Mikseri.net

#2 kirjoitettu 13.02.2018 08:48

IT kirjoitti:
Onko kyseessä perustavaa laatua oleva laulutekninen virhe, vai enemmänkin laulutyyliin liittyvä seikka? [...] Onko melisma laulutyylillinen virhe vai ei? Saako varsinkin englanniksi laulettaessa niitä sanoja, tavuja ja vokaaleja pitkittää ja säveliä vaihdella?

mitä helvettiä nyt.


musiikissa ei saa tehdä mitään.

#3 kirjoitettu 13.02.2018 11:36 Muok:13.02.2018 11:37

Yhdeksässä tapauksessa kymmenestä ärsyttävää ei ole se laulutyyli sinänsä, vaan sen yhdistäminen tavumäärältään vajaasen tekstiin, jonka puutteita sillä venyttelyllä paikkaillaan. Parhaassa tapauksessa tietysti vielä painotetaan tavuja aivan päin vittua.

#4 kirjoitettu 13.02.2018 16:26 Muok:13.02.2018 16:37

Noin niinkuin lähtökohtaisesti musiikki on melko subjektiivinen kokemus. Joskus musiikkia kuitenkin koetaan kollektiivisesti eli keskimäärin enemmistönä. Ihmismieli sisältää säännönmukaisuuksia jotka luovat kollektiivisia kokemuksia tietynlaisista asioista musiikissa. Esimerkiksi duurisointu nostattaa positiivisia tunteita kollektiivisesti, ja toisaalta mollisointu koetaan surullisena viestinä.

Itse kirjoitan musiikkia täysin subjektiivisesti ja tavoitteeni on tehdä musiikkia, joka kuulostaa minun mielestäni hyvältä. On positiivinen asia jos se kuulostaa myös kollektiivisesti hyvältä. En tiedä hevon vittuakaan musiikin tai varsinkaan laulamisen teoriasta, koska minua ei kiinnosta, enkä esitä muiden sävellyksiä joten minun ei tarvitse seurata sääntöjä laulamisessani. Jos joku asia kuulostaa tekemässäni tuotoksessa huonolta, niin yritän muuttaa sitä. En analysoi, johtuuko paskalta kuulostaminen melismasta vai legatosta.

ja tämän avautumisen viesti tais olla:
Tehkää mitä teette, kunhan olette valmiita ottamaan palautetta vastaan ja kunnioittamaan palautteen antajan mielipidettä. Sehän se vain on.

Niin ja jos jotain asiaa voisi kirjoittaa, niin tuskin nuo oikeasti hyvätkään laulajat juurikaan tiedostavat laulutekniikkaansa, vaan tekevät homman fiilispohjalta. Joskus, tai aika usein siellä on vielä kokenut tuottaja sanomassa mikä kuulostaa hyvältä ja mikä ei. Mutta on se silti subjektiivista.

#5 kirjoitettu 13.02.2018 16:43

Vessajono kirjoitti:
Parhaassa tapauksessa tietysti vielä painotetaan tavuja aivan päin vittua.


Omasta mielestä täydellisen hyvä esimerkki tästä on kappale " Olisitpa syylissäni "
https://www.youtube.co...

#6 kirjoitettu 13.02.2018 16:58 Muok:13.02.2018 16:59

IT kirjoitti:
Tantsku kirjoitti:
. Jos joku asia kuulostaa tekemässäni tuotoksessa huonolta, niin yritän muuttaa sitä. En analysoi, johtuuko paskalta kuulostaminen melismasta vai legatosta.

ja tämän avautumisen viesti tais olla:
Tehkää mitä teette, kunhan olette valmiita ottamaan palautetta vastaan ja kunnioittamaan palautteen antajan mielipidettä. Sehän se vain on.



Hyvä että saatiin tänne yksi käytännön mieskin mukaan...

Tuli tässä vaan mieleen, että jos on valmis ottamaan palautetta vastaan, niin sen analysoiminen että missä menee pieleen ja missä homma pelittää, niin sehän on juurikin analyysin paikka...

Ilman analyysiä ei kehity, ja pahoin pelkään että tuollaisella asenteella käy juuri niin, että jää juuri niin hyväksi kuin on, muttei koskaan pääse sinne korkeimmalle huipulle... Vaikka mikäs siinä, jos ei sinne ole muutoinkaan tarkoitus päästä...

