähentyä, jos laittaa biisin alkuun muutaman ylimääräisen tahdin jota pikkauskäsi veivaa soittamatta (tai soittamallakin, ja leikkaa äänityksen alkamaan varsinaisesta oikeasta kohdasta). se auttaa rytmiin kiinni pääsemiseen että sitä ei tarvi tehdä muiden kuullen.

IT kirjoitti:
Mutta nämä uudet cover versiot, jotka mulla on nyt YouTubessa, niin kävin noita projektitiedostoja tutkailemassa, ja olisinkin kysynyt että mikä on se kynnys siinä viipeessä taikka edistämisessä, että hommaan kannattaa ylipäätään ryhtyä?

omalla kohdalla teen sen heti kun ei kuulosta hyvältä. jos sitä ei itse kuule, kyseessä on pulmallinen tilanne.

Ja toisaalta kun samankin tahdin sisällä usein on niin, että varsinkin ne ekat iskut edistää ja loppupäässä ei, niin kuinka ne voisi laittaa kohdilleen ilman että esim. 4 minuutin ja 120 BPM piisissä täytyy käydä manuaalisesti erikseen läpi kaikki 480 iskua?

modernit softat osaa kvantisoida raitoja kohtuullisen automaattisesti, mut mä teen sen mieluummin aina käsin että voi tehä jokaisen korjausratkasun sen perusteella mikä tuntuu ja kuulostaa parhaalta. jos biisissä on kymmenen räppiraitaa tuplauksineen niin sit ne käydään äänne kerrallaan läpi ja korjataan jos sitä halutaan. työlästähän se joskus on, mut silleen saa siistiä jälkeä.

(siistillä jäljellä en tarkota tässä tapauksessa välttämättä täysin gridiin menevää konemaisen tarkkaa rytmiä, vaan kaikkien biisin raitojen toisiaan tukemista samassa groovessa, oli se sitten kuinka konemaisen tasainen tai häiriintynyt nytkähtely tahansa.)

Olisinkin kysynyt, että jos joku tietää aiheesta paremmin, niin onko tuollaisilla alle 100 millisekunnin hetkittäisillä heitoilla siellä seassa mitään käytännön merkitystä, jos neljäsosanuoteillakin on jo kestoa päälle 400 millisekuntia?

100 millisekuntia on tossa tapauksessa kuitenkin jo kuudestoistaosan pitunen, ja 1/16 on vielä musiikillisesti niin merkittävä kesto, että sen suurunen heitto rytmissä on omaan korvaan vaan ihan selvä kämmi joka tulee korjata, koska se muuttaa rytmiä erilaiseksi kuin sen oli tarkoitus olla. (off-chancena jos sellanen virhe kuulostaa hyvältä niin totta kai sen voi jättää, mut sit virhe on tapahtunut sävellys-/sovitusvaiheessa kun valkkasi huonomman rytmin.)

harvemmin kyse on jostain millisekuntimäärästä, koska kaikki pienetkin erot vaikuttaa siihen fiilikseen mikä biisistä tulee. se pitää vaan osata kuulla.

#46 kirjoitettu 04.12.2023 19:59

veezay kirjoitti:
100 millisekuntia on tossa tapauksessa kuitenkin jo kuudestoistaosan pitunen, ja 1/16 on vielä musiikillisesti niin merkittävä kesto, että sen suurunen heitto rytmissä on omaan korvaan vaan ihan selvä kämmi joka tulee korjata, koska se muuttaa rytmiä erilaiseksi kuin sen oli tarkoitus olla. (off-chancena jos sellanen virhe kuulostaa hyvältä niin totta kai sen voi jättää, mut sit virhe on tapahtunut sävellys-/sovitusvaiheessa kun valkkasi huonomman rytmin.)



Tuosta 1/16:sta olen samaa mieltä. Sitten jos käy vielä niin, että vaikkapa basso on 1/16 etukenossa ja komppikitara 1/16 jäljessä saman iskun kohdalla niin kyllä se grooveen vaikuttaa aika isosti.

Paljon riippuu tietysti siitäkin mikä instrumentti on kyseessä; jos tiukka pilliriffi on 1/32 jäljessä sen kyllä kuulee hyvinkin selvästi koska pillien ääni syttyy jo luonnostaan vähän viiveellä kun taas esim. miksauksessa hiljempaa soivien urkujen makaavien sointujen kohdalla sointujen vaihtumisen tarkkuuteen kiinnittää harvemmin tuskin minkäänlaista huomiota.

#47 kirjoitettu 05.12.2023 02:10

IT kirjoitti:

Ensinnäkin, niin kuinkas se on noissa vanhemmissa levytyksissä esim. Rockin puolella ennen kuin DAW:t tekivät tuloaan studioihin? Esim. 1960-, 1970-, tai 1980-luku? Jäikö ne soittajien/laulajien virheet sinne levytyksiin kuitenkin sitten?



Papat on kertoneet että nuo olivat niitä aikoja kun muusikot vielä osasivat soittaa instrumenttejaan.

Lähtökohtaisesti on aina mahdollista soittaa biisit siten, että sinne ei jää sellaisia taimausvirheitä jotka kuulijat kokee häiritseviksi. Joiltakin se saattaa vaatia useampia ottoja. Useimmat ammattimuusikot onnistuvat soittamaan riittävän tarkasti jopa livetilanteessa.

Pienet taimausheitot tuovat osaltaan biisiin sitä kuuluisaa "groovea". Nämä heitot ovat kuitenkin yleensä niin pieniä ettei ihmiskorva koe niitä asiaankuulumattomiksi.
AC/DC:n rytmiryhmän viiveestä oli joku suomalainen väitellytkin tässä jokunen vuosi sitten. En nyt muista montako millisekuntia se Phil Ruddin kompin viiveheitto oli, mutta on pomminvarmaa ettei tuottajat sitä ole digitaalivuosina sieltä yrittäneetkään laittaa kohdilleen.

#48 kirjoitettu 05.12.2023 08:06

Jos en ihan väärin muista, niin Beatles joutui soittamaan ekaa levytysbiisiään studiossa yli 50 kertaa ennen kuin otos oli George Martinin mielestä kelvollinen levylle.

