#2 kirjoitettu 15.10.2008 21:55

Toi laser-idea on muuten loistava.

Salamakenkäänhän vois tuon viritää. Voi tosin vaatia jonkun mekanismin jolla kulmaa saa ainakin korkeussuunassa hienosäädettyä.

Vielä kun sais ton toimimaan silleen, että se syttyy kun painaa liipaisimen puoleen väliin (tai mitä nyt tarkennusnappina käyttääkin) niin se syttyy, mutta sammuu ennen kuin liipaisee.

Hmmm... Osa kameroista osaa muistaakseni käyttää ulkoistakin salamaa pelkästään tarkennuksen apuvalona niin että varsinaista kuvaa otettaessa ei liipaista salamaa... Salamakengästähän saattaisi saada mokomalle triggerisignaalin, jolloin laserin ohjaaminen voisi periaatteessa hoitua vaikka yhden transistorin kytkennällä.

Moisella on tietysti parempi olla osoittelematta ihmisiä.

#3 kirjoitettu 04.11.2008 10:28

Elektrojänis kirjoitti:
Salamakenkäänhän vois tuon viritää.
Voi tosin vaatia jonkun mekanismin jolla kulmaa saa ainakin korkeussuunassa hienosäädettyä.


Beta-versio salamalaitteen kuoriin on tehty:
Nettialbumiin

Korkeussuunnan säätö puuttuu. Sivusuunnassa voidaan "kalibroida" salamalaitetta kääntämällä. Pystysuunnassa kiinnitys on tosi jämäkkä, mutta tämä malli ainakin pääsee kiertymään hieman. Yllättävän tukeva kiinnitys kuitenkin.
Eniten kokeiluja on haitannut oma halpa zoomi: etulinssi heiluu melkein kuin lens babyssa. Etulinssiä kannattelemalla voi siis taittaa optista akselia... melko tylsää sinänsä, mutta mekaanisen väljyyden yllättävä hyöty löytyi tässä kokeilussa


Vielä kun sais ton toimimaan silleen, että se syttyy kun painaa liipaisimen puoleen väliin...


Käytettävä kaukolaukaisuliitäntää tai fotodiodia kameran tarkennusapuvalon edessä. Liitännästä viestin lopussa.

Salamakengästähän saattaisi saada mokomalle triggerisignaalin, jolloin laserin ohjaaminen voisi periaatteessa hoitua vaikka yhden transistorin kytkennällä.


EOS D60:n Custom Function -asetuksista löytyy kohta, jossa valitaan miten focus assist -valo toimii: kameran oma / salama (jompi kumpi, molemmat tai ei kumpikaan). Eli salamaa sekin runko pystyisi käyttämään.

Liitäntä on digitaalinen. Mittailin niitä neljää nastaa yleismittarilla ja totesin ettei siitä saada valmista tietoa analogiselle kytkennälle. Keskimääräinen jännite kyllä nousee hyvälle tasolle, mutta se ei laske kun tarkennus on valmis. Olisi tietysti pitänyt dokumentoida tarkasti tämäkin mittaus, joudun uusimaan jos joku kysyy tarkemmin

Vanhoista salamalaitteista luin netistä, että niissä on korkeita jännitteitä liipaisunastassa, mikä ei välttämättä ole hyväksi digirungolle. Nissin M16 antoi 187 volttia tasasähköä kameralle päin. Kirjaimellisesti; olin käyttänyt tuota salamaa ennen kuin mittasin ja päätin muuntaa sen uudenlaiseen käyttöön.

Sitten arvioin korkean jännitteen aiheuttaman vaaran: mittailin rungon liipaisunastaa. Lepotilassa siinä ei näy jännitettä eikä vastusta - 20 Mohm alue ei riittänyt toteamaan galvaanista yhteyttä! Voisiko rungossa olla rele? Jos niin on, on salamalaitteiden käyttö turvallista. Runkoon on kai seuraavaksi kiinnitettävä mikrofoni kuuntelemaan laukaisun ääniä.