Ja tämän kommentin viesti:
Eli pelkkä palautteen vastaanottaminen ja palautteen antajan kunnoittaminen ei riitä, jos oikeasti haluaa tuosta palautteesta jotain oppia... Se on jatkopohdiskelun paikka, että missä mennään pieleen ja missä on kehittymisen paikka... Muutoin tuo sun "pyrin muuttamaan sitä" on pelkkää sohimista pimeässä...


Ei palautteen hyväksyminen tarkoita sitä, että sen kanssa olisi samaa mieltä. Mutta jos palaute osoittaa asian, jota en ole huomioinut ja josta voi olla palautteen antajan kanssa samaa mieltä, niin tottakai on pohdinnan paikka, että pitäisikö tehdä asialle jotain. Mutta senkin korjauksen teen fiilispohjalta. Joskus joihinkin asioihin tarvitaan muiden ihmisten osaamista kun ei itse saa sen kuuloista materiaalia aikaan kuin haluaisi. Silloinkin teen itse subjektiivisen lopullisen päätöksen siitä, kuulostaako joku hyvältä vai ei. Musiikin teorialla ei ole merkitystä kun arvioidaan subjektiivisesti teoksen hyvyyttä tai huonoutta.

#7 kirjoitettu 13.02.2018 17:13

IT kirjoitti:
Tantsku kirjoitti:

Niin ja jos jotain asiaa voisi kirjoittaa, niin tuskin nuo oikeasti hyvätkään laulajat juurikaan tiedostavat laulutekniikkaansa, vaan tekevät homman fiilispohjalta. Joskus, tai aika usein siellä on vielä kokenut tuottaja sanomassa mikä kuulostaa hyvältä ja mikä ei. Mutta on se silti subjektiivista.


Kirjoitanpa tästä vielä toisen kommentin... Joo, tuo subjektiivisuus puskee lopulta aina jalkansa ovenrakoon tällaisissa asioissa, vaikka kuinka yrittäisi olla objektiivinen....

Toinen pointti on tuo, että onko palautteenantaja aina oikeassa... Toki palautteen antajan mielipidettä ja palautteenantajaa tulee kunnioittaa, mutta jos sitä tekisi jokaisen saamansa palautteen pohjalta niitä muutoksia omaan tekemiseensä, niin sitähän olisi kuin tuuliviiri ilman oikeaa suuntaa...

Mun mielestä palautetta pitää toki kuunnella, mutta se on sitten jatkopohdiskelun paikka, että milloin mikäkin palaute vie omaa tekemistä eteenpäin ja niin poispäin...

Jos siis joku tavallinen harrastaja antaa palautetta vaikkapa juuri tuosta melismasta ja sen käytöstä, muttei ole tietoinen edes sen termin olemassaolosta, niin kuinka asiantuntevaa ja objektiivista palaute on? Vai onko se silti läpikotaisin subjektiivista? Pitääkö silloin muuttaa omaa tekemistänsä?

Vastauksen tähän saa vain kun rupeaa analysoimaan, siis pohdiskelemaan asioita, ja ottamaan niistä selvää...


No siinäpä se aikalailla kiteytyy. Kenelle teet musiikkia ja miksi? Onko sinulle väliä, jos kanssaharrastaja antaa palautetta asioista? Pitääkö palautteen antajalle argumentoida, miksi teit jotain jossakin biisissä? Retorisia kysymyksiä.

Tuli mieleen näistä filosofisista ajatuksista Kummelin Jussi Pattitussi and Kikka Korea And the Spirit of The New Age
https://www.youtube.co...

#8 kirjoitettu 13.02.2018 17:14

Noh, tämä keskustelu ketju sai jokatapauksessa aikaan sen että olen kiljunut täällä kurkku suorana koko aamun taikahuilun yön kuningattaren ooppera aariaa. Kyllä kuulostaa nii hyvälle että ikkunat meni naapuri kylän tonteiltaki säpäleiks! (okei, kukaan ei puhunu missään vaiheessa ooppera aarioista paitsi mä, mutta silti)

Eikös näiden keskustelujen idea ole inspiroida? Mä olen inspiroitunut Tällaiset "opi itse" tunnit on kaikkein hauskimpia, kun ei ole ketään ammattilasta sanomassa että miten se oikeesti pitäs tehä

#9 kirjoitettu 16.02.2018 10:21 Muok:16.02.2018 10:22

On pitkälti säveltäjän/sanoittajan vastuulla, miten "biisi istuu". Vaikka tossa alussa tulikin heti mullekin uusia termejä (tai ainakin yksi ), niin ite oon enempää ajattelematta yrittänyt saada aikaan tavu/nuotti. Jos "kappale on hyvä", sen saattaa joku ottaa esitettäväkseen. Siinä vaiheessa kappale saattaa vielä hioutua, mutta lopullinen esitys onkin sitten jo tulkintaa. Ei minusta ole ollenkaan virhe tuollainen melismointi, miksi muka?