Kun korjausmahdollisuudet olivat rajalliset (=olemattomat) ja raitoja ei ollut käytettävissä juuri yhtä enempää, niin homma piti hoitaa maaliin soittamalla. Veikkaan, että tuo oli yksi syy studiomuusikkojen joukon syntymiselle: tarvittiin ukkoja joilta homma onnistuu korkeintaan muutamalla otolla koska studioita oli vähän ja sitä myöten tuntihinnat ilmeisen suolaisia. Jos käsi alkoi täristä studiossa niin äijä pantiin pihalle takaovesta ja seuraava ukko otettiin sisään etuovella jonottavien ehdokkaiden joukosta.

Tottakai tuolla systeemillä levyille jäi kaikenlaista rajallisesta studioajasta johtuvaa erilaista virhettä jotka nykyisin varmaan korjattaisiin. Muistaakseni joskus oli olemassa sitäkin koulukuntaa, että biisin tempon pitäisi tasaisesti kiilata loppua kohti joten se ei välttämättä ole virhe koska siihen pyrittiin. Vastaavasti tempon lasku oli synneistä lähes pahin.

Lueskelin muutamia keskusteluja aiheesta. Aika monet näyttävät olevan sitä mieltä, että sellaista ei kannata korjata joka ei häiritse tai jolla ei ole kokonaisuudessa sen isompaa roolia. Kaiken korjaamista tarkasti gridiin ei suositellut oikeastaan kukaan.

#49 kirjoitettu 05.12.2023 08:28

AnttiJ kirjoitti:

Tottakai tuolla systeemillä levyille jäi kaikenlaista rajallisesta studioajasta johtuvaa erilaista virhettä jotka nykyisin varmaan korjattaisiin. Muistaakseni joskus oli olemassa sitäkin koulukuntaa, että biisin tempon pitäisi tasaisesti kiilata loppua kohti joten se ei välttämättä ole virhe koska siihen pyrittiin. Vastaavasti tempon lasku oli synneistä lähes pahin.

Lueskelin muutamia keskusteluja aiheesta. Aika monet näyttävät olevan sitä mieltä, että sellaista ei kannata korjata joka ei häiritse tai jolla ei ole kokonaisuudessa sen isompaa roolia. Kaiken korjaamista tarkasti gridiin ei suositellut oikeastaan kukaan.

Näinpä juuri. Minun makuuni nykylevytykset ovatkin usein "liian virheettömiä" ja myös liian samanlaisia soundiltaan. Esim. svengaavan rockin nopeutuminen loppua kohti on ok.

#50 kirjoitettu 05.12.2023 08:44 Muok:05.12.2023 08:46

IT kirjoitti:
Silmiini osui lisäksi sellainen juttu netissä, että se kuinka paljon taimausvirheet vaikuttavat kappaleen grooveen riippuu myös genrestä... Eli esim. just elektronisessa tanssimusiikissa ja metallimusiikissa taimausvirheitä ei juuri saisi olla, mutta kun siirrytään enemmän soulin taikka jazzin puolelle, niin ne virheet taimauksessa ei ole ihan niin suuri synti...

Kyllähän se miltä ne kuulostaa riippuu aina asiayhteydestä mutta sit on huomioitava että taimausvirheitä on erilaisia. Hyvän soittajan tulkinta voi olla hyvällä tavalla epätahdissa kun se on enemmän tulkintaa mutta sitten taas useimpien ihmisten mokat eivät ole tarkoituksellisia tai saa biisiä kuulostamaan paremmalta.

Mutta joo, paljon on ollut aikoinaan noita taimausvirheitä ihan isoillakin artisteilla ja nimillä, ja tästä Antti tuo sun esiin nostama Beatles on oiva esimerkki, että siellä studiossa kului aikaa, että kaikki saatiin kohdalleen... Ja aika monen artistin kohdalla ne pienet virheet on toki päätyneet levylle astikka...

On mut tietysti osa syy on se että niitä ei silloin ollut kovin helppoa korjailla. En tiedä olisiko niitä levyllä jos ne tehtäisiin nyt.

#51 kirjoitettu 05.12.2023 10:20

IT kirjoitti:
Sunt1o kirjoitti:

On mut tietysti osa syy on se että niitä ei silloin ollut kovin helppoa korjailla. En tiedä olisiko niitä levyllä jos ne tehtäisiin nyt.


Mutta tuo Uppe kyllä nosti esiin tuon seikan, että musiikista tulee äkkiä mielenkiinnotonta jos se on "liian virheetöntä"...



Niin, edellytyksenä tuossa on, että biisi kokonaisuutena kulkee ja svengaa hyvin ja aika virheettömästi, silloin ei pidä alkaa niuhottamaan ja "ylikorjaamaan" sellaisia asioita ("virheitä"), jotka eivät heikennä biisiä, vaan tuovat siihen jopa positiivista lisämaustetta.

#52 kirjoitettu 05.12.2023 10:55

Uppe kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:

Tottakai tuolla systeemillä levyille jäi kaikenlaista rajallisesta studioajasta johtuvaa erilaista virhettä jotka nykyisin varmaan korjattaisiin. Muistaakseni joskus oli olemassa sitäkin koulukuntaa, että biisin tempon pitäisi tasaisesti kiilata loppua kohti joten se ei välttämättä ole virhe koska siihen pyrittiin. Vastaavasti tempon lasku oli synneistä lähes pahin.

Lueskelin muutamia keskusteluja aiheesta. Aika monet näyttävät olevan sitä mieltä, että sellaista ei kannata korjata joka ei häiritse tai jolla ei ole kokonaisuudessa sen isompaa roolia. Kaiken korjaamista tarkasti gridiin ei suositellut oikeastaan kukaan.

Minun makuuni nykylevytykset ovatkin usein "liian virheettömiä" ja myös liian samanlaisia soundiltaan.

Mielenkiintoinen näkemys, kallistun kyllä samaan suuntaan. Taimingista jauhaminen ja kaikenlaisilla vempaimilla sen korjaaminen tuntuu minulle kovin vieraalta ajatukselta, johtuen ilmeisesti musiikkini ominaislaadusta ja yleensä asenteestani sen tekemiseen. Eikö riitä jos soittaa (kerralla) suurinpiirtein ”oikein”?

Onko kukaan muuten koskaan huomannut, että Televisionin Marquee Moon -biisissä yksi kitaran isku (tms.) ei mene ihan kohdalleen? En muista törmänneeni alan kirjallisuudessa tähän.