Rungon suurin kontakti, keskellä oleva liipaisunasta kytkeytyy maahan kuvan valottamisen ajaksi. Tämän totesin yleismittarilla, siinä tapauksessa kun käytetään "1st curtain sync" -optiota, eli salamaa "käsketään" heti kun suljin on täysin auki. Tämän tiedon perusteella laserin voisi sammuttaa kuvan oton ajaksi, mutta suljinhan on jo auki siinä vaiheessa kun salama laukaistaan, eli myöhässä tullaan. Paljonko laserin piste ehtii "polttaa" kennoa sulkimen avautuessa, on toinen kysymys. Matematiikkaa: Kun rungon minimi salamatäsmäysaika on vaikka 1/200 (D60), sanoisin että laserin piste pääsee kennolle puolet tästä ajasta (1/400 s), ennen kuin runko käskee sammuttaa sen. Riittääkö tämä aika valottamaan häiritsevästi näkyvän pisteen, riippunee kohteesta ja herkkyydestä.

Kaukolaukaisuliitännän käyttö laserin ohjaukseen olisi kaikin puolin järkevintä. Siis vaikka liitäntään on tarkoitettu liitettäväksi kytkimet - tai juuri siitä syystä - tulee rungon nastoihin jännite, joka riippuu siitä painetaanko rungon laukaisinta. Kahdesta jännitteestä saadaan selville laukaisinnapin asento. (Tämä olisi myös dokumentoitava, jotta asialle saataisiin varmuus - olen mielestäni todennut tämän kuukausia sitten...)

Kiitos mielenkiinnosta (?)!

Martian Law on muokkaellut viestiä

#4 kirjoitettu 05.11.2008 19:39

Martian Law kirjoitti:
Beta-versio salamalaitteen kuoriin on tehty:
Nettialbumiin


Siisti!

EOS D60:n Custom Function -asetuksista löytyy kohta, jossa valitaan miten focus assist -valo toimii: kameran oma / salama (jompi kumpi, molemmat tai ei kumpikaan). Eli salamaa sekin runko pystyisi käyttämään.


Ah... 10D:ssä taitaa olla semmonen, että samasta valitaan käytettävä salama ja käytettävä tarkennusapuvalo. (Sehän käyttäää tarkennuksen apunakin sisäänrakennettua salamaa.) Siellä tais olla vaihtoehtona tarkennusapuvalo ulkoisesta salamasta, mutta kuvaan ei salamaa.

Liitäntä on digitaalinen. Mittailin niitä neljää nastaa yleismittarilla ja totesin ettei siitä saada valmista tietoa analogiselle kytkennälle.


Himputti... Jossain mielestäni bongasin kohtuullisen hyvän analyysin (oikeen jännitekäppyrät rinnakkain eri nastoista) EOS salamakengän toiminnasta, mutta nyt en löydä sitä mistään. Mun mielestä näytti siltä, kuin tarkennusapuvalon kohdalla olis jostain nastasta tullut jotain kellopulssia (vaikee havaita pelkällä yleismittarilla). Hmmm... Saattoi tosin olla Nikoninkin se analyysi... Löysin kun olen tutkaillut mahdollisuutta käyttää Nikonin salamaa Canonissa perus analogisen TTL:n kanssa. Täytyy vielä tsekata toisen koneen bookmarkit.

Jos tuo mun muistikuva pitäisi paikkaansa, niin sillä kellopulssilla voisi hyvin kontrolloida laseria. Sen signaalin ilmestyminen sinne nastaan saattaa vaatia sen, että kamera tunnistaa, että kengässä on toimintoa tukeva salama. Joku tunnistus taisi olla ihan vaan nastan oikosulkeminen toiseen.

Vanhoista salamalaitteista luin netistä, että niissä on korkeita jännitteitä liipaisunastassa, mikä ei välttämättä ole hyväksi digirungolle.


Joo... Ja voi se olla vaaraksi modernimmille filmirungoillekin. Ittekkin meinasin kokeilla kaapissa olevaa PC-liitäntäistä (siis se pyöreä josta tulee vaan trigger) Metz 45 CT-1 (vai mitenhän se tarkkaan ottaen meni) salamaa Canoniin, mutta onneksi tutkin asian ensin... Itsekin netistä aluksi tutkailin ja sitten mittasin... tais olla yli 200V.