Muutama biisi tulee mieleen aiheesta sanat/tavut/nuotit/taimi/istuvuus. Ensinnäkin "tahallinen kiire", esim Peitsamon laini; "..rivit tuli täyteen mutta riimit ei.." (Kauppaopiston naiset). Ja yksi itselleni käsittämätön sanoituskohta, joka mielestäni ei istu lainkaan, Jani Wikholmin (Kaikki muuttuu) ; " jumalan vii ----- vastolla"

jarpat muokkasi viestiä 10:21 16.02.2018

#10 kirjoitettu 16.02.2018 17:40

Sinänsä siis en juurikaan tykkää tästä amerikasta (?) levinneestä tavasta ottaa laulussa joku vokaali ja käydä sen kanssa läpi mahdollisimman monta nuottia ja oktaavia. Varmaan just tää Carey vastaavat on sitä harrastanu ja nyt sitä sit kuulee kaikenmaailman laulumittelöissä jne. Aivan turhaa imelöintiä ja nielurisojen esittelyä...

#11 kirjoitettu 16.02.2018 21:54

Mutta käyttikkö Helismaa melismaa? Joskus 50-luvulla ehkä siltä näyttikin, että käyttikin, mut sadekelis vaan....joopajoo...jatkakaa...

#12 kirjoitettu 17.02.2018 19:27

Väittäisin kuitenkin, että melisman ja legaton oikea käyttö ei nyt ole IT sun laulussa se pahin haaste. Mun mielestä suurin kehittymisen paikka on se, että sun pitäisi uskaltaa käyttää ääntäsi rohkeasti ja luoda sävelkulkuja jotka luo mukavia harmonioita kappaleen sointujen kanssa, ja sanoittaa kappale niin, että sanoitus "täyttää paikkansa" eikä kuulosta lallattelulta.

Samat haasteet on varmaankin kaikilla harrastelijalaulajilla, kuten allekirjoittaneella. Sen takia kappaleiden kirjoittaminen on joillakin ihan ammatti, se kun on aika vaikeeta.

#13 kirjoitettu 17.02.2018 20:08 Muok:17.02.2018 20:12

aRt074 kirjoitti:
ei melismassa mirään vikaa ole, mutta jos se tehdään joka kerta samalla tavalla, esim. kahdella nuotilla per tavu hakemalla vauhtia sävelaskelta perusnuottia alempaa, ja toistetaan lähes joka lauseessa jokaisessa biisissä aivan samalla tavalla niin kehottaisin kyllä ainakin miettimaan variaatioita.. Sanoisin saman viestin Whitney Houstonillekin jos hän koskaan sillä tavalla laulaisi.


No tämä ja sitten se, että melodian nuotti = soinnun perussävel = ei harmoniaa.

#14 kirjoitettu 17.02.2018 20:36

IT kirjoitti:
Tantsku kirjoitti:
aRt074 kirjoitti:
ei melismassa mirään vikaa ole, mutta jos se tehdään joka kerta samalla tavalla, esim. kahdella nuotilla per tavu hakemalla vauhtia sävelaskelta perusnuottia alempaa, ja toistetaan lähes joka lauseessa jokaisessa biisissä aivan samalla tavalla niin kehottaisin kyllä ainakin miettimaan variaatioita.. Sanoisin saman viestin Whitney Houstonillekin jos hän koskaan sillä tavalla laulaisi.


No tämä ja sitten se, että melodian nuotti = soinnun perussävel = ei harmoniaa.


Melodianhan ei tarvitse osua yhteen soinnun perussävelen kanssa, koska jokaisessa soinnussa on muitakin säveliä, joiden kanssa se melodia voi sopia yhteen...

Soinnuthan kun koostuvat vähintään kolmesta sävelestä, ja laulun melodia voi osua yhteen minkä tahansa noiden kolmen kanssa...

C sointu esim. koostuu C, E ja G nuoteista, ja kappaleen laulu voi osua mihinkä tahansa noista nuoteista, jos esim. taustasointu on C...


Ei vaan se melodian nuotti voi olla aivan mikä tahansa, jos se sopii melodian kulkuun ja kappaleen tyyliin. Tässä on se säveltämisen suola.