#53 kirjoitettu 05.12.2023 11:58

Uppe kirjoitti:
IT kirjoitti:
Sunt1o kirjoitti:

On mut tietysti osa syy on se että niitä ei silloin ollut kovin helppoa korjailla. En tiedä olisiko niitä levyllä jos ne tehtäisiin nyt.


Mutta tuo Uppe kyllä nosti esiin tuon seikan, että musiikista tulee äkkiä mielenkiinnotonta jos se on "liian virheetöntä"...



Niin, edellytyksenä tuossa on, että biisi kokonaisuutena kulkee ja svengaa hyvin ja aika virheettömästi, silloin ei pidä alkaa niuhottamaan ja "ylikorjaamaan" sellaisia asioita ("virheitä"), jotka eivät heikennä biisiä, vaan tuovat siihen jopa positiivista lisämaustetta.


Minulla pitäisi olla "tuottaja" vahtimassa vokaaliraidan korjauksia, jotka tuppaavat menemään yli jokaisessa biisissä. Ei silti, vähän luulen etten ole ainoa.

Muistaakseni joku ammattilainen sanoi jossain laulukilpailutuomaroinnissa, että pääasia on että ns. avainnuotit osuvat maaliinsa mutta muuten laulussa saa olla pieniä inhimillisiä virheitäkin matkan varrella. Tuon kun jaksaisi muistaa ....

#54 kirjoitettu 05.12.2023 12:11 Muok:05.12.2023 12:13

cedarbear kirjoitti:
Uppe kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:

Tottakai tuolla systeemillä levyille jäi kaikenlaista rajallisesta studioajasta johtuvaa erilaista virhettä jotka nykyisin varmaan korjattaisiin. Muistaakseni joskus oli olemassa sitäkin koulukuntaa, että biisin tempon pitäisi tasaisesti kiilata loppua kohti joten se ei välttämättä ole virhe koska siihen pyrittiin. Vastaavasti tempon lasku oli synneistä lähes pahin.

Lueskelin muutamia keskusteluja aiheesta. Aika monet näyttävät olevan sitä mieltä, että sellaista ei kannata korjata joka ei häiritse tai jolla ei ole kokonaisuudessa sen isompaa roolia. Kaiken korjaamista tarkasti gridiin ei suositellut oikeastaan kukaan.

Minun makuuni nykylevytykset ovatkin usein "liian virheettömiä" ja myös liian samanlaisia soundiltaan.

Onko kukaan muuten koskaan huomannut, että Televisionin Marquee Moon -biisissä yksi kitaran isku (tms.) ei mene ihan kohdalleen? En muista törmänneeni alan kirjallisuudessa tähän.


Kävin kuuntelemassa Youtubessa tuon biisin, oikein menin kyttäämään sitä virhettä. Mutta perkele ku oli niin hyvä biisi niin aloin sitä kuunnella ja jäi virhe löytämättä. Hävettää oikein tunnustaa!

#55 kirjoitettu 06.12.2023 15:23

Sunt1o kirjoitti:
REAPERIssa se tapahtuu helpoiten (omasta mielestä) asettamalla stretch markkerit nuottien alkuihin ja sitten vaan snap to grid. Tää on nimeltään warp editing ja sit on toinen slip editing tapa kanssa mut ite koen sen hankalammaks reaperissa.


Vau, kannatti lukea tätäkin ketjua. 15 vuotta Reaperilla tuottamista, enkä oo koskaan tiennyt että siinä on warp edit. Kiitti!

#56 kirjoitettu 06.12.2023 18:26

Hähää, tuunpa hämmentämään tähän ketjuun kun laitoin yhden kokonaisen Jeremy Antmanin albumin mikseriin esille.

Jeremy Antman - Side Scrolling

Koitan sanoa myöhemmin jotain IT:n ja cedarbearin albumikokonaisuuksistakin

#57 kirjoitettu 06.12.2023 19:22 Muok:06.12.2023 19:22

IT:llähän on taustoissa ainakin groove parantunut tosi paljon siitä mitä viimeksi olen kuunnellut!

Jätän kaikki tekniset kommentoinnit pois ja yritän vain keskittyä itse albumikokonaisuuteen. Groove ja sandit alkaa tosiaan olemaan kohdallaan, mutta albumina ajatellen minua häiritsee vähän se, että kolme ekaa biisiä on tosi samanlaisia. Neljäskin on aika samantyylinen, mutta tuntuu jo eroavan ekoista jotenkin. Drifter kappale erottuu toisista mukavasti, mutta valitettvasti sen toteutus tuntuu ontuvan enemmän kuin muiden. Just meinasin tämän kappaleen jälkeen kirjoittaa, että teeppä joskus iloinen kappale sekaan, mutta sieltähän se tuli seuraavaksi Myös Love vaikuttaa mukavan eritempoiselta ainakin kuin alkupuolen biisit.

Monen biisin taustasynamatoista tulee mieleen jokin 90-luvun rokkibändi, mutta en saa kiinni että mikä se on. Joku, joka on soinut radiossa kun oli itse lapsi. Saattaisin kuvitella myös jotain Pink Floyd-vaikutteita näissä biiseissä ehkä.

Seuraavalle IT-levylle toivoisin rohkeammin toisistaan erilaisia biisejä

Jamsteri muokkasi viestiä 19:22 06.12.2023

#58 kirjoitettu 06.12.2023 19:25

asioiden säätö

otin huvikseni videota siitä miten leikkelen kaverin ottamasta videosta otettua 16 sekunnin audiopätkää valmiiksi jotain varten. ton jälkeen sit todennäköisesti nopeutan kaikkea ja teen omat teknorummut päälle ja katon mistä kohtaa noita audioita käytän ja nysvään paljon lisää miten noi kaikki kolinat menee.

ja tuol ois vielä noin minuutti lisää samaa audiota joille en oo tehny mitään! jee!

#59 kirjoitettu 06.12.2023 22:00

Kiitos IT kuuntelusta ja kiva jos tavallaan tykkäsit! Moscow Mule taisi muuten olla ainoa biisi, joka oli sävelletty nimen perusteella. Space kebabin työnimi oli jotain tyyliin space gypsies, mutta kehittyessään se menikin kebabin suuntaan.