Voisiko rungossa olla rele? Jos niin on, on salamalaitteiden käyttö turvallista.


Suuresti epäilen tuota releteoriaa... Muistaaksenin jossain mainittiin, että kaikki Eosit on speksattu maks. 6V salamatriggerijännitteelle. Tosin onhan releilläkin maksimijännitteensä.

Se tosin miksi epäilen, että siellä ei ole relettä on, että en oikeen usko, että rele olisi ajoituksellisesti riittävän tarkka. Lisäksi pienetkin releet on aika isoja kun vertaa transistoritoteutukseen ja ovat olleet jo kymmeniä vuosia kalliimpiakin.

Riittääkö tämä aika valottamaan häiritsevästi näkyvän pisteen, riippunee kohteesta ja herkkyydestä.


Ja lisäksi aukosta ja kokonaisvalotusajasta (eli paljonko varsinainen kuva-aihe peittää).

Kaukolaukaisuliitännän käyttö laserin ohjaukseen olisi kaikin puolin järkevintä.


Toi vois olla kyllä hyvä ratkaisu... Tavallaan low-tech ja mitä vähemmällä tekniikalla pääsee niin sen parempi tietysti. Ainoa miinus tuossa on tietysti johto sieltä laukasinliitännästä laitteeseen.

Elektrojänis muokkasi viestiä 21:17 05.11.2008

No löytyhän se linkki mistä mainitsin: http://81.216.246.116/...

Siinähän on jopa enemmän infoa kuin muistin... Osaavahan tekee jo noilla infoilla ja mikrokontrollerilla melkeen minkä vaan lisähärpättimen mitä kuvitella saattaa!

Sen verran epäilyttävä linkki (kun on suora IP), että kannattanee tallettaa tiedot amaan talteen.

#5 kirjoitettu 16.12.2008 10:41

Elektrojänis kirjoitti:
EOS D60:n Custom Function -asetuksista löytyy kohta, jossa valitaan miten focus assist -valo toimii: kameran oma / salama (jompi kumpi, molemmat tai ei kumpikaan). Eli salamaa sekin runko pystyisi käyttämään.


Ah... 10D:ssä taitaa olla semmonen, että samasta valitaan käytettävä salama ja käytettävä tarkennusapuvalo. (Sehän käyttäää tarkennuksen apunakin sisäänrakennettua salamaa.) Siellä tais olla vaihtoehtona tarkennusapuvalo ulkoisesta salamasta, mutta kuvaan ei salamaa.


Heh, samat toiminnot


Suuresti epäilen tuota releteoriaa... Muistaaksenin jossain mainittiin, että kaikki Eosit on speksattu maks. 6V salamatriggerijännitteelle. Tosin onhan releilläkin maksimijännitteensä.


6 V olen minäkin löytänyt netistä, mutta kokemusten mukaan kestää hyvin 180 V. Että mikä speksi se sitten on? Voi olla että kaksinumeroisissa on parempi suojaus, tai parempaa tuuria.

Releillä on max. jännite, joka riippuu lähinnä kärkien etäisyydestä. Ilmassa läpilyönti tapahtuu noin 3kV/cm (teollisuudessa on käytetty turvarajana avokiskoissa esim. 1 cm kilovoltille), eli noin 300V/mm. Pienissä releissä ollaan jossain millimetriluokassa. Mutta ei jännite riko releen kontakteja vaikka speksi ylittyisi, siinä vain syntyy valokaari tai kipinä. Jos virta ei riitä valokaaren ylläpitämiseen, metallia ei höyrysty. Ajan mittaan toki läpilyönti esim. katkaistaessa muuttaa kontaktipintoja huonommin johtavaan suuntaan. Releen elektroniikan puolella tietysti jännitekesto on eri juttu, mutta se ei nyt kuulu tähän.


Se tosin miksi epäilen, että siellä ei ole relettä on, että en oikeen usko, että rele olisi ajoituksellisesti riittävän tarkka.