#15 kirjoitettu 17.02.2018 21:01

IT kirjoitti:
Tantsku kirjoitti:

Ei vaan se melodian nuotti voi olla aivan mikä tahansa, jos se sopii melodian kulkuun ja kappaleen tyyliin. Tässä on se säveltämisen suola.


Toki voi olla, mutta noihin kolmeen nuottiin se pääasiassa perustuu... Tuossa vastaus kysymykseen, How do I create a melody from a chord progression:

The melody is always from the same key.

Music is all based around the major scale. Chords are merely multiple notes from the scale being sounded at once. Melodies are the notes of the scale sounded one at a time.

Melodies must not only be from the same key as the chords, but they must agree with the chords too. For example, a C major chord is spelled 'C E G.' A melody that would work with that chord will focus on those particular notes from the scale. You can use other notes too, but the non chord tones work to connect together the notes that are chord tones. Chord tones work best on strong beats (beats 1 and 3 in a measure) and work well for longer, sustained notes.

Lähde: http://www.harmonycent...-

Tuo opastus oli kitaralle, mutta sopii yleisesti melodian luomiseen...


Jaa.

#16 kirjoitettu 17.02.2018 21:13

IT kirjoitti:
Toki voi olla, mutta noihin kolmeen nuottiin se pääasiassa perustuu... Tuossa vastaus kysymykseen, How do I create a melody from a chord progression:


Ei se kyllä perustu. Melodian säveliä ei ylipäätään pitäis irrottaa sointujen sävelistä, koska ratkaisevaa on aina se kuulokuva, eikä se mitä säveliä on missäkin. Jos nyt esimerkiksi on biisi jossa soitetaan C-duuri ja melodiassa on samaan aikaan B niin siinä on mitä suurimmalla todennäköisyydellä hyvin vahvasti Cmaj7:n tuntu läsnä.

Sitten taas tollaset music is all based around the major scale ja melodies must not only be from the same key as the chords, but they must agree with the chords too -tyyppiset lausunnot on sen luokan aivopieruja että vaikka joku onkin internetiin sillä tavalla kirjoittanut niin se kannattaa jättää ihan omaan arvoonsa.

#17 kirjoitettu 17.02.2018 21:46 Muok:17.02.2018 21:56

Musiikin tekemisen säännöt on kyllä ylivoimaisesti typerin aihe mistä mun mielestä voi keskustella. Jotkut osaa tehdä muita miellyttävää musaa ja jotkut ei. Instrumenttien soittotaito ei aina suoraan korreloi musiikintekotaidon kanssa. ugh

#18 kirjoitettu 18.02.2018 21:48

IT kirjoitti:
Tuossa sointujen vaihdon jälkeen ei tosiaankaan laulu noudata tuota sääntöä, että soinnun vaihdon jälkeinen eka nuotti olisi yksi noista kolmesta soinnun perussävelestä, ja toisaalta tuo c nuotti on sellainen, että se ei kuulu sekä G että D duuri sävelasteikoihin...

Täsmennys: c-nuotti kuuluu G-duurin sävelasteikkoon, muttei itse G-duurin kolmisointuun

Ei mul muuta.. jatkakaa

#19 kirjoitettu 18.02.2018 23:36

IT kirjoitti:
Asun kerrostalossa [...]

Osanottoni, tuo on painajainen laulajalle (ja mahdollisesti naapureille). Ne vähäiset laulamisinnostukset mitä itsellä joskus oli hävisivät nopeasti pitkälti tuon takia.

Jos laulaminen tuntuu edes jossain määrin omalta jutulta, niin treenikämppää tms. tilaa etsimään vaan, jotta voi laulaa tosissaan. Joillain paikkakunnilla laulu- ja soittotila saattaa löytyä kirjastosta (!), nuorisotilasta tai vastaavasta.
Jos sattuu asumaan muuttohäviöisellä paikkakunnalla niin tyhjillään seisovista myytävänä olevista taloista voi löytyä mielenkiintoisia mahdollisuuksia kun junailee omistajan kanssa sopivan diilin.


IT kirjoitti:
Ja loppupeleissä, niin aika harva tällaisia varmaan tietoisesti miettii biisejä kirjoittaessaan, paitsi ehkäpä ne ammatttilaiset jossakin määrin...