IT kirjoitti:
Olen joskus aiemminkin kuullut muutaman piisin Jeremy Antmania, ja mulla on se mielikuva (oikea?) että samalla linjalla tässäkin liikutaan... Se on ihan hyvä... Senkin uhalla että piisit kuulostaisivat hieman toisiltaan, niin onhan näissä johdonmukainen saundimaailma ja filosofia... Ja kun ajattelee monia tunnettuja yhtyeitä rock musiikin puolelta, niin kyllähän niidenkin musiikki kuulostaa siltä, että bändin tunnistaa... Mitä olisi AC/DC ilman AC/DC soundia? Samaan syssyyn voi todeta, että samoin tässä Jeremy Antman tuotannossa on kuultavissa sellainen punainen lanka, joka kertoo että nyt on kyse nimen omaan Jeremy Antman albumista..


Se tuntomerkki tässä on varmaan se, että musiikin genrenä on aina saundeista huolimatta Jazz Jackrabbit tai Sonic the Hedgehog Olen koittanut pitää aina albumin sisäiset saundit teemallisesti jotakuinkin yhtenäisinä, mutta albumien välillä ne saattavat vaihdella sitten enemmän. Katsotaan jos laitan tänne joskus "limited resources"-albumin niin siinä on paljon orgaanisempi saundimaailma, koska biisit on tehty hspb-skaba-mentaliteetillä.

#60 kirjoitettu 07.12.2023 07:49

Sunt1o kirjoitti:
IT kirjoitti:
Sunt1o kirjoitti:
IT kirjoitti:
Ongelma on oikeastaan se, etten itse huomaa sitä soittaessani, ja asialle on muutoinkin erittäin vaikea tehdä mitään.. Mutta kun kuuntelen omia demojani, niin eipä tuo minua juurikaan häiritse...


Joo, mutta omia biisejä kuuntelee vähän eri näkökulmasta. Jos haluaa että ne kuullostaa muille mahdollisimman hyvälle niin yleensä tommoset soittovirheet kannattaa korjata. Joko soittaa se tarkasti (mikä tietysti voi vaatia ison työn) tai sitten korjata se DAW:ssa menemään taimissa.

Sillä on oikeasti aika iso vaikutus siihen miten hyvältä se biisi kuulostaa.


Joo, näin varmaankin on, vaikka oma kuulo ei olekaan niin harjaantunut että kuulisin tuon eron... Itse en varmaankaan pysty soittamaan tuon paremmin ja tarkasti, joten ainoa keino korjata asia olisi sitten DAW:ssa... Ja tosiaan, kun en näitä tekeleitä mihinkään Spotifyhyn taikka muualle ole rahan takia tehnyt, niin saapa nähdä?

Voisihan tuota tietysti tutkailla jossakin välissä, että kuinka helposti taikka vaikeasti tuo on toteutettavissa Reaperissä... Se vaan, että kun olen tutkaillut noita omia raitoja esim. juuri kitarakompin suhteen, niin osa iskuista on aavistuksen edellä, ja osa kohdallaan, jopa saman tahdin sisällä...

Jos tuo korjaaminen vaatisi sen, että koko piisi pitäisi käydä läpi neljäsosanuoteilleen, niin 4 minuutin ja 60 BPM:n piisissä olisi jo korjattavaa 240 iskun verran... 120 BPM ja 4 minuutin piisissä korjattavaa olisi 480 iskun verran... En tiedä riittääkö mulla mielenkiinto/kärsivällisyys moiseen? Varsinkin, jos tuo pitäisi tehdä useampaan kertaan useammalle raidalle...


REAPERIssa se tapahtuu helpoiten (omasta mielestä) asettamalla stretch markkerit nuottien alkuihin ja sitten vaan snap to grid. Tää on nimeltään warp editing ja sit on toinen slip editing tapa kanssa mut ite koen sen hankalammaks reaperissa.

Olen aina luullut, että vain midiraitoja voi manipuloida tuolla tavalla. Enkä kyllä oikein pysty ymmärtämään, miten audioraitaa voi noin manipuloida tekemättä siitä samalla luonnottoman kuuloista. Enkä oikein jaksa alkaa tuota asiaa tutkia lukemalla tai youtube-videoita katsomalla. Käytetäänkö tällaista tekniikkaa paljonkin nykyään studioissa perinteistä musaa äänittäessä? Tässäkö on selitys sille, että musa perinteisellä puolellakin kuulostaa usein konemaisemmalta? Ylitarkalta, luonnottomalta. Vedetäänkö esim. heavybändien taustavallit nopsaan kasaan tietokoneavusteisesti? Ja sitten luikaistaan lauluosuus päälle. Kuningaskitaristi tiluttaa sitten soolon lähes valon nopeudella tietokoneen avustamana ja kansa huokaa ihastuksesta? Jos tuo on mahdollista studiossa, on se mahdollista livenäkin. Voihan tuon tekniikan kai sinnekin sovittaa. Tätä taustaa vasten: kuulemmeko aitoa soittoa ja instrumentin hallintaa juuri missään nykymusiikissa?

#61 kirjoitettu 07.12.2023 08:19

Uppe kirjoitti:
Sunt1o kirjoitti:
IT kirjoitti:
Sunt1o kirjoitti:
IT kirjoitti:
Ongelma on oikeastaan se, etten itse huomaa sitä soittaessani, ja asialle on muutoinkin erittäin vaikea tehdä mitään.. Mutta kun kuuntelen omia demojani, niin eipä tuo minua juurikaan häiritse...


Joo, mutta omia biisejä kuuntelee vähän eri näkökulmasta. Jos haluaa että ne kuullostaa muille mahdollisimman hyvälle niin yleensä tommoset soittovirheet kannattaa korjata. Joko soittaa se tarkasti (mikä tietysti voi vaatia ison työn) tai sitten korjata se DAW:ssa menemään taimissa.

Sillä on oikeasti aika iso vaikutus siihen miten hyvältä se biisi kuulostaa.


Joo, näin varmaankin on, vaikka oma kuulo ei olekaan niin harjaantunut että kuulisin tuon eron... Itse en varmaankaan pysty soittamaan tuon paremmin ja tarkasti, joten ainoa keino korjata asia olisi sitten DAW:ssa... Ja tosiaan, kun en näitä tekeleitä mihinkään Spotifyhyn taikka muualle ole rahan takia tehnyt, niin saapa nähdä?

