|
Kirjoittaja
|
SAAMATTOMUUS?
|
|
saumaommel
9 viestiä
|
#1 kirjoitettu
19.07.2008 18:08
Onko saamattomuus sitä, että istuu neljän seinän sisällä ja ajattelee ettei saa mitään aikaan?
Onneksi TV:n tarjonta on kurjaa, jossa suurella suulla mietitään ammatin harjoituksen ongelmia ihmisellä, joka on syömähäiriöinen maksullinen nainen, joka antaa ylen ajatuksestakin tunkea jotakin suuhunsa.Joutilaisuus ei kuulu joutomaalle, sillä muinaiset kreikkalaiset keksi orjuuden varjolla filosofian, joten sinä siellä orjuuta valtio ja ajattele, sillä minä en enään jaksa. Älä kuitenkaan liikoja ajattele, se voi johtaa murheeseen ja murehtimalla maailma ei parane. EIKÄ SE PARANE! Täällä sähköisessä ympäristössä voimme vain voivotella ja paasata. Dokumentit ympäristöstä antaa pienen lohdun hyvästä tulevaisuudesta, jos teemme asialle jotain. Onneksi olemme demokratia ja voimme valita päättäjämme, jotka päättää ihmisyyden ja luonnon pään ja hännän. Tässä kirjoittaessani ihmettelen mikisi tuossa alapuolella on pyöreitä kasvoja, jotka nauraa minulle. Tämä Nauru saa egolokisen minäni hyvin vihaiseksi, ehkä vainoharhaiseksikin. Entä jos minulle nauretaan tämän sähköisen ympäristön ulkopuolella, kehen sitten turvaudun? Jumalaan en ainakaan. Mietin myös, että miettiminen voi olla opittu tapa. Jeesus kuoli tapojemme takia. Minä synnyin, vanhempani opetti minulle tavat ja säännöt. Minä opetan tavat ja säännöt lapsilleni ja he opettavat tavat ja säännöt heidän lapsillensa. Tässä vanha ja mukamas kiperä kysymys, jonka olen jo ratkaissut. Mikä on elämän tarkoitus? No synny, juo, syö, ulosta, nuku, ja lisäänny. Sen jälkeen olet valmis tapaaman loppusi, mitä sieltä sitten eteesi läimäytetäänkään.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
|
|
Devastation
|
#2 kirjoitettu
01.08.2008 18:35
En olisi voinut sitä paremmin sanoa. Hyvä veli, mielesi on puhdas kuin valkoinen pulmunen jouluaamuna jäisessä loskaojassa makaamassa, kusipaskasekoituksen hitaasti kietoutuessa henkitorveen, ahmaisten viimeisetkin rippeet jo alastomaksi revityn sielun raiskatulta jäänteeltä ja elämän kajotessa unohdukseen.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
Humanoidi-androidi
|
#3 kirjoitettu
05.08.2008 12:03
on
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
Humanoidi-androidi
|
#4 kirjoitettu
05.08.2008 20:04
fak
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
saumaommel
9 viestiä
|
#5 kirjoitettu
05.08.2008 20:09
Kevytkenkäisyys on ilo nuoruudessa. Vanha sanontakin menee näin: kaikkea saa kokeilla, paitsi kansantanhuja ja omaa siskoa.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
saumaommel
9 viestiä
|
#6 kirjoitettu
06.08.2008 09:24
Ajan matelu muistuttaa vyötiäisen liikehdintää. Elämän ajankulun määritelmä on vaikeaa. Ajan kuluminen on pään menojen aikaansaantia. Voiko matelemalla kulkevan ajan käyttää hyödyksi? Aika varmasti ei, sillä aika ei matele mielekkään puuhan kanssa, mutta aika ei kävele käsi kädessä puuhan kanssa. Olisi mukavaa, jos olisi mahdollista kasvattaa lisäjäseniä, niin kehossa ja porukassa, aika kuluisi mukavasti niitä katsellessa. Porukkaan tämä voi olla mahdollista, mutta kehon laita on toinen. Ratkaisu voisi olla itsensä altistus säteilylle ja toivoa jälkikasvussa muutoksia, mutta ilo siirtyisi lapsille. Voi tätä maailman menoa.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
Humanoidi-androidi
|
#7 kirjoitettu
06.08.2008 12:48
Kamelit (Camelus) ovat suuria, kaksivarpaisia eläimiä. Ne eivät ole sorkkaeläimiä, varpaissa on pehmeät anturatyynyt ja suuret kynnet. Sukuun kuuluu kaksi lajia, yksikyttyräinen dromedaari (Camelus dromedarius) ja kaksikyttyräinen kameli (Camelus bactrianus). Kamelit märehtivät mutta ne eivät ole eläintieteellisesti sukua oikeille märehtijöille, kuten esimerkiksi lehmille. Kuten lehmällä, myös kameleilla on useita mahoja mutta niiden jakautuminen kammioiksi on erilainen kuin lehmillä. Yleisesti katsotaan mahoja olevan kolme vaikka viimeisessä on toiminnallisesti kaksi osaa. Kamelin lähimpiä sukulaisia ovat kamelieläimiin kuuluvat laamat ja alpakat.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
Humanoidi-androidi
|
#8 kirjoitettu
29.09.2008 21:13
Juuri nyt yritän saada hiukan kotia järjestykseen, kun tuo kaaos alkaa taas valtaamaan joka nurkan. Olen kotona sairaslomalla (en masennuksen vuoksi), ja kotitöitä voin tehdä vain lyhyitä aikoja kerrallaan kipujen vuoksi.