Ammattilaisten luomismetodeista ei kai pääse selville kuin kysymällä, mutta nuotit ja itse tehtävät transkriptiot (jos nuotteja ei löydy tai niistä puuttuu jotain) ammattilaisten tuotoksista opettavat paljon. Omien suosikkien perinpohjainen tutkiminen ja alas kirjoittaminen ovat ehkä parhaimpia ja nopeimpia keinoja oppia millaisia ratkaisuja voikaan tehdä.

Minäkin neuvoisin seikkailemaan rennosti peruskolmisointujen ulkopuolelle. Ainakin skaalan rajoissa sointuihin sopivat lisäsävelet - seiskat, kutoset, ysit ja neloset, riippuen sointuasteesta - kannattaa hyödyntää, ja sitten aikanaan mennä perusskaalojen (molli, duuri, doorinen, miksolyydinen jne.) ulkopuolelle niin pitkälle kuin huvittaa.

Yksi helppo vinkki on käyttää skaalassa "vääriä" sointuja (esimerkiksi molli siellä missä skaala vaatisi duurin, tai toisinpäin) ihan tarkoituksella. Tätä(kin) kautta löytyy joskus ratkaisuja joita huomaa sitten kuulleensa koko ikänsä ties kuinka monessa teoksessa, mutta ei ole koskaan itse tehnyt kun omaan käsitykseen oli jäänyt vain teoriakirjan ensimmäiset luvut.

Ammattilaisten tekemässä musiikissa on tietääkseni ennemminkin sääntö kuin poikkeus että käytetään muutakin kuin perusratkaisuja. Toki tuokin riippuu genrestä, mutta todennäköisesti kenen tahansa suosikkibiisivalikoimasta löytyy sellaisia joita ei perusskaaloilla ja kolmisointuteorialla ainakaan täysin selitä

#20 kirjoitettu 19.02.2018 03:05

IT kirjoitti:
Tuo Rockin Cowboyn sanoma tuossa häneltä lainaamassani englanninkielisessä kommentissa oli, että sävel sopii mukaan melodiaan ja sointukulkuun, jos se kuuluu sekä laulun sävellajin että kyseessä olevan soinnun sävelasteikkkoon...

Tuo Tom Pettyn kappaleen sävellaji on G duuri. Ja G duurissa on c nuotti ja D duurissa c# nuotti, jotenka noiden Rockin Cowboyn kriteerien mukaan c ei olisi sopiva nuotti laulettavaksi tuossa sointukulussa silloin kun taustasointuna on D...

Varmaan tarkoitit kappaleen sävellajiin eikä erikseen laulun? Olishan se hirveetä, jos laulu menee eri sävellajista kuin kappale Nooh.. näpäytän itse itseäni poskelle ja saivartelut sikseen

En suosi liian orjamaisesti hyödyntämään omissa kappaleissa musiikkiin erikseen säänneltyjä kaavoja. Ne rajoittaa liikaa omaa tekemistä, jos piiruntarkkaan alkaa miettimään "sopiiko tämä nuotti nyt tämän soinnun kanssa" jne.. Kuuntelemalla ja kokeilemalla ne sieltä löytyy. Vaikkakin välillä hieman riidellen, mutta sitä se musiikinteko on parhaimmillaan.

Otetaan esimerkiksi alussa mainitsemasi Houstonin kappale: "I Will Always Love You". Soitappa alkuun C-sävellajista C > Am > F > G ja melodia lähtee "And" (g) "I" (c)... Tämän jälkeen soita sama, mutta Arton mainitsemalla sointukululla: Am > G > D > D ja melodia lähtee edelleenkin "And" (g) "I" (c)... toimiiko? Toimii, mutta kappaleen henki muuttuu täysin. Siinä on se musiikinteon ydin. Sanokoot Cowboy mitä sanoo

#21 kirjoitettu 19.02.2018 15:37

IT kirjoitti:
Tosta sun ekasta lauseesta: "melodian säveliä ei ylipäätään pitäis irrottaa sointujen sävelistä", lukisin mielelläni enemmänkin...


Lähinnä yritin sanoa, että pitäis ajatella kokonaisuutta eli sitä soivaa lopputulosta, eikä tuijottaa sokeasti sitä että tässä nyt on tämä ja tämä sävel tämän ja tämän soinnun päällä. Eri asia tietysti jos jotain analyysia tehdään ja pitää keksiä jokaiselle hajasävelelle joku merkitys.