Voisihan tuota tietysti tutkailla jossakin välissä, että kuinka helposti taikka vaikeasti tuo on toteutettavissa Reaperissä... Se vaan, että kun olen tutkaillut noita omia raitoja esim. juuri kitarakompin suhteen, niin osa iskuista on aavistuksen edellä, ja osa kohdallaan, jopa saman tahdin sisällä...

Jos tuo korjaaminen vaatisi sen, että koko piisi pitäisi käydä läpi neljäsosanuoteilleen, niin 4 minuutin ja 60 BPM:n piisissä olisi jo korjattavaa 240 iskun verran... 120 BPM ja 4 minuutin piisissä korjattavaa olisi 480 iskun verran... En tiedä riittääkö mulla mielenkiinto/kärsivällisyys moiseen? Varsinkin, jos tuo pitäisi tehdä useampaan kertaan useammalle raidalle...


REAPERIssa se tapahtuu helpoiten (omasta mielestä) asettamalla stretch markkerit nuottien alkuihin ja sitten vaan snap to grid. Tää on nimeltään warp editing ja sit on toinen slip editing tapa kanssa mut ite koen sen hankalammaks reaperissa.

Olen aina luullut, että vain midiraitoja voi manipuloida tuolla tavalla. Enkä kyllä oikein pysty ymmärtämään, miten audioraitaa voi noin manipuloida tekemättä siitä samalla luonnottoman kuuloista. Enkä oikein jaksa alkaa tuota asiaa tutkia lukemalla tai youtube-videoita katsomalla. Käytetäänkö tällaista tekniikkaa paljonkin nykyään studioissa perinteistä musaa äänittäessä? Tässäkö on selitys sille, että musa perinteisellä puolellakin kuulostaa usein konemaisemmalta? Ylitarkalta, luonnottomalta. Vedetäänkö esim. heavybändien taustavallit nopsaan kasaan tietokoneavusteisesti? Ja sitten luikaistaan lauluosuus päälle. Kuningaskitaristi tiluttaa sitten soolon lähes valon nopeudella tietokoneen avustamana ja kansa huokaa ihastuksesta? Jos tuo on mahdollista studiossa, on se mahdollista livenäkin. Voihan tuon tekniikan kai sinnekin sovittaa. Tätä taustaa vasten: kuulemmeko aitoa soittoa ja instrumentin hallintaa juuri missään nykymusiikissa?


Toistaiseksi olen satavarma vain yhdestä artistista joka ihan varmasti soittaa sen mitä levyiltä kuullaan: Tower Of Power. Todisteeni asiaan on se, että bändi on vetänyt livenäkin biisiensä "levyversioita" ilman taustanauhoja. Kun on iso bändi ja osaa oikeasti soittaa, noinkin voi tehdä.

Veikkaan, että tilanne on aika lailla sama jazz-genressäkin eli se soitetaan, mitä kuullaan. Alan huiput ovat poikkeuksetta instrumenttinsa suvereenisti hallitsevia muusikoita mikä näkyy ja kuuluu myös live-esiintymisissä.

Sen sijaan popin osalta ilmassa on paljon kysymysmerkkejä. Omalta osaltani niitä on vieläkin enemmän; yhtään kelvollista äänitettä ei enää syntyisi soittamalla.

#62 kirjoitettu 07.12.2023 11:17 Muok:07.12.2023 11:21

Uppe kirjoitti:
[...] Jos tuo on mahdollista studiossa, on se mahdollista livenäkin. Voihan tuon tekniikan kai sinnekin sovittaa.

Aikamatkustus ei vieläkään ole mahdollista.

Sävelkorjaus "livenä" on mahdollista alle 30 millisekunnin viiveellä (rajana matalimman odotetun sävelen aallonpituuden kesto), rytmikorjaus taas vaatisi sen verran viivettä kuin mitä aikoo ruudukkoon sovittaa.

Eli jos aikoo edes hypoteettisesti yrittää korjata taimausta "livenä" jollakin laitteella, niin mikrofonin kuuleman ja kaiuttimista tulevan signaalin välillä on oltava sen verran aikaa kuin millä [aika]tarkkuudella haluaa taimauksen tulevan korjatuksi (todennäköisesti vähintään kuudestoistaosanuotin verran, jos aikoo tehdä muutakin kuin viivyttää transientteja seuraavaan viivaan saakka).
Tuolloin tulisi soitetun/lauletun ja kaiuttimista soivan välille niin selkeä viive, että se häiritsisi varmasti esiintyjiä jos he kuulevat mitä kaiuttimista tulee.

TLDR: autotune livenä onnistuu, taimauksen kvantisointi tuskin.
Jälkimmäisen sijaan käytetään playbackia.




Uppe kirjoitti:
Tätä taustaa vasten: kuulemmeko aitoa soittoa ja instrumentin hallintaa juuri missään nykymusiikissa?

Kyllä.

Mutta mitä väliä sillä on, muuta kuin draaman ja/tai nostalgiatuskailun vuoksi väännetty vastakkainasettelu?

Täällä Mikserissäkin kisojen voittajateosten ja viikon biisivalintojen joukossa on sekä korjauksetta vedettyjä ihmissuorituksia että täysin sekvensoituja/kvantisoituja/sävelkorjattuja tuotoksia - ja kaikkea siltä väliltä.

#63 kirjoitettu 07.12.2023 14:36 Muok:07.12.2023 15:02

katai kirjoitti:
Uppe kirjoitti:
[...] Jos tuo on mahdollista studiossa, on se mahdollista livenäkin. Voihan tuon tekniikan kai sinnekin sovittaa.

Aikamatkustus ei vieläkään ole mahdollista.

Sävelkorjaus "livenä" on mahdollista alle 30 millisekunnin viiveellä (rajana matalimman odotetun sävelen aallonpituuden kesto), rytmikorjaus taas vaatisi sen verran viivettä kuin mitä aikoo ruudukkoon sovittaa.

Eli jos aikoo edes hypoteettisesti yrittää korjata taimausta "livenä" jollakin laitteella, niin mikrofonin kuuleman ja kaiuttimista tulevan signaalin välillä on oltava sen verran aikaa kuin millä [aika]tarkkuudella haluaa taimauksen tulevan korjatuksi (todennäköisesti vähintään kuudestoistaosanuotin verran, jos aikoo tehdä muutakin kuin viivyttää transientteja seuraavaan viivaan saakka).
Tuolloin tulisi soitetun/lauletun ja kaiuttimista soivan välille niin selkeä viive, että se häiritsisi varmasti esiintyjiä jos he kuulevat mitä kaiuttimista tulee.