Salamatäsmäysaika! Ei se hirmu lyhyt pätkä ole, esim. 1/200 = 5ms. Jos Myytinmurtajissa saadaan paineilmakäsi menemään kiinni tuossa ajassa, ei pienellä releellä pitäisi olla mitään ongelmia. No joo, löysin netistä tekstin "Many good, high quality relays will switch in under 8 mesecs" - mutta en nyt jouda selvittämään minkä jännite/teho/kokoluokan releistä on kyse.



Nyt se EJ:n löytämä speksi salamakengän liitännästä: tosiaan, siinä on yksi analoginen nasta! En vaan tajunnut omissa mittauksissa, että tasoja voi olla kolme.

Eikä siinä käytetä mitään salamalaitteen tunnistusta, kamera antaa nastaan signaalin ilman mitään oikeaa laitetta kengässä.

Siihen yhteen nastaan on vaan hankala kytkeä mitään, pitäisi lisätä toimiva pinni vanhan salaman jalkaan...
Mutta johtoja ei sitten tarvittaisi.

#6 kirjoitettu 11.01.2009 20:26

Martian Law kirjoitti:
6 V olen minäkin löytänyt netistä, mutta kokemusten mukaan kestää hyvin 180 V. Että mikä speksi se sitten on? Voi olla että kaksinumeroisissa on parempi suojaus, tai parempaa tuuria.


Niin noh... Se virta ei ole välttämättä kauhean suuri. Silti... Vähän itse pelkäisin sitä että kuinka monta kertaa se kestää. Jos siinä oikeasti rele on niin voi hyvinkin kestää toki.

Salamatäsmäysaika! Ei se hirmu lyhyt pätkä ole, esim. 1/200 = 5ms. Jos Myytinmurtajissa saadaan paineilmakäsi menemään kiinni tuossa ajassa, ei pienellä releellä pitäisi olla mitään ongelmia. No joo, löysin netistä tekstin "Many good, high quality relays will switch in under 8 mesecs" - mutta en nyt jouda selvittämään minkä jännite/teho/kokoluokan releistä on kyse.


Ok. Silti jään vielä epäilemään tuota taloudellista puolta. Nimittäin jos canon ei varta vasten halua luvata salamaliitännän kestävän korkeita jännitteitä, niin en oikein ymmärrä miksi laittaisivat verrattain kalliin releen sinne kameraan, kun jos jo aiemmissakin filmikameroissa on käytetty transistoreita (jos olen oikein ymmärtänyt).

Noh... 10D:ssä ei ainakaan ole enää relettä, nimittäin manuskassa luvataan joillain canonin omilla salamoilla nopeat salamatäsmäysajat, eli salamatäsmäys aina 1/4000 sekunnin valotusajalle asti.

Hmmm... Toisaalta lupaavat tuon nopean salamatäsmäyksen D60:n manuskassakin näköjään. Ja varoituksena korkean jännitteen salamoista on vaan: "Do not use high voltage flash on the hot shoe. It might not fire." Eivät siis suhtaudu kovin vakavasti asiaan... Muualla kun on näkynyt varoituksia joissa viimeinen lause on enemmänkin "It might set on fire!"

Eikä siinä käytetä mitään salamalaitteen tunnistusta, kamera antaa nastaan signaalin ilman mitään oikeaa laitetta kengässä.


Oho! Noin pitkälle mä en edes itse testannut... Olin vaan jossain vaiheessa mittaavinani, että ei niihin tyhjiltään tulisi mitään, mutta se nyt oli vaan häkänen ja ylimalkainen mittaus.

Toi oliskin hyvä jos siihen ei tarttis edes "apinoida" sitä salamaa.

Siihen yhteen nastaan on vaan hankala kytkeä mitään, pitäisi lisätä toimiva pinni vanhan salaman jalkaan...


Entäs jos hommaa projektia varten jonkun halis salamakengän jatkojohdon. En tosin ole tarkistanut mitä moiset maksaa. Sitten kun sais vielä nykäistyä jostain siihen jonkun kohdistuksen säätösysteemin jossa olis vaikka jotkus selkeet ruuvit tms... Joku vanha ilmakiväärin tähtäin tai jotain (aseet taotaan auroiksi ).

Elektrojänis muokkasi viestiä 20:26 11.01.2009