IT kirjoitti:
Jatketaanpa tästä... Googlettelin hieman tässä, ja mulle vaan vahvistui se käsitys että kun on joku sointuprogressio, niin se melodia yleensä jollakin tapaa noudattelee niiden sointujen säveliä, ei tietenkään orjallisesti, mutta jollakin tapaa...


Niin, yleensä. Eihän noissa ohjeissa sinänsä mitään väärää ole mutta yleistykset on aina vähän vaarallisia ja kaikki nää tässäkin ketjussa olleet ohjeet pätee tasan niin kauan kunnes mennään tonaalisuuden ja/tai funktionaalisen harmonian ulkopuolelle.

IT kirjoitti:
Tuo Rockin Cowboyn sanoma tuossa häneltä lainaamassani englanninkielisessä kommentissa oli, että sävel sopii mukaan melodiaan ja sointukulkuun, jos se kuuluu sekä laulun sävellajin että kyseessä olevan soinnun sävelasteikkkoon...

Tuo Tom Pettyn kappaleen sävellaji on G duuri. Ja G duurissa on c nuotti ja D duurissa c# nuotti, jotenka noiden Rockin Cowboyn kriteerien mukaan c ei olisi sopiva nuotti laulettavaksi tuossa sointukulussa silloin kun taustasointuna on D...

Tästä siis oli kyse...


Ja tässähän jo mentiin. D-duurissa ei ole C:tä, mut D-miksolyydisessä on ja se on varmaan yks yleisimmin käytettyjä asteikkoja pop- ja rock-musassa.


IT kirjoitti:

Ja tuohan menee juuri niin kuin tuo Cowboy tuossa aiemmin suositteli:
- Kunkin tahdin ensimmäinen nuotti on yksi sen kyseisen tahdin alussa olevan soinnun kolmesta perusnuotista... Tässä tapauksessa siis nuotit g, g ja g, sointujen ollessa G, C, ja G.
- Samoin kunkin tahdin muut nuotit on valittu niin, että ne kuuluvat sekä G duuriasteikkoon (kappaleen sävellaji) että kyseisen sillä hetkellä soitettavan soinnun sävelasteikkkoon...



Teoria toimii viimeisen rivin ensimmäiseen tahtiin asti, sitten melodia käy fissällä Cmaj7:n aikana.

NaNa_ kirjoitti:
Varmaan tarkoitit kappaleen sävellajiin eikä erikseen laulun? Olishan se hirveetä, jos laulu menee eri sävellajista kuin kappale Nooh.. näpäytän itse itseäni poskelle ja saivartelut sikseen


En äkkiseltään muista törmänneeni polytonaaliseen vokaalimusiikkiin, mut esim. tässä Prokofjevin pianokappaleessa molemmat kädet menee eri sävellajeissa.

#22 kirjoitettu 19.02.2018 18:16

Tantsku kirjoitti:
Musiikin tekemisen säännöt on kyllä ylivoimaisesti typerin aihe mistä mun mielestä voi keskustella. Jotkut osaa tehdä muita miellyttävää musaa ja jotkut ei. Instrumenttien soittotaito ei aina suoraan korreloi musiikintekotaidon kanssa. ugh


Samaa mieltä. Nää säännöt ja teoriat on keksitty jälkeenpäin, ensin oli musiikki, sitten joku keksi ruveta sitä analysoimaan. Mä en ymmärrä oikeesti musan teoriasta tuon taivaallista, enkä tule ymmärtämään. Se on sitten hauskaa kun joku analysoi omaa biisiä hienosti sellasilla sanoilla mitä itse ei ole koskaan kuullutkaan. Tulee ihan ammattilainen olo

#23 kirjoitettu 19.02.2018 19:23

aRt074 kirjoitti:
sehän se kai iso syy oli mikserin kuolemiseen kun jokaiseen ketjuun rupesi noita trollauksia tulemaan. Itselle aina ollut vaikea ymmärtää tuota tarvetta ensinnäkin lukea läpi ja sitten mollata keskusteluja joihin ei itsellä ole mitään annettavaa. No, huumorilla mennään....


No okei, trollasin vähän pienellä välikevennyksellä. Tarkoitus oli vaan lukijana osallistua, että niinkus jatkakaaa hyvää keskustelua

#24 kirjoitettu 19.02.2018 20:52 Muok:19.02.2018 20:53

Tantsku kirjoitti:
Musiikin tekemisen säännöt on kyllä ylivoimaisesti typerin aihe mistä mun mielestä voi keskustella. Jotkut osaa tehdä muita miellyttävää musaa ja jotkut ei. Instrumenttien soittotaito ei aina suoraan korreloi musiikintekotaidon kanssa. ugh

Windywalk kirjoitti:
Samaa mieltä. Nää säännöt ja teoriat on keksitty jälkeenpäin, ensin oli musiikki, sitten joku keksi ruveta sitä analysoimaan.