TLDR: autotune livenä onnistuu, taimauksen kvantisointi tuskin.
Jälkimmäisen sijaan käytetään playbackia.




Uppe kirjoitti:
Tätä taustaa vasten: kuulemmeko aitoa soittoa ja instrumentin hallintaa juuri missään nykymusiikissa?

Kyllä.

Mutta mitä väliä sillä on, muuta kuin draaman ja/tai nostalgiatuskailun vuoksi väännetty vastakkainasettelu?

Täällä Mikserissäkin kisojen voittajateosten ja viikon biisivalintojen joukossa on sekä korjauksetta vedettyjä ihmissuorituksia että täysin sekvensoituja/kvantisoituja/sävelkorjattuja tuotoksia - ja kaikkea siltä väliltä.

Musiikkia voi manipuloida vapaasti, ei se haittaa. Eikä mitään vastakkainasettelua ole, eikä rypemistä nostalgiassa. Aihetta käsittelin vain kaupallisen tuotannon näkökulmasta. Asiakkaan / kuluttajan olisi kuitenkin hyvä tietää, onko "puikoissa" virtuoosi vai manipuloitu virtuoosi, ettei vahingossa suosionosoitukset mene väärälle taholle. Jos kuluttaja / kuuntelija / asiakas haluaa panostaa rahansa musiikkiin, jossa on korkeatasoista instrumentin hallintaa, kai hänellä on oikeus tietää sen asian oikea laita. Muissakin tuotteissa tekoprosessi ja sisältö ovat avoimesti selvillä. Musiikkituotteet näkyvät olevan poikkeus.

#64 kirjoitettu 07.12.2023 15:14

Uppe kirjoitti:
Tätä taustaa vasten: kuulemmeko aitoa soittoa ja instrumentin hallintaa juuri missään nykymusiikissa?


Kyllä.

Nykymaailmassa eri instrumenttien teknisiä virtuooseja löytyy vähän jokaisesta postinumerosta, joten on vähän hassu ajatus että aitoa soittoa ei kuultaisi juuri missään, tai että nykyään ei osattaisi soittaa kuten "ennen vanhaan", koska tilanne on täysin päinvastainen.

Jos esim. kitaristien taitotasoja arvioidaan ilman nostalgialaseja niin teknisesti kaikki parhaatkin 60-70-luvun kitaristit olisivat keskinkertaista harrastelijatasoa nyky päivänä. Merkittävämpiä he monessa mielessä toki olivat. Tekninen taitotaso on kuitenkin vain osa soittamista.

#65 kirjoitettu 07.12.2023 15:33

art074 kirjoitti:
Uppe kirjoitti:
Tätä taustaa vasten: kuulemmeko aitoa soittoa ja instrumentin hallintaa juuri missään nykymusiikissa?


Kyllä.

Nykymaailmassa eri instrumenttien teknisiä virtuooseja löytyy vähän jokaisesta postinumerosta, joten on vähän hassu ajatus että aitoa soittoa ei kuultaisi juuri missään, tai että nykyään ei osattaisi soittaa kuten "ennen vanhaan", koska tilanne on täysin päinvastainen.

Jos esim. kitaristien taitotasoja arvioidaan ilman nostalgialaseja niin teknisesti kaikki parhaatkin 60-70-luvun kitaristit olisivat keskinkertaista harrastelijatasoa nyky päivänä. Merkittävämpiä he monessa mielessä toki olivat. Tekninen taitotaso on kuitenkin vain osa soittamista.

Joo. Kyllä löytyy taidokasta soittoa, tietenkin. Kysymys olikin, missä mitassa musiikkia manipuloidaan tietokoneavusteisesti perinteisessä musiikissa. Olisi hyvä, kun kuluttaja / maksaja olisi selvillä tuotteista.

#66 kirjoitettu 07.12.2023 16:06

IT kirjoitti:
art074 kirjoitti:


Nykymaailmassa eri instrumenttien teknisiä virtuooseja löytyy vähän jokaisesta postinumerosta, joten on vähän hassu ajatus että aitoa soittoa ei kuultaisi juuri missään, tai että nykyään ei osattaisi soittaa kuten "ennen vanhaan", koska tilanne on täysin päinvastainen.

Jos esim. kitaristien taitotasoja arvioidaan ilman nostalgialaseja niin teknisesti kaikki parhaatkin 60-70-luvun kitaristit olisivat keskinkertaista harrastelijatasoa nyky päivänä. Merkittävämpiä he monessa mielessä toki olivat. Tekninen taitotaso on kuitenkin vain osa soittamista.

Toki nykykitaristit ovat teknisesti varmaankin paremmalla tasolla kuin useimmat tuon Rockin kultakauden kitaristit, mutta ovatko he yhtä mielenkiintoisia?


Onpa mielenkiintoinen kysymyksen asettelu, ja eihän minulta ole mitään kysytty. Mutta kommentoinpa - kun jonkin verran ”nykykitaristejakin” kuuntelen… - että teknisestä tasosta en tiedä, mutta epäilen sen olevan aika korkea, ja mielenkiintoisuudestaan voin sanoa, että ovat kiintoisampia. Joka on tietenkin ihan makuasia, jokaisen meistä kohdalla.

#67 kirjoitettu 07.12.2023 17:40

IT kirjoitti:

Mitenkäs Arto kun sä nyt kuuntelet kuitenkin musiikkia monipuolisesti eri aikakausilta ihan nykyhetkeen astikka, niin kuinka arvioisit Rock musiikissa noin laajasti ymmärrettynä soolokitaristien ja piiseissä olevien soolojen kehityksen jostakin 1950-luvulta nykyhetkeen:

- tekninen osaaminen?
- sävellys osaaminen?
- onko kaikki tämä kehittynyt tasapuolisesti, vai onko esim. jokin aikakausi, joka nousee esiin tästä?

Ja jos ajatellaan noiden varhaisten kitarasankarien merkitystä, jonka itsekin nostat esille kommentissasi, niin hehän ovat merkittäviä just varsinkin suunnan näyttäjinä... Eihän sellaisia sooloja kuin esimerkiksi 60-luvun lopulla ja 70-luvulla Rock musiikissa, niin oltu taidettu kuulla koskaan aikaisemmin?