Kuitenkin tuntuu niin turhauttavalta tehdä mitään, kun sama homma on taas illalla. Tekisi mieli vaan antaa periksi ja jättää työt tekemättä. töissä ollessani ei aika riittänyt kaikkeen, ja tekemättömät työt vain kasaantuivat. Nyt kun olisi aikaa, en jaksa.
Syyllisyys painaa jatkuvasti, ja mieli on alamaissa, voisin päivät vaan makoilla, ja joudun pakottamaan itseni tekemään edes jotain. Iltapäivällä kun mies tulee kotiin, minusta tuntuu, että hänkin alkaa heti syyttävin ilmein silmäilemään ympäristöä. Enkä ihmettele sitä toisaalta, onhan minulla ollut päivä aikaa touhuta kotona, kun lapsetkin ovat hoidossa.
Miten te ihmiset olette päässeet näistä vaiheista yli?? Minun tekisi vaan mieleni paeta johonkin, kaipaisin yksinoloa, ja rauhaa, mutta ei ole oikein paikkaakaan minne lähtisi. Ja ei oikeastaan kyllä rahaakaan. lääkitystä en voi tässä elämäntilanteessa aloittaa, vaikka olenkin saanut siitä ennen apua.
Ulkoilu voisi olla hyödyllistä, mutta tuo vesisade on hiukan esteenä. Kun ei voi edes lenkillekään mennä tuon rehkimiskiellon vuoksi.
Onko kohtaalotovereita kuulolla? Pientä kannustusta kaipailisin.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
|
|
saumaommel
9 viestiä
|
#9 kirjoitettu
29.09.2008 21:15
Saamattomuus on iskenut kavalasti nilkkaan Lapsivesivärejä kovaa ja ikenet veressä. Irti ei pääse ei niin millään. Saamattomuudestä pitäisi ottaa sarvista kiinni, repiä ja rutistaa sydämen kyllydestä tai antaa avosylin törkätä sarvi syvälle kylkiluiden sisään ottaa kipu vastaan, kuin mies samalla käpertyä nurkkaan näkemään enneunia maailmoista joita ei saisi antaa ilmi edes vaikutusvaltaisemmalle miehelle. Korulauseiden oksentaminen suusta mikrofoniin on alkava pian tai maatumisen merkkejä voimme tavata niin aivoissa, kuin tyhjässä nurkassa. Käykäämme vastaan! Kuin ilmestyskirjan peto. Seitsemänpäätä ja yksitoistakruunua on parempi, kuin yksipää ja olematon kruunu.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
saumaommel
9 viestiä
|
#10 kirjoitettu
02.09.2009 22:59
Saumattomasti saamattomuus on jatkunut yli vuoden päivit. Syyllisyys sumentaa jo pään. Raskas sumu, utu ja halla on pään painon siirtänyt kannatuksesta velttouteen. Enään välipalan/jälkiruuan nauttiminen ei onnistu ilman kauluksen tahrimista. Suollan suustani ja suolestani toru ja torina lauseita, niin minulle kuin ryhmäni jäsenille. Valitettavasti suolokseni on kaikunut kuuroille korville, joiden isäntänsä silmäkulmat kuivuneina facebookin testejä selailee ja keimailee kameralle, joka omistajansa lihoneissa rasvaisissa sormissa liukastelee ja samalla etsien laukausinta, jotta peilin kautta otettu kuba onnistuisi paremmin, kuin juuri viisi sekunttia sitten otettu. Oraalinen kommunikaatio on jäänyt vähemalle käytölle varmaankin sen fyysisen suorituksen vaikeudesta.
Kiitos K:lle kaikki valtiaalle.
Ruudin kuiva rastas poskelle makuuhaavoja jo luopi! Saatanan luopio! Laiton!
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
Ladataan