Pakko tarttua tähän hieman, vaikka lähtökohtaisesti minulla on sama käsitys tästä. Musiikin perustuessa toisaalta fysiikan lakeihin (harmoninen sarja yms.) ja toisaalta ihmisen kuuloaistimisen lainalaisuuksiin, niin teoria edellä voi mennä ja on mentykin etenkin 1900-luvun puolella.

Toki myös aiemmin menty joskus teoria edellä - intervallien suhteita ainakin on laskeskeltu antiikin Kreikan ajoilta ellei aiemminkin - mutta tosiaan ennen nykyistä tieteen aikakautta musiikinteoria ollut ilmeisesti enemmän tutkimusta ja kehitystä kuin kuin laskentaan ja suunnitteluun perustuvaa.


Windywalk kirjoitti:
Mä en ymmärrä oikeesti musan teoriasta tuon taivaallista, enkä tule ymmärtämään.

Minä ajattelin pitkään noin ja menetin viitisentoista vuotta parasta oppimis- ja luomisaikaa. En tule ymmärtämään. Ei sitten tullutkaan ymmärrettyä eikä kehityttyä, vaikka nyt jälkeenpäin tietää että mahdollisuudet olivat varsin hyvät.

Iän myötä onnistuin paranemaan asennevammasta osittain ja teoriatietoja on nyt riittävästi siihen että voi tehdä enemmän sellaista mitä haluaa kuin sellaista mitä on pakko kun ei muutakaan osaa. Mutta olisi ollut huimasti järkevämpää ottaa oppikirjat esiin jo teininä. Oli noloa ja ahdistavaa havaita kolmekymppisenä kuinka paljon oli missannut sen asennevamman takia.

***

Jos joku teoriaa karttava lukee tämän, niin älkää ihmeessä tehkö samaa virhettä jos musiikki on oma juttu. Opetelkaa ne intervallit ja asteikot ja soinnut ja tutkikaa omia suosikkibiisejä (kymmenittäin, mieluiten jopa usean sadan biisin verran) kunnes tiedätte oikeasti mitkä sävelet pitää soida jotta tulee sellainen tunnelma jota haette.

#25 kirjoitettu 19.02.2018 23:06

katai kirjoitti:
Pakko tarttua tähän hieman, vaikka lähtökohtaisesti minulla on sama käsitys tästä. Musiikin perustuessa toisaalta fysiikan lakeihin (harmoninen sarja yms.) ja toisaalta ihmisen kuuloaistimisen lainalaisuuksiin, niin teoria edellä voi mennä ja on mentykin etenkin 1900-luvun puolella.

Toki myös aiemmin menty joskus teoria edellä - intervallien suhteita ainakin on laskeskeltu antiikin Kreikan ajoilta ellei aiemminkin - mutta tosiaan ennen nykyistä tieteen aikakautta musiikinteoria ollut ilmeisesti enemmän tutkimusta ja kehitystä kuin kuin laskentaan ja suunnitteluun perustuvaa.


Mä sanoisin, että teoria edellä on menty ehkä korkeintaan jossain dodekafoniassa ja sarjallisuudessa ja niissäkin on toisaalta pyritty luomaan täysin omat lainalaisuutensa ja yritetty räjäyttää mahdollisimman tehokkasti paskaksi kaikki mitä on tiedetty. Muilta osin teoria ja käytäntö on kulkeneet aika lailla käsi kädessä.

#26 kirjoitettu 20.02.2018 17:34

Mä toivon ettei kukaan loukkaantunut tuosta mun lohkasusta. Se ei ollut tarkoitus, enkä halunnut boikotoida tätä linkkiä. Musta nää on kaikki hyviä juttuja.

Ehkä kirjoitukseni olisi voinut olla vähän tarkempaa. Lähinnä yritin sanoa että osallistun tällaisiin keskusteluihin mielelläni, mutta todellisuudessa en oikeasti tiedä mistä puhun. Musiikin teoria ei vaan ole koskaan muhun uponnut. Ihan niin kuin matematiikka. Olen sitä opiskellut, mutta en ymmärtänyt. Idiootti mikä idiootti.