Sähkökitara säröineen ja overdriveineen mahdollisti aivan uuden kuuloisen soolottelun, ja nämä Hendrixit, Iommit ja Blackmoret sekä monet muut kitarastarat, niin loivat tyylillisesti jotakin kokonaan uutta...



Tästä voisi kirjoittaa muutaman paksun kirjan (joku muu, en minä) ja silti jäisi paljon oleellista sanomatta.

Mielenkiintoisuus varmaan riippuu ensisijaisesti siitä, onko kyseisen kitaristin genre omaan makuun sopiva vai ei. Uusia soittotyylejä tai eri tyylien uudenlaisia kombinaatioita ei ole koskaan lakattu luomasta eikä varmasti koskaan lakata.

Rocksoolojen teknisessä osaamisessa ja sävellystyössä varmaankin suurin kertaloikka tapahtui siinä vaiheessa kun klassisen musiikin vaikutus hiipi rokkiin 70-luvun jälkipuoliskolla ja 80-luvun alussa. Sitä ennen sooloissa mentiin hyvin pitkälle pentatonisella molliskaalalla. Tavallaan väittäisin että reilun kymmenen vuoden hyppy Hendrixistä Blackmoren kautta Van Haleniin, Rhoadsiin tai Malmsteeniin oli paljon suurempi kuin mitä hyppy Van Halenista, Rhoadsista tai Malmsteenista nykyhetkeen. Tämä on kuitenkin vain yksi mielipide.

Varmaan vielä lisättävä että soolokitaroinnissa olen toisaalta arvostanut aina valtavasti myös improvisaatioon pohjautuvaa soittoa, minkä tekeminen mielenkiintoisesti taas vaatii ihan omanlaistaan musikaalisuutta ja luovuutta. Sehän on tavallaan jatkuvaa intuitiivista sävellystyötä minkä osaaminen taas ei millään tapaa sitoudu mihinkään tiettyyn ajanjaksoon. Jimi Hendrixin nerous tulee minusta parhaiten esiin juuri siinä miten vähän hän toisti itseään soolosta ja illasta toiseen. Hendrixin vaikutus muutenkin oli minusta enemmän sellaista luovaa sääntökirjan polttamista kuin kovin merkittävää teknistä kehitystä tai hallittua sävellystyötä.

Voisi myös kysyä oliko jonkin kitaransoittoa uudistavan soittotyylin luominen helpompaa vai vaikeampaa silloin kun suoranaisia esikuvia oli huomattavasti vähemmän, tai ne esikuvat olivat aikanaan paljon heikommin tunnettuja?

#68 kirjoitettu 07.12.2023 21:17

IT kirjoitti:
art074 kirjoitti:


Rocksoolojen teknisessä osaamisessa ja sävellystyössä varmaankin suurin kertaloikka tapahtui siinä vaiheessa kun klassisen musiikin vaikutus hiipi rokkiin 70-luvun jälkipuoliskolla ja 80-luvun alussa. Sitä ennen sooloissa mentiin hyvin pitkälle pentatonisella molliskaalalla. Tavallaan väittäisin että reilun kymmenen vuoden hyppy Hendrixistä Blackmoren kautta Van Haleniin, Rhoadsiin tai Malmsteeniin oli paljon suurempi kuin mitä hyppy Van Halenista, Rhoadsista tai Malmsteenista nykyhetkeen. Tämä on kuitenkin vain yksi mielipide.


Kiitokset Arto kommentistasi... Tämä kohta varsinkin jäi mulla mieleen... Tulkitsen tuota siten, että kun pentatonisen molliskaalan lisäksi tuli tuon klassisen musiikin vaikutus, niin homma monipuolistui aika lailla...

Silti, on noissa vanhemmissa sooloissakin mun mielestä rock musiikissa omat hyvät puolensa, jos nyt ajattelee tuota kehitystä pitkällä aikavälillä... Itse kun satun esim. tykkäämään Hendrixin taikka Blackmoren soittotyylistä huomattavasti enemmän kuin vaikkapa Van Halenin taikka Malmsteenin soittotyyleistä... Loistavia soittajia tietysti kaikki, Randy Rhoadsista nyt puhumattakaan...

Mutta se mikä mulle pistää jotenkin silmään, niin silloin aikoinaan 70-luvulla rock oli paljon enemmän riffipohjaista kuin perus rock 90-luvulta eteenpäin... Taikka tällainen kuva mulle on tullut, että rockista tuli enemmän sointupohjaista nykypäivää kohti tultaessa... Voin toki olla väärässäkin, mutta tällainen mielikuva mulla siis on...



tekninen kehitys taiteessa ei välttämättä tarkoita parannusta. Sen arviointi jää sitten aina kuulijan vastuulle. Lähinnä tarkoittaa vain että on enemmän vaihtoehtoja tarjolla. Niin kuin kirjoitin niin oma musamaku hyvin pitkälle sanelee minkä tyyppistä soitantaa arvostaa. Itse tavallaan asennoidun ihan eri tavalla eri musatyylien ja eri tyyppisten kitaristien arviointiin. Kaikilla skaaloilla on mahdollista soittaa joko hyvä soolo tai huono soolo. Robert Johnson soitti hienoja sooloja pentatonisella jo 30-luvulla, ja kaupantekijäisiksi soitti siinä samaan aikaan myös rytmiä.

Paha sanoa mitään tuosta riffikadosta. En tiedä mikä on nykyään luokiteltavissa perusrokiksi. Kaupallisesti paljon esillä olevilla rockbändeillä tuntuu olevan paljon garage rockin, punkin ja/tai singer-songwriter-genrejen vaikutusta mikä ehkä selittäisi vaikutelmaa riffiköyhyydestä?
Riffipohjainen rockmusa taas on nykyään kategorisoitunut enemmän heavy metallin eri alalajeihin, vaikkei monesti mitenkään raskasta olisikaan.

#69 kirjoitettu 08.12.2023 04:59

Uppe kirjoitti:
Olen aina luullut, että vain midiraitoja voi manipuloida tuolla tavalla. Enkä kyllä oikein pysty ymmärtämään, miten audioraitaa voi noin manipuloida tekemättä siitä samalla luonnottoman kuuloista.

paljon monimutkaista matematiikkaa joka kehittyy koko ajan.

Käytetäänkö tällaista tekniikkaa paljonkin nykyään studioissa perinteistä musaa äänittäessä?

riippuu siitä ketkä sitä perinteistä musaa on tekemässä.

Tässäkö on selitys sille, että musa perinteisellä puolellakin kuulostaa usein konemaisemmalta? Ylitarkalta, luonnottomalta.

ei. selitys on siinä, että siitä tehdään konemaisemman ja ylitarkan ja luonnottoman kuuloista. ei se oo inherentisti työkalujen vika.

Vedetäänkö esim. heavybändien taustavallit nopsaan kasaan tietokoneavusteisesti? Ja sitten luikaistaan lauluosuus päälle. Kuningaskitaristi tiluttaa sitten soolon lähes valon nopeudella tietokoneen avustamana ja kansa huokaa ihastuksesta?

eiks parhaimmat bändit teekin näin? biisin raidat soitetaan ja äänitetään sisään koneelle kerralla mitään turhia säätämättä ja mitään ei tarvi korjailla jälkikäteen koska soittotaito on niin timanttia.

Tätä taustaa vasten: kuulemmeko aitoa soittoa ja instrumentin hallintaa juuri missään nykymusiikissa?

totta kai kuullaan.

#70 kirjoitettu 08.12.2023 07:23 Muok:08.12.2023 08:10

veezay kirjoitti:
Uppe kirjoitti:
Olen aina luullut, että vain midiraitoja voi manipuloida tuolla tavalla. Enkä kyllä oikein pysty ymmärtämään, miten audioraitaa voi noin manipuloida tekemättä siitä samalla luonnottoman kuuloista.

paljon monimutkaista matematiikkaa joka kehittyy koko ajan.

Käytetäänkö tällaista tekniikkaa paljonkin nykyään studioissa perinteistä musaa äänittäessä?

riippuu siitä ketkä sitä perinteistä musaa on tekemässä.

Tässäkö on selitys sille, että musa perinteisellä puolellakin kuulostaa usein konemaisemmalta? Ylitarkalta, luonnottomalta.

ei. selitys on siinä, että siitä tehdään konemaisemman ja ylitarkan ja luonnottoman kuuloista. ei se oo inherentisti työkalujen vika.

Vedetäänkö esim. heavybändien taustavallit nopsaan kasaan tietokoneavusteisesti? Ja sitten luikaistaan lauluosuus päälle. Kuningaskitaristi tiluttaa sitten soolon lähes valon nopeudella tietokoneen avustamana ja kansa huokaa ihastuksesta?

eiks parhaimmat bändit teekin näin? biisin raidat soitetaan ja äänitetään sisään koneelle kerralla mitään turhia säätämättä ja mitään ei tarvi korjailla jälkikäteen koska soittotaito on niin timanttia.

Tätä taustaa vasten: kuulemmeko aitoa soittoa ja instrumentin hallintaa juuri missään nykymusiikissa?

totta kai kuullaan.

Kiitos vastauksista. Numeroin omat kommentit, kun ei jaksa puhelimella säätää noita paikkoja. Tutustuin jo pintapuolisesti asioihin. Löytyi jopa gradu aiheesta.

1. Joo, koneet kehittyy ja matikka on monimutkaista.

2. Sinullakaan ei siis ole käsitystä kuinka laajaa audioeditoinnilla soiton korjailu on perinteisessä musassa äänitteillä. Hain tietoa netistä, jonka mukaan se on enemmän sääntö kuin poikkeus.

3. Joo, käyttäjästähän se on kiinni, ylikorjailu kuulostaa olevan ongelma.

4. Huippubändit ovat aina kyenneet soittamaan hyvin. Kuulemma niidenkin soittoa korjaillaan audioeditoinnilla nykyään aika laajasti siitä huolimatta. Yksi syy on äänittäjien mukaan laiskuus ja varmaankin kiireinen aikataulu. Miksi pyrkiä täydelliseen soittoon joka kohdassa, kun sen voi parsia editoimalla. Sillä keinoin myös huonosta voidaan loihtia hyvä.

5. Joo, ilman muuta kuullaan myös aitoa instrumentin hallintaa, kuuntelija ei vain aina tiedä äänitteen perusteella onko se sitä.

#71 kirjoitettu 08.12.2023 09:24

Mahtaako kukaan tietää vieläkö bändeillä soitatetaan esim. studio-live-äänityksissä koko remmillä biisiä yli 50 kertaa virheettömän suorituksen toivossa vai toimitaanko niin, että pelkästään ison mokan tehneen soittajan raita uusitaan (tai korjaillaan) joko kokonaan tai osittain? En oikein jaksa uskoa, että moisiin määriin enää lähdettäisiin vaan studiossa siirrytään sen sijaan kylmän viileästi korjauksiin tai paikkauksiin.

#72 kirjoitettu 09.12.2023 06:07

AnttiJ kirjoitti:
Mahtaako kukaan tietää vieläkö bändeillä soitatetaan esim. studio-live-äänityksissä koko remmillä biisiä yli 50 kertaa virheettömän suorituksen toivossa vai toimitaanko niin, että pelkästään ison mokan tehneen soittajan raita uusitaan (tai korjaillaan) joko kokonaan tai osittain? En oikein jaksa uskoa, että moisiin määriin enää lähdettäisiin vaan studiossa siirrytään sen sijaan kylmän viileästi korjauksiin tai paikkauksiin.

Ei ole tuosta tietoa, taitanee olla viisi ottoa ja editoinnilla loput ...???

#73 kirjoitettu 09.12.2023 07:42

Tuo on juurikin noin. Isojen starojen albumeita hiottiin kuukausitolkulla ja pienet nimet saivat niitä jämäaikoja. Tuskinpa kaikkien rahatkaan olisivat riittäneet sen kummempaan vaikka aikaa olisi ollut tarjollakin. Sitten on vielä sekin, että jokunen isoista nimistä alkoi vähitellen rakennella tai hankkia omia studioitaan saadakseen täydellisen aikatauluvapauden biisiensä tekemiseen.

#74 kirjoitettu 09.12.2023 13:27

Muuten jos joku haluaa jatkaa kitaraeditointi keskustelua niin tein ketjun

https://www.mikseri.ne...

#75 kirjoitettu 17.02.2024 12:55

No laitetaanpa tämä SW Dreams vielä tännekin, niin palautetta varmaan tulee yhtä tulvimalla kuin aiemminkin.