Kaikki vuodet kuorossa ja viulua ja klarinettia soitellessa, mitkä vaativat myös teoriatunteja, menivät aina lopulta siihen että soitin ja lauloin kaiken korvakuulolta, koska tuo teoria ei vaan mennyt jakeluun. Siihenhän se kaikki sitten loppuikin. Tieto siitä että seuraavassa tasokokeessa ei enää mene läpi kaunis hymy

Silti on kiva näistä höpistä ja miettiä, vaikka oma panos onkin aikalailla hölynpölyä. Joten hienoa vaan jos saadaan keskustelua aikaiseksi mistä nyt sitten ikinä.

#27 kirjoitettu 20.02.2018 18:43

Vessajono kirjoitti:
Mä sanoisin, että teoria edellä on menty ehkä korkeintaan jossain dodekafoniassa ja sarjallisuudessa ja niissäkin on toisaalta pyritty luomaan täysin omat lainalaisuutensa ja yritetty räjäyttää mahdollisimman tehokkasti paskaksi kaikki mitä on tiedetty. Muilta osin teoria ja käytäntö on kulkeneet aika lailla käsi kädessä.

Jep, näitä tarkoitin, sekä niitä seuranneita elektronisen musiikin kehityssuuntia joka menivät enemmän ääni- kuin säveltaiteeksi.
Tosin löisin pikkurahasta vetoa että myös tonaalisessa musiikissa on ollut mukana tekijöitä jotka kehittivät teoriaa teorian kehittämisen vuoksi - jos ei aina, niin ainakin silloin kun halusivat tehdä jotain kokeellista.

#28 kirjoitettu 20.02.2018 19:02

Windywalk kirjoitti:
Kaikki vuodet kuorossa ja viulua ja klarinettia soitellessa, mitkä vaativat myös teoriatunteja, menivät aina lopulta siihen että soitin ja lauloin kaiken korvakuulolta, koska tuo teoria ei vaan mennyt jakeluun. Siihenhän se kaikki sitten loppuikin. Tieto siitä että seuraavassa tasokokeessa ei enää mene läpi kaunis hymy

Kyllähän sinä sitten tiedät ainakin teorian perusteita verrattain hyvin. Jotta osaa vähänkin soittaa viulua tai klarinettia niin on pakko ainakin tietää nuottien nimet, kyetä tiedostamaan musiikillista aikaa (tempo, iskut, nuottien pituudet), tunnistamaan oman instrumentin ääni muiden seassa, sen soittama sävel osana sointua ja niin edelleen. Miten hyvin tämän kaiken taitaa ja yhdistää keskenään on eri asia, mutta nuo kuitenkin vaativat perustietoja musiikinteoriasta.

Vertailun vuoksi, elektronisen musiikin skenessä on ollut ja on edelleen artisteja jotka eivät tunne intervallien ja sointujen käsitettä nuottien nimistä puhumattakaan, ja soittavat koskettimia korvakuulolta tajuamatta juuri mitään järjestelmällisyyttä siinä mitä tekevät.

Heistä jotkut ovat jos ei nyt suoraan sävelkuuroja, niin eivät ainakaan kovin hyviä erottamaan säveliä toisistaan, kun ei ole ajattelutasolla edes sanoja joilla käsitellä ja tiedostaa kuulemaansa. Kuulevat siis että sävel tai sointu on eri ääni kuin sitä edeltävä, muttei ole kykyä käsittää millä tavalla ja kuinka paljon se on erilainen. Näin siis vaikka kyky arvioida biisin tunnelmia olisikin riittävä mm. siihen että osaa päättää sävellyksen etenemisestä jos joku antaa erilaisia vaihtoehtoja melodioihin ja sointukulkuihin.

Itse aloitin tältä pohjalta ja oli valaisevaa törmätä muutamaan muuhunkin tällaiseen tekijään. Kaikkien teoksissa oli yhteistä se, että niissä matkittiin esikuvabiisien sävellysten kuulokuvaa ymmärtämättä järjestelmää joka sen sävellyksen takana on. Eli vähän niinkuin lastikultin tapaan kyhättiin jotain mikä muistuttaa esikuvaa ja odoteltiin että tulokset olisivat samoja. Se toimi yleensä yhtä huonosti kuin lastikultit ylipäätään, ja sen huomattuaan lähes kaikki tuntemani tältä pohjalta aloittaneet päätyivät opettelemaan teoriaa. Mutta niin itsellä kuin useimmilla muillakin se opettelu alkoi valitettavasti vasta parhaan oppimisiän jälkeen.